Kysymyksiä sähkömiehille

[neaa82]

Halogeeneja taitaa olla. Muoks. voi olla ledikin, en muista/näe kun oon duunissa.
Ei ole sähkötöitä tehty.
Kotona kolme lasta joista pienimmät 2v ja 3v jotka ajoittain räpsyttelee valoja kielloista/estoista huolimatta joten välillä on kyllä rasitusta valoilla.

Jäi tuo teho noteeraamatta, kyllä ne noilla tehoilla on ledejä. Sitten en ihmettele jos hajoaa herkemmin. Jos asunnossa ei ole tehty sähkötöitä ja nuo valaisimien valot on ledejä, niin veikkaan vaan paskaa laatua. G9 on aika pieni ja noi lediversiot suhteessa vielä uusia. Käyvät aika lämpiminä ja se rikkoo ledin ajan kanssa. Jos ei ole mitään muuta rikkoutunut kuin noita G9, eikä sähkölaitteiden ja muissa valaistuksessa näy mitään merkkejä oudosta toiminnasta, niin vaihda valaisimet/ledit mielummin muuhun kuin G9 valoihin. G9 antaa ihan onnettoman valovirran verrattuna esim pelkästään G10 janiiden kesto on huono

 

[Everdreamfin]

Eipä ole kuin nuo lamput kärsineet, muut koneet toimii (vielä ainakin) ok.

 

[stabbulamus]

Olisi tarve vaihtaa talon valokatkaisimet vähän tyylikkäämpiin, mutta ongelmaksi muodostui se et ei oikein vastaavia ole missään vastaan tullut. Eli valokatkaisin on todella matala pinta-asenteinen ja sen alla on seinässä vain hituvirtakaapelin tarvitsema reikä. Katkaisimessa on rj12-liitin hituvirtakaapelille ja sähkökeskuksessa sitten releet ja logiikat. Yhdessä karvassa on siis 5V jännite ja painike sit yhdistää hetkellisesti yhden karvan jännitteeseen mikä vaihtaa releen tilan.

Löytyykö mitään vastaavaa painikepaneelia mille ei tarvitsisi porailla kojerasialle reikää? Toki reiän porailu ei este ole niin mimmosia vaihtoehtoja tuolle ylipäätään on? Huoneesta riippuen painikkeita on paneelissa yhdestä viiteen.

 

[0nanias]

Olisi tarve vaihtaa talon valokatkaisimet vähän tyylikkäämpiin, mutta ongelmaksi muodostui se et ei oikein vastaavia ole missään vastaan tullut. Eli valokatkaisin on todella matala pinta-asenteinen ja sen alla on seinässä vain hituvirtakaapelin tarvitsema reikä. Katkaisimessa on rj12-liitin hituvirtakaapelille ja sähkökeskuksessa sitten releet ja logiikat. Yhdessä karvassa on siis 5V jännite ja painike sit yhdistää hetkellisesti yhden karvan jännitteeseen mikä vaihtaa releen tilan.

Löytyykö mitään vastaavaa painikepaneelia mille ei tarvitsisi porailla kojerasialle reikää? Toki reiän porailu ei este ole niin mimmosia vaihtoehtoja tuolle ylipäätään on? Huoneesta riippuen painikkeita on paneelissa yhdestä viiteen.

Vähän heikonlaisesti löytyy noilla spekseillä, en äkkiseltään muista kertaakaan törmänneeni kuvailemasi mukaiseen painonappiin miltään valmistajalta tällä vuosituhannella.
Uppomalleja toki löytää ja niihin ~20mm korkeita koteloita jos ei uppona onnistu, mutta aika härskin korkuinen siitäkin tulee alkuperäiseen verrattuna.
Joten itse ainakin hurauttaisin levyseinään aukot ja niihin kojerasiat uppokalusteilla.



Ainakin yleisimmistä ABB:n Jussi ja Schneiderin Exxact sekä Renova-sarjasta löytyy uppomallisia 1,2 ja 4-osaisia painonappeja, mutta hinta on korkeahko, 4-osaiselle kuluttajahinta taisi olla halvimmillaan noin 70e luokkaa kun viimeksi sellaisen erehdyin ostamaan. Normaaleilla vaihto/kruunukytkimillä ja niihin impulssijouset lisäämällä pääsee huomattavasti halvemmalla. Neliosaisen painikkeen tilalle tulisi siis kaksi kruunukytkintä jne.

 

[Niämine]

@Everdreamfin ongelma kuulostaa mun mielestä mahdolliselta nollavialta. Jossain on kosketushäiriö, jonka takia tuo talviajan isompi kuorma pääsee vetämään nollaa jännitteiseksi.

Täysin asiantuntemattomana vaan kyselen että mitäs tää ny o? Eikös sillom pauku sulakkeet jos vaihe vuotaa nollaan? Ja miten kuorma sen tekee (ennenkuin se itessään poksauttaa sulakkeet)?

 

[Niämine]

G9 antaa ihan onnettoman valovirran verrattuna esim pelkästään G10 janiiden kesto on huono

Eikai valovirta voi kannasta riippua (vai tarkoititko että G9:lla ei vaan oo tarjolla riittävän tehokkaita lamppuja)? Kestosta kai pitää olla samaa mieltä, joskaan ei sekään suoraan kannasta riipu vaan enemmän lamppujen tyypillisestä fyysisestä koosta.

 

[0nanias]

Täysin asiantuntemattomana vaan kyselen että mitäs tää ny o? Eikös sillom pauku sulakkeet jos vaihe vuotaa nollaan? Ja miten kuorma sen tekee (ennenkuin se itessään poksauttaa sulakkeet)?

Kolmivaihesähkössä vaiheiden välinen kulma on 120 astetta ja nolla on niiden tähtipisteessä.
Nollavika tarkoittaa sitä, että nollajohdin on syöttävästä päästä irti tai omaa suuren resistanssin, jolloin vaiheita epäsymmetrisesti kuormitettaessa tähtipiste (eli nollan jännite verrattuna maahan) siirtyy kohti eniten kuormitettuja vaiheita. Tällöin vähiten kuormitetun vaiheen jännite kasvaa pahimmillaan 400V AC asti mitä suurin osa 230V AC jännitteelle suunnitelluista laitteista ei kestä.

 

[neaa82]

Eikai valovirta voi kannasta riippua (vai tarkoititko että G9:lla ei vaan oo tarjolla riittävän tehokkaita lamppuja)? Kestosta kai pitää olla samaa mieltä, joskaan ei sekään suoraan kannasta riipu vaan enemmän lamppujen tyypillisestä fyysisestä koosta.

Nimenomaan kannasta johtuu, kun ei siihen ole tarjolla hyvää valoa.

 

[jarp]

Edit: Nevermind.

 

[omena]

Mitenkäs tämä tämmöinen valokytkin pitäisi saada irti seinästä? Koitin murjoa reunoilta auki, mutta on kiinni keskeltä. Koitin myös taivutella eri suuntiin jos olisi joku klipsu auennut eikä naulanpäällä painaminen noihin pieniin reikiin kulmissa auttanut myöskään. kyseessä siis pinta-asennettu kotelo.

 

[0nanias]

Noiden punaisten osien ulkopuolilla näkyy pienet pystysuuntaiset lovet, 4mm talttaruuvari niihin ja pieni vääntö niin pitäis lähteä.

 

[Kizmo]

Millainen sähkövirta kulkee antennikaapeleissa? Voiko kodin antennikaapeloinnin suorittaa ilman riskiä vaarallisen sähkövirran vaarasta, esim. antennipistorasioiden asennus, päätteet ja kaapelien jatkaminen.

Taloyhtiön autopaikoitusalue pitää meggeröidä. Mitä tämä meggeröinti tarkoittaa käytännössä?

Antennikaapelien kanssa on ihan luvallista ja turvallista värkätä itse. Ei ole vaarallisia jännitteitä. Joissain kiinteistössä osa antennivehkeistä on kyllä paketoitu sähkökeskuksen yhteyteen jolloin vaara voi tulla muuta kautta.

Ja meggeröinti tarkoittaa eristysvastusmittausta jolla selviää kaapelointien ja asennuksien kunto. Virtapiiriin syötetään eristysvastusmittarilla (puhekielessä megger) runsaasti normaalia korkeampi jännite ja mitataan paljonko ne vuotaa virtaa.

 

[jultsu]

Sähkö"iskuja" voi kyllä antennikaapelistakin saada, jos talossa on maadoittamattomia rasioita tai metallikuorisia laitteita jotka ei ole maadoitettu ja joiden rungossa kelluu 120VAC ja joka sitten maadoittuu ihmiskehon kautta antennivaipan maahan jos noiden kanssa värkkäilee ahtaassa tilassa.

 

[neaa82]

Nykyään taitaa sähkölaitos nähdä etänä nollaviat. Ainakin appiehdokkaille oli soitettu ja sanottu että teillä on nollavika, laitetaan asentaja tulemaan. Ja keskukselta löytyi kipinöivä suojamaa (se paljas mikä menee talon perustuksiin). Oli ilmeisesti niin hapettunut liitännät.

Jakeluverkkoyhtiöt kyllä saa hälyt järjestelmiin jos ei ole kyse peräkammarin yhtiöstä jolla ei ole kykyä näihin vaikka mittarit kykenisi.

 

[N1kkel]

Nykyään taitaa sähkölaitos nähdä etänä nollaviat.

Mihin tuo perustuu? Näkevätkö he etänä vaiheiden epäsymmetrisen kuormituksen tms. ?

 

[Erkkimerkki]

Mihin tuo perustuu? Näkevätkö he etänä vaiheiden epäsymmetrisen kuormituksen tms. ?

Luulisin että koska mittarilla on myös nolla, näkevät 230v poikkeavat vaihejännitteet

 

[neaa82]

Mihin tuo perustuu? Näkevätkö he etänä vaiheiden epäsymmetrisen kuormituksen tms. ?

Mittari lähettää hälytyksen kun tietyt parametrit täyttyy. Riippuen parametreista lähtee hälytys käytöntukijärjestelmään joko heti lyhyen viiveen jälkeen (nollavika), tai vasta jos muitakin hälyjä summautuu keskittimille (vaihevika ym.).
Nollaviassa parametreinä yksinkertaistetusti, kahden vaiheen tulee olla ≥ 115% ja yhden vaiheen 60-85% nimellisjännitteestä, tai toisinpäin yksi ≥115% ja kaksi 60-85%. Viive on 10s.

Vaiheviassa parametrit on 35% nimellisestä. Vaihevikahälytys vaatii kaksi tai enemmän käyttöpaikkoja jotta hälytys päätyy käytöntukijärjestelmiin. Tämä vaihevika tulee tosin mahdollisesti muuttumaan ensi vuoden alussa niin, että vaihevika on välillä 30-60% ja täysi vsiheen puuttuminen ≤30% (sulakepalot).
Nämä on niillä yhtiöillä joilla vioista tulee häly melko samoilla parametreilla.

 

[Pakana]

Millainen sähkövirta kulkee antennikaapeleissa? Voiko kodin antennikaapeloinnin suorittaa ilman riskiä vaarallisen sähkövirran vaarasta, esim. antennipistorasioiden asennus, päätteet ja kaapelien jatkaminen.

Omakotitalon antennitöistä saa tehdä ihan vapaasti, mutta taloyhtiön yhteisantenniverkkoon ei saa kajota edes normaali sähkäri. Ei siksi että se olisi vaarallista, vaan siksi että tuollaisen yhteisantenniverkon voi saada myös naapureilta pimenemään jos sinne menee värkkäämään jotain omiaan.

Antenniverkosta voi saada jotain vuotovirtaa sormilleen, mutta ellei jokin laite ole viallinen, niin se ei ole vaarallista, vaikka sattuukin. Omakotitalossa yksinkertaisinta on tietysti irroittaa kaikki antennilaitteet, mutta yhteisantenniverkoissa siellä voi olla aika isokin vuotovirta kun jonkun kaplun irroittamisen jälkeen siellä on 30 telkkarin yhteenlaskettu vuotovirta langanpäässä.

 

[Pakana]

Entä jos jatkaa huoneen 1 antennipistorasiasta kaapelivedon huoneeseen 2, johon asentaa uuden antennipistorasian? Oletetaan, että kyseessä on keskikokoinen 20 asunnon taloyhtiö.

Jatkojohtoja saa laittaa tietysti, mutta sitä antennirasiaa ei saa ottaa pois sieltä seinästä. Vaikka sen jatkojohdon pää olisikin asennettu rasiaan toisessa huoneessa se on silti jatkojohto.

 

[Erkkimerkki]

Entä jos jatkaa huoneen 1 antennipistorasiasta kaapelivedon huoneeseen 2, johon asentaa uuden antennipistorasian? Oletetaan, että kyseessä on keskikokoinen 20 asunnon taloyhtiö.

Ei kai tuossa mitään rasiaa enää kannata laittaa.

 

[Armatt]

Ei kai tuossa mitään rasiaa enää kannata laittaa.

Sisäisiä kaapelointeja ei saa itse tehdä. Signaalin vahvuus jos riittää siinä ensimmäisellä rasialla niin T-haaroittimella voi vetää piuhan toiseen huoneeseen pintavetona.

 

[0nanias]

Entä jos jatkaa huoneen 1 antennipistorasiasta kaapelivedon huoneeseen 2, johon asentaa uuden antennipistorasian? Oletetaan, että kyseessä on keskikokoinen 20 asunnon taloyhtiö.

Ensin pitäisi tietää onko antenniverkon topologia tähti- vaiko ketjutettu yhteisantennijärjestelmä. Jos ketjutettu, niin koko homman saa suorilta unohtaa. Tähtiverkossakin vaihtoon menisivät hyvin todennäköisesti molemmat rasiat, koska se vanha yksittäinen piste olisi mitä luultavimmin päättyvä rasia ja/tai vaimennusta olisi joka tapauksessa liikaa eikä signaalitasot enää riittäisi siellä uudessa rasiassa. Ja lopuksi verkko tulisi myös mitata ainakin uusien pisteiden osalta.

 

[Erkkimerkki]

Sisäisiä kaapelointeja ei saa itse tehdä. Signaalin vahvuus jos riittää siinä ensimmäisellä rasialla niin T-haaroittimella voi vetää piuhan toiseen huoneeseen pintavetona.

Tarkoitin siis itsekin sitä, että käyttää vaan pelkkää liitosjohtoa, eikä koske rasioihin.

 

[Armatt]

Ajattelin iskeä vanhaan antennirasiaan T liittimen, josta vedän 20 metrin vedon antennikaapelilla toiseen huoneeseen, johon F-liittimellä pääte. Kaapelin voi piilottaa vaikka listan taakse.

Itsellä tökkii signaali jo ensimmäisellä rasialla, mutta nämäkin pitkälti asuntokohtaisia. Jaksanut tapella asian kanssa, kun en telkkaria kuitenkaan katso.

Suunnitteluvaiheessa vasta tuo haaroittimen purku.

 

[JiiPee]

Antennikaapelien kanssa on ihan luvallista ja turvallista värkätä itse. Ei ole vaarallisia jännitteitä. Joissain kiinteistössä osa antennivehkeistä on kyllä paketoitu sähkökeskuksen yhteyteen jolloin vaara voi tulla muuta kautta.

Kyllä vanhoissa kerrostaloissa joissa oli ketjuverkko sai aika tujakoita tällejä kun antennijohtoa pimeässä koitti sörkkiä paikoilleen sormetellen samalla reikää..
Siellä yläkerran mummolla kun oli joku 60 luvulla hankittu televisio joka oli hyvin lähellä jo spontaania tuleen syttymistä. Se siis laski 110V tasasuuntauspiiristä runkoon ja sitä myöten antenniverkkoon. On meinaan otettu enemmän kuin 10 kertaa tällit tuollaisesta.

Mittari lähettää hälytyksen kun tietyt parametrit täyttyy. Riippuen parametreista lähtee hälytys käytöntukijärjestelmään joko heti lyhyen viiveen jälkeen (nollavika), tai vasta jos muitakin hälyjä summautuu keskittimille (vaihevika ym.).

Eipä tuossa sukulaisella mitään hälyä lähtenyt pari vuotta sitten kun linjalle oli kaatunut puu ja nolla poikki.
Korjaaja kun tuli ilmoituksen jälkeen paikalle niin kertoili että oli erittäin vaarallinen vika ja koska paukutti elektroniikkaa palasiksi niin ilmeisesti nolla oli samalla korvautunut toisella vaiheella. Korjaaja kehotti tekemään reklamaation yhtiölle ja tais sieltä korvausta tullakin.

 

[jultsu]

Hälyn lähteminen riippuu tottakai siitä miltä vuosikymmeneltä mittari on.

 

[neaa82]

Kyllä vanhoissa kerrostaloissa joissa oli ketjuverkko sai aika tujakoita tällejä kun antennijohtoa pimeässä koitti sörkkiä paikoilleen sormetellen samalla reikää..
Siellä yläkerran mummolla kun oli joku 60 luvulla hankittu televisio joka oli hyvin lähellä jo spontaania tuleen syttymistä. Se siis laski 110V tasasuuntauspiiristä runkoon ja sitä myöten antenniverkkoon. On meinaan otettu enemmän kuin 10 kertaa tällit tuollaisesta.
.


Eipä tuossa sukulaisella mitään hälyä lähtenyt pari vuotta sitten kun linjalle oli kaatunut puu ja nolla poikki.
Korjaaja kun tuli ilmoituksen jälkeen paikalle niin kertoili että oli erittäin vaarallinen vika ja koska paukutti elektroniikkaa palasiksi niin ilmeisesti nolla oli samalla korvautunut toisella vaiheella. Korjaaja kehotti tekemään reklamaation yhtiölle ja tais sieltä korvausta tullakin.

Hälytykset on otettu vasta viimeaikoina kunnon käyttöön, esim Carunalla vasta tänä vuonna

 

[JiiPee]

Hälyn lähteminen riippuu tottakai siitä miltä vuosikymmeneltä mittari on.

Sitten olisi varmaan hyvä asian yhteydessä mainita että tämmöistä järjestelmää on alettu ajamaan kentälle. Nyt tuosta sai sellaisen kuvan että se olisi ihan laajemmin jo käytössä.

 

[ihottuma]

Kysymys liiketunnistimen kytkemisestä 5-kytkimellä.

Toinen ohjaa siis kytkintä ja toinen suoraan valoa, mutta saako tuon tosiaan kytkeä niin, että jos valaisimen kytkin on auki niin vaihe kiertää myös liiketunnistimelle?

 

[Supadog]

Kysymys liiketunnistimen kytkemisestä 5-kytkimellä.

Toinen ohjaa siis kytkintä ja toinen suoraan valoa, mutta saako tuon tosiaan kytkeä niin, että jos valaisimen kytkin on auki niin vaihe kiertää myös liiketunnistimelle?

Näillä tiedoilla sinä et saa kytkeä mitään.

 

[ihottuma]

Näillä tiedoilla sinä et saa kytkeä mitään.

Enpä tainnut omista kytkennöistä mitään puhua?

 

[Supadog]

Miksi ei saisi kytkeä jatkuvaa jännitettä liiketunnistimelle?

 

[ihottuma]

Miksi ei saisi kytkeä jatkuvaa jännitettä liiketunnistimelle?

Kumpikohan meistä nyt ei taida ymmärtää mistä puhutaan?

 

[Supadog]

Kumpikohan meistä nyt ei taida ymmärtää mistä puhutaan?

Epäselvästi selitit mut ymmärsin et valaisin on joko kytkimen kautta tai liiketunnistimen kautta. Mitä tässä haetaan?

 

[ihottuma]

En tiedä onko Supadog vain trollailemassa, mutta siltä varalta että olet tosissasi niin tarkennetaan:

5-kytkin ohjaa toisella painikkeella liiketunnistinta, toisella suoraan valaisinryhmää.

Jos liiketunnistin on kylmänä kytkimen päästä, mutta toinen kytkin on avoinna, kulkee vaihe väärinpäin liiketunnistimelle.

Valaisimet toimivat kyllä kuten pitääkin, mutta jäin pohtimaan kytkennän laillisuutta / mahdollista haittaa liiketunnistimelle?

 

[jultsu]

230v odottelee tällöin tunnistimen releen lähdössä, ei se kulje itse laitteen elektroniikalle. Laillisuuteen en tiedä sanoa, mutta eikö noita juuri tuolla tavalla ole kytketty aiemminkin?

 

[Supadog]

En oo montaa tunnistinta laittanu, mut mun mielestä viimeksi laittamassani oli selvästi syöttö sisään liiketunnistimelle ja ulos tuleva valaisimelle. Tässä tapauksessa se tulee valaisimelta siihen ulos tulevaan kohtaan.

 

[Grazer]

Ei haittaa mitään tai ole laitonta. Releen kärjellä vaan on 230V kuten jultsu sanoikin vaikka tunnistin olisi pois päältä.

Liiketunnistimia on kahta mallia. Sellaisia, joissa tunnistimen rele on toisesta päästään valmiiksi kytketty jännitteeseen ja sellaisia, joissa kärki on potentiaalivapaa. Sillä ei tässä kohtaa ole merkitystä.

PD4-GH korkeat tilat - Nylund
Potentiaalivapaalla kärjellä oleva

PD3-1C - Nylund
Ensin mainittu ei-potentiaalivapaa esimerkki

 

[ihottuma]

Ei haittaa mitään tai ole laitonta. Releen kärjellä vaan on 230V kuten jultsu sanoikin vaikka tunnistin olisi pois päältä.

Liiketunnistimia on kahta mallia. Sellaisia, joissa tunnistimen rele on toisesta päästään valmiiksi kytketty jännitteeseen ja sellaisia, joissa kärki on potentiaalivapaa. Sillä ei tässä kohtaa ole merkitystä.

PD4-GH korkeat tilat - Nylund
Potentiaalivapaalla kärjellä oleva

PD3-1C - Nylund
Ensin mainittu ei-potentiaalivapaa esimerkki

Noniin, tässähän se tulikin.

Kiitoksia!

 

[Pow_82]

Miten toteutetaan tämmöisen tavallisen loisteputkivalaisimen himmennys? Mitä pitää ostaa, vaihtaa ja miten kytketään? Helpottaako, jos putket vaihtaa ledeiksi?

 

[0nanias]

Miten toteutetaan tämmöisen tavallisen loisteputkivalaisimen himmennys? Mitä pitää ostaa, vaihtaa ja miten kytketään? Helpottaako, jos putket vaihtaa ledeiksi?

Sähköalan ammattihenkilö ohittaa liitäntälaitteen ja johdottaa kannoille suoran 230V, sen jälkeen vaihdetaan putket vaikka tällaisiksi: LED-valoputki MASTER LEDtube - 929001284402 1500mm HF HO 20W 840 T8 ROT - 4721527 - Philips ja asennetaan kytkimen tilalle himmennin.

Eipä tuossa hirveästi järkeä ole, parempi hankkia suoraan uusi valaisin joka on jo valmiiksi himmennettävä.

 

[neaa82]

Sitten olisi varmaan hyvä asian yhteydessä mainita että tämmöistä järjestelmää on alettu ajamaan kentälle. Nyt tuosta sai sellaisen kuvan että se olisi ihan laajemmin jo käytössä.

On se aika laajasti, Suomen kaksi suurinta yhtiötä käyttää tuota jo eli tarkoittaa, että vähintään n 1 000 000 asiakasta on hälyjen perässä. Varmasti muutama muukin yhtiö näiden lisäksi käyttää jo AMM hälyjä hyödyksi nollavioissa. Tietääkseni esim. Vantaan Energia verkot ja HSV ainakin.

 

[Pakana]

Sähköalan ammattihenkilö ohittaa liitäntälaitteen ja johdottaa kannoille suoran 230V, sen jälkeen vaihdetaan putket vaikka tällaisiksi: LED-valoputki MASTER LEDtube - 929001284402 1500mm HF HO 20W 840 T8 ROT - 4721527 - Philips ja asennetaan kytkimen tilalle himmennin.

Eipä tuossa hirveästi järkeä ole, parempi hankkia suoraan uusi valaisin joka on jo valmiiksi himmennettävä.

Eipä tuollaisia ip65 valaisimia mitenkään kovin laajalti ole himmennettävänä tarjolla, mutta toisaalta ei tuon ledputkenkaan pitäisi himmetä vaikka sen kuveilemallasi tavalla kytkisikin (ellet nyt ole henkilökohtaisesti testannut että tuolla mallilla se toimii noin).

 

[0nanias]

Eipä tuollaisia ip65 valaisimia mitenkään kovin laajalti ole himmennettävänä tarjolla, mutta toisaalta ei tuon ledputkenkaan pitäisi himmetä vaikka sen kuveilemallasi tavalla kytkisikin (ellet nyt ole henkilökohtaisesti testannut että tuolla mallilla se toimii noin).

No juu, näköjään vaatii himmennettävän liitäntälaitteen jännitealueen perusteella joten voit olla oikeassa. Kuitenkin veikkaan että on helpompaa ja halvempaakin löytää se uusi valaisin kuin alkaa retrofittaamaan vanhaa.

Eli ostoslistalle tulisi myös ne himmennettävät elektroniset liitäntälaitteet.

 

[Pow_82]

Miten toteutetaan tämmöisen tavallisen loisteputkivalaisimen himmennys? Mitä pitää ostaa, vaihtaa ja miten kytketään? Helpottaako, jos putket vaihtaa ledeiksi?

Vastausten perusteella ei kannata siis alkaa perus loisteputkia himmentämään.

 

[Pakana]

Vastausten perusteella ei kannata siis alkaa perus loisteputkia himmentämään.

No himmennettävät loisteputket ovat ylipäätään olleet aika harvinaisia, joten niille on myös vähän korvaustuotteita.

Jos haluaa tuon mallisen himmennettävän valaisimen, niin ehkä jonkun lednauhan rakentaminen sinne loisteputkivalaisimen rungon sisään voisi olla se järkevin ratkaisu. "Nykyaikainen" ratkaisu olisi käyttää 30x120cm kokoista paneelivalaisinta, mutta johtuu vähän paikasta, onko tuolle ip65 luokitukselle todellinen tarve?

 

[Pow_82]

No himmennettävät loisteputket ovat ylipäätään olleet aika harvinaisia, joten niille on myös vähän korvaustuotteita.

Jos haluaa tuon mallisen himmennettävän valaisimen, niin ehkä jonkun lednauhan rakentaminen sinne loisteputkivalaisimen rungon sisään voisi olla se järkevin ratkaisu. "Nykyaikainen" ratkaisu olisi käyttää 30x120cm kokoista paneelivalaisinta, mutta johtuu vähän paikasta, onko tuolle ip65 luokitukselle todellinen tarve?

Tässä tapauksessa IP65 luokitukselle ei ole oikeaa tarvetta. Ennemmin niin päin, että minulla sattui jäämään yli noita valaisimia autotallista ja mietin niille uutta käyttöä. Ei taida mistään ledipanelista vielä saada samaa hinta/valon määrä -suhdetta irti, ei lähimaillekaan, kuin mitä loisteputkista. Ja vielä niin, että yhdellä valaisimella ei taida saada samaa lumenimäärää irti mitenkään, kuin mitä noista loisteputkista.

Olisin hyödyntänyt noita loisteputkia tilassa, jossa välillä tarvitaan todella hyvää valoa, ja välillä riittää vähempi.

 

[Tonnin Seteli]

Olisin hyödyntänyt noita loisteputkia tilassa, jossa välillä tarvitaan todella hyvää valoa, ja välillä riittää vähempi.

Oletko harkinnut ihan oldskool-ratkaisua? Tuossa käyttöskenaariossa ei ole paskempi asentaa tehokkaat loisteputket sellaisenaan sitä tarkkaa työskentelyä varten ja oheen heikompi "kulkuvalo" tai "yleisvalo". Sen ei toki tarvitse olla 60 watin e27 hehkulamppu. Korvaava ledilamppu kierrekantaan on halpa ratkaisu, ja edullisetkin ledipaneelivalot ovat nykyään ihan jees - jos ei hermostuta epävarma käyttöikä.

 

[Pow_82]

Oletko harkinnut ihan oldskool-ratkaisua? Tuossa käyttöskenaariossa ei ole paskempi asentaa tehokkaat loisteputket sellaisenaan sitä tarkkaa työskentelyä varten ja oheen heikompi "kulkuvalo" tai "yleisvalo". Sen ei toki tarvitse olla 60 watin e27 hehkulamppu. Korvaava ledilamppu kierrekantaan on halpa ratkaisu, ja edullisetkin ledipaneelivalot ovat nykyään ihan jees - jos ei hermostuta epävarma käyttöikä.

Muuten kyllä, mutta kiinteitä asennuksia ei viitsisi lähtä muuttamaan. Toki lukuvalon saa pistotulpalla, siihen varmasti päädynkin.

 

[Pakana]

Tässä tapauksessa IP65 luokitukselle ei ole oikeaa tarvetta. Ennemmin niin päin, että minulla sattui jäämään yli noita valaisimia autotallista ja mietin niille uutta käyttöä. Ei taida mistään ledipanelista vielä saada samaa hinta/valon määrä -suhdetta irti, ei lähimaillekaan, kuin mitä loisteputkista. Ja vielä niin, että yhdellä valaisimella ei taida saada samaa lumenimäärää irti mitenkään, kuin mitä noista loisteputkista.

Olisin hyödyntänyt noita loisteputkia tilassa, jossa välillä tarvitaan todella hyvää valoa, ja välillä riittää vähempi.

No himmennettävä loisteputki ei ole kyllä millään tavalla kilpailukykyinen hintansa puolesta, ilman himmennystä tällä hetkellä mennään siinä rajoilla kumpi on edullisempi loisteputki vai led valaistus.. Todennäköisesti jokin halpahallin jämäerä loisteputkivalaisimia tulee vielä edullisemmaksi luumenia kohden.

Esim sähkötukuissa ei loisteputkivalaisimista ole budjettiratkaisuksi, mitään edullisia loistevalaisimia ei ole enää varastossa, vaan ne perus-halpis loisteputkivalot on korvautuneet perus halpis ledputkivaloilla.