Kysymyksiä sähkömiehille

[Juh44]

Näin sähkärinä jonka sähkötöistä suuri osa on etsiä vikoja korkealla sijaitsevista kuljetintyyppisistä laitteistoista sanon että ihan suoranaista vittuilua ettei se aiempi fluken t5-1000 enää kelpaa ainoaksi työkaluksi, vaan että mukana pitää raahata erillinen jännitteenkoetin...

Ensiksi katsotaan jännitteenkoettimella että tulee sinne sähkö ja sitten vaihdetaan mittaria ja katsotaan että kuinkapaljon


(Joo jos rahapussia raottaa sen koettimen kanssa tarpeeksi niin saa sellaisen missä on näyttö ja pystyy mittamaan vastustakin mutta tiedätte varmaan kumpia ne firmat hankkii...)

 

[0nanias]

Näin sähkärinä jonka sähkötöistä suuri osa on etsiä vikoja korkealla sijaitsevista kuljetintyyppisistä laitteistoista sanon että ihan suoranaista vittuilua ettei se aiempi fluken t5-1000 enää kelpaa ainoaksi työkaluksi, vaan että mukana pitää raahata erillinen jännitteenkoetin...

Ensiksi katsotaan jännitteenkoettimella että tulee sinne sähkö ja sitten vaihdetaan mittaria ja katsotaan että kuinkapaljon


(Joo jos rahapussia raottaa sen koettimen kanssa tarpeeksi niin saa sellaisen missä on näyttö ja pystyy mittamaan vastustakin mutta tiedätte varmaan kumpia ne firmat hankkii...)

No ammattihommat sähkötekniikan puolella nyt vaan sattuu olemaan välineurheilua. Jos firma ei osta vehkeitä millä työ luistaa niin vaihda firmaa.
EN 61243-3: 2014 -standardin mukaisia haarukkamallisia pihtimittareita löytyy kyllä ihan hyvin markkinoilta.

 

[Juh44]

No ammattihommat sähkötekniikan puolella nyt vaan sattuu olemaan välineurheilua. Jos firma ei osta vehkeitä millä työ luistaa niin vaihda firmaa.
EN 61243-3: 2014 -standardin mukaisia haarukkamallisia pihtimittareita löytyy kyllä ihan hyvin markkinoilta.

Saisinko esimerkkilaitteen?

 

[0nanias]

Saisinko esimerkkilaitteen?

No tässä muutamia mitä löysin nopealla haulla:

Megger MET1000
Megger DPM1000 (normi pihdeillä)
Testo 755-1 ja 755-2
Testboy TV230

Kai noita on muitakin jos jaksaa hakea. Itsellä vyöllä T150 fluke ja muita mittareita otetaan esille tarvittaessa.

 

[Juh44]

No tässä muutamia mitä löysin nopealla haulla:

Megger MET1000
Megger DPM1000 (normi pihdeillä)
Testo 755-1 ja 755-2
Testboy TV230

Kai noita on muitakin jos jaksaa hakea. Itsellä vyöllä T150 fluke ja muita mittareita otetaan esille tarvittaessa.

Oon vissiin ymmärtänyt niissä vaatimuksissa jotain väärin...
Koska ainakin Meggereistä saa kaapelit irti, eikä jälkimmäisellä näytä olevan tuota en61243:2014

Nythän se törppö sähkärihän mittaa irtokaapeleilla tai siten ettei ne ole pohjassa....

 

[0nanias]

Oon vissiin ymmärtänyt niissä vaatimuksissa jotain väärin...
Koska ainakin Meggereistä saa kaapelit irti, eikä jälkimmäisellä näytä olevan tuota en61243:2014

Nythän se törppö sähkärihän mittaa irtokaapeleilla tai siten ettei ne ole pohjassa....

Juuh olet ymmärtänyt väärin. Voihan se kiinteäkin johto olla poikki, tästä syystä ne jännitteenkoettimet testataan ennen käyttöä. Standardi itsessään ei vaadi kiinteitä johtoja mittalaitteelta.
Myös DPM1000 täyttää EN 61243-3:2014, lukee ihan datalehdessäkin kohdassa "International standard"

 

[Jiispo]

Voihan se kiinteäkin johto olla poikki, tästä syystä ne jännitteenkoettimet testataan ennen käyttöä.

Joo ja esim. tuo sun T150 fluke onkin tuosta surullisen kuuluisa.

 

[jjasco]

Eli potilaat, syystä tai toisesta en ole sähkömiestä saanut paikalle vaikka pyyntö on lähetetty jo aikaa sitten, mutta siis

Kuvien kohteet, toiseen haluaisin pistorasian ylle lampun ja toiseen lampun alle pistorasian.

Pistorasiaan tulee putkessa 3x2,5mm johdot ja lamppuun 3x1,5mm (johdon mentävä reikä seinässä).

Miten tämä tulisi toteuttaa oikeaoppisesti? Pinta-asennuksena? Vai onnistuuko vetää tuon ulkolaudoituksen takana johto tuon max. 30cm ilman putkea? Jos siis molemmissa ottaa virrat lampulta ja pistorasialta?

 

[Perkeles]

Eli potilaat, syystä tai toisesta en ole sähkömiestä saanut paikalle vaikka pyyntö on lähetetty jo aikaa sitten, mutta siis

Kuvien kohteet, toiseen haluaisin pistorasian ylle lampun ja toiseen lampun alle pistorasian.

Pistorasiaan tulee putkessa 3x2,5mm johdot ja lamppuun 3x1,5mm (johdon mentävä reikä seinässä).

Miten tämä tulisi toteuttaa oikeaoppisesti? Pinta-asennuksena? Vai onnistuuko vetää tuon ulkolaudoituksen takana johto tuon max. 30cm ilman putkea? Jos siis molemmissa ottaa virrat lampulta ja pistorasialta?

Saa olla vuorauksen tuuletustilassa vapaasti. 2,5 neliön johdolla veto.

Ja se on valaisin. Lamppu on se vaihdettava osa valaisimen sisällä.

 

[Pakana]

Kaksinapainen jännitteenkoetin on ammattimaailmassa se hyväksi todettu tapa, isoimmat ongelmat noissa kynissä ovat ne, että ne eivät ilmaise jännitteen tasoa luotettavasti eivätkä ilmaise jännitettä mikäli paristot ovat loppu. Yleismittarissa taas on mahdollisuus käyttäjän virheelle kuten tuolla jo mainittiinkin.

Tässäkin tapauksessa kytkimelle menevästä jatkuvasta vaiheesta kytkeytyy kapasitiivisesti pieni jännite palaavaan lankaan kytkimen ohi koska johtimet menevät useamman metrin samassa putkessa kiinni toisissaan. Kaksinapaisella jännitteenkoettimella näkisi että kyseessä ei ole 230V, poolikynä taas ei näytä kuin että joku jännite 80-400V siellä on. Tällöin huolimaton asentaja voi tulkita että pois-asento onkin päällä mikä voi johtaa sähköiskuun.

Minulla on itselläni parikin erilaista tuon tyyppistä kynää, mutta en käytä niitä tapana todeta jännitteettömyyttä vaan nopeuttamaan vianhakua.

Ei poolikynässä ole patteria. Siis sehän on se ruuvari jonka sisällä syttyy valo jännitteestä.

Tosin eipä se valokytkimestä poiskäännetty sähkökään ole standardinmukaisesti luotettavasti jännitteettömäksi tehty, vaan virallisesti pitää irroittaa sulake ja sulakepohja, tai lukita johdonsuojakytkin, vikis tai pääkytkin, niin että ilman työkalua sähköä ei saa takaisin päälle..

Ei taida kovinkaan moni kipinä tehdä tuota, kuin poikkeustapauksissa.

Mä tosin henkilökohtaisesti olen jättänyt ne viralliset jännitteenkoettimet, kun kaksi kertaa sellaisesta on se johto paskonut, ekalla kerralla tuli sormille, tokalla tuli jokin epäilys, ja rupesin johtoa vääntelemään.

Joskus olen vanhemmalla asentajalla nähnyt jännitteenkoettimen, jossa palikoiden välissä oleva johto oli tavallisilla banaaniliittimillä, mutta nuo ovat kai kiellettyjä nykyään.. Tai eivät ainakaan virallisesti hyväksyttyjä jännitteenkoettimia, vaan rinnastetaan yleismittariin tms.

 

[Miksuu]

varmistus... sähkötyöt toki on luvanvaraisia kun laitetaan uusia, mutta jos esim haluaa purkaa sähköauton laturin, niin saako sen purkaa maalikko? ei mennä sulaketauluun enempää kuin sulakeet alas, ja rasia laturin tilalle jossa johdoissa esim wagot? toki voisin sulakeiltakin syötön ottaa pois kokonaan
edit ja tiedän ettei sinne sormisuojan alle sähkötaulussa varmaan ole maalikolle asiaa, siksi oli että johdon päihin wagot ja esim esim ap9 ja sulakkeet alas

 

[NikokiN]

varmistus... sähkötyöt toki on luvanvaraisia kun laitetaan uusia, mutta jos esim haluaa purkaa sähköauton laturin, niin saako sen purkaa maalikko? ei mennä sulaketauluun enempää kuin sulakeet alas, ja rasia laturin tilalle jossa johdoissa esim wagot? toki voisin sulakeiltakin syötön ottaa pois kokonaan
edit ja tiedän ettei sinne sormisuojan alle sähkötaulussa varmaan ole maalikolle asiaa, siksi oli että johdon päihin wagot ja esim esim ap9 ja sulakkeet alas

Sähkötyöt on luvanvaraisia kuten sanoit. Eli maallikko ei saa tehdä.

 

[Miksuu]

Sähkötyöt on luvanvaraisia kuten sanoit. Eli maallikko ei saa tehdä.

ees sitä purkua? jos sulakkeet alhaalla ja kaikki jänneetöntä ei saa piuhoja/laitteita poistaa vai?

 

[Pakana]

ees sitä purkua? jos sulakkeet alhaalla ja kaikki jänneetöntä ei saa piuhoja/laitteita poistaa vai?

Periaatteessa se purkutyökin on sähkötyötä, mutta usein käytäntö on se että sähkäri purkaa sen jännitteettömäksi, ja sitten sen lopun hoitaa purkuporukka... Siis jos kyse on jostain työmaasta. Käytännössähän erityisesti noita purkutöitä monet tekee omin nokkineen.

 

[stabbulamus]

Jos sähkäri olisi esim. nykinyt johdot irti keskuksesta niin tällöin maalikko voisi puuhailla kiinteiden asennusten purkujen parissa.

 

[Miksuu]

Periaatteessa se purkutyökin on sähkötyötä, mutta usein käytäntö on se että sähkäri purkaa sen jännitteettömäksi, ja sitten sen lopun hoitaa purkuporukka... Siis jos kyse on jostain työmaasta. Käytännössähän erityisesti noita purkutöitä monet tekee omin nokkineen.

Jänneetön ko sulake alhaalla? Vai vasta ko irtikytketty sulakkeesta?
Tiedänet virtaa ei mene enäkummassakaan tapauksessa. Mutta periaatteessa sulkeen läpi sitä saadaan taas menee jos irti ei saada..

 

[Pakana]

Jänneetön ko sulake alhaalla? Vai vasta ko irtikytketty sulakkeesta?

No virallisesti se sähkäri ei itsekkään saa koskea johtoihin ilman jännitetyökoulutusta jos vaan sulake on irti tai johdonsuojan kytkin alhaalla on alhaalla (käytännössä tuskin kukaan joka kerta noin toimii).

Yleensä se purkuporukka ottaa vallan kun se kohde on luotettavasti tehty jännitteettömäksi, joka taas voi olla mitä vaan paikasta riippuen, johdonsuojien lukitus, sulakepohjien poisto johtojen irroitus keskuksessa, tai esim jossain kytkentärasiassa.. Riippuu tilanteesta. Ja työnjohdosta.

 

[jinx1980]

No virallisesti se sähkäri ei itsekkään saa koskea johtoihin ilman jännitetyökoulutusta jos vaan sulake on irti tai johdonsuojan kytkin alhaalla on alhaalla (käytännössä tuskin kukaan joka kerta noin toimii).

Yleensä se purkuporukka ottaa vallan kun se kohde on luotettavasti tehty jännitteettömäksi, joka taas voi olla mitä vaan paikasta riippuen, johdonsuojien lukitus, sulakepohjien poisto johtojen irroitus keskuksessa, tai esim jossain kytkentärasiassa.. Riippuu tilanteesta. Ja työnjohdosta.

Pilkku nussien tuo on ok, jos sähkäri on sen jännitteettömäksi tehnyt ja purun jälkeen varmistaa että kaikki on ok vaikka johdonsuojat nostaisi ylös…

Kysyjä turas omassa kämpässä, niin ei tuossa nyt kukaan täysjärkinen mitään kysele jos wagoa osaa käyttää.

1) mittaus kun sähköt päällä
2) johdonsuoja alas, mittaus että katos
3) johdot niks naks
4) jakorasia ja wagot piuhoihin
5) kaljaa viimeistään tässä vaikla joka välivaihe toki ansaitse vähintään yhden välissä

 

[Jiispo]

Periaatteessa se purkutyökin on sähkötyötä, mutta usein käytäntö on se että sähkäri purkaa sen jännitteettömäksi, ja sitten sen lopun hoitaa purkuporukka... Siis jos kyse on jostain työmaasta. Käytännössähän erityisesti noita purkutöitä monet tekee omin nokkineen.

Ei kun jännitteettömäksi erotetun sähkölaitteiston purkuhan on ainoita töitä joka ei ole luvanvaraista sähkötyötä - tämähän on ihan erikseen mainittu poikkeus..

Sähköturvallisuuslaki 53 §
"
Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen eikä -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi.
"

 

[Tonnin Seteli]

Ei kun jännitteettömäksi erotetun sähkölaitteiston purkuhan on ainoita töitä joka ei ole luvanvaraista sähkötyötä - tämähän on ihan erikseen mainittu poikkeus..

Sähköturvallisuuslaki 53 §
"
Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen eikä -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi.
"

Tällaisen asianhan pitäisi olla ilman tuota eri mainintaa itsestäänselvä jo muunkin lain, oikeuskäytännön ja terveen järjen pohjalta. Eihän se ole enää mitään sähkötyötä, jos sähkötyö on hoidettu loppuun ja joku esim. irrottaa muovi- ja metalliromua rakennuksen seinältä. Toiminnassa ei ole tällöin mitään periaatteellista eroa muuhun yksinkertaiseen purkutyöhön tai kierrätettävän jätteen lajitteluun.

varmistus... sähkötyöt toki on luvanvaraisia kun laitetaan uusia, mutta jos esim haluaa purkaa sähköauton laturin, niin saako sen purkaa maalikko? ei mennä sulaketauluun enempää kuin sulakeet alas, ja rasia laturin tilalle jossa johdoissa esim wagot? toki voisin sulakeiltakin syötön ottaa pois kokonaan
edit ja tiedän ettei sinne sormisuojan alle sähkötaulussa varmaan ole maalikolle asiaa, siksi oli että johdon päihin wagot ja esim esim ap9 ja sulakkeet alas

Sähkötyöt on luvanvaraisia kuten sanoit. Eli maallikko ei saa tehdä.

Niin, tässähän on tietysti selvää että se erityisasemaan siunaamaton "maallikko" ei tässä maassa saa irrottaa jännitteettömiä johtimia ja piilottaa niitä wagoilla ja AP9. Jokainen tietää tämän ja tietää myös että niin voi aikuinen aivan mainiosti tehdä eikä siinä ole mitään ongelmaa.

Jos oletamme, että nämä toimenpiteet on muka tehnyt sähköasennusliike, päästään siihen oikeaan kysymykseen "saako purkaa". Ja siihenhän tuli jo vastattua.

 

[j1m2]

Myös purkumiehen kannattaa suhtautua varauksella sähkömiehen jännitteettömäksi tekoon.Itselle ei ole pahemmin tullut silmille ,mutta yhdet sivuleikkurit meni uusiksi kun katkoin "jännitteettömiä" johtoja ja muutaman kerran olen säästynyt vahingolta kun olen itse vielä varmistanut asian.Ja yhdellä työkaverilla oli tuuria ettei sattunut pahemmin,oli purettavalla sahalla katkomassa vähän isompia kaapeleita kirveen kanssa kun yllättäen hävisi kirveestä terä kovan pamauksen kera.

 

[puik]

Eipä näköjään kannata miettiä liian paljon näitä. Kysyin sähköfirmalta onko ok, että puran vanhat ulkovalot ja valmistelen pihan, ja he saisi kytkeä uudet valot. Kyseessä isohko aluellinen firma. Tämä sopi heille ja itse teippasin johdonsuojan alas, purin valot, suljin kaapelin päät jakoraisoihin pihalle eikä tullut sanomisia. Toki tarkastin yleismittarilla että oli jännitteettömät. Tältä firmalta pirun hankala saada sähkäriä puolen päivän töihin, aina saanut 1-2kk odotella. Google-arvosteluissa pienempiä moitittu useasti sen verran, että en ole viitisinyt niitä kokeilla.

Olis kiva tietää voiko lukita johdonsuoja siten, että sitä ei saa ylös ilman työkaluja. Toisen rempan yhteydessä muistelisin, että sähkäri vaan teippasi ne.

Jännitteettömyytä todetessa ei sitten ilmeisesti ole tarvetta todeta, että johdoissa ei ole vaarallista DC-jännitettä? Aikaisemmin mainittujen ohjeiden mukaan jännitteettömyys kun todetaan vain AC-tilassa.

 

[PekoniMuuri]

Olis kiva tietää voiko lukita johdonsuoja siten, että sitä ei saa ylös ilman työkaluja

Johdonsuoja- kytkimen lukituslaite

Johdonsuojakytkimen lukituslaite TR-2893 Lukituslaitteen avulla voidaan lukita kaikki yleisimmin käytössä olevat johdonsuojakatkaisija -mallit (automaatit). Kiinnitys ruuvin avulla ja lukitus munalukolla tai lukitusvaijerilla (usean lukituslaitteen yhteydessä, jolloin saadaan kaikki kerralla...

www.trifitek.com

esim, muitakin vastaavia on.

 

[NikokiN]

Johdonsuojiin on olemassa lukituslaitteita, kaikki eivät käy ristiin eri valmistajien kanssa. Riippuen valmistajasta myös pienet reijät langoille joilla estää päälle laitto. Vaatii myös kyltit toki.

Tollasta itse käytän, liivintaskuista löytyy aina.

 

[Pakana]

Johdonsuojiin on olemassa lukituslaitteita, kaikki eivät käy ristiin eri valmistajien kanssa. Riippuen valmistajasta myös pienet reijät langoille joilla estää päälle laitto. Vaatii myös kyltit toki.

Tollasta itse käytän, liivintaskuista löytyy aina.

Nuo ovat kummallisia vehkeitä, niillä on ilmeisesti omat jalat ja erakkomainen luonne, kun niitä saa ostaa kokoajan lisää, vaikka ne kuinka koittaa kerätä aina talteen.

 

[puik]

A-Collectionin kulutusmittari(?) lopettanut toimintansa omia aikojaan. Ryhmässä sähköt toimii, mutta mittari pimeä. Ei varmaan ole mitään paniikkia vaihtaa tällaista? Onko parempaa vaihtoehtoa ryhmän kulutuksen mittaukseen? Yksi tällainen toiminut yli 5 vuotta IVLPn kaverina, toinen hajosi kolmessa vuodessa.

 

[0nanias]

Johdonsuojiin on olemassa lukituslaitteita, kaikki eivät käy ristiin eri valmistajien kanssa. Riippuen valmistajasta myös pienet reijät langoille joilla estää päälle laitto. Vaatii myös kyltit toki.

Tollasta itse käytän, liivintaskuista löytyy aina.

Näistä karkailee ruuvit kun ovat alumiinia ja kierteen toleranssi mitä sattuu. Sopivasti kun puristaa kullinokilla niin alkaa pysymään, voi vaatia pari kokeiluyksilöä että löytää oikean puristuspaineen.
Tippa nylog blueta auttaa myös jos tekee kylmäasennuksia ja sattuu sitä töhnää pakista löytymään.
Itsellä kulkee noiden lisäksi mukana ABB:n muovisia jotka käyvät yleisimpiin automaatteihin joissa on ne reiät.

 

[smörkungen]

Onko täällä kellään kokemusta siitä että onko kerrostaloasunnon kattoon mahdollista lisätä valaisinpistorasioita? Eli kyseessä on siis 2010-luvun kerrostalo jossa ontelolaattaa. Todella hölmösti nuo valaisinpaikat laitettu ja kaksi tarvitsisi lisää oikeille paikoille. On toki olemassa vähemmän siistejä vaihtoehtoja mutta kun mielellään laittais nätisti ja mikäs sen nätimpää ku betonin sisällä.

 

[jonesky12345]

Onko täällä kellään kokemusta siitä että onko kerrostaloasunnon kattoon mahdollista lisätä valaisinpistorasioita? Eli kyseessä on siis 2010-luvun kerrostalo jossa ontelolaattaa. Todella hölmösti nuo valaisinpaikat laitettu ja kaksi tarvitsisi lisää oikeille paikoille. On toki olemassa vähemmän siistejä vaihtoehtoja mutta kun mielellään laittais nätisti ja mikäs sen nätimpää ku betonin sisällä.

Ontelon kohdalle poraaminen nyt ainakin on ok, että jos saat sisäkautta vietyä niin mikäs siinä. Kai niitä ontelolaattojen pohjiakin vähän kestää roilottaa kunhan ei jänteitä katko.

 

[0nanias]

Onko täällä kellään kokemusta siitä että onko kerrostaloasunnon kattoon mahdollista lisätä valaisinpistorasioita? Eli kyseessä on siis 2010-luvun kerrostalo jossa ontelolaattaa. Todella hölmösti nuo valaisinpaikat laitettu ja kaksi tarvitsisi lisää oikeille paikoille. On toki olemassa vähemmän siistejä vaihtoehtoja mutta kun mielellään laittais nätisti ja mikäs sen nätimpää ku betonin sisällä.

Ontelon suuntaisesti onnistuu kuten sanottu, roilottamalla menee niin järjettömän kalliiksi että ei järkeä koska koko katto pitäisi ruiskuttaa ja maalata uusiksi.

Jos tarvitsee siirtää valaisinpistorasiaa muualle kuin ontelon suuntaisesti niin syötön voi asunnon pohjasta riippuen myös tuoda seinän lähellä vaikka jostain ihan toisesta ryhmästä johonkin toiseen onteloon ja ohjata kyseistä valaisinta esim langattomalla releellä jonka ohjauksen tuo alkuperäisestä valaistusryhmästä.

 

[smörkungen]

Kiitoksia @jonesky12345 ja @0nanias

Pitäisi juuri itseasiassa siirtää poikittaissuunnassa ontelosta toiseen. Täytyy kysellä tarjouksia tuollaisesta langattomasti ohjattavasta ratkaisusta.

 

[smörkungen]

Sellainen kysymys tuli vielä mieleen: Tietääkö joku täällä voiko noita seinissä olevia kojerasioita poistaa/peittää/siirtää? Toisella puolella seinää on myös yksi mutta se ei häiritse niin pahasti. Nämä kaksi ovat olohuoneen seinällä ja ovat todella rumia omaan silmään.

Ulkonäöllisesti paras ratkaisu olisi tietysti peittäminen kipsilevyllä ja seinän tasoitus sekä maalaus (muutenkin olen maalaamassa), mutta saako näin tehdä?

Siirto? Jos on ok esim toiselle puolelle siirtää niin sekin olisi mieluisampi kuin se että ovat tässä olohuoneen seinällä.

Peittäminen seinävalaisimella?

Mitä ovat ketjun osaajat mieltä?

 

[0nanias]

Sellainen kysymys tuli vielä mieleen: Tietääkö joku täällä voiko noita seinissä olevia kojerasioita poistaa/peittää/siirtää? Toisella puolella seinää on myös yksi mutta se ei häiritse niin pahasti. Nämä kaksi ovat olohuoneen seinällä ja ovat todella rumia omaan silmään.

Ulkonäöllisesti paras ratkaisu olisi tietysti peittäminen kipsilevyllä ja seinän tasoitus sekä maalaus (muutenkin olen maalaamassa), mutta saako näin tehdä?

Siirto? Jos on ok esim toiselle puolelle siirtää niin sekin olisi mieluisampi kuin se että ovat tässä olohuoneen seinällä.

Peittäminen seinävalaisimella?

Mitä ovat ketjun osaajat mieltä?

Ne ovat jakorasioita ja siirtäminen on toki mahdollista jos on pinkka kunnossa. Peittää noita ei saa koska liittimiin pitää päästä käsiksi. Valaisimen saa asentaa rasian kannen tilalle.
Rasiat voi ehkä silputa pois ja laittaa makuuhuoneen puolelle samoille paikoille levyseinärasiat mikäli siellä ei osu esim. kiintokalusteita tai iv-venttiileitä tielle. Osan kaapeleista voi joutua uusimaan.
Olettaen siis että koko seinä on kipsilevyä, betonissa tekemätön paikka.

 

[smörkungen]

Ne ovat jakorasioita ja siirtäminen on toki mahdollista jos on pinkka kunnossa. Peittää noita ei saa koska liittimiin pitää päästä käsiksi. Valaisimen saa asentaa rasian kannen tilalle.
Rasiat voi ehkä silputa pois ja laittaa makuuhuoneen puolelle samoille paikoille levyseinärasiat mikäli siellä ei osu esim. kiintokalusteita tai iv-venttiileitä tielle. Osan kaapeleista voi joutua uusimaan.
Olettaen siis että koko seinä on kipsilevyä, betonissa tekemätön paikka.

Isot kiitokset jälleen!

Kipsilevyä on tosiaan. Täytyy vähän tutkiskella vaihtoehtoja.

 

[maiya]

Ainoa uudistus minkä EU pakotti kiinteästi asennettuhin pattereihin on viikkoajastus mahdollisuus apillä. Jos lämpöpatteri on silmämääräisesti hyvässä kunnossa ja lämmittää niin en näe mitään syytä vaihtaa.

Eikö sähköpatterit voi joskus ylikuumentua. Termostaatti menee rikki? Vai onko se harvinaista.

Joskus käynyt noin, että patteri hohkas ihan tulikuumana niin piti vaihtaa.
Jäi tuosta kammo, ja yksi patteri onkin hankalassa paikassa, niin mielellään sammuttelisin sen vaikka yöksi. Mietin vain onko haittaa jos napsuttelee päivittäin on/off?

 

[Vertigo]

Sellainen kysymys tuli vielä mieleen: Tietääkö joku täällä voiko noita seinissä olevia kojerasioita poistaa/peittää/siirtää? Toisella puolella seinää on myös yksi mutta se ei häiritse niin pahasti. Nämä kaksi ovat olohuoneen seinällä ja ovat todella rumia omaan silmään.

Ulkonäöllisesti paras ratkaisu olisi tietysti peittäminen kipsilevyllä ja seinän tasoitus sekä maalaus (muutenkin olen maalaamassa), mutta saako näin tehdä?

Siirto? Jos on ok esim toiselle puolelle siirtää niin sekin olisi mieluisampi kuin se että ovat tässä olohuoneen seinällä.

Peittäminen seinävalaisimella?

Mitä ovat ketjun osaajat mieltä?

Voisko noihin hommata/tehdä jotakin sirompaa kantta joka jäisi vähemmän näkyville?

Tollanen kansilipare taitaa olla kahdella ruuvilla rasian reunoissa kiinni. Riippuen miten hienosti tai rumasti rasian reikä on kairattu, tohon varmaan voisi saada ostettua tai tehtyä juuri reijän kokoisen kannen ohuesta muovista, jonka sitten ylimaalaa niin että on saman värinen seinän kanssa. Vois ehkä saada vähän huomaamattomamman, ehkä ei, mutta vaatinee jokatapauksessa jonkinlaista värkkäilyä...

 

[Eräilves]

Otin lämpöpatterin pois päältä kun tuuletan huonetta maalauksen jälkeen. Kytkintä painaessa iso välähdys / räpsähdys näkyi, muttei tuntunu mitää sormessa

Lämpöpatteri on pistorasiaa kytketty. Mistä tuollane räpsähdys / välähdys johtuu, pitääkö tehä jotai?

 

[oestrus taurus]

Huomasin kävelyllä tällaisen ratkaisun, mitä en muista aiemmin missään nähneeni

Siis nippulankaista (Amka?) pitkin siirretään sähkö tuollaiseen muuntajaan, jonkakaltaisia/äänisiä tapaa yleensä vain keskijännitelinjoilla... Muuntajasta jatkuu kaapelointina eteenpäin tonteille. Langan muissa tolpissa ei ole "varokaa hengenvaaraa-kylttejä".

Onko yleinenkin käytetty ratkaisu?

Etäisyys tuosta yksilankaista pitkin toiselle muuntajatolpalle, mikä sijaitsee keskijännitteisessä linjassa on pari kilometriä.

 

[stabbulamus]

Halvemmaksi se tulee tuo 1kV viedä korpeen kuin joku 20kV.

 

[oestrus taurus]

Halvemmaksi se tulee tuo 1kV viedä korpeen kuin joku 20kV.

Mutta tuollaista muuntajaa en muista niissä ikinä nähneeni...

 

[irspa]

Huomasin kävelyllä tällaisen ratkaisun, mitä en muista aiemmin missään nähneeni

Siis nippulankaista (Amka?) pitkin siirretään sähkö tuollaiseen muuntajaan, jonkakaltaisia/äänisiä tapaa yleensä vain keskijännitelinjoilla... Muuntajasta jatkuu kaapelointina eteenpäin tonteille. Langan muissa tolpissa ei ole "varokaa hengenvaaraa-kylttejä".

Onko yleinenkin käytetty ratkaisu?

Etäisyys tuosta yksilankaista pitkin toiselle muuntajatolpalle, mikä sijaitsee keskijännitteisessä linjassa on pari kilometriä.

1 kV pienjännite verkko, yksittäisiä paikkoja missä Suomessa kokeiltu. Suurinosa komponenteista on tavan pj eli max 1000 V speksattuja. Asiakasjakelua varten tarvitaan pienet 1/0.4 muuntajat. Etuina tavan 400 V jakeluun häviöt pienempiä eli saa vietyä pidemmälle tavan kj-linjasta.

 

[Miksuu]

Mutta tuollaista muuntajaa en muista niissä ikinä nähneeni...

edelleenkään oo sähkömies saati linjoja rakentava sellainen, mutta ohan noita ollu vaikka missä, mutta salamoinille tietty herkempiä kans ja ko kaapelit alkavat menee maihin ni vähenemäänpäin

 

[irspa]

edelleenkään oo sähkömies saati linjoja rakentava sellainen, mutta ohan noita ollu vaikka missä, mutta salamoinille tietty herkempiä kans ja ko kaapelit alkavat menee maihin ni vähenemäänpäin

Ai 1/0.4 kV patoja on vaikka missä? Ei ole pylväsmuuntajia kyllä mutta ne ovat pääsääntöisesti 20/0.4 kV.

 

[Miksuu]

Ai 1/0.4 kV patoja on vaikka missä? Ei ole pylväsmuuntajia kyllä mutta ne ovat pääsääntöisesti 20/0.4 kV.

no en tie just vastaavia tehoja, mutta on noita muuntajia pylväissä näkynyt paljon. joskin saattaa mun muisti muuttaa aijanlaskua ja niistä alkaa olee aikaa

 

[Pakana]

no en tie just vastaavia tehoja, mutta on noita muuntajia pylväissä näkynyt paljon. joskin saattaa mun muisti muuttaa aijanlaskua ja niistä alkaa olee aikaa

On toki, mutta yleensä ne ovat 20kV muuntajia, eikä 1kV.

Toki, jos joku sähköyhtiö käyttää noita, niin äkkiähän sillä alueella tulee käsitys että näitähän käytetään jatkuvasti, vaikka se laajemmin ajeteltuna ei kovin yleistä olisikaan

 

[napsa]

Suur-Savon sähkö taitaa olla ainuita Suomessa joka käyttää ns kolmiportaista jakeluverkkoa, eli 20/1/0.4kV

1kV käy lähes kaikki samat osat kuin 0.4kV eli paljon halvempaa rakentaa kuin 20kV. Siirtomatkat ei toki yhtä pitkiä ole kuin 20kV mutta pidempiä kuin 0.4kV. Itse en tuossa kuvassa mitään ihmeellistä näe, mutta ei tosiaan Suomessa kovin yleistä ole.

 

[NikokiN]

Otin lämpöpatterin pois päältä kun tuuletan huonetta maalauksen jälkeen. Kytkintä painaessa iso välähdys / räpsähdys näkyi, muttei tuntunu mitää sormessa

Lämpöpatteri on pistorasiaa kytketty. Mistä tuollane räpsähdys / välähdys johtuu, pitääkö tehä jotai?

Normaali kuorma jota katkaistaan. Isompi kuorma, isompi räpsy. Samaa tapahtuu myös esimerkiksi valokatkaisijassa mutta pienemmässä määrin. Tästä syystä kytkimet eivät ole ikuisia. Myös erilaiset kytkimet suunniteltu eri käyttöön jolloin saadaan käyttöikää pidemmäksi.

Myös tehokkaammat puhelinlaturit säpsäyttää kun laittaa pistorasiaan.

 

[Eräilves]

Normaali kuorma jota katkaistaan. Isompi kuorma, isompi räpsy. Samaa tapahtuu myös esimerkiksi valokatkaisijassa mutta pienemmässä määrin. Tästä syystä kytkimet eivät ole ikuisia. Myös erilaiset kytkimet suunniteltu eri käyttöön jolloin saadaan käyttöikää pidemmäksi.

Myös tehokkaammat puhelinlaturit säpsäyttää kun laittaa pistorasiaan.

Ookeit. Pieniä räpsyjä nähnykin kyseisissä tapauksissa joskus, mutta tuo oli niin ison näköne välähys että sillä sitä rupes ihmettelemään iha. Mutta toimii kuitenki normaalisti..

 

[Jiispo]

Suur-Savon sähkö taitaa olla ainuita Suomessa joka käyttää ns kolmiportaista jakeluverkkoa, eli 20/1/0.4kV

1kV käy lähes kaikki samat osat kuin 0.4kV eli paljon halvempaa rakentaa kuin 20kV. Siirtomatkat ei toki yhtä pitkiä ole kuin 20kV mutta pidempiä kuin 0.4kV. Itse en tuossa kuvassa mitään ihmeellistä näe, mutta ei tosiaan Suomessa kovin yleistä ole.

Myös PKS:llä 1kV verkkoa.
Itse ollut rakentamassa tuolle Suursavon sähkölle - tai oikeammin sen verkkoyhtiölle Järvi-Suomen energialle viimeisen vuoden sisällä toistakymmentä 1kV muuntamoa -nuo olleet pääosin koppi-mallisia.
Pisin 1kV reitti noille ollut luokkaa 1,3 km -joka olisi 04:na aivan liikaa.

 

[calm]

Suur-Savon sähkö taitaa olla ainuita Suomessa joka käyttää ns kolmiportaista jakeluverkkoa, eli 20/1/0.4kV

On sitä myös Koillismaan Carunalla ja Rovakairalla ja tiesmissä. Ei mikään yleisin ratkaisu, mutta eiköhän tuota sopivista paikoista löydy vähän joka puolelta maata.