Kysymyksiä sähkömiehille

Vanha keskustelu mutta löytyikö tähän jotain ratkaisua? Minulla nyt sama tilanne missä Massiven työtasovalaisin on pimeänä ja loisteputken vaihto ei auttanut. Ja kuten alkuperäinen postaaja, en myöskään haluaisi alkaa vaihtamaan koko systeemiä missä valaisin ja pistorasiakombo.
Se vastaus heti viestin jälkeen? Sähkäri ohittamaan elektroninen liitäntälaite ja sitten käyttää led putkia.
 
Vanha keskustelu mutta löytyikö tähän jotain ratkaisua? Minulla nyt sama tilanne missä Massiven työtasovalaisin on pimeänä ja loisteputken vaihto ei auttanut. Ja kuten alkuperäinen postaaja, en myöskään haluaisi alkaa vaihtamaan koko systeemiä missä valaisin ja pistorasiakombo.
Lidlissä oli just LED-työpistevalaisimia hintaan 9.99€ kpl, hain semmoiset ja löin kaapin alapintaan 2-puoleisella teipillä :rofl:

Jätin ne toimimattomat valaisimet vielä paikalleen, en tosiaan usko että noiden "tuunaaminen" on kustannustehokasta, jos ei itse (tai joku kaveri) saa sitä sähköpuolta tehtyä.
 
Laitan tänne kysymyksen kun muutakaan paikkaa keksinyt eli nuorison ja omankin ajoittain käytössä on peliohjaimissa ladattavia paristoja (GB). Aika usein kun laitan GB.n laturiin, niin alkaa vilkuttaa punaista. Onko nämä ladattavat patterit nyt niin herkkiä hajoamaan (esim. tiputtelusta?!) vai onko laturi mahdollisesti jotenkin epäkunnossa. Voiko "vialliset" patterit jotenkin testata yleismittarilla. Kaapissa on mittari, mutta en juutikaan ole käyttänyt.
 
Laitan tänne kysymyksen kun muutakaan paikkaa keksinyt eli nuorison ja omankin ajoittain käytössä on peliohjaimissa ladattavia paristoja (GB). Aika usein kun laitan GB.n laturiin, niin alkaa vilkuttaa punaista. Onko nämä ladattavat patterit nyt niin herkkiä hajoamaan (esim. tiputtelusta?!) vai onko laturi mahdollisesti jotenkin epäkunnossa. Voiko "vialliset" patterit jotenkin testata yleismittarilla. Kaapissa on mittari, mutta en juutikaan ole käyttänyt.
Itselläni ainakin "älykkäämpi" laturi joskus kieltäytyy lataamasta akkuja jos ne on käyttänyt ihan tyhjäksi. Silloin lataan hetken akkuja tyhmemmällä hitaalla laturilla ja siirrän sen jälkeen tuohon nopeampaan laturiin. Kokemuksia on useammastakin laturista, nuo muka fiksummat nopeammat laturit tosiaan välillä ovat aika kranttuja jos akku on liian kylmä, liian kuuma, liian tyhjä tms. Aikanaan ainakin joku Vartan pikalaturi joka tuli akkujen mukana oli erityisen nirso.

Yksikään akku ei ole kyllä tavanomaisesta pudottelusta ainakaan itselläni hajonnut, siis sellaisesta että akussa ei näy mitään klommoa. Selvästi kolhiintuneet akut kyllä pistän heti kierrätykseen.
 
Onko kokemuksia seinään asennettavista pistorasioista (2 paikkainen), joista löytyisi lisäksi USB-latausmahdollisuus? Itse olen löytänyt Suomesta vain 1-paikkaisia rasioita seinään tai sitten kulmaan asennettavia malleja usemalla pistokkeella. Tarkoitus olisi saada pistorasia keittiötason yläpuolelle, johon voisi myös kytkeä suoraan USB-A ja USB-C piuhat.
 
Onko kokemuksia seinään asennettavista pistorasioista (2 paikkainen), joista löytyisi lisäksi USB-latausmahdollisuus? Itse olen löytänyt Suomesta vain 1-paikkaisia rasioita seinään tai sitten kulmaan asennettavia malleja usemalla pistokkeella. Tarkoitus olisi saada pistorasia keittiötason yläpuolelle, johon voisi myös kytkeä suoraan USB-A ja USB-C piuhat.

itsellä ollut useamman vuoden tämmöinen schneider käytössä. Linkki Onniselle
 
Tarkoitus olisi saada pistorasia keittiötason yläpuolelle, johon voisi myös kytkeä suoraan USB-A ja USB-C piuhat.
Mä en kyllä laittais tiskipöydän yhteyteen mitään laitetta jolla ei ole kunnon IP luokitusta.
Kai asennuksessa tulee edes kunnon väli?
 
Mä en kyllä laittais tiskipöydän yhteyteen mitään laitetta jolla ei ole kunnon IP luokitusta.
Kai asennuksessa tulee edes kunnon väli?
Tuossahan sanottiin keittiötaso, ei tiskipöytä. Taso voi olla vaikka kuinkamonen metrin päästä tiskipöydästä
 
itsellä ollut useamman vuoden tämmöinen schneider käytössä. Linkki Onniselle
1 USB type A 5 V DC, maximum load current: 2.4 A 1 USB type C 5 V DC, maximum load current: 3 A
Muuten ihan hyvä mutta nykypäivänä aika tehoton. Eikä nopeasti katsoen varmaa tietoa, saako molemmista samaan aikaan maksimin

Mä en kyllä laittais tiskipöydän yhteyteen mitään laitetta jolla ei ole kunnon IP luokitusta.
Kai asennuksessa tulee edes kunnon väli?
Edelle ehtikin tulla kommentti, ettei tiskipöydästä puhuttu mitään. Ja oli itse rasia ip mitä tahansa, ei sen paikka ole missään tiskipöydän yhteydessä. Ainakin siis ymmärsin tuosta, että tarkoitat tyyliin tiskipöytään tai aivan sen viereen asentamista.
Ja kun ammattilainen luonnollisesti tulee laittamaan, osaa kyllä katsoa riittävät etäisyydet.
 
Mä en kyllä laittais tiskipöydän yhteyteen mitään laitetta jolla ei ole kunnon IP luokitusta.
Kai asennuksessa tulee edes kunnon väli?
Tosiaan ajatellulta asennuspisteeltä on yli 2,5 metriä matkaa lähimpään vesipisteeseen ja "välissä" vielä kolme korkeaa kaappia.
 
Muuten ihan hyvä mutta nykypäivänä aika tehoton. Eikä nopeasti katsoen varmaa tietoa, saako molemmista samaan aikaan maksimin
Tätä itse asiassa muuten vähän miettinyt, että kannattaako kuitenkaan ostaa noita USB:lla varustettuja pistorasioita. Niiden hinta on äkkiä 10-kertainen verrattuna normaaliin pistorasiaan. Okei, ei talous ja budjetti nyt siihen kaadu, mutta just tuo, että ovatko kuitenkin muutaman vuoden päästä jo vanhoja eikä niitä sitten kuitenkaan tule käytettyä. Ehkä helpompi laittaa vain normaali pistorasia ja sitten ostaa vaikka erillinen USB-adapteri, jota käyttää lataamiseen.

Edit: aiemmassa kämpässä oli tämmöinen ja tuo oli siisti ratkaisu, mutta yksi USB-liitin oli liian vähän. Nyt uudessa asennuspaikassa pöytäpinta-ala on niin paljon pienempi, ettei halua uhrata sitä pistorasialle ja siksi seinäratkaisu hakusessa. Toisekseen tuo kääntyvä pistorasia oli hienon näköinen, mutta käytännössä kotona se oli aina auki ja silloin melko ruma. Kansi käänettiikin kiinni kaksi kertaa vuodessa, kun oli isommat juhlat ja vieraita talossa :lol:

 
Tätä itse asiassa muuten vähän miettinyt, että kannattaako kuitenkaan ostaa noita USB:lla varustettuja pistorasioita. Niiden hinta on äkkiä 10-kertainen verrattuna normaaliin pistorasiaan. Okei, ei talous ja budjetti nyt siihen kaadu, mutta just tuo, että ovatko kuitenkin muutaman vuoden päästä jo vanhoja eikä niitä sitten kuitenkaan tule käytettyä. Ehkä helpompi laittaa vain normaali pistorasia ja sitten ostaa vaikka erillinen USB-adapteri, jota käyttää lataamiseen.

Edit: aiemmassa kämpässä oli tämmöinen ja tuo oli siisti ratkaisu, mutta yksi USB-liitin oli liian vähän. Nyt uudessa asennuspaikassa pöytäpinta-ala on niin paljon pienempi, ettei halua uhrata sitä pistorasialle ja siksi seinäratkaisu hakusessa. Toisekseen tuo kääntyvä pistorasia oli hienon näköinen, mutta käytännössä kotona se oli aina auki ja silloin melko ruma. Kansi käänettiikin kiinni kaksi kertaa vuodessa, kun oli isommat juhlat ja vieraita talossa :lol:

IMG20240213162649.jpg
Itse hankin tuollaisen keittiöön ja ehkä parasta keksintö sitten halvan viinan. nelisen vuotta nyt ollut ja lähes päivittäisessä käytössä. hintaa tuli 57,22€. Onneksi käyn töissä niin oli varaa hankkia.
 
IMG20240213162649.jpg
Itse hankin tuollaisen keittiöön ja ehkä parasta keksintö sitten halvan viinan. nelisen vuotta nyt ollut ja lähes päivittäisessä käytössä. hintaa tuli 57,22€. Onneksi käyn töissä niin oli varaa hankkia.
Noita kulmapistorasioita tosiaan löytyykin hyvin USB:lla varustettuna, mutta seinäpistorasioita ei niinkään. Onneksi tuossa nyt tuli yksi vaihtoehto sellaisellekin.
 
Mä en kyllä laittais tiskipöydän yhteyteen mitään laitetta jolla ei ole kunnon IP luokitusta.
Kai asennuksessa tulee edes kunnon väli?

Ihan yleisestä mielenkiinnosta, mikä on kunnon väli/asennusetäisyys, kun puhutaan keittiöstä?
 
Ihan yleisestä mielenkiinnosta, mikä on kunnon väli/asennusetäisyys, kun puhutaan keittiöstä?
Suoraan sanottuna et tiedä, mutta eiköhän kosteisiin tiloihin ole säädökset olemassa?

Tuossa aikaisemmin assosioin ajatuksen mun näkemiin keittiöihin joissa tiskipöytä ja työtaso on lähes sama asia.
Siis metallinen osa jatkuu johtamattomalla materiaalilla.
 
Ihan yleisestä mielenkiinnosta, mikä on kunnon väli/asennusetäisyys, kun puhutaan keittiöstä?

Pistorasioiden sijoittelun suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että pesualtaiden lähistöllä kannettomien pistorasioiden sijoittelussa on rajoituksia. Pistorasioita ei saa asentaa korkeussuunnassa 500 mm ja leveyssuunnassa 200mm lähemmäksi pesualtaasta.
 
Suoraan sanottuna et tiedä, mutta eiköhän kosteisiin tiloihin ole säädökset olemassa?

Tuossa aikaisemmin assosioin ajatuksen mun näkemiin keittiöihin joissa tiskipöytä ja työtaso on lähes sama asia.

Juu ajattelin jos olisi ihan faktaa ollut tarjota ja jos jollain on tiedossa mikä on tämän hetken tilanne valaiskaa ihmeessä. Joskus oli määritelty x cm ylös ja x cm sivulle vesipisteestä. Keittiö ei ole kosteatila joten kostean tilan määräykset, eivät koske keittiötä.
 
Pistorasioiden sijoittelun suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että pesualtaiden lähistöllä kannettomien pistorasioiden sijoittelussa on rajoituksia. Pistorasioita ei saa asentaa korkeussuunnassa 500 mm ja leveyssuunnassa 200mm lähemmäksi pesualtaasta.

Näin oli ainakin ennen. Onko enään kun vikavirtasuojat jne. Ovat saattaneet muuttaa tilannetta?
 
Juu ajattelin jos olisi ihan faktaa ollut tarjota ja jos jollain on tiedossa mikä on tämän hetken tilanne valaiskaa ihmeessä. Joskus oli määritelty x cm ylös ja x cm sivulle vesipisteestä. Keittiö ei ole kosteatila joten kostean tilan määräykset, eivät koske keittiötä.

Ei ole muita rajoituksia tällä hetkellä kuin että ei suoraan pesualtaan yläpuolelle.


Itse en laittaisi mitään pistorasioihin integroituja usb-virtalähteitä koska niiden käyttöikä on usein aika rajallinen ja rikkoutuneen vaihtamiseen tarvitaan sähkäriä.
Joku 5V usbiportti on nykyään jo vähän turhake kun iso osa laitteista tukee ja osa jopa vaatii USB PD latautuakseen.

Hinta on aika kova kun mietitään että miten vähän sillä rahalla saa, pääsee eroon tikkuaskin kokoisesta murikasta pistorasiassa ja tarvitaan silti se sama usbikaapeli lataukseen...
 
Ei ole muita rajoituksia tällä hetkellä kuin että ei suoraan pesualtaan yläpuolelle.
Kutakuinkiin samaan vastaukseen päädyin, kun tuossa joskus yritin etsiä kysymykseen vastausta. Ajattelin joltain voisi löytyä ihan faktaa pöytään, kun en tätä päässyt varmistamaan ST-kortistosta.
 
Kutakuinkiin samaan vastaukseen päädyin, kun tuossa joskus yritin etsiä kysymykseen vastausta. Ajattelin joltain voisi löytyä ihan faktaa pöytään, kun en tätä päässyt varmistamaan ST-kortistosta.
Sfs 6000 on se oikein paikka jos pienjännitepuolen standardeja. Ja jos ei ole alalla mutta asia kiinnostaa, on D1 hankinnan arvoinen opus.

Itse en kirjojen vierellä nyt ole joten en pääse tarkistamaan. Mutta @0nanias on muistaakseni kiinteistösähköjen kanssa siinä määrin reilusti tekemisissä, että yleensä tulee oikeaa tietoa.
Jos taas tarkoitat faktalla ko. kohtia kirjasta kuvattuna niin siihen lähtee harva ja harvoin.
 
Kutakuinkiin samaan vastaukseen päädyin, kun tuossa joskus yritin etsiä kysymykseen vastausta. Ajattelin joltain voisi löytyä ihan faktaa pöytään, kun en tätä päässyt varmistamaan ST-kortistosta.

SFS 6000-8-804 löytyy seuraava maininta mutta tosiaan missään ei ole määrättyjä etäisyyksiä pistorasioiden etäisyydelle hanasta tai altaasta.
Näissäkin pitää huomioida sana "suositellaan":

804.512.1.1 Erilaiset tilat

Sähköasennusten sijoitustilat, joille muualla SFS 6000 standardisarjassa ei ole annettu erityisvaatimuksia,
voidaan jakaa kuiviin tiloihin, kosteisiin tiloihin, märkiin tiloihin ja ulkotiloihin. Tilaa ja sen mukaista
kotelointiluokkaa määriteltäessä voidaan ottaa huomioon, että vain osa tilasta voi kuulua tiettyyn tilaluokkaan.

Jos vettä voi roiskua tai tippua sähkölaitteelle paikallisesti, esim. pesualtaan lähellä tai
astiankuivauskaapin alla olevassa tilassa, sitä pidetään kosteana tai märkänä tilana ja pistorasioita ei
suositella asennettavaksi lähelle pesuallasta kuin erityisistä syistä.

Epänormaaleja tiloja, kuten rakenteiden tai putkistojen rikkoontumisia tai palosammutuslaitteistojen
toimintaa, ei tarvitse ottaa huomioon tilojen luokitteluissa.

Kuiva tila on huone tai sen osa, jossa ilma on niin kuivaa, ettei seinille, kattoon tai sähkölaitteiden
pinnalle normaalikäytössä tiivisty kosteutta, ja ulkoiset tekijät ovat siinä määrin normaalit, ettei tilaa ole
katsottava joksikin muuksi tilaksi. Kuivassa tilassa vallitsee yleensä veden esiintymisen olosuhde AD1
(mitätön) ja lämpötilaolosuhde AA4 (-5 °C - +40 °C).

Esimerkkejä kuivista tiloista ovat:

- asuinhuoneet, asuinhuoneistojen keittiöt, toimistohuoneet, vessat ja eteiset.
- asuinhuoneistojen kodinhoitohuoneet sekä vaatteidenpesutilat, joissa pesu tapahtuu koneellisesti
- vastaavat tilat vapaa-ajan asunnoissa, silloinkin kun lämpötila poikkeaa luokasta AA4
- asuin- ja toimistokiinteistöjen ja vastaavien ullakkotilat ja kuivat kellaritilat
- myymälät ja niihin verrattavat varastotilat
- teollisuustilat, joissa ei ole erityisolosuhteita
 
Sfs 6000 on se oikein paikka jos pienjännitepuolen standardeja. Ja jos ei ole alalla mutta asia kiinnostaa, on D1 hankinnan arvoinen opus.
@0nanias on muistaakseni kiinteistösähköjen kanssa siinä määrin reilusti tekemisissä, että yleensä tulee oikeaa tietoa.
Jos taas tarkoitat faktalla ko. kohtia kirjasta kuvattuna niin siihen lähtee harva ja harvoin.

Seison korjattuna, sori meni sanat sekaisin. Löytyy kirjana hyllystä D1-2009 ja mahdollisesti lainattavissa tuoreampi versio.

@0nanias löysikin tuon oikean kohdan standardista. Aikaisemmin ei tosiaan tähän ole ollut pääsyä ja muualta tutkiessani tulin samaan käsitykseen standardin kanssa.
 
Valokytkimen johdot eivät riitä uudemmalle kytkimelle, muutaman sentin liian lyhyet. Mitähän tuolle tekisi?
 
Yritän tässä laatia tilauslistaa kaverin tekemän sähkösuunnitelmaluonnoksen päälle. En ymmärrä näistä sähkökalusteista kovinkaan paljon, meni jo päätä raapiessa eri kytkinvalintojen kanssa, mutta ne ilmeisesti meni kuitenkin oikein.

Nyt huomasin, että pistorasiaa on sekä jousi-, että ruuviliitoksella. Mikä näiden ero käytännössä on? Varmaankin tuo viittaa piuhojen kiinnitystapaan, mutta onko näillä mitään muuta eroa?

Esim. vaikuttaako vaikka ryhmäkytkentään tai haaroitukseen jotenkin? Ruuviliitoksella oleva haaroitettavissa oleva pistorasia näyttää olevan ainakin kalliimpi kuin jousiliitoksella oleva, missä ei mainita sen haaroittumisominaisuuksia.
 
Yritän tässä laatia tilauslistaa kaverin tekemän sähkösuunnitelmaluonnoksen päälle. En ymmärrä näistä sähkökalusteista kovinkaan paljon, meni jo päätä raapiessa eri kytkinvalintojen kanssa, mutta ne ilmeisesti meni kuitenkin oikein.

Nyt huomasin, että pistorasiaa on sekä jousi-, että ruuviliitoksella. Mikä näiden ero käytännössä on? Varmaankin tuo viittaa piuhojen kiinnitystapaan, mutta onko näillä mitään muuta eroa?

Esim. vaikuttaako vaikka ryhmäkytkentään tai haaroitukseen jotenkin? Ruuviliitoksella oleva haaroitettavissa oleva pistorasia näyttää olevan ainakin kalliimpi kuin jousiliitoksella oleva, missä ei mainita sen haaroittumisominaisuuksia.
Eiköhän tähän kohta tule pari kolme vastausta, joiden mukaan tekemäsi suunnittelutyö kuuluu ammattimiehelle ja tieto on salaista, muutenkin urakoitsija saa paremmat alennukset eikä tavaraa kohta edes myydä kuin luvan kanssa.

Mainitsen kuitenkin, että jousiliitos on hieno keksintö. 80-luvun valokytkimeen syttynyttä sinistä merkkilediä ihmettelin pari sekuntia ennen kuin tajusin että siellähän oli valokaari.
 
Eiköhän tähän kohta tule pari kolme vastausta, joiden mukaan tekemäsi suunnittelutyö kuuluu ammattimiehelle ja tieto on salaista, muutenkin urakoitsija saa paremmat alennukset eikä tavaraa kohta edes myydä kuin luvan kanssa.

Mainitsen kuitenkin, että jousiliitos on hieno keksintö. 80-luvun valokytkimeen syttynyttä sinistä merkkilediä ihmettelin pari sekuntia ennen kuin tajusin että siellähän oli valokaari.

Suunnittelutyö on luonnos varsinaista urakoitsijaa varten, minkä pohjalta hommaa tehdään. Luonnoksenkin on suunnitellut sähköalan ammattilainen, mitä itse tässä tulkitsen. Tässä yritän raapia näitä osia nyt kasaan mahdollisimman paljon jo etukäteen, kun toimitusajat on useita viikkoja ja tarjoukset voimassa rajoitetun ajan. Mulla on paremmat ostokanavat kuin sähkärillä.

Oliko noita merkkiledejä myös eri väreillä saatavina? ;) Tässä tietty herää kysymys, miksi jousiliitoksia myydään, jos kontakti on huono?
 
Tässä tietty herää kysymys, miksi jousiliitoksia myydään, jos kontakti on huono?
Ei se aina ole, mutta mainitsin vain varoittavan anekdootin käyttöiältään pidennetystä kalusteesta. Taisi tulla asennettua jousiliitoksella varustettu valaisin suht äskettäin eikä se kuumota. Ruuviliitos, etenkin tyypistä riippuen, vasta paha onkin jos sen tekee väärin. En silti hirveän kovassa kiimassa käyttäisi esimerkiksi jousikuormitteisia liittimiä vaan vipumallisia jne.

E: Jos siis ammattilainen on tulossa tekemään hommat, en murehtisi moisesta.
 
Yritän tässä laatia tilauslistaa kaverin tekemän sähkösuunnitelmaluonnoksen päälle. En ymmärrä näistä sähkökalusteista kovinkaan paljon, meni jo päätä raapiessa eri kytkinvalintojen kanssa, mutta ne ilmeisesti meni kuitenkin oikein.

Nyt huomasin, että pistorasiaa on sekä jousi-, että ruuviliitoksella. Mikä näiden ero käytännössä on? Varmaankin tuo viittaa piuhojen kiinnitystapaan, mutta onko näillä mitään muuta eroa?

Esim. vaikuttaako vaikka ryhmäkytkentään tai haaroitukseen jotenkin? Ruuviliitoksella oleva haaroitettavissa oleva pistorasia näyttää olevan ainakin kalliimpi kuin jousiliitoksella oleva, missä ei mainita sen haaroittumisominaisuuksia.

Nykyisin käytetään lähes poikkeuksetta jousiliitoksilla olevia kalusteita, ruuviliitoksia lähinnä joissain poikkeustapauksissa mikäli esim. tilaaja sellaisia jostain syystä haluaa käyttää.
Oikein tehtynä noiden luotettavuudessa ei juurikaan ole eroja mikäli puhutaan noista muutamasta suuresta valmistajasta joita sähköurakoitsijat tukuista ostelevat.
Takuutyöt ovat pois katteesta ja mikäli niitä jousiliitoksellisia joutuisi paljon korjailemaan niin eiväthän urakoitsijat niitä silloin käyttäisi.

Ruuviliitokselliset eivät ole haaroitettavissa, koska ruuviliittimessä ei ole paikkoja kuin kahdelle johtimelle jolloin mahdollinen haaroitus on tehtävä kojerasiassa erillisillä liittimillä. Molemmat tyypit ovat toki ketjutettavissa mikä on se yleisin tilanne.
Kun vertaillaan esim. ABB:n uutta haaroitettavaa jousiliitoksellista ja perinteisempää ruuviliitoksellista pistorasiaa keskenään niin valitsisin sen haaroitettavan koska se on helpompi asentaa ja mukavan jämäkkä rungoltaan.

Sähkösuunnittelu sinällään ei ole säänneltyä toimintaa, eli ne kuvat voi ihan huoletta piirrellä vaikka itse. Vastuu asennuksista on aina sähköurakoitsijalla.
 
Muutamasäikeinen mk johdin lienee se yleisin ruuviliittimen alle tungettava johdin. Siellä kojeen ruuviliittimessä on kuitenkin kaksi metallilevyä jonka väliin johdin litistetään, holkille ei ole tarvetta. Holkkia käytetään jos ruuvin pää tulee suoraan johtimeen kiinni, kuten esim piippuliittimissä.

Ruuviliitoksen ongelma on se että kupari hieman muuttaa muotoaan kun on ollut aikansa puristuksissa, joka saa liitoksen löystymään. Jousiliittimessä se jousi seuraa kuparin muodonmuutosta, ja pitää liitoksen vakiokireydessä.
 
Vastavalmistunut sähkölämmitteinen talo. PILP ( voi ottaa ohjekirjan mukana yhdeltä vaiheelta 11A), 9kW kiuas, poreamme varaus ja sähköauton latausvalmius.
Nyt on laitettu 3x25A pääsulakkeet. Onko nuo alimitoitettu ylläolevien specsien perusteella vai onko tuon kokoiset pääsulakkeet sellaiset, mitkä yleensä tämänlaisiin taloihin laitetaan?

Pohdiskelen, kannattaako lähteä reklamoimaan rakennuttajalta alimitoitetusta sähköjärjestelmästä.
 
Vastavalmistunut sähkölämmitteinen talo. PILP ( voi ottaa ohjekirjan mukana yhdeltä vaiheelta 11A), 9kW kiuas, poreamme varaus ja sähköauton latausvalmius.
Nyt on laitettu 3x25A pääsulakkeet. Onko nuo alimitoitettu ylläolevien specsien perusteella vai onko tuon kokoiset pääsulakkeet sellaiset, mitkä yleensä tämänlaisiin taloihin laitetaan?

Pohdiskelen, kannattaako lähteä reklamoimaan rakennuttajalta alimitoitetusta sähköjärjestelmästä.

On normaalit omakotitalon pääsulakkeet. Voi olla hieman alimitoitetut jos kaikki valmiudet ja varaukset otetaan käyttöön eikä halua ole porrastaa kulutuksia.

Riippuen missä päin talo on pääsulakkeiden nosto 3x35A tai 3x50A onnistuu luultavasti korotuksen maksamalla ja pääsulakkeet vaihtamalla. Tarkasta kustannus verkkoyhtiöltä.

Kannattaa huomioida pääsulakkeen koon määrittävän myös siirtolaskun perusmaksun esimerkiksi Carunalla 3x25A on 28,58 €/kk ja 3x50A 85,18 €/kk.
 
Vastavalmistunut sähkölämmitteinen talo. PILP ( voi ottaa ohjekirjan mukana yhdeltä vaiheelta 11A), 9kW kiuas, poreamme varaus ja sähköauton latausvalmius.
Nyt on laitettu 3x25A pääsulakkeet. Onko nuo alimitoitettu ylläolevien specsien perusteella vai onko tuon kokoiset pääsulakkeet sellaiset, mitkä yleensä tämänlaisiin taloihin laitetaan?

Pohdiskelen, kannattaako lähteä reklamoimaan rakennuttajalta alimitoitetusta sähköjärjestelmästä.
Tuohon ei ole yhtä ainoaa vastausta mutta keskenhän nuo loppuvat jos samaan aikaan muun kanssa pitäisi autoakin järkevällä nopeudella ladata.

Pääsulakkeisen koosta ei voi suoraan päätellä juuri mitään mitoituksesta.Oleellinen kysymys on, mitä olet halunnut, hyväksynyt ja millaisen liittymän ottanut. Josko ottaisit siitä taulusta kuvan niin katsotaan, onko miten jätetty laajennusvaraa ja mikä on keskuksen maksimivirta.

Keskus voi ja luultavasti onkin huomattavasti suuremmat pääsulakkeet salliva mutta niiden koko määräytyy ottamasi liittymän perusteella. Suurempi sulakekoko nostaa lähes aina liittymän perusmaksuja joten on ihan järkevää ottaa 3x25A ja kasvattaa tarpeen mukaan.
 
Tuohon ei ole yhtä ainoaa vastausta mutta keskenhän nuo loppuvat jos samaan aikaan muun kanssa pitäisi autoakin järkevällä nopeudella ladata.

Pääsulakkeisen koosta ei voi suoraan päätellä juuri mitään mitoituksesta.Oleellinen kysymys on, mitä olet halunnut, hyväksynyt ja millaisen liittymän ottanut. Josko ottaisit siitä taulusta kuvan niin katsotaan, onko miten jätetty laajennusvaraa ja mikä on keskuksen maksimivirta.

Keskus voi ja luultavasti onkin huomattavasti suuremmat pääsulakkeet salliva mutta niiden koko määräytyy ottamasi liittymän perusteella. Suurempi sulakekoko nostaa lähes aina liittymän perusmaksuja joten on ihan järkevää ottaa 3x25A ja kasvattaa tarpeen mukaan.

IMG_20240227_132318131.jpg

Verkkoyhtiö (vantaan sähköverkot) laskuttaa samaa perusmaksua 25-63A. Pelkällä liittymismaksujen erotuksella selviää pääsulakkaiden nostosta.

Ryhmäkeskuksessa ei ole kytketty johtoa latauspisteelle, mutta latauslain mukaan pitää olla "valmius", eli meinaako vain, että jokin johdot on vedetty ryhmäkeskuksesta parkkipaikan viereen (jakorasia on asennettu talon seinään ja sen sisällä on johdon päitä).
 
Viimeksi muokattu:
IMG_20240227_132318131.jpg

Verkkoyhtiö (vantaan sähköverkot) laskuttaa samaa perusmaksua 25-63A. Pelkällä liittymismaksujen erotuksella selviää pääsulakkaiden nostosta.

Ryhmäkeskuksessa ei ole kytketty johtoa latauspisteelle, mutta latauslain mukaan pitää olla "valmius", eli meinaako vain, että jokin putki on vedetty ryhmäkeskuksesta parkkipaikan viereen (jakorasia on asennettu talon seinään).

Ryhmäkeskuksen lisäksi varmaan löytyy tonttikeskus ulkoa missä mittari ja pääsulakkeet. Ryhmäkeskuksen arvokilvessä 50 A nimellisvirta, jos en väärin näe. Latauksen johdot voi olla vedettynä myös tonttikeskukselta.

Jos kuormien porrastus ei kiinnosta niin pääsulakkeen nosto 35 A ei nykyisellään Vantaalla paljoa maksa varsinkin jos vaikutusta perusmaksuihin ei ole. Tulevaisuudesta paha sanoa mutta tuskin missään ikinä on liittymismaksutkaan laskenut.
 
Ryhmäkeskuksen lisäksi varmaan löytyy tonttikeskus ulkoa missä mittari ja pääsulakkeet. Ryhmäkeskuksen arvokilvessä 50 A nimellisvirta, jos en väärin näe. Latauksen johdot voi olla vedettynä myös tonttikeskukselta.

Jos kuormien porrastus ei kiinnosta niin pääsulakkeen nosto 35 A ei nykyisellään Vantaalla paljoa maksa varsinkin jos vaikutusta perusmaksuihin ei ole. Tulevaisuudesta paha sanoa mutta tuskin missään ikinä on liittymismaksutkaan laskenut.
Arvokilvessä lukee tosiaan 50A.
Piirrustusten perusteella jakorasiaan tulee johdot ryhmäkeskukselta. Niissä on vain RK. Viereinen ulkovalo, joka tulee tonttikeskukselta, lukee SPK ja viereinen pistorasia lukee 12.2.

Tulipa samalla huomattua, että sähköasemapiirrustuksessa mainitaan liittymäkoko 3x80A, joka on varmaankin koko taloyhtiön (4 asuntoa) liittymän koko?
 
Viimeksi muokattu:
Vastavalmistunut sähkölämmitteinen talo. PILP ( voi ottaa ohjekirjan mukana yhdeltä vaiheelta 11A), 9kW kiuas, poreamme varaus ja sähköauton latausvalmius.
Nyt on laitettu 3x25A pääsulakkeet. Onko nuo alimitoitettu ylläolevien specsien perusteella vai onko tuon kokoiset pääsulakkeet sellaiset, mitkä yleensä tämänlaisiin taloihin laitetaan?

Pohdiskelen, kannattaako lähteä reklamoimaan rakennuttajalta alimitoitetusta sähköjärjestelmästä.

Mulla karkealla tasolla samankaltainen setti (lämmin rantasauna ja varasto, mutta ei poreammetta) ja sähköautolle dynaaminen kuormanhallinta; 35 C pakkasilla menee sähköä sen verran rapsakasti, ettei sähköauto lataa enää kuin 1 kW teholla ja kiuasta on turha ajatella lämmittävänsä. Energiankulutusseuranta on tarkka niin siitä näkee miten koko ajan mennään maksimitehoilla kun auton lataus säätää löysät pois.

Vaiheita piti tätäkin varten optimoida, koska ILP uutena laitteena tuli kuormittamaan yhtä vaihetta, niin vanhat vaihejärjestykset ei enää toimineet. Mietin, että vielä kun laittaiso kiukaan kuormanpudotuskytkennän ohjaamaan suoran sähkölämmityksen lisäksi myös varaavaa lattialämmitystä, niin uskaltaisi kiukaankin laittaa päälle pakkasella.

Tldr; riittää dynaamisella kuormanhallinnalla, mitta jps Elenia ei harrastaisi laillistettua ryöstöä 35A liittymästä, niin päivittäisin heti.
 
IMG_20240227_132318131.jpg

Verkkoyhtiö (vantaan sähköverkot) laskuttaa samaa perusmaksua 25-63A. Pelkällä liittymismaksujen erotuksella selviää pääsulakkaiden nostosta.

Ryhmäkeskuksessa ei ole kytketty johtoa latauspisteelle, mutta latauslain mukaan pitää olla "valmius", eli meinaako vain, että jokin johdot on vedetty ryhmäkeskuksesta parkkipaikan viereen (jakorasia on asennettu talon seinään ja sen sisällä on johdon päitä).
Tuo aurinkosähkö muuttaa kokonaisuutta. Kuinka tehokas invertteri siellä on? Ja 1 vai 3 vaiheinen.

Lisäksi joskun kysymys on taloyhtiöstä, niin se pääsulakkeen korotus ei ole niin yksioikoinen. Sen liittymäkoon korottaminen siitä 80A ylöspäin edellyttää hallituksen kokousta ja jokainen osake maksaa siitä korotuksesta sitten neljäsosan, vaikka vain yksi osakkaista sitä tarvitsee.

Siinä pilpissäkim voi kyllä olla kytkettynä tehonrajoitus, jolloin se ei ota täyttä virtaa kiukaan ollessa päällä.
 
Tuo aurinkosähkö muuttaa kokonaisuutta. Kuinka tehokas invertteri siellä on? Ja 1 vai 3 vaiheinen.

Lisäksi joskun kysymys on taloyhtiöstä, niin se pääsulakkeen korotus ei ole niin yksioikoinen. Sen liittymäkoon korottaminen siitä 80A ylöspäin edellyttää hallituksen kokousta ja jokainen osake maksaa siitä korotuksesta sitten neljäsosan, vaikka vain yksi osakkaista sitä tarvitsee.

Siinä pilpissäkim voi kyllä olla kytkettynä tehonrajoitus, jolloin se ei ota täyttä virtaa kiukaan ollessa päällä.
10kW 3-vaihe invertteri.
Tutkinpa tuota pilppiä (nibe f750), miten siinä saisi tehonrajoituksen hoidettua. Ainakin siihen saa vastusten eston, mutta ne on vähän hassu estää saunoessa, kun silloin on tarvetta suuremmalle määrälle lämmintä vettä.
 
10kW 3-vaihe invertteri.
Tutkinpa tuota pilppiä, miten siinä saisi tehonrajoituksen hoidettua.
Eikö pilppiin tule yleensä esim sähkökiukaasta piuha ko sen vastukset menee päälle niin pilppi katkaisee sähön vastuksilta, näin ainakin mulla. Hyödynnän sitä itsekin optimoinnissa ja toinen rele pystyy kans kytkemään sen pois
Edit kontaktorin kautta siis
Edit2 sun ryhmäkeskuksessa ei kyllä näytä olevan kontaktori siihen
 
Näyttäisi olevan POKin mittatilauskeskus joten eiköhän tuolla kansien alla ole sly-kytkentä huipputehoa rajoittamassa. Uskoisin että keskukseen on myös asennettu myös pilpin virtamuuntajat.
Jos vaihekuormat ovat urakoitsijan jäljiltä tasapainossa niin en näe syytä miksi pääsulakkeet eivät kestäisi koska mitoituksen on selkeästi tehnyt suunnittelija laskemalla eikä hiacemies hattuvakiolla.

Pääkytkin on ilmeisesti siirtynyt hieman kun nousua on leivottu paikalleen jolloin sen oikealle puolelle on ilmestynyt sormen mentävä rako joka tulisi peittää.
Alimman rivin merkintöjen osittainen puute, merkintäliuskojen väärä moduulileveys (taulukon sarakkeet ovat kapeampia kuin johdonsuojat) sekä johdonsuojien pienehkö "porrastaminen" pistää vähän silmiin mutta eivät ole vakavia puutteita.
 
Näyttäisi olevan POKin mittatilauskeskus joten eiköhän tuolla kansien alla ole sly-kytkentä huipputehoa rajoittamassa. Uskoisin että keskukseen on myös asennettu myös pilpin virtamuuntajat.
Jos vaihekuormat ovat urakoitsijan jäljiltä tasapainossa niin en näe syytä miksi pääsulakkeet eivät kestäisi koska mitoituksen on selkeästi tehnyt suunnittelija laskemalla eikä hiacemies hattuvakiolla.

Pääkytkin on ilmeisesti siirtynyt hieman kun nousua on leivottu paikalleen jolloin sen oikealle puolelle on ilmestynyt sormen mentävä rako joka tulisi peittää.
Alimman rivin merkintöjen osittainen puute, merkintäliuskojen väärä moduulileveys (taulukon sarakkeet ovat kapeampia kuin johdonsuojat) sekä johdonsuojien pienehkö "porrastaminen" pistää vähän silmiin mutta eivät ole vakavia puutteita.
Tammikuun pakkasilla onnistuin käräyttämään pääsulakkeen. Pilppi oli vastukset kuumana ja samalla latailin plugaria ulkopistorasiasta (UPR auton lämmitys) 10A virralla . Noiden lisäksi ei ollut mitään hellaa, mikroa tai saunaa päällä. Tuon jälkeen rajoitin auton latauksen 6A.
Tuosta sitten jäin pohtimaan, onko järjestelmä alimitoitettu ja pitäisikö reklamoida vai hoidetaanko nuo yleensä jollain kuormanjaolla ja tuo 3x25A on aivan pätevä tähän taloon. Noissa sähkötöissä on muutenkin hieman reklamoitavaa, kun yksi valopeili on kytkemättä ja piirrustuksissa näkyvä porealtaan turvakytkin asentamatta.
 
Ei kyllä pitäisi max 11A ottava laite pystyä polttanaan 25A pääsulaketta jos lisänä on vain 10A lataus.

10kW 3-vaihe invertteri.
Tutkinpa tuota pilppiä (nibe f750), miten siinä saisi tehonrajoituksen hoidettua. Ainakin siihen saa vastusten eston, mutta ne on vähän hassu estää saunoessa, kun silloin on tarvetta suuremmalle määrälle lämmintä vettä.
Jos siellä on nimellisvirraltaan 50A keskus, sinne voi vielä 35A sulakkeen laittaa tuon aurinkosähkön kanssa, eli on siellä nyt lähtökohtaisesti riittävästi varoja.

F750 en tiedä, kevyemmässä f470 mallissa on virtamuuntajat joilla se mittaa kokonaisvietaa ja hoitaa itsekseen tehonrajoituksen, eikä edellytä erillistä tehonrajoitusta.
 
Ei kyllä pitäisi max 11A ottava laite pystyä polttanaan 25A pääsulaketta jos lisänä on vain 10A lataus.
Saman vaiheen takana oli myös kiertovesipumppu, tuloilmamoduuli, olohuoneen pistorasiat, osa valaistuksesta ja varmaan jotain muutakin pientä sälää. Sulakkeen palaminen johti kovaan alipaineeseen ja lämmön laskuun vaikka nibe jatkoi lämmön tuottoa (kompressorilla) ja ilman poistoa.

Taloyhtiössä on kaikki neljä samanlaisia taloja ja vastaavan kokoinen järjestelmä kaikissa. Yhdellä naapurilla on vielä enemmän sähkösyöppöjä ( ILP, toinenkin sähköauton latauspiste, poreamme varaus ja lämminvesivaraaja). Heillä LVIS-liike unohti asentaa lämminvesivaraaja ja heillä ei vielä ole ladattavia autoja tai poreammetta, joten siksi sulakkeet eivät ole vielä palaneet. Nuo kaikki on siis tilattu jo rakennusvaiheessa ja ne ovat piirrustuksissa.
 
Viimeksi muokattu:
Vastavalmistunut sähkölämmitteinen talo. PILP ( voi ottaa ohjekirjan mukana yhdeltä vaiheelta 11A), 9kW kiuas, poreamme varaus ja sähköauton latausvalmius.
Nyt on laitettu 3x25A pääsulakkeet. Onko nuo alimitoitettu ylläolevien specsien perusteella vai onko tuon kokoiset pääsulakkeet sellaiset, mitkä yleensä tämänlaisiin taloihin laitetaan?

Pohdiskelen, kannattaako lähteä reklamoimaan rakennuttajalta alimitoitetusta sähköjärjestelmästä.

Asiakas tilaa sähköliittymän, jos rakennuttaja on omakustantaisesti rakentanut kohteen myyntiin, tietenkin ottavat halvimman liittymän. Tuleva ostaja saa sitten korottaa, jos tarvitsee ja haluaa, ja maksaa sen itse.

Ryhmäkeskuksessa ei ole kytketty johtoa latauspisteelle, mutta latauslain mukaan pitää olla "valmius", eli meinaako vain, että jokin johdot on vedetty ryhmäkeskuksesta parkkipaikan viereen (jakorasia on asennettu talon seinään ja sen sisällä on johdon päitä).

Jotkut tulkitsee tuon valmiuden, että riittää kun keskuksessa on tilaa, eli mitään kaapeleita ei vedetä, tai varokkeita laiteta. Tosin aina sähkökeskus pitäisi mitoittaa että on laajenemis varaa. Mutta voi olla että johdot on ulkona jakorasiassa ja keskukseen päätetty, mutta ei ole varokkeita niille laitettu/varattu (näin usein jos ei ole varkekokoa suunnitelmissa mainittu).

Taloyhtiössä on kaikki neljä samanlaisia taloja ja vastaavan kokoinen järjestelmä kaikissa. Yhdellä naapurilla on vielä enemmän sähkösyöppöjä ( ILP, toinenkin sähköauton latauspiste, poreamme varaus ja lämminvesivaraaja). Heillä LVIS-liike unohti asentaa lämminvesivaraaja ja heillä ei vielä ole ladattavia autoja tai poreammetta, joten siksi sulakkeet eivät ole vielä palaneet. Nuo kaikki on siis tilattu jo rakennusvaiheessa ja ne ovat piirrustuksissa.

Onko sähköautonlataus ja poreamme suunnitelmissa vain varauksina? Jos näin, niin ei niitä yleensä lasketa suunnitelmissa kulutukseen, kun mietitään pääsulakekokoa.

Onko rakennuttaja rakentanut omakustanteisesti tuon, vai oletteko itse rakennuttanut kohteen?
 
Sellainen huomio, että jos käytössä on esim. Nibe F470 PILP, jossa virtamittaus on kytketty käyttöön ja lisäksi kuormanhallinnalla oleva sähköauton latauslaite, niin saattaa syntyä tilanne, jossa Nibe ja sähköauton latauslaite alkaavat humppaamaan vuorotellen virranhallintaa. Itselläni on juuri tämänlainen setuppi ja sen takia Nibessä ei ole kytketty virtamuuntimia ollenkaan.
 
Saman vaiheen takana oli myös kiertovesipumppu, tuloilmamoduuli, olohuoneen pistorasiat, osa valaistuksesta ja varmaan jotain muutakin pientä sälää. Sulakkeen palaminen johti kovaan alipaineeseen ja lämmön laskuun vaikka nibe jatkoi lämmön tuottoa (kompressorilla) ja ilman poistoa.

Taloyhtiössä on kaikki neljä samanlaisia taloja ja vastaavan kokoinen järjestelmä kaikissa. Yhdellä naapurilla on vielä enemmän sähkösyöppöjä ( ILP, toinenkin sähköauton latauspiste, poreamme varaus ja lämminvesivaraaja). Heillä LVIS-liike unohti asentaa lämminvesivaraaja ja heillä ei vielä ole ladattavia autoja tai poreammetta, joten siksi sulakkeet eivät ole vielä palaneet. Nuo kaikki on siis tilattu jo rakennusvaiheessa ja ne ovat piirrustuksissa.

Nuo kv pumppu, tuloilmamoduuli ja valot ovat niin pieniä kulutuksia ettei niitä yleensä lasketa mitenkään, olkkarin pistorasiat nyt taas ei ole laskettavissa, mutta jos siellä on normaalit viihdelaitteet, niidenkin kulutus on käytännössä merkityksetöntä.

On tietysti mahdollista että kyseessä oli vaan viallinen sulake, ei sekään ole mahdotonta, mutta noilla numeroilla ei ylivirtaa pitäisi esiintyä.

Sellainen huomio, että jos käytössä on esim. Nibe F470 PILP, jossa virtamittaus on kytketty käyttöön ja lisäksi kuormanhallinnalla oleva sähköauton latauslaite, niin saattaa syntyä tilanne, jossa Nibe ja sähköauton latauslaite alkaavat humppaamaan vuorotellen virranhallintaa. Itselläni on juuri tämänlainen setuppi ja sen takia Nibessä ei ole kytketty virtamuuntimia ollenkaan.

Tuollaisessa tapauksessa se kytkentä pitäisi tehdä niin että nilanin virtamuuntaja on auton latauslaitteen syötön jälkeen, jolloin latauslaite on se joka joustaa kaikkea kuormaa, ja nilan kaikkea muuta paitsi latauslaitetta. Tai toisinpäin, jos se auton lataus halutaan korkeammalle prioriteetille.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 286
Viestejä
4 507 895
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom