Kysymyksiä sähkömiehille

[Hyrava]

Nuoruudestani muistan kuinka sukulaismies laittoi maahan kepin jossa sähkö, ja onkimadot nous pintaan. Kellään tietoa/kokemuksia miten tämmöinen matokeppi rakennetaan?

On, mutta on sen verran vaarallinen temppu että tuota ei pidä tehdä ellei ole ihan varma että tietää mitä tekee. Vaihejohto maahan ja sillee...

 

[Kaalip]

On, mutta on sen verran vaarallinen temppu että tuota ei pidä tehdä ellei ole ihan varma että tietää mitä tekee. Vaihejohto maahan ja sillee...

Mää ny vastaan tähän jo kaikille enneku jengi tulee pahottaan mielensä että toi jätkä trollaa vaan nii elkää turhaan tuhlatko energiaa sille vastaamiseen, formulakeskusteluissa trollaa, palkkakeskustelussa trollaa ja nyt täälläkin. Varmaan myös muissa keskusteluissa mihin on vastannut.

 

[Santori]

Mää ny vastaan tähän jo kaikille enneku jengi tulee pahottaan mielensä että toi jätkä trollaa vaan nii elkää turhaan tuhlatko energiaa sille vastaamiseen, formulakeskusteluissa trollaa, palkkakeskustelussa trollaa ja nyt täälläkin. Varmaan myös muissa keskusteluissa mihin on vastannut.

Hohhoijaa.. formulakeslusteluissa saattaa välillä mennä trollauksen puolelle mutta eipä muualla.. mikä tässä nyt on ihmeellistä? Sellaisen kepin sukulaismies aikoinaan teki ja kiinnostais ihan tietää että miten se toimi. Toki varmaan ei voi suositella sellaista tehtäväksi

 

[Hyrava]

Hohhoijaa.. formulakeslusteluissa saattaa välillä mennä trollauksen puolelle mutta eipä muualla.. mikä tässä nyt on ihmeellistä? Sellaisen kepin sukulaismies aikoinaan teki ja kiinnostais ihan tietää että miten se toimi. Toki varmaan ei voi suositella sellaista tehtäväksi

Tuossahan mä jo aiemmassa postauksessa kerroin kuinka se toimii. Eli jollain keksinnöllä vaihejohto maahan ja madot pomppii pintaan. Eli joku harjanvarsi jossa pitkä naula ja naulaan kiinnitetty johto. Kannattaa käyttää kumisaappaat jalassa ja kumihanskat kädessä.

 

[calm]

Hohhoijaa.. formulakeslusteluissa saattaa välillä mennä trollauksen puolelle mutta eipä muualla.. mikä tässä nyt on ihmeellistä? Sellaisen kepin sukulaismies aikoinaan teki ja kiinnostais ihan tietää että miten se toimi. Toki varmaan ei voi suositella sellaista tehtäväksi

Tuolta löytyy kuvaus toiminnasta, kohdasta heinäkuu 1988,

Sähkökuolemat | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Tukesin tietoon tulleet, vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet, kuolemaan johtaneet sähköisku- ja valokaaritapaturmat.

tukes.fi

 

[weebee]

Tuossahan mä jo aiemmassa postauksessa kerroin kuinka se toimii. Eli jollain keksinnöllä vaihejohto maahan ja madot pomppii pintaan. Eli joku harjanvarsi jossa pitkä naula ja naulaan kiinnitetty johto. Kannattaa käyttää kumisaappaat jalassa ja kumihanskat kädessä.

Menee samaan sarjaan "Ohmi-makkaran" valmistuksen kanssa. Se oli ihan toimiva keino työmaaolosuhteissa aikana ennen mikroaaltouuneja.

 

[Santori]

Menee samaan sarjaan "Ohmi-makkaran" valmistuksen kanssa. Se oli ihan toimiva keino työmaaolosuhteissa aikana ennen mikroaaltouuneja.

Onhan se ny kätsyä ettei tarvi lapion kanssa matoja etsiä

 

[Santori]

Tuolta löytyy kuvaus toiminnasta, kohdasta heinäkuu 1988,

Sähkökuolemat | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Tukesin tietoon tulleet, vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet, kuolemaan johtaneet sähköisku- ja valokaaritapaturmat.

tukes.fi

Oho! Ehkä sitä kuitenki lapion kanssa etsiskelee

 

[0nanias]

Vuoden 2002 elokuulta löytyy oma suosikkini, käyttötarkoitus eri mutta toimintaperiaate ja lopputulos täysin sama.

 

[irspa]

Hyvä kun vanhemmissa maallikoille taphtuneissa tapaturmissa myös ammatit mainittuna. Tärkeä tieto onko kyseessä muusikko, myyntimies vai peräti emäntä, kuka ropasi viallista jatkojohtoa tai muuta vastaavaa.

 

[H2WoaH]

Pahoittelut offtopicista, mutta onko alkuperäiset sähkölämmityskaapelit yhä lattiassa? Onko yhtään mennyt vielä rikki?

Alkuperäiset on kyllä. Ei ole mennyt yhteään rikki.

 

[H2WoaH]

Mikäli lattialämmityskaapeli, termostaattia syöttävä kaapeli sekä termostaatin kojerasia on asennettu silloin 90-luvulla, niin uuden termostaatin ei tarvitse olla vikavirtasuojattu koska standardeissa mennään asennusajankohdan vaatimuksilla.
Ecodesign sen sijaan on direktiivi, joita sovelletaan myös taannehtivasti kun uusitaan lattialämmitystermostaatteja, joten sellainen halpa enston älytermari käy ihan hyvin.

Vikavirtasuojaa ei siis ole pakko lisätä, mutta on toki suositeltavaa sen henkilöturvallisuutta parantavan vaikutuksen vuoksi.

Tuohan on "hyvä uutinen". Tässä nälkä kasvoi syödessä ja alan päätymään Themo lattiatermostaatteihin. Niille näyttäisi käyvän suoraan Enston 47kOhm anturit joten asennuskin pitäisi olal suht simppeli.
Sähkölattialämmityksiä on neljä talossa. Keittiö, eteinen WC, KHH ja kylpyhuone. Nykyisellään jatkuvasti päällä vain kylpyhuoneessa ja pörssin mukaan sitten käsin räpsinyt muita päälle viihtyvyyden lisäämiseksi.
Talossa kattolämmitys mutta sitä ei ole käytetty lainkaan ILPn tulon jälkeen.

 

[Pakana]

Hyvä kun vanhemmissa maallikoille taphtuneissa tapaturmissa myös ammatit mainittuna. Tärkeä tieto onko kyseessä muusikko, myyntimies vai peräti emäntä, kuka ropasi viallista jatkojohtoa tai muuta vastaavaa.

Aiemmin myös lehdistössä mainittiin aina ihmisen ammatti.. Tosin kyllä tuota toisinaan näkee vieläkin, esim "muurari" kolaroi tms, mutta se ammatti ei ole vastaavanlainen pakollinen "arvonimi", kuten aikanaan. Toisaalta, eipä työ muutenkaan enää määrittele ihmistä kuten aiemmin.

 

[weebee]

Mitä mieltä palstan sähkärit on näistä kapeista yhdistelmistä?
kapea vikavirtajohdonsuojakatkaisija
Keskuksessa tila kortilla, niin eikös nämä ole silloin passeli ratkaisu?

 

[Persojet]

Mitä mieltä palstan sähkärit on näistä kapeista yhdistelmistä?
kapea vikavirtajohdonsuojakatkaisija
Keskuksessa tila kortilla, niin eikös nämä ole silloin passeli ratkaisu?

Briteissähän nuo ovat se standardi. Suomessa saa käyttää, mikäli pysyvät ylhäällä myös sähkökatkon aikana, yleensä eivät pysy.

E:
ABB:n mainoksesta:

Kyseessä siis juuri suomen standardille suunniteltu laite, eli ei muuta kuin kovaa ajoa.

 

[Tonnin Seteli]

Tuossahan mä jo aiemmassa postauksessa kerroin kuinka se toimii. Eli jollain keksinnöllä vaihejohto maahan ja madot pomppii pintaan. Eli joku harjanvarsi jossa pitkä naula ja naulaan kiinnitetty johto. Kannattaa käyttää kumisaappaat jalassa ja kumihanskat kädessä.

Jos moista keinoa ihan välttämättä haluaa kokeilla ja on lisäksi varustettu toimivalla itsesäilytysvaistolla, tulee mieleen että räpellyksen voisi asentaa maahan ensin, käydä laittamassa tulpan hetkeksi kiinni ja palata sitten katsomaan matoja. Tietenkin aina voi mokata kuten unohtaa irrottaa tulpan mutta tuolla tavoin ei pelkkä kompastuminen ole heti hengenvaarallista.

 

[Pakana]

Mitä mieltä palstan sähkärit on näistä kapeista yhdistelmistä?
kapea vikavirtajohdonsuojakatkaisija
Keskuksessa tila kortilla, niin eikös nämä ole silloin passeli ratkaisu?

Suurin ongelma noissa on ollut se ettei niitä ole saanut. Nyt on tullut markkinoille noita 1 moduulin levyisiä mekaanisia vvjsk palikoita.

Jos nyt oikein välttämättä haluaa keksia huonoja puolia, niin virtakiskon kanssa joutuu joskus taiteilemaan, kun haarukkakisko ei käy.

 

[weebee]

Briteissähän nuo ovat se standardi. Suomessa saa käyttää, mikäli pysyvät ylhäällä myös sähkökatkon aikana, yleensä eivät pysy.

E:
ABB:n mainoksesta:

Kyseessä siis juuri suomen standardille suunniteltu laite, eli ei muuta kuin kovaa ajoa.

Kiitos vastauksesta. Näin vähän ajattelinkin ja nyt tajusin myös lukea tuon mainoksen, jossa asia tulee selväksi " DS301C vikavirtajohdonsuojakatkaisijat ovat täydellinen ratkaisu toteuttaa yhdistelmäsuojaus kun sähkökeskuksissa on rajoitetusti tilaa. "

 

[D8088-2]

Muutin 50-luvun kerrostaloon ja nyt alkoi mielenkiintoinen oire. Kun keittiössä jääkaapin kompura SAMMUU/jääkaappi naksahtaa, niin satunnaisesti PC:n usb portit pätkäisee. Kone, monitori, aktiivikaiuttimet jne. pysyy ihan linjoilla, mutta emolevyn USB-liitäntä pätkäisee ding-dong. Kone ei ole suko rasiassa (vanha talo), mutta jääkaappi on.

Ilmeisesti tuosta lähtee nyt kuitenkin joku virtapiikki tai häiriö, mutta mietinkin, että laitanko vikavirtasuojan ei-sukorasiaan PC:n eteen vai jopa jääkaapin sukorasiaan?

 

[Tonnin Seteli]

Muutin 50-luvun kerrostaloon ja nyt alkoi mielenkiintoinen oire. Kun keittiössä jääkaapin kompura SAMMUU, niin satunnaisesti PC:n usb portit pätkäisee. Kone, monitori, aktiivikaiuttimet jne. pysyy ihan linjoilla, mutta emolevyn USB-liitäntä pätkäisee ding-dong. Kone ei ole suko rasiassa (vanha talo), mutta jääkaappi on.

Jääkaappi on joko huono tai paskana. Talon sähköissä voi toki myös olla huonoutta ja miksei olisi 50-luvun talossa.

Jos asuntoon tulee vain yksi vaihe, ei ole mahdollista ohittaa häiriötä ilmeisimmällä tavalla eli kytkemällä elektroniikka eri vaiheesta tulevaan ryhmään kuin paska kylmäkone. Tästä huolimatta kannattaa mahdollisuuksien mukaan laittaa edes eri sulakkeen takana olevaan pistorasiaan.

Ilmeisesti tuosta lähtee nyt kuitenkin joku virtapiikki tai häiriö, mutta mietinkin, että laitanko vikavirtasuojan ei-sukorasiaan PC:n eteen vai jopa jääkaapin sukorasiaan?

Et kumpaankaan. Vikavirtasuoja ei tätä ongelmaa ratkaise.

Voit laittaa kaiken elektroniikan UPSin taakse, minkä pitäisi hyvinkin auttaa.

 

[D8088-2]

Jääkaappi on joko huono tai paskana. Talon sähköissä voi toki myös olla huonoutta ja miksei olisi 50-luvun talossa.

Jos asuntoon tulee vain yksi vaihe, ei ole mahdollista ohittaa häiriötä ilmeisimmällä tavalla eli kytkemällä elektroniikka eri vaiheesta tulevaan ryhmään kuin paska kylmäkone. Tästä huolimatta kannattaa mahdollisuuksien mukaan laittaa edes eri sulakkeen takana olevaan pistorasiaan.

Et kumpaankaan. Vikavirtasuoja ei tätä ongelmaa ratkaise.

Voit laittaa kaiken elektroniikan UPSin taakse, minkä pitäisi hyvinkin auttaa.

Jääkaappi on ihan siisti ja toimiva UPO, eikä mikään ikäloppu, joten veikkaan enemmänkin talon sähköjä. Pistorasioita on todella vähän, joten ainoa vaihtoehto on tosiaan laittaa jotain väliin jompaan kumpaan rasiaan.

 

[jarp]

Muutin 50-luvun kerrostaloon ja nyt alkoi mielenkiintoinen oire. Kun keittiössä jääkaapin kompura SAMMUU/jääkaappi naksahtaa, niin satunnaisesti PC:n usb portit pätkäisee. Kone, monitori, aktiivikaiuttimet jne. pysyy ihan linjoilla, mutta emolevyn USB-liitäntä pätkäisee ding-dong. Kone ei ole suko rasiassa (vanha talo), mutta jääkaappi on.

Ilmeisesti tuosta lähtee nyt kuitenkin joku virtapiikki tai häiriö, mutta mietinkin, että laitanko vikavirtasuojan ei-sukorasiaan PC:n eteen vai jopa jääkaapin sukorasiaan?

Kuten muutkin sanoi, niin vikavirtasuoja nyt ei auta yhtään mitään, mutta ehkä tarkoititkin pikemminkin ylijännitesuojaa / häiriönpoistajaa esim: APC PM5-GR -ylijännitesuoja 23,99

En nyt ole 100% varma miten toi häiriönpoisto noissa on tehty, mutta veikkaan, että siihen tarvitaan suojamaata ja täten PC:n eteen laitettuna ei tee yhtään mitään, jos ei ollut maadoitetut rasiat. Ehkä tässä syy miksi vika ylipäätään ilmenee, onhan PC:n powerissakin jotain häiriönsuodatusta sisäänrakennettuna, mutta ilman suojamaata ei välttis toimi ts. kokeile laittaa jääkaapin eteen jos siellä kerta maadoitus oli, kai toi suodattaa myös verkkoon päin lähteviä häiriöitä.

 

[Ogeli]

Muutin 50-luvun kerrostaloon ja nyt alkoi mielenkiintoinen oire. Kun keittiössä jääkaapin kompura SAMMUU/jääkaappi naksahtaa, niin satunnaisesti PC:n usb portit pätkäisee.

Joku tällainen vois toimia:
VERKKOSÄHKÖN YHDISTELMÄSUODIN 680kOhm+10nF+1mH+470nF - PARTCO
Tuo kyllä vaatii vähän lisäkytketöjä mutta huom! sähköhenkilölle helppo asentaa jääkaapin taakse.

 

[Häslääjä]

Pieneen pohdintaan kommentteja pyytäisin.

Olisi tarvetta tehokkaammalle autolataukselle 2017 valmistuneessa rivariyhtiössä jossa on erillinen autokatos. Jokaisen asunnon ryhmäkeskukselta menee katokseen 3-johtiminen kaapeli (3x2,5?) auton lämmitystä varten (etäisyydet keskuksilta autopaikoille linnuntietä 20-30 m) ja näille on asuntojen eteisissä ohjaus.

Jos nyt raa'asti oletetaan että on käytetty vuoden 2017 hyviä asennustapoja, silloin yleisesti käytettyjä putkikokoja (oletan että tällaiset putkella tehdään) jne., voisikohan tuo kaapeli olla vetämällä vaihdettavissa 5-johtimiseksi? Onko tällaisia muutoksia "tapana" tehdä maassa oleviin putkiin? Vai onko parempi unohtaa suosiolla ja miettiä muita ratkaisuja?

 

[napsa]

Pieneen pohdintaan kommentteja pyytäisin.

Olisi tarvetta tehokkaammalle autolataukselle 2017 valmistuneessa rivariyhtiössä jossa on erillinen autokatos. Jokaisen asunnon ryhmäkeskukselta menee katokseen 3-johtiminen kaapeli (3x2,5?) auton lämmitystä varten (etäisyydet keskuksilta autopaikoille linnuntietä 20-30 m) ja näille on asuntojen eteisissä ohjaus.

Jos nyt raa'asti oletetaan että on käytetty vuoden 2017 hyviä asennustapoja, silloin yleisesti käytettyjä putkikokoja (oletan että tällaiset putkella tehdään) jne., voisikohan tuo kaapeli olla vetämällä vaihdettavissa 5-johtimiseksi? Onko tällaisia muutoksia "tapana" tehdä maassa oleviin putkiin? Vai onko parempi unohtaa suosiolla ja miettiä muita ratkaisuja?

Kannattaa taloyhtiöltä kysyä, pitäis kuvissa näkyä millä putkella tehty (tai ainakin suunniteltu) vai onko putkea ollenkaan. Niin ei tarvii arvuutella, miten tehty.

Kaapelin vaihto voi onnistua helposti, jos on putkessa, mutta putki voi myös olla kasassa tai täyttynyt vuosien aikana, eikä vaihto onnistu helpolla. Sen toki näkee vasta kun yrittää.

 

[djmake]

Pieneen pohdintaan kommentteja pyytäisin.

Olisi tarvetta tehokkaammalle autolataukselle 2017 valmistuneessa rivariyhtiössä jossa on erillinen autokatos. Jokaisen asunnon ryhmäkeskukselta menee katokseen 3-johtiminen kaapeli (3x2,5?) auton lämmitystä varten (etäisyydet keskuksilta autopaikoille linnuntietä 20-30 m) ja näille on asuntojen eteisissä ohjaus.

Jos nyt raa'asti oletetaan että on käytetty vuoden 2017 hyviä asennustapoja, silloin yleisesti käytettyjä putkikokoja (oletan että tällaiset putkella tehdään) jne., voisikohan tuo kaapeli olla vetämällä vaihdettavissa 5-johtimiseksi? Onko tällaisia muutoksia "tapana" tehdä maassa oleviin putkiin? Vai onko parempi unohtaa suosiolla ja miettiä muita ratkaisuja?

20-30 metrin etäisyys ja molemmat päät lisää mittaan on jo aika pitkä veto. Eli kyllä siellä mitä todennäköisemmin on MCMK 2x2,5+2,5mm2 ja 16A johdonsuoja jos oikosulkuvirta sen käytön sallii.

Kyllä putkiin kaapeleita vaihdetaan ja osin on asennettu myös varalle putkia myöhempää käyttöä varten. Eli sikäli ongelmaa ei ole. Mutta ainakin oma oletus on, ettet putkia löydä, kaapelit on vedetty suoraan maahan. Vaikeuttaa vaihtoa melkoisesti.
Kohdetta paremmin tietämättä putki voi toki olla mutta vedetty yhdellä kaivamisella kaikkien asuntojen kaapelit samaan putkeen. Ei mikään helpoin vedettävä uusi tällaiseen.

Mutta kuten yllä olikin jo todettu, taloyhtiön suunnalta kysymään, selviääkö kuvista, onko putkea ja mikä sen reitti mahdollisesti on. Samalla selviää myös se, saako tuollaiseen muutokseen luvan ja millaisin ehdoin. Mikäli kaapelointi kulkee muiden pihojen / yhteisen alueen poikki niin aika helposti tulee "ei käy" joten varautuisin keskustelemaan asiasta pidemmän kaavan mukaan.
Sitä et kertonut, miksi kaapeli tulisi vaihtaa mutta ilmeisesti sähköauton lataus olisi ajatuksissa. Jos näin, on mielestäni järkevää keskustella, tulisiko useammalle autopaikalle saada latausmahdollisuus tai ainakin valmius.

 

[Häslääjä]

Kannattaa taloyhtiöltä kysyä, pitäis kuvissa näkyä millä putkella tehty (tai ainakin suunniteltu) vai onko putkea ollenkaan. Niin ei tarvii arvuutella, miten tehty.

Kaapelin vaihto voi onnistua helposti, jos on putkessa, mutta putki voi myös olla kasassa tai täyttynyt vuosien aikana, eikä vaihto onnistu helpolla. Sen toki näkee vasta kun yrittää.

20-30 metrin etäisyys ja molemmat päät lisää mittaan on jo aika pitkä veto. Eli kyllä siellä mitä todennäköisemmin on MCMK 2x2,5+2,5mm2 ja 16A johdonsuoja jos oikosulkuvirta sen käytön sallii.

Kyllä putkiin kaapeleita vaihdetaan ja osin on asennettu myös varalle putkia myöhempää käyttöä varten. Eli sikäli ongelmaa ei ole. Mutta ainakin oma oletus on, ettet putkia löydä, kaapelit on vedetty suoraan maahan. Vaikeuttaa vaihtoa melkoisesti.
Kohdetta paremmin tietämättä putki voi toki olla mutta vedetty yhdellä kaivamisella kaikkien asuntojen kaapelit samaan putkeen. Ei mikään helpoin vedettävä uusi tällaiseen.

Mutta kuten yllä olikin jo todettu, taloyhtiön suunnalta kysymään, selviääkö kuvista, onko putkea ja mikä sen reitti mahdollisesti on. Samalla selviää myös se, saako tuollaiseen muutokseen luvan ja millaisin ehdoin. Mikäli kaapelointi kulkee muiden pihojen / yhteisen alueen poikki niin aika helposti tulee "ei käy" joten varautuisin keskustelemaan asiasta pidemmän kaavan mukaan.
Sitä et kertonut, miksi kaapeli tulisi vaihtaa mutta ilmeisesti sähköauton lataus olisi ajatuksissa. Jos näin, on mielestäni järkevää keskustella, tulisiko useammalle autopaikalle saada latausmahdollisuus tai ainakin valmius.

Tosiaan useampivaiheinen sähköauton lataus on mielessä ja latausasioita on paikallisen urakoitsijan kanssa kartoitettu tuossa jokin aika takaperin.
Homma kuitenkin kuivui vähän kasaan.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta. Ongelmaksi lähinnä tulee yleinen kiinnostuksen puute; osaa yhtiötä asia ei koske koska osa autopaikoista on muualla, moni ei koe sähköautoiluasioita ajankohtaiseksi ja osa ei autoile ollenkaan. Alkaa siten kuulostaa että tehokkaamman latausvalmiuden rakentaminen yhtiön projektina voi ottaa hieman aikaa, vaikka hallituksessa asiaa yritänkin potkia eteenpäin. Varsinaisia päätöksiä ei tosin ole tehty vielä mihinkään suuntaan.

Lupien puolesta saattaisi onnistua että vedätytän kaapelia pääkeskukselta vain omalle paikalleni, mutta tuntuu jo ajatuksena typerältä että jokainen osakas vetäisi yksitellen piuhaa läpi rakennuksen. Tuli siten mieleen että onkohan tuo käytännön mahdottomuus vaihtaa näitä nykyisiä lohkolämmityskaapeleita paksumpaan. Voisi optimitilanteessa hieman laskea vaikeustasoa.

Nähtävästi asiaa kannattaa siis vielä selvitellä.

Kiitos vastauksista.

 

[weebee]

Palstan sähkäreille taas kysymys vikavirtasuojista.
Onko tuo vikiksen mitoitus pääsulakkeiden mukaan? Esim 3x25 pääsulakkeilla asennetaan 4-napainen 25A vikis, kun useammalle ryhmälle asennus?
Entä missä kohtaa 40A 4-napainen tulee kyseeseen?
Lähinnä aloin aprikoimaan tätä kun Hagerin moduleilla ryhmäkeskus ja tuo 40A Hager vaikea saatavuus sekä korkea hinta muihin valmistajiin verrattuna.

 

[Tinke82]

Tosiaan useampivaiheinen sähköauton lataus on mielessä ja latausasioita on paikallisen urakoitsijan kanssa kartoitettu tuossa jokin aika takaperin.
Homma kuitenkin kuivui vähän kasaan.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta. Ongelmaksi lähinnä tulee yleinen kiinnostuksen puute; osaa yhtiötä asia ei koske koska osa autopaikoista on muualla, moni ei koe sähköautoiluasioita ajankohtaiseksi ja osa ei autoile ollenkaan. Alkaa siten kuulostaa että tehokkaamman latausvalmiuden rakentaminen yhtiön projektina voi ottaa hieman aikaa, vaikka hallituksessa asiaa yritänkin potkia eteenpäin. Varsinaisia päätöksiä ei tosin ole tehty vielä mihinkään suuntaan.

Lupien puolesta saattaisi onnistua että vedätytän kaapelia pääkeskukselta vain omalle paikalleni, mutta tuntuu jo ajatuksena typerältä että jokainen osakas vetäisi yksitellen piuhaa läpi rakennuksen. Tuli siten mieleen että onkohan tuo käytännön mahdottomuus vaihtaa näitä nykyisiä lohkolämmityskaapeleita paksumpaan. Voisi optimitilanteessa hieman laskea vaikeustasoa.

Nähtävästi asiaa kannattaa siis vielä selvitellä.

Kiitos vastauksista.

Tosiaan useampivaiheinen sähköauton lataus on mielessä ja latausasioita on paikallisen urakoitsijan kanssa kartoitettu tuossa jokin aika takaperin.
Homma kuitenkin kuivui vähän kasaan.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta. Ongelmaksi lähinnä tulee yleinen kiinnostuksen puute; osaa yhtiötä asia ei koske koska osa autopaikoista on muualla, moni ei koe sähköautoiluasioita ajankohtaiseksi ja osa ei autoile ollenkaan. Alkaa siten kuulostaa että tehokkaamman latausvalmiuden rakentaminen yhtiön projektina voi ottaa hieman aikaa, vaikka hallituksessa asiaa yritänkin potkia eteenpäin. Varsinaisia päätöksiä ei tosin ole tehty vielä mihinkään suuntaan.

Lupien puolesta saattaisi onnistua että vedätytän kaapelia pääkeskukselta vain omalle paikalleni, mutta tuntuu jo ajatuksena typerältä että jokainen osakas vetäisi yksitellen piuhaa läpi rakennuksen. Tuli siten mieleen että onkohan tuo käytännön mahdottomuus vaihtaa näitä nykyisiä lohkolämmityskaapeleita paksumpaan. Voisi optimitilanteessa hieman laskea vaikeustasoa.

Nähtävästi asiaa kannattaa siis vielä selvitellä.

Kiitos vastauksista.

Jos olet hallituksessa niin sinullahan pitäisi olla suoraan pääsy rakenne/sähkökuviin. Ainakin minulla on vuoden 1984 kerrostalossa huoneistotiedon kautta ja sieltä löytyy ne kuvat, jotka on ehditty skannata. Meillä projekti tämän osalta vielä kesken, mutta noin uudessa talossa kuvat on varmaan alunperinkin myös sähköisenä?

 

[Copper]

Tosiaan useampivaiheinen sähköauton lataus on mielessä ja latausasioita on paikallisen urakoitsijan kanssa kartoitettu tuossa jokin aika takaperin.
Homma kuitenkin kuivui vähän kasaan.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta. Ongelmaksi lähinnä tulee yleinen kiinnostuksen puute; osaa yhtiötä asia ei koske koska osa autopaikoista on muualla, moni ei koe sähköautoiluasioita ajankohtaiseksi ja osa ei autoile ollenkaan. Alkaa siten kuulostaa että tehokkaamman latausvalmiuden rakentaminen yhtiön projektina voi ottaa hieman aikaa, vaikka hallituksessa asiaa yritänkin potkia eteenpäin. Varsinaisia päätöksiä ei tosin ole tehty vielä mihinkään suuntaan.

Lupien puolesta saattaisi onnistua että vedätytän kaapelia pääkeskukselta vain omalle paikalleni, mutta tuntuu jo ajatuksena typerältä että jokainen osakas vetäisi yksitellen piuhaa läpi rakennuksen. Tuli siten mieleen että onkohan tuo käytännön mahdottomuus vaihtaa näitä nykyisiä lohkolämmityskaapeleita paksumpaan. Voisi optimitilanteessa hieman laskea vaikeustasoa.

Nähtävästi asiaa kannattaa siis vielä selvitellä.

Kiitos vastauksista.

Onko asuntojen sähkömittarit sähköpääkeskuksessa, josta sitten menee kaapeli lämmitystolpalle/paikalle? Jolloin asunnosta ohjataan vain kontaktorilla tolpan sähköjä? Jos näin. Niin tolpalle saattaa jo nyt mennä 16A/3x2,5mm2, jolla nyt saisi jo 3680W laturin. Mikäli ei ole mikään hankala homma. Niin pyydä sähkäriltä tarjous, ja laitat taloyhtiölle ilmoituksen että olet(sähkäri) omalle tolpallesi tekemässä tämmöisen muutoksen.

 

[djmake]

Onko asuntojen sähkömittarit sähköpääkeskuksessa, josta sitten menee kaapeli lämmitystolpalle/paikalle? Jolloin asunnosta ohjataan vain kontaktorilla tolpan sähköjä? Jos näin. Niin tolpalle saattaa jo nyt mennä 16A/3x2,5mm2, jolla nyt saisi jo 3680W laturin. Mikäli ei ole mikään hankala homma. Niin pyydä sähkäriltä tarjous, ja laitat taloyhtiölle ilmoituksen että olet(sähkäri) omalle tolpallesi tekemässä tämmöisen muutoksen.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta.

Tuo mittaripuoli oli tuossa edellä tarkennuksena ja muuttaa tilannetta / mahdollisuuksia. Järkevästi toteutettuna pääkeskuksellä olisi tosiaan kontaktorit tolpille. Toisaalta näitä on nähty kyllä toteutuksella, joissa kierrätetään asunnon kautta eikä pääkeskukselta suoraan. Näin helposti varsinkin jos pk ja autopaikat ovat eri puolella taloa tms.
Tämä toki selviää katsomalla sitä omaa keskusta. Jos siellä on auton lämmitykselle 10/16A johdonsuoja, kulkee asunnon kautta. Jollei, suojat ovat pk:n yhteydessä.

Joka tapauksessa lisää selvitettäviä asioita tuo mittarien sijainti. Jos on jo nyt suoraan pk:lta niin voi olla hyvinkin näppärästi toteutettavissa mutta jos pk:ssa ei laajennusvaraa ole niin haastavampaa on lupia saada. Ja jos kulkee asunnon kautta, voi olla omat haasteensa saada tekniseen tilaan johdonsuojia, joihin periaatteessa tulisi olla itsellä pääsy mutta toisaalta osassa taloyhtiöitä tuon kaltaiset eivät tule kyseeseenkään. Eikä yhteisen alueen auki kaivaminenkaan välttämättä helpoimmin onnistuvia asioita ole.

Putkien olemassaoloa tuo ei vielä kerro mutta jos suoraan pk:lta niin kyllä siellä samassa putkessa kulkisi kaikkien autopaikkojen kaapelit. Ei välttämättä helpoin vetää 5x kaapelia ja toisaalta sama mahdollisuus tulisi olla kaikilla osakkailla. Eli jos kaivamisen puolelle menee, on käytännössä joko vedettävä kaikille autopaikoille kaapelit valmiiksi tai ainakin putket.

Pitäisi oikeastaan nähdä sähkökuvia eikä kuva pk:sta sekään haittaisi. Niillä pääsisi paremmin eteenpäin paitsi putken osalta saattaa jäädä avoimeksi.

 

[Perkeles]

On tuokin minusta vähän ikävää, jos pari sähköautoilijaa vaatii taloyhtiöön kallista remppaa. Varsinkin, kun muut voi olla vaikka autottomia Tai jotain eläkeläisiä, jotka ajaa olemattomia määriä vuodessa vanhoilla polttomoottoriautoilla.

 

[Hyrava]

On tuokin minusta vähän ikävää, jos pari sähköautoilijaa vaatii taloyhtiöön kallista remppaa. Varsinkin, kun muut voi olla vaikka autottomia Tai jotain eläkeläisiä, jotka ajaa olemattomia määriä vuodessa vanhoilla polttomoottoriautoilla.

Meilläkin oli vuosi sitten jonkun verran kiinnostusta sähköauton latauspaikoista, tuli kysely asukkaille ja sitten tuossa syksyllä yhtiökokouksessa käytiin asiaa läpi. Lopputuloksena olikin yllättäen että vain yhtä asukasta kiinnostaisi latauspiste kun kävikin ilmi että sehän tulisi maksamaan, ja vieläpä melkoisen paljon koska meillä on 70-luvulta suurin osa taloyhtiön sähköistä. No tälle yhdelle (ja tietty kaikille muillekin jos myöhemmin halua olisi) annettiin lupa muuttaa oma lämpötolppapaikkansa pienteholatauspisteeksi (pääsääntöisesti) omalla kustannuksella mutta eipä ole sitäkään näkynyt. Eli kiinnostus loppui kummasti siihen kun kerrottiin ettei se ole ihan muutaman satasen projekti per osakas vaan pitäisi ihan taloyhtiön sähköjäkin ruveta uusimaan jos useampia paikkoja haluttaisiin.

 

[irspa]

On tuokin minusta vähän ikävää, jos pari sähköautoilijaa vaatii taloyhtiöön kallista remppaa. Varsinkin, kun muut voi olla vaikka autottomia Tai jotain eläkeläisiä, jotka ajaa olemattomia määriä vuodessa vanhoilla polttomoottoriautoilla.

Ainahan tasoa nostavat remontit on jonkun mielestä ikäviä. Vastaava esimerkiksi taloyhtiöön kuidun asentamisella tai vaikka ikkunoiden uusimisella.

Luulisi kaikkien taloyhtiön osakkaiden olevan kiinteistön sekä osakkeiden haluttavuuden ja arvon nousun kannalla. Jos pienituloisella eläkeläisellä ei ole varaa tehdä muuta, kuin kerryttää korjausvelkaa ja odottaa yhtiön rapautumista niin onko se myöskään oikein muita osakkaita kohtaan?

Meilläkin oli vuosi sitten jonkun verran kiinnostusta sähköauton latauspaikoista, tuli kysely asukkaille ja sitten tuossa syksyllä yhtiökokouksessa käytiin asiaa läpi. Lopputuloksena olikin yllättäen että vain yhtä asukasta kiinnostaisi latauspiste kun kävikin ilmi että sehän tulisi maksamaan, ja vieläpä melkoisen paljon koska meillä on 70-luvulta suurin osa taloyhtiön sähköistä. No tälle yhdelle (ja tietty kaikille muillekin jos myöhemmin halua olisi) annettiin lupa muuttaa oma lämpötolppapaikkansa pienteholatauspisteeksi (pääsääntöisesti) omalla kustannuksella mutta eipä ole sitäkään näkynyt. Eli kiinnostus loppui kummasti siihen kun kerrottiin ettei se ole ihan muutaman satasen projekti per osakas vaan pitäisi ihan taloyhtiön sähköjäkin ruveta uusimaan jos useampia paikkoja haluttaisiin.

Jos LVIS-remonttia ei ole tehty niin luultavasti ensimmäiset ajatukset siitä jo herännyt. Samassa yhteydessä kustannustehokasta tehdä päivitykset ja mahdolliset varaukset talonyhtiön sähköistyksiin.

 

[djmake]

On tuokin minusta vähän ikävää, jos pari sähköautoilijaa vaatii taloyhtiöön kallista remppaa. Varsinkin, kun muut voi olla vaikka autottomia Tai jotain eläkeläisiä, jotka ajaa olemattomia määriä vuodessa vanhoilla polttomoottoriautoilla.

Jos tuossa joutuu taloyhtiössä maksumiehen rooliin ilman omaa tarvetta niin syyllinen on peilissä. Niihin kokouksiin osallistutaan juuri siksi ettei tarvitse valittaa myöhemmin. Tai siis tulisi osallistua, yllättävän moni on täysin välinpitämätön vaikka asunto on normin suomalaisen kalleimpia sijoituksia. Toisaalta muut kärsivät jos joku jarruttaa kaikkea.

Joka tapauksessa nuokin on syytä ainakin ennakoida. Uusissa on pakko huomioida jo rakennusvaiheessa mutta jos vanhassa on yli 10 autopaikkaa, voi velvoite tulla eteen. Tuohan on määritelty: Rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten jälleenrakentamiskustannuksiin perustuvat kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta, rakennusmaan arvo pois lukien.

 

[Perkeles]

Ainahan tasoa nostavat remontit on jonkun mielestä ikäviä. Vastaava esimerkiksi taloyhtiöön kuidun asentamisella tai vaikka ikkunoiden uusimisella.

Luulisi kaikkien taloyhtiön osakkaiden olevan kiinteistön sekä osakkeiden haluttavuuden ja arvon nousun kannalla. Jos pienituloisella eläkeläisellä ei ole varaa tehdä muuta, kuin kerryttää korjausvelkaa ja odottaa yhtiön rapautumista niin onko se myöskään oikein muita osakkaita kohtaan?



Jos LVIS-remonttia ei ole tehty niin luultavasti ensimmäiset ajatukset siitä jo herännyt. Samassa yhteydessä kustannustehokasta tehdä päivitykset ja mahdolliset varaukset talonyhtiön sähköistyksiin.

Järkeväähän nuo on juuri ajoittaa vaikka siihen lvis-remonttiin. Olenko väärässä, että lakikin velvoittaa siinä yhteydessä latauspaikkojen asennuksen?
Muuten taas, jos yksi tai kaksi ne haluaa vaikka 20 kämpän yhtiössä, niin ei mitään järkeä alkaa kaivaa pihaa auki tms.

Varsinkin, kun moni taloyhtiö ei tällä hetkellä lainaa saa, ja korot on mitä on. Muutamakin linjaremppa tullut nähtyä, missä putket ja sähköt uusitaan, mutta kylppärit jää 70- luvulle, koska taloyhtiö ei saanut lainaa uusia niitä samalla. Ehkä ne olisi kuitenkin tärkeämpiä kuin sähköautojen lataus...

 

[0nanias]

Palstan sähkäreille taas kysymys vikavirtasuojista.
Onko tuo vikiksen mitoitus pääsulakkeiden mukaan? Esim 3x25 pääsulakkeilla asennetaan 4-napainen 25A vikis, kun useammalle ryhmälle asennus?
Entä missä kohtaa 40A 4-napainen tulee kyseeseen?
Lähinnä aloin aprikoimaan tätä kun Hagerin moduleilla ryhmäkeskus ja tuo 40A Hager vaikea saatavuus sekä korkea hinta muihin valmistajiin verrattuna.

Vikavirtasuojat mitoitetaan sen mukaan paljonko kuormaa sen suojan perässä on kerrottuna tasoituskertoimella.
Jos perässä on vaihetta kohden esim. 3kpl 10A johdonsuojia (kolmivaiheisessa siis yhteensä 9kpl), niin lasketaan 3 x 10A x 0,8 = 24A eli 25A riittää.
Mikäli johdonsuojia onkin 2x10A ja 16A per vaihe niin vaaditaan 40A vikavirtasuoja koska tulos on 28,8A.
Suuremmalla määrällä ryhmiä tasoituskerroin putoaa, jos nyt oikein muistelen niin tähän tyyliin:

2-3jsk/vaihe = 0,8
4-5 jsk/vaihe = 0,7

Ryhmien määrä per vikavirtasuoja on kuitenkin viisainta pitää niin pienenä kuin lompakko ja keskuksessa oleva vapaa tila sallii jotta minimoidaan suojan mahdollisesta laukeamisesta aiheutuva haitta. Samoin tasoituskeroimen kohdalla tulee huomioida käyttötarkoitus eli onko siellä perässä esim. lämmityskuormia, 12kpl sähköpattereita ei ala maagisesti ottamaan vähemmän virtaa kun ne kytketään saman vikiksen perään.
Useimmissa tapauksissa onkin parasta käyttää kertoimena ykköstä.

 

[Häslääjä]

Jos olet hallituksessa niin sinullahan pitäisi olla suoraan pääsy rakenne/sähkökuviin. Ainakin minulla on vuoden 1984 kerrostalossa huoneistotiedon kautta ja sieltä löytyy ne kuvat, jotka on ehditty skannata. Meillä projekti tämän osalta vielä kesken, mutta noin uudessa talossa kuvat on varmaan alunperinkin myös sähköisenä?

Vilkaisin vielä varmuuden vuoksi isännöitsijän asukassivut, mutta eipä sieltä noita löytynyt.
Pitää isännöitsijältä kysyä.

Onko asuntojen sähkömittarit sähköpääkeskuksessa, josta sitten menee kaapeli lämmitystolpalle/paikalle? Jolloin asunnosta ohjataan vain kontaktorilla tolpan sähköjä? Jos näin. Niin tolpalle saattaa jo nyt mennä 16A/3x2,5mm2, jolla nyt saisi jo 3680W laturin. Mikäli ei ole mikään hankala homma. Niin pyydä sähkäriltä tarjous, ja laitat taloyhtiölle ilmoituksen että olet(sähkäri) omalle tolpallesi tekemässä tämmöisen muutoksen.

Plan-B:nä kolmivaiheasema yhteen vaiheeseen asennettuna on kyllä käynyt mielessä; vetäisi pääkeskukselta uutta kaapelia sitten kun naapurit innostuvat.

Toisaalta näitä on nähty kyllä toteutuksella, joissa kierrätetään asunnon kautta eikä pääkeskukselta suoraan. Näin helposti varsinkin jos pk ja autopaikat ovat eri puolella taloa tms.
Tämä toki selviää katsomalla sitä omaa keskusta. Jos siellä on auton lämmitykselle 10/16A johdonsuoja, kulkee asunnon kautta. Jollei, suojat ovat pk:n yhteydessä.

Jep; johdonsuoja löytyy nimenomaan asunnon päästä. Pääkeskuksessa noita ei ole.
Ehkä tässä kohtaa sitten parempi näin.

Ja jos kulkee asunnon kautta, voi olla omat haasteensa saada tekniseen tilaan johdonsuojia, joihin periaatteessa tulisi olla itsellä pääsy mutta toisaalta osassa taloyhtiöitä tuon kaltaiset eivät tule kyseeseenkään. Eikä yhteisen alueen auki kaivaminenkaan välttämättä helpoimmin onnistuvia asioita ole.

Johdonsuojiin pääsy omalta taululta toki kuulostaisi järkevältä vikatilanteiden kannalta, mutta muuten kaivuu on meillä aikalailla viimeinen vaihtoehto.
Itse asiassa katoslaisilla on toinen autopaikka asunnon edessä johon aseman omana projektina saisi, että katokseen ei mikään "pakko" ole mitään isompaa rakentaa. Lähinnä tässä mietin vaihtoehtoja ihan silläkin että tähän katoslataukseen on varovaista kiinnostusta ollut myös muutamalla muulla osakkaalla. Tämä muiden osakkaiden lataustarpeen aikataulu vain on ihan auki.

 

[Pakana]

Palstan sähkäreille taas kysymys vikavirtasuojista.
Onko tuo vikiksen mitoitus pääsulakkeiden mukaan? Esim 3x25 pääsulakkeilla asennetaan 4-napainen 25A vikis, kun useammalle ryhmälle asennus?
Entä missä kohtaa 40A 4-napainen tulee kyseeseen?
Lähinnä aloin aprikoimaan tätä kun Hagerin moduleilla ryhmäkeskus ja tuo 40A Hager vaikea saatavuus sekä korkea hinta muihin valmistajiin verrattuna.

Ei niiden lisäkomponenttien ole pakko olla Hagerin valmistamia, jos vaan sielu kestää sen että osa moduuleista on ulkoisesti eri näköisiä.

Sen vikiksen nimellisvirran määrää sen suojaamien ryhmien yhteenlaskettu virta, kertaa tasoitus, sekä keskuksen nimellisvirta. Pääsulake ei vaikuta.

Jos keskuksen nimellisvirta on 25A ei ole tarvetta käyttää yli 25A vikiksiä, vaikka perässä olevien johdonsuojien yhteenlaskettu virta ylittäisikin tuon 25A ja tasoituskertoimen.

 

[Ra1mo]

Pieneen pohdintaan kommentteja pyytäisin.

Olisi tarvetta tehokkaammalle autolataukselle 2017 valmistuneessa rivariyhtiössä jossa on erillinen autokatos. Jokaisen asunnon ryhmäkeskukselta menee katokseen 3-johtiminen kaapeli (3x2,5?) auton lämmitystä varten (etäisyydet keskuksilta autopaikoille linnuntietä 20-30 m) ja näille on asuntojen eteisissä ohjaus.

Jos nyt raa'asti oletetaan että on käytetty vuoden 2017 hyviä asennustapoja, silloin yleisesti käytettyjä putkikokoja (oletan että tällaiset putkella tehdään) jne., voisikohan tuo kaapeli olla vetämällä vaihdettavissa 5-johtimiseksi? Onko tällaisia muutoksia "tapana" tehdä maassa oleviin putkiin? Vai onko parempi unohtaa suosiolla ja miettiä muita ratkaisuja?

Missäpäin asut? Kai täältä joku sähkäri voi tulla hommaa vähän tutkimaan.

 

[weebee]

Vikavirtasuojat mitoitetaan sen mukaan paljonko kuormaa sen suojan perässä on kerrottuna tasoituskertoimella.
Jos perässä on vaihetta kohden esim. 3kpl 10A johdonsuojia (kolmivaiheisessa siis yhteensä 9kpl), niin lasketaan 3 x 10A x 0,8 = 24A eli 25A riittää.
Mikäli johdonsuojia onkin 2x10A ja 16A per vaihe niin vaaditaan 40A vikavirtasuoja koska tulos on 28,8A.
Suuremmalla määrällä ryhmiä tasoituskerroin putoaa, jos nyt oikein muistelen niin tähän tyyliin:

2-3jsk/vaihe = 0,8
4-5 jsk/vaihe = 0,7

Ryhmien määrä per vikavirtasuoja on kuitenkin viisainta pitää niin pienenä kuin lompakko ja keskuksessa oleva vapaa tila sallii jotta minimoidaan suojan mahdollisesta laukeamisesta aiheutuva haitta. Samoin tasoituskeroimen kohdalla tulee huomioida käyttötarkoitus eli onko siellä perässä esim. lämmityskuormia, 12kpl sähköpattereita ei ala maagisesti ottamaan vähemmän virtaa kun ne kytketään saman vikiksen perään.
Useimmissa tapauksissa onkin parasta käyttää kertoimena ykköstä.

Ei niiden lisäkomponenttien ole pakko olla Hagerin valmistamia, jos vaan sielu kestää sen että osa moduuleista on ulkoisesti eri näköisiä.

Sen vikiksen nimellisvirran määrää sen suojaamien ryhmien yhteenlaskettu virta, kertaa tasoitus, sekä keskuksen nimellisvirta. Pääsulake ei vaikuta.

Jos keskuksen nimellisvirta on 25A ei ole tarvetta käyttää yli 25A vikiksiä, vaikka perässä olevien johdonsuojien yhteenlaskettu virta ylittäisikin tuon 25A ja tasoituskertoimen.

Jep, kiitokset molemmille selventävistä vastauksista
Haluna olisi käyttää saman valmistajan(Hager)komponentteja lähinnä virtakiskon yhteensopivuuden takia. Voihan se olla, että yöunetkin menisi, jos tietäisi, että siellä keskuksen kannen alla lymyää eri näköisiä osia.

Tässä on nyt alunperin kyse siitä, että koko olohuone-eteinen rasiat(7kpl) ja valaisimet(4kpl) on saman 10A johdonsuojan takana.
Olen vetänyt kahdelle rasialle uuden syötön keskukselta 16A johdonsuojalla ja nyt ne on tarkoitus viedä vikavirran taakse. (Uusia asennuksia kun ovat).
Keskuksella jo olevassa vikavirrassa 4x25 on nyt 16A,16A ja 10A (pesukone,kuivausr. ja lattialämmitys).

Parvekkeelle menee oma vikavirta2x25, mutta se ei nyt liity tähän.

Kaikki muu on ilman vikistä, koska -02 aikakauden asennus.
Tuo nyt menisi juuri tuon yli 16+16x0,8=25,6 yhden vaiheen osalta, kai tuon kanssa voisi elää? Ehkäpä kuitenkin uusille rasioille oma vikavirta/vikavirtajohdonsuoja olisi suotavampi.
Keskuksessa näytti olevan 35A tarra.

Mulla on muuten tuossa yksi Shneiderin vikavirtasuoja ja johdonsuojia, eikä nekään oikein istu toisiinsa virtakiskon osalta, vaikka saman valmistajan ovatkin.

 

[Pakana]

No tuollahan on sitten jo nykyisellään ylikuormitettu se 25A vikis.

 

[weebee]

No tuollahan on sitten jo nykyisellään ylikuormitettu se 25A vikis.

Siis ennen noita lisäämiäni rasioita? Noin ne ovat olleet asunnon valmistumisesta lähtien.
Kunhan saan jonkun sähkärin käsiini työmaalla, niin saa hankkia mulle pari tuollaista yhdistelmävikistä noille rasioille.

 

[Trans-Late]

Siis ennen noita lisäämiäni rasioita? Noin ne ovat olleet asunnon valmistumisesta lähtien.
Kunhan saan jonkun sähkärin käsiini työmaalla, niin saa hankkia mulle pari tuollaista yhdistelmävikistä noille rasioille.

Mikä on pääsulakekoko?

 

[Janiautomation]

Siis ennen noita lisäämiäni rasioita? Noin ne ovat olleet asunnon valmistumisesta lähtien.
Kunhan saan jonkun sähkärin käsiini työmaalla, niin saa hankkia mulle pari tuollaista yhdistelmävikistä noille rasioille.

Mitkä pääsulakkeet keskuksessa tai jos ei pääsulakkeita keskuksessa kyseisessä keskuksessa niin mikä liittymän koko? Keskuksen mitoitus ei kerro millä se on suojattu vaan maksimikoon.

 

[weebee]

Mikä on pääsulakekoko?

3x25A on pääsulakkeet

 

[Trans-Late]

3x25A on pääsulakkeet

Ei se 25A nimellisvirtainen vikis sitten voi ylikuormittua.

 

[0nanias]

Keskuksen osat tulisi aina mitoittaa arvokilvessä lukevan nimellisvirtansa mukaan vaikka pääsulakekoko ei (sillä hetkellä) olisikaan kuin 25A.
Jos kilvessä on 25A niin silloin tuo käy, mutta muussa tapauksessa ainakin itse vaihtaisin vikiksen.

Jos keskus on jokin omavalmiste moduulikotelo niin sitten tuo ranettelu on ok.

 

[weebee]

Keskuksen osat tulisi aina mitoittaa arvokilvessä lukevan nimellisvirtansa mukaan vaikka pääsulakekoko ei (sillä hetkellä) olisikaan kuin 25A.
Jos kilvessä on 25A niin silloin tuo käy, mutta muussa tapauksessa ainakin itse vaihtaisin vikiksen.

Jos keskus on jokin omavalmiste moduulikotelo niin sitten tuo ranettelu on ok.

Tuo on UTU:n ryhmäkeskus, joka tähän asuntoon on rakennusvaiheessa asennettu. Ainoat ranetukset on nuo aiemmin kuvaamani muutokset.

 

[Pakana]

Tuolla luki että keskuksessa on tarra jossa 35A, kuvittelin että on katsottu tyyppikilvestä keskuksen olevan nimellisvirraltaan 35A.

Tosin jos tuo on nyt kolmivaiheinen vikavirta ja sen perässä on johdonsuojia eri vaiheissa, niin tilanne on hieman eri, koska se on 25A per vaihe.

UTUn vakiokeskuksissa on yleensä 25A 3vaihe vikiksen perässä 3x16A+3x10A, mutta yhdelle vaiheelle tuo ei tee kuin 26A, joka on oikein.