Kysymyksiä sähkömiehille

[Kilkenblad]

Se joka joutuu edes miettimään laittaako kiinaa vai Wagoa, ei saa Soneparin tiskiltä mitään ostettua. Tukku vain tiliasiakkaille. Saa tosin Wagoja nykyään pienissä pakkauksissa kuluttajamyymälöistäkin.

Jep, ainakin Puuilosta löytyy sekä aitoa Wagoa että kopioita.

"wago" | Puuilo

www.puuilo.fi

 

[Mollari]

Jos ja kun ei tarvitse olla wagon avattavaa mallia ja varsinkin jos rasialiitin tulee ainoastaan lankajohtimelle, niin esim. 3-reikäinen wago soneparin tiskiltä maks. 0.2€/kpl ja todennäköisesti saat ostaa pienemmänkin erän kuin 100kpl. Kannattaako ihan oikeasti edes miettiä mitään alia tai muuta kiinapaskaa...?

Ei ne ihan halpoja ole. Meikäläiselle se on 34c/kpl alv0. 50kpl laatikoissa.

 

[Chaos]

Ei ne ihan halpoja ole. Meikäläiselle se on 34c/kpl alv0. 50kpl laatikoissa.

Puhutaanko nyt samasta liittimestä?
Edit: luonnollisesti kuvan hinta alv0

 

[0nanias]

Mä olen omaan käyttöön tilaillut wagoja suoraan ulkomailta, ovat saksassa paljon halvempia usein jopa tukkualennusten jälkeen. Löytyy myös lajitelmalaatikoita jos tarvitsee paljon erilaisia liittimiä eri johdintyypeille.
Ja samalla voi tilata wago-pidikkeitä joilla irtoliittimet saa nätisti kiinni DIN-kiskoon.

Amazon.de : wago

 

[Mollari]

Puhutaanko nyt samasta liittimestä?
Edit: luonnollisesti kuvan hinta alv0

Vipuliittimiä tarkoitin. Itse en muita käytäkään. On nuo tökättävät näköjään huomattavasti halvempia. 11c/kpl.

 

[hbee]

Pukki toi tuollaisen Fluken 1664:n. Mitäs dokumentteja aloittelevalle asentajalle kannattaisi ottaa ostoskoriin esim. tuolta www.sahkoinfo.fi? Asuinkiinteistöjen asennukset pitäis saada kondikseen.

 

[skude]

Pukki toi tuollaisen Fluken 1664:n. Mitäs dokumentteja aloittelevalle asentajalle kannattaisi ottaa ostoskoriin esim. tuolta www.sahkoinfo.fi? Asuinkiinteistöjen asennukset pitäis saada kondikseen.

Sähköinfon D1 käsikirjat ihan painettuna monipuolisia ja kannattaa ostaa uusin painos. Myös ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt voivat olla ihan hyvää luettavaa, löytyvät Theseus palvelusta.

 

[N1kkel]

Pukki toi tuollaisen Fluken 1664:n. Mitäs dokumentteja aloittelevalle asentajalle kannattaisi ottaa ostoskoriin esim. tuolta www.sahkoinfo.fi? Asuinkiinteistöjen asennukset pitäis saada kondikseen.

Sähköasennusten käyttöönottotarkastuspöytäkirja

 

[algebra]

Sähköasennusten käyttöönottotarkastuspöytäkirja

Tälle piste täältäkin suunnalta. Ainakin ennen näitä oli kaksi erillistä dokumenttia: ryhmätason ja kaikkien ryhmien.
Nykyään löytyy myös sähköauton lataukselle oma ja aurinkosähköjärjestelmälle.
Ainakin ennen löytyi googlella noita pohjia ja niitä tuli joskus käytettyä. Niissä ei toki ollut aktiivisia kenttiä, johon pystyi suoraan tietokoneella kirjoittamaan.

 

[Eldmor]

Jeps, ja nyt tarvittiin mahdollisimman esteettinen / vähiten ruma ratkaisu. Olihan tuolla muoviläpyskäksi hintaa, mutta jos katselen sitä seuraavat 20 vuotta niin ihassama. Kohta saan lisää valoa kattoon ja kaamosta nujerrettua!

Itse olen saman ongelman edessä tällä hetkellä, olisiko mahdollista saada valokuva tästä lopputuloksesta (joko ketjuun tai yksityisviestillä) ?

 

[Nollajohdin]

Pitäisi tehdä mökkiin (maakaapelissa vain nolla ja vaihe) pieniä muutoksia ja laittaa pari uutta pistoketta.

Näyttää siltä, että nollaus oli jo aiemmin tehty päärasiaan ja kaapelin viimeiseen pistorasiaan.

Nyt olisi tarve vetää päärasialta pari uutta kaapelia, joista molempiin pistorasia. Päärasialta lähtisi siis kolme eri kaapelia.

Kaikissa pistorasioissa on "maadoitus".

Miten mahtaa mennä nollauksen kanssa? Pitääkö se tehdä molempien uusien kaapeleiden viimeisiin pistorasioihin?

Niin ja ei, en aijo tehdä asennuksia itse, vaan olen utelias.​

 

[Trans-Late]

Pitäisi tehdä mökkiin (maakaapelissa vain nolla ja vaihe) pieniä muutoksia ja laittaa pari uutta pistoketta.

Näyttää siltä, että nollaus oli jo aiemmin tehty päärasiaan ja kaapelin viimeiseen pistorasiaan.

Nyt olisi tarve vetää päärasialta pari uutta kaapelia, joista molempiin pistorasia. Päärasialta lähtisi siis kolme eri kaapelia.

Kaikissa pistorasioissa on "maadoitus".

Miten mahtaa mennä nollauksen kanssa? Pitääkö se tehdä molempien uusien kaapeleiden viimeisiin pistorasioihin?

Niin ja ei, en aijo tehdä asennuksia itse, vaan olen utelias.​

Nollataan siellä "päärasiassa" ja kolmijohtimisiilla kaapeleilla pistorasioille tottakai eikä pistorasioita enää nollata.

 

[tattadaa]

Mihin väliin Shelly yleensä kytketään lämminvesivaraajan ohjauksessa? Tällä hetkellä LVV on yöohjauksen perässä ja lisänä on-off kytkin ja painonappi päälle pakotukseen. Yllätys yllätys keskuksen kuvat on hukkuneet johonkin matkan varrelle, joten ei pääse niistä katsomaan. Pitäisi siis vähän purkaa keskusta, että saisi nykyisen ohjauksen toiminnasta kiinni.

Helpoinhan olisi varmaan korvata vaan yöohjaus Shellyllä, mutta kävi mielessä myös sellainen, että laittaisi väliin vaihtokytkimen (tai korvaisi nykyisen on-off kytkimen). Kytkimestä valittaisiin ohjaus joko Shellyllä tai tällä perinteisellä tyylillä. Jos Shelly ohjaukseen tulisi häikkää niin saisi vaihdettua normaalille ja pysyisi myös tuo päälle pakotus tarvittaessa käytössä.

 

[Hyrava]

Mihin väliin Shelly yleensä kytketään lämminvesivaraajan ohjauksessa? Tällä hetkellä LVV on yöohjauksen perässä ja lisänä on-off kytkin ja painonappi päälle pakotukseen. Yllätys yllätys keskuksen kuvat on hukkuneet johonkin matkan varrelle, joten ei pääse niistä katsomaan. Pitäisi siis vähän purkaa keskusta, että saisi nykyisen ohjauksen toiminnasta kiinni.

Helpoinhan olisi varmaan korvata vaan yöohjaus Shellyllä, mutta kävi mielessä myös sellainen, että laittaisi väliin vaihtokytkimen (tai korvaisi nykyisen on-off kytkimen). Kytkimestä valittaisiin ohjaus joko Shellyllä tai tällä perinteisellä tyylillä. Jos Shelly ohjaukseen tulisi häikkää niin saisi vaihdettua normaalille ja pysyisi myös tuo päälle pakotus tarvittaessa käytössä.

Noinhan noita on aika paljon käsittääkseni toteutettukin että laitettu kytkin jolla voi valita käytetäänkö vanhaa ohjaustapaa vai Shellyä/jotain muuta vastaavaa automaatiota. Tuossa tosiaan on se etu että jos se automaatio syystä tai toisesta hajoaa tai automaatiolle pitää tehdä jotain huoltoa niin saa kytkintä kääntämällä palattua entiseen. Noin itsekin tekisin jos olisin tuollaista toteuttamassa.

 

[Sikatiiker]

Mitä ovat sähköslangissa karhunpaska ja rotanhäntä? Kaverin puolesta kyselen...

 

[Toipis]

Mitä ovat sähköslangissa karhunpaska ja rotanhäntä? Kaverin puolesta kyselen...

Eikös nämä ole putkipuolen juttuja? Korkkiteippiä puhutaan karhunpaskana ja letkunippa on rotanhäntä.

 

[Hyrava]

Eikös nämä ole putkipuolen juttuja? Korkkiteippiä puhutaan karhunpaskana ja letkunippa on rotanhäntä.

Nippusiteitä jotkut kutsuvat rotanhännäksi, tosin harvoin tuota nimitystä on kuullut. Karhunpaskasta en ole kuullut puhuttavan sähkäreiden keskuudessa mutta vahvasti voisi veikata että se on jotain tahmeaa massaa tms.

Vinkkinä, Onnisen verkkokaupan haku tuntee aika paljon ammattislangia eli voi ihan slangisanalla etsiä ja haku löytää tuotteita.

 

[a-p]

Sähkäri soitteli sähkökeskusasioista. Hän kyseli, että onko sähkökeskus mihin asennettu, kun tiedoissa se on ulkoseinässä. Se keskus pitää uusia uuteen, koska alueella on käynnissä uudistustyöt ja uudet keskukset tulevat joka asuntoon.

Onko tälläisissä tilanteissa mahdollisuus pyytää sähkökaappia siirrettäväksi ulkoseinään. Nyt se sähkökaappi on omakotitalon sisätiloissa parin erillisen oven takana ja sinne ei pääse ilman avaimia.

Tuleeko tuollaisista siirtohommista ylimääräisiä kuluja asunnon omistajalle?

 

[Lyd]

Sähkäri soitteli sähkökeskusasioista. Hän kyseli, että onko sähkökeskus mihin asennettu, kun tiedoissa se on ulkoseinässä. Se keskus pitää uusia uuteen, koska alueella on käynnissä uudistustyöt ja uudet keskukset tulevat joka asuntoon.

Onko tälläisissä tilanteissa mahdollisuus pyytää sähkökaappia siirrettäväksi ulkoseinään. Nyt se sähkökaappi on omakotitalon sisätiloissa parin erillisen oven takana ja sinne ei pääse ilman avaimia.

Tuleeko tuollaisista siirtohommista ylimääräisiä kuluja asunnon omistajalle?

Siis että mitä? Mainosmiesten paskapuheita taas, ei tarvitse siirtää yhtään mihinkään. Jos uuden talon rakennat niin sitten tulee mittakeskus ulos ja ryhmäkeskus sisälle.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Siis että mitä? Mainosmiesten paskapuheita taas, ei tarvitse siirtää yhtään mihinkään. Jos uuden talon rakennat niin sitten tulee mittakeskus ulos ja ryhmäkeskus sisälle.

Ei tuossa sanota yhtään mitään mistään pakollisesta siirtämisestä vaan talon asukas omasta tahdostaan kysyy onko siirtäminen mahdollista ja mikäli on niin tuleeko siitä jotain kustannuksia hänelle.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Sähkäri soitteli sähkökeskusasioista. Hän kyseli, että onko sähkökeskus mihin asennettu, kun tiedoissa se on ulkoseinässä. Se keskus pitää uusia uuteen, koska alueella on käynnissä uudistustyöt ja uudet keskukset tulevat joka asuntoon.

Onko tälläisissä tilanteissa mahdollisuus pyytää sähkökaappia siirrettäväksi ulkoseinään. Nyt se sähkökaappi on omakotitalon sisätiloissa parin erillisen oven takana ja sinne ei pääse ilman avaimia.

Tuleeko tuollaisista siirtohommista ylimääräisiä kuluja asunnon omistajalle?

Ota sinne yhtiöön yhteyttä kuka sitä uudistusta on toteuttamassa ja kysy niiltä ovatko valmiita kuluitta siirtämään ulos jos itse sitä haluaisit. On siirtäminen varmasti mahdollista, mutta voi olla ettei onnistu ilman maksamista, koska tuleehan siitä ylimääräistä työtä mille pitää löytää halukas maksaja oli se sitten verkon omistaja tai sinä.

 

[N1kkel]

Mitä ovat sähköslangissa karhunpaska ja rotanhäntä? Kaverin puolesta kyselen...

Ja kuka tietää, mitä ovat esim. sammakot, satiaiset tai k*rpäkulma?

Sähköalalla riittää slangitermejä niin paljon, että niistä saisi sanakirjan. Ja voitte kuvitella kuinka mielenkiintoista on tilata tarvikkeita työmaalle...

 

[Trans-Late]

Sähkäri soitteli sähkökeskusasioista. Hän kyseli, että onko sähkökeskus mihin asennettu, kun tiedoissa se on ulkoseinässä. Se keskus pitää uusia uuteen, koska alueella on käynnissä uudistustyöt ja uudet keskukset tulevat joka asuntoon.

Onko tälläisissä tilanteissa mahdollisuus pyytää sähkökaappia siirrettäväksi ulkoseinään. Nyt se sähkökaappi on omakotitalon sisätiloissa parin erillisen oven takana ja sinne ei pääse ilman avaimia.

Tuleeko tuollaisista siirtohommista ylimääräisiä kuluja asunnon omistajalle?

Siis mikä on tuollainen uudistus, jossa joka omakotitalon keskukset "pitää uusia uuteen, koska on käynnissä uudistustyöt"? Mitkä "uudistustyöt"? Kuka ja kenen piikkiin ne keskukset uusii ja miksi? Verkkoyhtiö ei kyllä taatusti uusi yhdenkään talon keskusta yhtiön piikkiin, eikä oikein voi sen uusimista omistajaltakaan vaatia.

 

[jarp]

Oisko tarkoitettu ihan vaan mittaria, ainain Elenialla on menossa vaihtoon kaikki mittarit...

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Siis mikä on tuollainen uudistus, jossa joka omakotitalon keskukset "pitää uusia uuteen, koska on käynnissä uudistustyöt"? Mitkä "uudistustyöt"? Kuka ja kenen piikkiin ne keskukset uusii ja miksi? Verkkoyhtiö ei kyllä taatusti uusi yhdenkään talon keskusta yhtiön piikkiin, eikä oikein voi sen uusimista omistajaltakaan vaatia.

Mittauskeskus vaihtuu, ei tässä mitään ryhmäkeskusta olla vaihtamassa.

 

[Hyrava]

Ja kuka tietää, mitä ovat esim. sammakot, satiaiset tai k*rpäkulma?

Sähköalalla riittää slangitermejä niin paljon, että niistä saisi sanakirjan. Ja voitte kuvitella kuinka mielenkiintoista on tilata tarvikkeita työmaalle...

Noita on tehty ainakin yksi kirja, ehkäpä useampikin: Sähkömiesten ammattislangia :: SAMSY

 

[0nanias]

Jooh, eiköhän soittaja ole tuolla tarkoittanut mittarinvaihtoa ja aloittaja ymmärtänyt asian hieman väärin.
Sisällä olevan mittarin voi siirtää ulos mikäli asiakas näin haluaa, mutta tällöin keskus on korvattava uudella ryhmäkeskuksella ja erillinen uusi mittauskeskus sijoitetaan sitten sinne ulkoseinälle. Kustannukset tuollaisesta työstä tulevat aina asiakkaalle koska keskukset ovat kiinteistön omistajan vastuulla ja hänen omaisuuttaan.

 

[Ed!]

Karhunpaskasta kuullut yleensä puhuttavan paksun, kuituvahvistetun lattiamassan yhteydessä

 

[Trans-Late]

Mittauskeskus vaihtuu, ei tässä mitään ryhmäkeskusta olla vaihtamassa.

Mittauskeskuskin on kiinteistön omistajan omaisuutta. Ei siitä omista verkkoyhtiö kuin mittarin. Miksi verkkoyhtiö siis haluaa vaihtaa talojen mittauskeskukset?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mittauskeskuskin on kiinteistön omistajan omaisuutta. Ei siitä omista verkkoyhtiö kuin mittarin. Miksi verkkoyhtiö siis haluaa vaihtaa talojen mittauskeskukset?

Aina on se mahdollisuus, että kysyjä on ymmärtänyt väärin mitä ovat todellisuudessa vaihtamassa.

 

[Sikatiiker]

Hei sellainen homma tuli vastaan, että vesi-ilmalämpöpumppu laukoo sulaketta kahdella sähkövastuksella käytännössä aina kun vastuksia tarvisi ajaa. Maahantuoja ohjasti kyselemään jälleenmyyjiltä ja yksi niistä osasikin neuvoa että sähkönsyötössä tulisi olla virtamuuntaja.

Vilpin sähköistänyt sähkäri ei tälle lämmennyt vaan olisi halunnut asentaa uudet sähkövastukset puskurivaraajalle. Koneella nyt kumminkin on ne kaksi vastusta joten ne haluttaisi hyödyntää ensiksi.

Eli joku 10kW vilp ja sähkövastuksien koosta ei varmuutta, mutta arviolta 2-3kW siellä pitäis olla lämmitystehoa. Miten mitoitetaan virtamuuntaja oikein että siihen voi ottaa kenet vain sähkärin sen kytkemään syötön väliin?

 

[calm]

Mihin väliin Shelly yleensä kytketään lämminvesivaraajan ohjauksessa? Tällä hetkellä LVV on yöohjauksen perässä ja lisänä on-off kytkin ja painonappi päälle pakotukseen.

Vähän riippuu miten haluaa ohjata ja miten varautua shellyn toimimattomuuteen.

Yleisin ja yksinkertaisin asennus on laittaa shelly LVV:n kontaktorin ohjaukseen. Sillä saa siirrettyä varauksen aloituksen pidemmälle yöaikaan ja katkaistua ennen aamua, mutta ei saa pakko-ohjattua varausta päälle päivällä etänä. Pakkokäyttö kontaktorin napista toimii kuten ennenkin. Jos shelly on kajahtanut, niin vesi ei lämpene kuin (päivittäisellä) käsikäytöllä.

Asteen vikasietoisempi tapa on lisätä kontaktorin eteen vaihtokärkinen välirele, jota shelly ohjaa. Kytkettynä niinpäin, että kun shellyn rele on vetäneenä on LVV:n ohjaus poikki. Jos shelly kajahtaa, niin vesi lämpenee kuin ennen virityksiäkin.

Jos haluaa vikasietoisen mahdollsuuden ohjata LVV päälle päiväaikaankin, niin sitten tarvii shellystä kaksi lähtöä ja toisen välireleen. Mutta sille harvemmin on tarvetta jos poikkeukset jaksaa käydä naksuttelemasta käsiohjauksesta sen kaksi kertaa vuoteen.

 

[Pakana]

Sähkäri soitteli sähkökeskusasioista. Hän kyseli, että onko sähkökeskus mihin asennettu, kun tiedoissa se on ulkoseinässä. Se keskus pitää uusia uuteen, koska alueella on käynnissä uudistustyöt ja uudet keskukset tulevat joka asuntoon.

Onko tälläisissä tilanteissa mahdollisuus pyytää sähkökaappia siirrettäväksi ulkoseinään. Nyt se sähkökaappi on omakotitalon sisätiloissa parin erillisen oven takana ja sinne ei pääse ilman avaimia.

Tuleeko tuollaisista siirtohommista ylimääräisiä kuluja asunnon omistajalle?

Kannattaa nyt hieman tarkistella että kuka siellä on tekemässä ja mitä.

Ei olisi ensimmäinen kerta kun vanhuksia lähestytään ilmoittamalla että alueella tehdään sitäsuntätä ja nut pitäisi teidän taloon vaihtaa uusi se kun tehdään tätä.

Sähköverkkoyhtiöt kyllä uusivat niitä mittareitaan toisinaan, mutta mittauskeskuksen uusimistoimenpide tulee siirtoyhtiöltä lähinnä vain jos mittauskeskus on syystä tai toisesta katsottu vaaralliseksi, esim vaurioitunut tai niin vanha että se on vielä puusta tehty.

Sinänsä uuden mittauskeskuksen laittaminen ulos on mahdollista, mutta ajankohta tuskin vaikuttaa sen hintaan, koska se kallis ja työläs osuus on kaapelointi.

Käytännössä sähköyhtiöllä ei nykyään etäluettavien mittareiden aikana ole tarvetta päästä mittariin käsiksi edes kerran vuosikymmenessä.

 

[Pakana]

Hei sellainen homma tuli vastaan, että vesi-ilmalämpöpumppu laukoo sulaketta kahdella sähkövastuksella käytännössä aina kun vastuksia tarvisi ajaa. Maahantuoja ohjasti kyselemään jälleenmyyjiltä ja yksi niistä osasikin neuvoa että sähkönsyötössä tulisi olla virtamuuntaja.

Vilpin sähköistänyt sähkäri ei tälle lämmennyt vaan olisi halunnut asentaa uudet sähkövastukset puskurivaraajalle. Koneella nyt kumminkin on ne kaksi vastusta joten ne haluttaisi hyödyntää ensiksi.

Eli joku 10kW vilp ja sähkövastuksien koosta ei varmuutta, mutta arviolta 2-3kW siellä pitäis olla lämmitystehoa. Miten mitoitetaan virtamuuntaja oikein että siihen voi ottaa kenet vain sähkärin sen kytkemään syötön väliin?

Virtamuuntaja on laite joka mittaa esim kiinteistön sähkönkulutusta. Eli jos siellä palaa pääsulake, niin virtamuuntaja estää tuon, mutta jos vain vilpin sulake palaa, siellä on joko liian pieni syöttö vilpille, tai esim. viallinen vastus. Jos syöttö on liian pieni, vastuksen uusiminen ei tilannetta muuta.

 

[Trans-Late]

Sähköverkkoyhtiöt kyllä uusivat niitä mittareitaan toisinaan, mutta mittauskeskuksen uusimistoimenpide tulee siirtoyhtiöltä lähinnä vain jos mittauskeskus on syystä tai toisesta katsottu vaaralliseksi, esim vaurioitunut tai niin vanha että se on vielä puusta tehty.

Ja silloinkin sen mittauskeskuksen uusimisen maksaa sen omistaja, eli kiinteistön omistaja. Ei verkkoyhtiö kiinteistöjen keskuksia piikkiinsä vaihtele, vaikka olisi miten vaarallinen. Kieltäytyvät vain kytkemästä mittaria siihen, ennen kuin keskus on vaatimukset täyttävä.

 

[Sikatiiker]

Virtamuuntaja on laite joka mittaa esim kiinteistön sähkönkulutusta. Eli jos siellä palaa pääsulake, niin virtamuuntaja estää tuon, mutta jos vain vilpin sulake palaa, siellä on joko liian pieni syöttö vilpille, tai viallinen vastus. Jos syöttö on liian pieni, vastuksen uusiminen ei öuonnollisesti tilannetta muuta.

Viallinen vastus on ykkösarvaus tällä hetkellä. Juuri vilpin sisäyksikön sulake ainoastaan tipahtaa siinä vaiheessa kun vastusten pitäisi alkaa lämmittää.

 

[Pakana]

Viallinen vastus on ykkösarvaus tällä hetkellä. Juuri vilpin sisäyksikön sulake ainoastaan tipahtaa siinä vaiheessa kun vastusten pitäisi alkaa lämmittää.

Joo, jos tuo on vasta tullut "ominaisuus" niin ei se virtamuuntajalla korjaannu.

 

[kurkimies]

Koskas kerrostaloihin tuli pakolliseksi 3-vaihesena sähköt? Itse asustelen 1990-rakennetussa kerrostalossa, 1-vaiheisena sähköt ja ainoastaan kylppäri/keittiö maadoitettu. Muissa maadoittamattomat pistorasiat

 

[Algron28]

Koskas kerrostaloihin tuli pakolliseksi 3-vaihesena sähköt? Itse asustelen 1990-rakennetussa kerrostalossa, 1-vaiheisena sähköt ja ainoastaan kylppäri/keittiö maadoitettu. Muissa maadoittamattomat pistorasiat

Nyt näin mututuntumalla ja aikoinaan sähkö asentajan koulutuksen saaneena ens kyllä muista koskaan kuulleeni että ne olisi pakollisia olleet.

 

[Pakana]

Koskas kerrostaloihin tuli pakolliseksi 3-vaihesena sähköt? Itse asustelen 1990-rakennetussa kerrostalossa, 1-vaiheisena sähköt ja ainoastaan kylppäri/keittiö maadoitettu. Muissa maadoittamattomat pistorasiat

Ei kolmivaihesähkö ole pakollinen. Paikallinen verkkoyhtiö voi asetella jotain rajoituksis, mutta pykälät ei rajoita.

 

[kurkimies]

Nyt näin mututuntumalla ja aikoinaan sähkö asentajan koulutuksen saaneena ens kyllä muista koskaan kuulleeni että ne olisi pakollisia olleet.

Itse asuin tuossa muutaman vuoden 2015 valmistuneessa kerrostalossa ja siellä oli 3-vaiheisena sähköt.

 

[Pakana]

Itse asuin tuossa muutaman vuoden 2015 valmistuneessa kerrostalossa ja siellä oli 3-vaiheisena sähköt.

Kyllä kolmivaihesähköjä kerrostaloasunnoissa on ollut "aina"

E: tai sanotaan että kolmivaihesähköjä on ollut niin kauan kun pistorasioitakin.

 

[Algron28]

Joo, joku 20 neliön luukkuu ei oikein 3 vaihetta tarvi ellei muu infra siihen kannusta.

 

[Jashka]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

 

[Kilkenblad]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

Mitäs jos sen kytkimen vaihtaisi vaan ajastimeen? Esim tällainen tai vastaava:

Ajastin mekaaninen 0-120 min valkoinen Exxact

Mekaaninen valkoinen ajastin 0-120 min pistorasiaan. Exxact-sähkökalustesarja on teknisesti edistyksellinen ja tyylikäs tuotevalikoima sähkö-ja sisustustarpeisiin. Tuotteet on suunniteltu nykyaikaisten asuntojen vaatimuksia silmälläpitäen.

www.taloon.com

 

[Trans-Late]

Itse asuin tuossa muutaman vuoden 2015 valmistuneessa kerrostalossa ja siellä oli 3-vaiheisena sähköt.

Miksi 2015 valmistuneessa ei olisi? Olisi erittäin outoa jos 2015 valmistuneessa talossa olisi yksivaihesähköt. Kaikissa uusissa taloissa on ollut jostain 90-luvun loppupuolelta lähtien ja kaikkiin vanhoihinkin asuntoihin ne linjasaneerausten yhteydessä vedetään. Pakollista se ei ole, mutta aika jälkeenjäänyttä suunnittelua olisi vetää nykyään yksivaihesähköjä yhteenkään asuntoon.

 

[Pakana]

Miksi 2015 valmistuneessa ei olisi? Olisi erittäin outoa jos 2015 valmistuneessa talossa olisi yksivaihesähköt. Kaikissa uusissa taloissa on ollut jostain 90-luvun loppupuolelta lähtien ja kaikkiin vanhoihinkin asuntoihin ne linjasaneerausten yhteydessä vedetään. Pakollista se ei ole, mutta aika jälkeenjäänyttä suunnittelua olisi vetää nykyään yksivaihesähköjä yhteenkään asuntoon.

Onko siinä 20m2 yksiössä tosiaan jotain tarvetta kolmivaihesähkölle?

Sinänsä vastaavaa hintaetua ei enää tule kuin takavuosina, joten todennäköisesti ne yksiötkin varustetaan kolmivaihesähköillä, mutta ei sille kyllä mitään teknistä tarvetta ole.

 

[Trans-Late]

Onko siinä 20m2 yksiössä tosiaan jotain tarvetta kolmivaihesähkölle?

Sinänsä vastaavaa hintaetua ei enää tule kuin takavuosina, joten todennäköisesti ne yksiötkin varustetaan kolmivaihesähköillä, mutta ei sille kyllä mitään teknistä tarvetta ole.

Eipä se asunnon koko oikeastaan merkitse tarvitaanko. Liesi sielläkin on ja pyykinpesukonetta, astianpesukonetta, muita keittiökoneita, kylpyhuoneen lattialämmitystä ja huoneistokohtaista iv-konetta. Aika pientä se muu kulutus noiden lisäksi on, niin eipä sillä ole merkitystä, että isommassa on vaikka valoja päällä useammassa huoneessa. Samalla logiikalla ei sitä 60m2 asunnossakaan tarvittaisi. Kyllä se kolmivaihesähkö nyt vaan on silti perusjuttu joka asunnossa nykyään. Ei siitä haittaakaan ole.

 

[Tonnin Seteli]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

Tässä tietysti kysytään ammattilaisilta, mutta ranena ajattelin ehdottaa, ihan vaikka amati mies kytkee. Saisiko sen älyohjaavan laitteen asennettua samaan paikkaan perinteisen katkaisimen rinnalle? Ei liene ongelma, että valot ovat päällä puhaltimen toimiessa kosteudenpoistojaksolla.

Ja vaikka sitä paskiota tuulettaisi muutenkin ajastuksella tai vaikka millä logiikalla, niin en näkisi ongelmana että valo palaa samalla. Siinähän palaa.

 

[Algron28]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

Itse suosittelen ihan ajastinta puhaltimelle. Itsellä on ja ole sitä mieltä että yksi parhaimmista hankinnoista.