Kysymyksiä sähkömiehille

[Algron28]

Joo, joku 20 neliön luukkuu ei oikein 3 vaihetta tarvi ellei muu infra siihen kannusta.

 

[Jashka]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

 

[Kilkenblad]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

Mitäs jos sen kytkimen vaihtaisi vaan ajastimeen? Esim tällainen tai vastaava:

Ajastin mekaaninen 0-120 min valkoinen Exxact

Mekaaninen valkoinen ajastin 0-120 min pistorasiaan. Exxact-sähkökalustesarja on teknisesti edistyksellinen ja tyylikäs tuotevalikoima sähkö-ja sisustustarpeisiin. Tuotteet on suunniteltu nykyaikaisten asuntojen vaatimuksia silmälläpitäen.

www.taloon.com

 

[Trans-Late]

Itse asuin tuossa muutaman vuoden 2015 valmistuneessa kerrostalossa ja siellä oli 3-vaiheisena sähköt.

Miksi 2015 valmistuneessa ei olisi? Olisi erittäin outoa jos 2015 valmistuneessa talossa olisi yksivaihesähköt. Kaikissa uusissa taloissa on ollut jostain 90-luvun loppupuolelta lähtien ja kaikkiin vanhoihinkin asuntoihin ne linjasaneerausten yhteydessä vedetään. Pakollista se ei ole, mutta aika jälkeenjäänyttä suunnittelua olisi vetää nykyään yksivaihesähköjä yhteenkään asuntoon.

 

[Pakana]

Miksi 2015 valmistuneessa ei olisi? Olisi erittäin outoa jos 2015 valmistuneessa talossa olisi yksivaihesähköt. Kaikissa uusissa taloissa on ollut jostain 90-luvun loppupuolelta lähtien ja kaikkiin vanhoihinkin asuntoihin ne linjasaneerausten yhteydessä vedetään. Pakollista se ei ole, mutta aika jälkeenjäänyttä suunnittelua olisi vetää nykyään yksivaihesähköjä yhteenkään asuntoon.

Onko siinä 20m2 yksiössä tosiaan jotain tarvetta kolmivaihesähkölle?

Sinänsä vastaavaa hintaetua ei enää tule kuin takavuosina, joten todennäköisesti ne yksiötkin varustetaan kolmivaihesähköillä, mutta ei sille kyllä mitään teknistä tarvetta ole.

 

[Trans-Late]

Onko siinä 20m2 yksiössä tosiaan jotain tarvetta kolmivaihesähkölle?

Sinänsä vastaavaa hintaetua ei enää tule kuin takavuosina, joten todennäköisesti ne yksiötkin varustetaan kolmivaihesähköillä, mutta ei sille kyllä mitään teknistä tarvetta ole.

Eipä se asunnon koko oikeastaan merkitse tarvitaanko. Liesi sielläkin on ja pyykinpesukonetta, astianpesukonetta, muita keittiökoneita, kylpyhuoneen lattialämmitystä ja huoneistokohtaista iv-konetta. Aika pientä se muu kulutus noiden lisäksi on, niin eipä sillä ole merkitystä, että isommassa on vaikka valoja päällä useammassa huoneessa. Samalla logiikalla ei sitä 60m2 asunnossakaan tarvittaisi. Kyllä se kolmivaihesähkö nyt vaan on silti perusjuttu joka asunnossa nykyään. Ei siitä haittaakaan ole.

 

[Tonnin Seteli]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

Tässä tietysti kysytään ammattilaisilta, mutta ranena ajattelin ehdottaa, ihan vaikka amati mies kytkee. Saisiko sen älyohjaavan laitteen asennettua samaan paikkaan perinteisen katkaisimen rinnalle? Ei liene ongelma, että valot ovat päällä puhaltimen toimiessa kosteudenpoistojaksolla.

Ja vaikka sitä paskiota tuulettaisi muutenkin ajastuksella tai vaikka millä logiikalla, niin en näkisi ongelmana että valo palaa samalla. Siinähän palaa.

 

[Algron28]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

Itse suosittelen ihan ajastinta puhaltimelle. Itsellä on ja ole sitä mieltä että yksi parhaimmista hankinnoista.

 

[Pakana]

Eipä se asunnon koko oikeastaan merkitse tarvitaanko. Liesi sielläkin on ja pyykinpesukonetta, astianpesukonetta, muita keittiökoneita, kylpyhuoneen lattialämmitystä ja huoneistokohtaista iv-konetta. Aika pientä se muu kulutus noiden lisäksi on, niin eipä sillä ole merkitystä, että isommassa on vaikka valoja päällä useammassa huoneessa. Samalla logiikalla ei sitä 60m2 asunnossakaan tarvittaisi. Kyllä se kolmivaihesähkö nyt vaan on silti perusjuttu joka asunnossa nykyään. Ei siitä haittaakaan ole.

Eipä noissa yksivaiheasunnoissa pääsulakkeen suhteen mitään ongelmaa ole, ja ihan yhtälailla niissäkin on liedet, pesukoneet ja ilmanvaihto.

Tosin se että ilmanvaihto ei ole kiinteistösähkössä on jälkeenjäänyttä suunnittelua, jossa nuukajussit lisäävät muutaman euron säästön takia taloyhtiön kuluja tuhansilla.

 

[weebee]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

Ajastinta myös suosittelen. Sattuupa tuollainen Abb:n ajastin löytymään avaamattomana pussissa n. -50%, jos kiinnostaa. Tuossa valinnat 15 min, 30 min, 1h, 2 h, 4 h ja 8 h
ajastin
Yv:llä lisää.

 

[Joergen]

Lieden keittolevyn testaaminen yleismittarilla. Eli ostin ns. ”valovirtalieden” / pistokkeella varustetun vanhan pienoislieden. Testasin levyjen toimintaa Ohmi-asennossa pistokkeen piikeistä, eli levyn asennot 1-6, ja toinen levy näyttäisi jotenkin loogisesti että vastus putoaa joka numerolla alemmas, mutta toinen levy näyttää suoraa jatkuvuutta joillain numeroilla. Vastukset ei ainakaan poikki siis ole, mutta noinkohan näitä yleismittarilla testataan?

Ei ole pihtimallin virtamittaria nyt hollilla, enkä rupea yleismittaria sohimaan sarjaan lieden kanssa. muok: hankin halvan ”älypistorasian” ja mittasin sillä levyjen tehot ja Ampeerit. Paljon terveellisempää kuin yleismittarilla mikä virtamittauksessa antaa koetinpiikeistä täyden verkkojännitteen näpeille. Noin yleensäkin hellojen kytkentöjä sorkkiessa voi helposti tappaa itsensä kytkemällä vahingossa lieden suojamaan (rungon) vaiheeseen ympäristössä missä on kylmäkaappeja, tiskipöytiä, hanoja ym. suoria maayhteyksiä.

Testasin myös vikavirtasuojan perässä levyt ja uunin kuumaksi, ja lämpömittarilla että uunin termostaatti toimii kaikilla lämpötiloilla (esim. 250 ast naksuntaväli on 225-255). Myös mittarilla testailin ettei jännitettä vuoda runkoon (vikavirtasuoja ajaa saman asian). Kyse kuitenkin mahdollisesti 60-luvun lopun Strömbergistä.

Spoileri: Testituloksia

Uunin naksuntaväli (astetta C):

100 C = 72-113
150 C = 114-166
200 C = 168-228
250 C = 225-254


Uunivastus:

1760 W 8A

Iso levy:

1. 125 W 0,5A
2. 312 W 1,5A
3. 475 W 2A
4. 905 W 4A
5. 1365 W 6A
6. 1590 W 7A

Pieni levy:

1. 120 W 0,5A
2. 200 W 1A
3. 295 W 1,5A
4. 580 W 2,5A
5. 850 W 3,5A
6. 1135 W 5A

16A sulake kestää yhteensä 3680 W (230V x 16A). Esim. yksi levy täysillä ja uuni samaan aikaan.

 

[Catrik]

Kolmivaihekeskusteluun liityyen, tuleeko asuntoihin normaalisti vain yksi sähköveto, ja onko ne samalla mitoituksella kun normaalitkin sähkövedot? Eli jos kämppään ei tule kuin 1~, niin onko pääsulakekkin maksimissaan 1x 16A? Ja vasta kolmivaiheisena saa tuota isommat sulakkeet, toki se 3x 16A on jo kolminkertainen maksimiteho

 

[stabbulamus]

Taitaa ne useimmiten olla 25A/35A.

 

[Pakana]

Kolmivaihekeskusteluun liityyen, tuleeko asuntoihin normaalisti vain yksi sähköveto, ja onko ne samalla mitoituksella kun normaalitkin sähkövedot? Eli jos kämppään ei tule kuin 1~, niin onko pääsulakekkin maksimissaan 1x 16A? Ja vasta kolmivaiheisena saa tuota isommat sulakkeet, toki se 3x 16A on jo kolminkertainen maksimiteho

Yksivaiheisen pääsulale on yleensä 35A, mutta myös 25A on varsinkin vanhemmissa taloissa.

3x25A on pienin kolmivaiheinen liittymä.

 

[tattadaa]

Olen suunnitellut Shellyn lisäämistä keskuksen LVV ohjaukseen. Keskuksessa on näitä perus sähkölämmittyksen ohjauksia, mutta nyt kun tarkemmin tutkin niin 10A ohjaussulakkeen pesä on tyhjä. Yöohjaukset kuitenkin toimivat eli jostain ne virtansa saavat. Kyseessä on tulppasulakekeskus ja ohjaussulake on jostain syystä sinetöity muovikotsalla.

Mikähän tässä voisi olla taustalla?

 

[Pakana]

Olen suunnitellut Shellyn lisäämistä keskuksen LVV ohjaukseen. Keskuksessa on näitä perus sähkölämmittyksen ohjauksia, mutta nyt kun tarkemmin tutkin niin 10A ohjaussulakkeen pesä on tyhjä. Yöohjaukset kuitenkin toimivat eli jostain ne virtansa saavat. Kyseessä on tulppasulakekeskus ja ohjaussulake on jostain syystä sinetöity muovikotsalla.

Mikähän tässä voisi olla taustalla?

Ohjaus voi tulla myös mittauskeskukselta.

 

[taikamuki]

Shelly+kontaktori asennuksessa kannattaisi ilmeisesti käyttää ”snubberia” eli tätä: Shelly RC snubber / RC häiriönpoistaja

Tällaista ei nyt ole laitettu, snubberi kytketään kontaktorin kelan rinnalle. Snubberin johto on kuvan perusteella ohutta monisäikeistä, saako sen laittaa sinne samaan kontaktorin liittimeen yksisäikeisen johdon kanssa sellaisenaan vai pitääkö siinä käyttää jotain pääteholkkia tms? Kontaktori on tämä: KON 25 SE moduulikontaktori

 

[asentaja1]

Kylppärissä on poistoilmapuhallin kytketty toimimaan yhdessä kattovalon kanssa, eli puhallin on päällä silloin kun valokin. Kyseessä rintamamiestalon kellari, josta kosteus on syytäkin puhaltaa pihalle. Kyllästyttää kuitenkin käydä erikseen sammuttelemassa valoja ja puhallinta puoli tuntia suihkun jälkeen. Tekisi mieli vaihdattaa puhallin kosteusanturilliseen malliin tai "tyhmään" puhaltimeen, jota ohjaisi shellyllä home assistantin kautta. Tätä varten pitäisi puhaltimelle saada jatkuva virta, jota valokatkaisija ei katkoisi. Minkähän kokoluokan operaatio tuo on sähkömiehelle jälkikäteen kun sähköt kulkee seinän sisällä? Ilmeisesti johdot on kyllä putkitettu.

Vaihtoehtoja on monta, tuon tuulettimen voisi vaihtaa esimerkiksi kosteustunnistimelliseen pax passad 30 malliin, sen kylppärin valon voi myös vaihtaa liiketunnistimelliseen. Luultavasti valojen sähköt on ollut ensin ja tuulettimen sähköt on sitten siitä ryöstetty jälkikäteen, todennäköisesti erittäin helppo muuttaa kytkentää niin, että tulisi jatkuva virta sinne tuulettimelle, se tuuletin olisi kuitenkin syytä vaihtaa kosteustunnistimelliseen ja lisätä erillinen kytkin, että sen tuulettimen saa myös virrattomaksi halutessaan. Jos vanhoja vetoja on haastava käyttää hyväksi, voisi paikasta riippuen myös ehkä harkita että loppuvedon tekee pinta-asennuksena uusiksi sieltä puhaltimelta.

 

[tattadaa]

Ohjaus voi tulla myös mittauskeskukselta.

Talossa on vain yksi keskus. Tässä vielä kuva, kuvassa ohjauskytkimet vasemmalle. Minkähän ihmeen takia sähkölaitos haluaisi sinetöidä tuon ohjaussulakkeen? On myös sinetöity tuo oikean puolen kansi niin ei pääse kurkistamaan miten johdot on vedetty. Eipä tässä tosin jää paljon muuta vaihtoaehtoa kun leikata sinetit hittoon ja alkaa ihmettelemään. Tuskin siitä kuitenkaan vankilaan joutuu.

 

[Lyd]

Shelly+kontaktori asennuksessa kannattaisi ilmeisesti käyttää ”snubberia” eli tätä: Shelly RC snubber / RC häiriönpoistaja

Tällaista ei nyt ole laitettu, snubberi kytketään kontaktorin kelan rinnalle. Snubberin johto on kuvan perusteella ohutta monisäikeistä, saako sen laittaa sinne samaan kontaktorin liittimeen yksisäikeisen johdon kanssa sellaisenaan vai pitääkö siinä käyttää jotain pääteholkkia tms? Kontaktori on tämä: KON 25 SE moduulikontaktori

En nyt näe mitään syytä laittaa snubberia jonkun Schneiderin kontaktorin kanssa, ne on aika hyvin suojattu. Eri asia jos ajat Shellyllä suoraan jotain moottoria, niin se voi pidentää Shellyn elämää hiukan. Ja nämä Shellyt on halpoja räpsyjä, hyvä pitää yksi varalla.

 

[Hyrava]

En nyt näe mitään syytä laittaa snubberia jonkun Schneiderin kontaktorin kanssa, ne on aika hyvin suojattu. Eri asia jos ajat Shellyllä suoraan jotain moottoria, niin se voi pidentää Shellyn elämää hiukan. Ja nämä Shellyt on halpoja räpsyjä, hyvä pitää yksi varalla.

Jos kontaktorissa ei itsessään ole mitään snubberia niin kyllä minä laittaisin, kuitenkin Shellyn dokumenteissa ohjeistetaan käyttämään snubberia induktiivisissa kuormassa, esim kontaktorien kanssa.

 

[0nanias]

Talossa on vain yksi keskus. Tässä vielä kuva, kuvassa ohjauskytkimet vasemmalle. Minkähän ihmeen takia sähkölaitos haluaisi sinetöidä tuon ohjaussulakkeen? On myös sinetöity tuo oikean puolen kansi niin ei pääse kurkistamaan miten johdot on vedetty. Eipä tässä tosin jää paljon muuta vaihtoaehtoa kun leikata sinetit hittoon ja alkaa ihmettelemään. Tuskin siitä kuitenkaan vankilaan joutuu.

Ne sinetit ovat paikallaan siitä syystä että sähkö sinettien takana on mittaamatonta eli kannet avaamalla on mahdollista varastaa sähköä.
Et näytä edes ymmärtävän mitä olet tekemässä koska tuota kantta ei ole tarpeen avata.

 

[tattadaa]

Ne sinetit ovat paikallaan siitä syystä että sähkö sinettien takana on mittaamatonta eli kannet avaamalla on mahdollista varastaa sähköä.
Et näytä edes ymmärtävän mitä olet tekemässä koska tuota kantta ei ole tarpeen avata.

Joo myönnän että nämä talosähköt on hyvinkin vierasta aluetta, vaikka sähköalan tutkinto löytyykin. Keskuksesta ei ole mitään dokumentteja, joten vaikutti loogiselta että tottakai ohjaussulakkeeksi merkitty on näitä ohjauksia varten. Sain kaverilta oman talonsa keskuksen ohjauskuvan niin asia selvisi. Nyt täytyy vaan metsästää se sulake jonka takana ohjaukset ovat.

 

[NikokiN]

Uusista mittareista tulee suoraan ohjaus, vanhan ohjaussulakkeet yleensä poistettu uuden mittarin asennuksen yhteydessä. Ja totta, sinettikannen alle ei tarvitse mennä. Riittää että otat kontaktorit esille ja teet siihen muutokset, tarkemmin sanottuna sähkömies tekee. Se miten sen haluat on eriasia. Itse laittaisin vain rinnakkaisohjauksen tuolla Shellyllä vanhan rinnalle.

edit: Taisi aina lukea noissa poistetuissa sulakkeissa tariffinohjaus.

 

[Pakana]

Talossa on vain yksi keskus. Tässä vielä kuva, kuvassa ohjauskytkimet vasemmalle. Minkähän ihmeen takia sähkölaitos haluaisi sinetöidä tuon ohjaussulakkeen? On myös sinetöity tuo oikean puolen kansi niin ei pääse kurkistamaan miten johdot on vedetty. Eipä tässä tosin jää paljon muuta vaihtoaehtoa kun leikata sinetit hittoon ja alkaa ihmettelemään. Tuskin siitä kuitenkaan vankilaan joutuu.

Se sinetöity sulake on syöttänyt vasemmassa ristikkopaikassa ollutta tariffinohjauslaitetta, nykymittareissa se on sisäisenä, joten sulaketta ei tarvitse.

Ohjaus tulee todennäköisesti jostain muusta sulakkeesta, yleensä mittareissa on vain potentiaalivapaa kärki.

 

[tattadaa]

Se sinetöity sulake on syöttänyt vasemmassa ristikkopaikassa ollutta tariffinohjauslaitetta, nykymittareissa se on sisäisenä, joten sulaketta ei tarvitse.

Ohjaus tulee todennäköisesti jostain muusta sulakkeesta, yleensä mittareissa on vain potentiaalivapaa kärki.

Näinhän se oli. Ruuvailin yksi kerrallaan lämmityksen sulakkeita auki niin löytyi lopulta se jonka perässä ohjaukset on.

 

[Jiispo]

Se sinetöity sulake on syöttänyt vasemmassa ristikkopaikassa ollutta tariffinohjauslaitetta, nykymittareissa se on sisäisenä, joten sulaketta ei tarvitse.

Joo, aikoinaan eräässä pienessä sähkölaitoksessa jossa olin töissä kytkentä oli niin päin että jos tuo sulake paloi niin meni kalliimpi tariffi päälle, mutta kytkennät jouduttiin muuttamaan kuluttajaviranomaisten vaatimuksesta niin että sulakkeen palaessa saikin halvempaa.

 

[Jiispo]

tupla

 

[aneane]

Ohje arvoja tuohon alimpaan Aikaviive (tähdestä kolmioon): 50 - 130 ms
Moottorin koko? Kuorma? Moottorin päässä kohtuullisesti massaa, mutta moottorin varsinainen työ alkaa vasta tähtikolmio kytkennän tapahduttua toisella releellä

 

[j1m2]

Onko normaalia että lattialämmityksen vanhat termostaatit ( v.95-00 ) lattia-anturilla varustetut mallit on hyvin pienellä säätöalueella käytännössä vaikka asteikko on 1-7 EBECO ja 1-6 EBERLE kummankin säätö alue on lähempänä 1 ja säätö millin osia per aste 19-23 lämmöissä.Noita on hirveän vaikea säätää kuin aina nytkähtää liikaa ? Olisi varmaan aika päivittää nuo mutta mikä olisi hyvä ja kohtuuhintainen malli tilalle joka kävisi vanhojen tilalle helposti olettaen lattia-anturit saa vaihdettua?

 

[Matiass]

Onko normaalia että lattialämmityksen vanhat termostaatit ( v.95-00 ) lattia-anturilla varustetut mallit on hyvin pienellä säätöalueella käytännössä vaikka asteikko on 1-7 EBECO ja 1-6 EBERLE kummankin säätö alue on lähempänä 1 ja säätö millin osia per aste 19-23 lämmöissä.Noita on hirveän vaikea säätää kuin aina nytkähtää liikaa ? Olisi varmaan aika päivittää nuo mutta mikä olisi hyvä ja kohtuuhintainen malli tilalle joka kävisi vanhojen tilalle helposti olettaen lattia-anturit saa vaihdettua?

Itse päivitin linkin mukaisen termostaatin vanhan analogisen tilalle. Tässä on hyvä kun saa tavoitelämpötilan asetettua, joten helppo säätää. Eikä ollut kallis. Meni heittämällä vanhaan putkeen anturi.

Yhdistelmätermostaatti Devireg Opti valkoinen

DEVIreg™ Opti on elektroninen ECOdesign-direktiivin mukainen yhdistelmätermostaatti. Suunniteltu sähköisen lattialämmityksen ohjaukseen. Säätötavat: lattia-, huone- tai yhdistelmäanturi.

www.k-rauta.fi

 

[ts196]

Onko normaalia että lattialämmityksen vanhat termostaatit ( v.95-00 ) lattia-anturilla varustetut mallit on hyvin pienellä säätöalueella käytännössä vaikka asteikko on 1-7 EBECO ja 1-6 EBERLE kummankin säätö alue on lähempänä 1 ja säätö millin osia per aste 19-23 lämmöissä.Noita on hirveän vaikea säätää kuin aina nytkähtää liikaa ? Olisi varmaan aika päivittää nuo mutta mikä olisi hyvä ja kohtuuhintainen malli tilalle joka kävisi vanhojen tilalle helposti olettaen lattia-anturit saa vaihdettua?

Tuollaihan nuo juuri hajoavat yleensä, eli "säätöalue" menee kapeaksi. Uutta vaan tilalle niin alkavat toimimaan normaalisti.

 

[tattadaa]

Tuollaihan nuo juuri hajoavat yleensä, eli "säätöalue" menee kapeaksi. Uutta vaan tilalle niin alkavat toimimaan normaalisti.

Meillä on 6-7 vuotta sitten vaihdetut termostaatit ja niissä on ihan sama ominaisuus. Kaksi samanlaista termostaattia, joten tuskin molemmat hajonneet näin nopeasti? On siis vasta ostettu talo, joten ei tietoa onko termarit joskus toimineet eri tavalla.

Tälläset termarit kyseessä. Lattiatermostaatti Ensto ECO10BTW-J 10A 230V vikavirtasuojalla

Arvosteluissa joku näyttää valittavan samaa.

 

[0nanias]

Jos termostaatti on lämmitettävässä tilassa niin yhdistelmätermostaattia tilalle.

Meillä on 6-7 vuotta sitten vaihdetut termostaatit ja niissä on ihan sama ominaisuus. Kaksi samanlaista termostaattia, joten tuskin molemmat hajonneet näin nopeasti? On siis vasta ostettu talo, joten ei tietoa onko termarit joskus toimineet eri tavalla.

Tälläset termarit kyseessä. Lattiatermostaatti Ensto ECO10BTW-J 10A 230V vikavirtasuojalla

Arvosteluissa joku näyttää valittavan samaa.

Tuossa Enstolaisessa on bluetooth, joten asennusohjetta lukemaan ja ensto heat -appi luuriin, sillä saa asetettua lämpötilan tarkasti ja vaikka ajastettua lämmitystä halvemmille tunneille. ECO16 ainakin on myös huoneanturi jonka voi ottaa mukaan lämpötilan ohjaukseen niin halutessaan, tämäkin tehdään apin kautta.

 

[Catrik]

Tuollainen nesteen lämmitykseen tarkoitettu vastus. Kaksi napaa on vastukselle, ja kahdessa muussa navassa on vain paksumpi lanka, joka pitää nuo keraamiset elementit kasassa. Aloin johtoa vaihtamaan tähän, ja ihmettelen kun suojamaa on tuossa kasassapitolangassa kiinni. Onkohan tuo oikein, vai kuuluisiko se olla tuossa RST putkessa kiinni?

 

[Joergen]

Uppo-kojerasiasta oikeaoppinen haaroitus pintavetoon, eli olikos siten että kojerasian päälle esim. ABB Jussi "saneeraukotelo" eli pintakehys minkä saa ruuvattua kojerasian 60mm jakoon, taustan avattua, ja siihen Jussi pistorasiakoje kehyksineen, ja pintarasian pohjasta tai kyljestä ulos pintavedolla haaroitusta varten, kojeen haaroitusliittimistä. Alakautta jos toiveet IP-21 säilyvyydestä.

Pintakehys, Jussi, 1-osainen, 1-osaiselle kojeelle, 85mm peitelevylle, h=22 | ABB Oy, Asennustuotteet

Pinta-asennuskotelo Jussi uppoasennus tuotteille. Käytetään 85mm peitelevyjen kanssa. Kotelon korkeus 22mm.

www.asennustuotteet.fi

 

[TCan]

Uppo-kojerasiasta oikeaoppinen haaroitus pintavetoon, eli olikos siten että kojerasian päälle esim. ABB Jussi "saneeraukotelo" eli pintakehys minkä saa ruuvattua kojerasian 60mm jakoon, taustan avattua, ja siihen Jussi pistorasiakoje kehyksineen, ja pintarasian pohjasta tai kyljestä ulos pintavedolla haaroitusta varten, kojeen haaroitusliittimistä. Alakautta jos toiveet IP-21 säilyvyydestä.

Pintakehys, Jussi, 1-osainen, 1-osaiselle kojeelle, 85mm peitelevylle, h=22 | ABB Oy, Asennustuotteet

Pinta-asennuskotelo Jussi uppoasennus tuotteille. Käytetään 85mm peitelevyjen kanssa. Kotelon korkeus 22mm.

www.asennustuotteet.fi

Juu tuo on hyvä tapa. Jos taas kojerasiassa ei ole ennestään mitään pistorasiaa / kytkintä tai muuta kojetta voi käyttää myös pelkkää "siirtokantta".

 

[electric]

Terve, kysyisin semmosta asiaa että miksiköhän tietokone polttaa sulakkeen jos se on jatkojohdossa ja painan jatkojohdon kytkimen ON asentoon joskus polttaa sulakkeen myös silloin kun pistän johdon suoraan seinän pistorasiaan mutta niin käy todella harvoin. Kun käyn laittamassa sulakkeen takaisin päälle niin vika katoaa mutta jos nyppään johdot irti esim 30 min ja koitan uudestaan niin taas palaa sulake kun jatkojohdon laitta päälle tietokonetta ei siis kerkeä edes käynnistämään. Jatkojohdossa vika tuskin on koska olen koittanut useampia jatkojohtoja ja aina sama vika. Pistorasiassa ei ole maadoitettu jos sillä on merkitystä. Sulake on 10 ampeerin automaattisulake

 

[fpvlostie]

Terve, kysyisin semmosta asiaa että miksiköhän tietokone polttaa sulakkeen jos se on jatkojohdossa ja painan jatkojohdon kytkimen ON asentoon joskus polttaa sulakkeen myös silloin kun pistän johdon suoraan seinän pistorasiaan mutta niin käy todella harvoin. Kun käyn laittamassa sulakkeen takaisin päälle niin vika katoaa mutta jos nyppään johdot irti esim 30 min ja koitan uudestaan niin taas palaa sulake kun jatkojohdon laitta päälle tietokonetta ei siis kerkeä edes käynnistämään. Jatkojohdossa vika tuskin on koska olen koittanut useampia jatkojohtoja ja aina sama vika. Pistorasiassa ei ole maadoitettu jos sillä on merkitystä. Sulake on 10 ampeerin automaattisulake

Tuota tapahtuu siis vain yhdessä pistorasiassa? Eipä tuossa hirveesti vaihtoehtoja ole. Oletko rasiatesterillä kokeillut miltä näyttää?

 

[Ogeli]

Terve, kysyisin semmosta asiaa että miksiköhän tietokone polttaa sulakkeen jos se on jatkojohdossa ja painan jatkojohdon kytkimen ON asentoon joskus polttaa sulakkeen myös silloin kun pistän johdon suoraan seinän pistorasiaan mutta niin käy todella harvoin. Kun käyn laittamassa sulakkeen takaisin päälle niin vika katoaa mutta jos nyppään johdot irti esim 30 min ja koitan uudestaan niin taas palaa sulake kun jatkojohdon laitta päälle tietokonetta ei siis kerkeä edes käynnistämään. Jatkojohdossa vika tuskin on koska olen koittanut useampia jatkojohtoja ja aina sama vika. Pistorasiassa ei ole maadoitettu jos sillä on merkitystä. Sulake on 10 ampeerin automaattisulake

Samaa kysymystä on aikaisemminkin käsitelty foorumilla:
Tietokoneen hakkurivirtalähteessä on verkon puolella isot kondensaatorit jotka varautuessaan ottavat suuren syöksyvirran aiheuttaen nopean automaattisulakkeen laukeamisen.
Tilanne korjaantunee vaihtamalla sulake hitaammin reagoivaan tyyppiin. (sama 10A riittänee)
Hätäapuna voi koittaa pitkää (suuren resistanssin omaavaa) jatkojohtoa.

 

[Rollerix]

Samaa kysymystä on aikaisemminkin käsitelty foorumilla:
Tietokoneen hakkurivirtalähteessä on verkon puolella isot kondensaatorit jotka varautuessaan ottavat suuren syöksyvirran aiheuttaen nopean automaattisulakkeen laukeamisen.
Tilanne korjaantunee vaihtamalla sulake hitaammin reagoivaan tyyppiin. (sama 10A riittänee)
Hätäapuna voi koittaa pitkää (suuren resistanssin omaavaa) jatkojohtoa.

Miksi tässä tapauksessa jatkojohto näyttäisi pahentavan ongelmaa?

 

[Tonnin Seteli]

Miksi tässä tapauksessa jatkojohto näyttäisi pahentavan ongelmaa?

Varmaan virtapiirin sulkeva hyvä kontakti muodostuu nopeammin ja kerrasta, kun jatkojohdon kytkin käännetään päälle vs. pistokkeen söhrääminen reikään.

 

[Ogeli]

Miksi tässä tapauksessa jatkojohto näyttäisi pahentavan ongelmaa?

Ei pahenna ongelmaa vaan pitkällä jatkojohdolla vastus (R) kasvaa jolloin RC aikavakio kasvaa ja konkat latautuvat hitaammin ja virta on pienempi.

Joskus rengassydän muuntajien kytkennässä on ollut käytössä joku rele viritelmä jolla pulssi saadaan pienennettyä, en tiedä onko jotain valmisratkaisua olemassa?

 

[Jiispo]

Joskus rengassydän muuntajien kytkennässä on ollut käytössä joku rele viritelmä jolla pulssi saadaan pienennettyä, en tiedä onko jotain valmisratkaisua olemassa?

NTC-vastuksia noissa joskus käytetty

 

[Rollerix]

Ei pahenna ongelmaa vaan pitkällä jatkojohdolla vastus (R) kasvaa jolloin RC aikavakio kasvaa ja konkat latautuvat hitaammin ja virta on pienempi.

Joskus rengassydän muuntajien kytkennässä on ollut käytössä joku rele viritelmä jolla pulssi saadaan pienennettyä, en tiedä onko jotain valmisratkaisua olemassa?

Jos luet alkuperäisen kysymyksen, siinä kerrotaan että sulake menee useammin jatkojohdon kanssa.

 

[Tonnin Seteli]

Jos luet alkuperäisen kysymyksen, siinä kerrotaan että sulake menee useammin jatkojohdon kanssa.

@Ogeli selvästikin käsitti tämän ja jatkoi aiheesta laajemmin.

Se överipitkä johto auttaisi samasta syystä kuin se pätkivä kosketus pistotulppaa kytkiessä. Eli yliherkkä johdonsuoja ei koe kerrasta sitä isojen konkkien imaisua tyhjästä täyteen.

Itse olen käyttänyt niin mopoja powereita ja enimmäkseen tulppasulakkein, etten ole itse tähän ilmiöön törmännyt. Jos törmäisin, voisin ensimmäisenä epäillä että laiteyksilö on liian herkkä joko paskuuttaan tai vanhuuttaan, eli tyyppiä ei välttämättä tarvitse vaihtaa vaan uusia johdonsuoja. Perusmuron koneen iso syöttötarve ja vielä siihenkin verrattuna tuplasti ylimitoitettu PSU saattaa imaista kytkiessä moninkertaisesti vs. itse käyttämäni.

Jatkojohdon tapauksessa voi myös olla, että kytkintä kääntäessä "pari" muutakin laitetta menee samaan aikaan päälle, myös esim. vahvistimen rautasydänmuuntaja ja pari lisälaitteiden powerbrikkiä. Itse en tätäkään ongelmaa kohtaa koska käytän työpisteellä master/slave roikkaa, jossa muiden laitteiden rasioihin tulee jännite vasta kun keskusyksikön PSU ottaa hetken virtaa yli säädetyn rajan.

 

[puik]

Terve, kysyisin semmosta asiaa että miksiköhän tietokone polttaa sulakkeen jos se on jatkojohdossa ja painan jatkojohdon kytkimen ON asentoon joskus polttaa sulakkeen myös silloin kun pistän johdon suoraan seinän pistorasiaan mutta niin käy todella harvoin. Kun käyn laittamassa sulakkeen takaisin päälle niin vika katoaa mutta jos nyppään johdot irti esim 30 min ja koitan uudestaan niin taas palaa sulake kun jatkojohdon laitta päälle tietokonetta ei siis kerkeä edes käynnistämään. Jatkojohdossa vika tuskin on koska olen koittanut useampia jatkojohtoja ja aina sama vika. Pistorasiassa ei ole maadoitettu jos sillä on merkitystä. Sulake on 10 ampeerin automaattisulake

Tässä jatko-johdossa ei siis ole muuta kuin tietokone (+näyttö?)? Erikoista jos yhdellä laitteella polttaa. Itsellä tullut ongelmaa kun 2 keskusyksikköä (+ehkä näyttö) ja niihin tulee virta samanaikaisesti.

 

[Rollerix]

@Ogeli selvästikin käsitti tämän ja jatkoi aiheesta laajemmin.

Se överipitkä johto auttaisi samasta syystä kuin se pätkivä kosketus pistotulppaa kytkiessä. Eli yliherkkä johdonsuoja ei koe kerrasta sitä isojen konkkien imaisua tyhjästä täyteen.

Itse olen käyttänyt niin mopoja powereita ja enimmäkseen tulppasulakkein, etten ole itse tähän ilmiöön törmännyt. Jos törmäisin, voisin ensimmäisenä epäillä että laiteyksilö on liian herkkä joko paskuuttaan tai vanhuuttaan, eli tyyppiä ei välttämättä tarvitse vaihtaa vaan uusia johdonsuoja. Perusmuron koneen iso syöttötarve ja vielä siihenkin verrattuna tuplasti ylimitoitettu PSU saattaa imaista kytkiessä moninkertaisesti vs. itse käyttämäni.

Jatkojohdon tapauksessa voi myös olla, että kytkintä kääntäessä "pari" muutakin laitetta menee samaan aikaan päälle, myös esim. vahvistimen rautasydänmuuntaja ja pari lisälaitteiden powerbrikkiä. Itse en tätäkään ongelmaa kohtaa koska käytän työpisteellä master/slave roikkaa, jossa muiden laitteiden rasioihin tulee jännite vasta kun keskusyksikön PSU ottaa hetken virtaa yli säädetyn rajan.

Juu ymmärrän tuon teoreettisen pohdiskelun perusteet, mutta kun tässä nimenomaan näyttäisi menevän päinvastoin. Toki tuo esittämäsi mahdollisuus, siis että siellä on kiinni muitakin laitteita, voi selittää.

 

[Catrik]

Monesti vikojen aiheuttajat myös arvellaan väärin, eikä niillä ole todellisuudessa mitään vaikutusta asiaan.

Kysyjä ei kertonut onko ne muut kokeillut jatkojohdot olleet kytkimellä vai ei. Kokeilisin myös virtojen kytkentää PC:n powerin kytkimestä, eli selvittäisi tuota aiemmin mainittua teoriaa, että kytkimen käyttö aiheuttaa rajumman virtapiikin, kun pelkkä johdon tökkääminen seinään. Sähkökytkennällisestihän se pitäisi olla ihan sama asia, kun jatkojohdon kytkin.

 

[duckster]

Mikähän olisi oikea paikka hakea valmiiseen valaisimeen asennettavaa LED/loisteputkilamppua?

Tällä hetkellä keittiössä on kolme Massiven työtasovalaisinta, joista 2 on pimeänä. Kävin jo kokeilemassa uutta loisteputkeakin, mutta ei syty silti. Mitään sytytintä ei ole näkyvissä. Purin yhden, siellä on sisällä jotain 2 markan loisteputkilamppu, johon tulee vain johto ja kytkin on siinä itse valaisimessa.

Ihan periaatteesta en haluaisi vaihtaa koko valaisimia, noissa on "lisäpalikoina" liitettynä pistorasiat ja koko homma maksaisi vissiin useamman satasen uusia (ellei halua käyttää niitä halvempia ja rumempia valaisimia). Lisäksi pistorasioiden johdot menevät tuon valaisimen kautta (vaikka kytkin ei niitä ohjaakaan) ja niissä ei mitään vikaa ole. Vituttaa tuollainen "kertakäyttöinen" ratkaisu aikanaan suht kalliissa valaisimessa.

Hommahan vaikuttaisi todella yksinkertaiselta, vanha hässäkkä irti sieltä, piuha poikki ja uusi tilalle. Mutta mistä noita saa ja voisiko sinne tunkea esim jonkun LED-ratkaisun tilalle? Vanhojen tyyppi on eastfield KL402-14L, mitat l 58cm, s 4cm, p 2cm. Jos jotain LEDiä katsoo niin niissä on vissiin mallista riippuen virtalähde erillisenä tai integroituna, minkä tarvitsee tuohon väliin (piuhaan tulee vain se 230V eikä muuta ohjauselektroniikkaa itse valaisimessa tällä hetkellä).

Edit: esim joku tällainen sen loisteputken tilalle? Ärsyttävästi ei ole annettu paksuutta ja syvyyttä tuolla. LED-työpistevalaisin 9W 560mm IP20 3000K 1,2m johto

Vanha keskustelu mutta löytyikö tähän jotain ratkaisua? Minulla nyt sama tilanne missä Massiven työtasovalaisin on pimeänä ja loisteputken vaihto ei auttanut. Ja kuten alkuperäinen postaaja, en myöskään haluaisi alkaa vaihtamaan koko systeemiä missä valaisin ja pistorasiakombo.