Kysymyksiä sähkömiehille

[oestrus taurus]

Tässä kai tarkoitetaan sitä, että linnut voivat laskeutua avojohdolle, virtapiiriä ei muodostu. Jopa jännitteelliselle johdolle voidaan viedä erikoistolppa-apina helikopterilla. Potentiaali tasataan sellaisella johdinpuikolla, joka iskee salamaa kunnes ottaa kiinni. Kytketään hetkeksi johdin, jätetään ukko sinne ja irtaudutaan taas samaisella kaaripuikolla.

Sen sijaan kahteen avojohtoon(liian lähelle niitä) osuva lintu saa sähköiskun ja/tai syttyy tuleen. Tällainen aiheuttaa välillä maastopalojakin.

Tämä koskee etupäässä keskijännitejohtoja(ja antiikkisia pienjänniteavojohtoja). Korkeajännitejohtoihin linnut eivät koske kuin vahingossa, käsittääkseni jo lähestyminen tuntuu niistä pahalta.

Tietysti modernimman 0,4 kV ilmajohdot ovat vielä asia erikseen - niissä on koko nippu samassa kaapelissa ja vaiheet on eristetty. Niihin voi periaatteessa koskea jos on onnea matkassa eikä missään ole mitään vikaa. Sinne menevät oravatkin maasta asti henkeään menettämättä. Avojohtoakin voivat kai teoriassa onnistuneesti kipittää talosta toiseen, kunhan aloittavat hypyn oikein.

Vai kaksi riittää, vaikka niiden potenttiaalinen summa ei ole 0?

Tosin, en minä tiedä miten se sähköisku syntyy... Onko 0 silloin jos "jää kiinni" ja kahden (mutta puutteellinen nollasta) silloin kun "karvat alkaa käryämään"?

edit: Olen kuullut tarinaa, miten sähköasioissa "jäätiin kiinni" ja se on jonkinlainen lihasjuttu jännitteen edessä, ettet pysty mitenkään niihin lihaksiisi vaikuttamaan... Olemaan ehkä kiitollinen, ettei kys. ollut esim. sydänlihas sillä reitillä.

 

[Tonnin Seteli]

Vai kaksi riittää, vaikka niiden potenttiaalinen summa ei ole 0?

Virta kulkee kun suljetussa virtapiirissä(korkean jännitteen kanssa ilmavälin sulkee valokaari ja jysähtää jo ennen kosketusta) vaikuttaa jännite. Kun kytkeydyt kahteen erisuuruiseen potentiaaliin, tämä toteutuu. Silloin "saa sähköiskun" jännitteen ollessa riittävä. Riippuu tilanteesta, paljonko tämä on.

Tosin, en minä tiedä miten se sähköisku syntyy... Onko 0 silloin jos "jää kiinni" ja kahden (mutta puutteellinen nollasta) silloin kun "karvat alkaa käryämään"?

Ei se jännite tiedä, onko se vaiheesta vaiheeseen vai vaiheesta nollaan. Toki vaiheesta toiseen on vähän enemmän, mutta ero on pieni ja suuruusluokka aina sama jos puhutaan jostain tietystä pääjännitteestä.

Esimerkiksi 230 voltin tavallisessa kotisähkötapaturmassa ns. "saa sähköiskun" mikä kuten tiedämme voi olla hyvinkin fataalia. "Karvat käryävät" kun jännite on sopivasti korkeampi kuten vaikka idiootin kiivetessä sähköjunan katolle, tai kun iso lintu lentää keskijännitteisiin avojohtoihin. Jälkimmäinen on useammin hengenlähdön paikka, mutta selviytyjiäkin on olemassa.

 

[eldee]

Pieni kysymys sähkömiehille tästä edullisesta latausasemasta. Muut - Schneider Electric sähköauton latausasema 11kW EVH4S11NC + EVlink Home Peak Control EVA1HPC3

Asennusohjeessa puhutaan "shunt trip release Mx" kykennästä. Mikähän tämä on suomeksi? Hankalasti löytyi tietoa netistä. https://www.google.com/url?sa=t&sou...wQFnoECA8QAQ&usg=AOvVaw13VXCSPee0Pdcui7VyFPv4

 

[DiZeX]

Latausaseman saksankielisessä manuaalissa mainitaan "Unterspannungsauslöser (MNx)", joka on suomeksi alijännitelaukaisija. Onniselta löytyy tuolla alijännitelaukaisija hakusanalla oikeat komponentit.

 

[valexi]

Latausaseman saksankielisessä manuaalissa mainitaan "Unterspannungsauslöser (MNx)"

Ai että Saksa on hieno kieli. Jos olet yhtään Saksaa lukenut, niin huomaa että tuossakin termissä kerrotaan täydellisesti mitä laite tekee. "alijännitepoiskytkijä/katkaisija"

 

[Pakana]

Miksi hemmetissä tuo alijännitesuojan tarvitsee??

 

[eldee]

Pieni kysymys sähkömiehille tästä edullisesta latausasemasta. Muut - Schneider Electric sähköauton latausasema 11kW EVH4S11NC + EVlink Home Peak Control EVA1HPC3

Asennusohjeessa puhutaan "shunt trip release Mx" kykennästä. Mikähän tämä on suomeksi? Hankalasti löytyi tietoa netistä. https://www.google.com/url?sa=t&sou...wQFnoECA8QAQ&usg=AOvVaw13VXCSPee0Pdcui7VyFPv4

Äh, löytyihän tähän ihan suomenkielinen ohjekin: https://download.schneider-electric.com/files?p_enDocType=User+guide&p_File_Name=FI_JYT9298600_EVlink+Home+Käyttö-+ja+asennusohje+(1).pdf&p_Doc_Ref=FI_JYT9298600_EVlink
Täällä se on suomennettu: "Työvirtalaukaisija". Ohjeessa lukee: "Latausaseman ohjaama työvirtalaukaisija(MX) on asennettava, jotta syötönpuoleinen katkaisija avautuu tarvittaessa."

Saksankielinen manuaali jossa puhuttiin "Unterspannungsauslöser (MNx)"(alijännitelaukaisija) on ilmeisesti tässä englanniksi?: https://nlshop.se.com/media/catalog/product/file/Gebruikershandleiding_EVlink_Home.pdf
Tämä ohje on eri laitteeseen(Älymallli?). Kytkentäkin tehdään eri tavalla. Älymallissa "Mx:n" johdotus menee suoraan laitteen sisälle ja "perusmallissa" kytketään vaiheen ja N:n kautta.

 

[Pakana]

Äh, löytyihän tähän ihan suomenkielinen ohjekin: https://download.schneider-electric.com/files?p_enDocType=User+guide&p_File_Name=FI_JYT9298600_EVlink+Home+Käyttö-+ja+asennusohje+(1).pdf&p_Doc_Ref=FI_JYT9298600_EVlink
Täällä se on suomennettu: "Työvirtalaukaisija". Ohjeessa lukee: "Latausaseman ohjaama työvirtalaukaisija(MX) on asennettava, jotta syötönpuoleinen katkaisija avautuu tarvittaessa."

Saksankielinen manuaali jossa puhuttiin "Unterspannungsauslöser (MNx)"(alijännitelaukaisija) on ilmeisesti tässä englanniksi?: https://nlshop.se.com/media/catalog/product/file/Gebruikershandleiding_EVlink_Home.pdf
Tämä ohje on eri laitteeseen(Älymallli?). Kytkentäkin tehdään eri tavalla. Älymallissa "Mx:n" johdotus menee suoraan laitteen sisälle ja "perusmallissa" kytketään vaiheen ja N:n kautta.

Kovin on poikkeuksellinen latausasema, tuollaista ulkoista työvirtalaukaisija kytkentää en ikinä ole noissa nähnyt, ja kun tuo ei ole edes halpa, niin miksi hankkia tuo?

 

[eldee]

Kovin on poikkeuksellinen latausasema, tuollaista ulkoista työvirtalaukaisija kytkentää en ikinä ole noissa nähnyt, ja kun tuo ei ole edes halpa, niin miksi hankkia tuo?

Nimenomaan oli halpa, 150e.
Edit:
taisi selvitä: What is the purpose of the Mx recommanded with EVlink Home ? | Schneider Electric Egypt and North East Africa
"What is the purpose of the Mx / MNx recommanded with EVlink Home ?
The contacts of the internal contactor could be welded following a downstream short-circuit, in which case it can no longer open the charging circuit. As a result, any DC fault current cannot be removed and the permanent voltage on the socket presents a people safety risk. The Mx/MNx helps to protect people by opening the circuit breaker in this case. "

 

[Persojet]

Kovin on poikkeuksellinen latausasema, tuollaista ulkoista työvirtalaukaisija kytkentää en ikinä ole noissa nähnyt, ja kun tuo ei ole edes halpa, niin miksi hankkia tuo?

Ohjeessakin lukee "to increase safety". Ei siis liene millään tapaa pakollinen

 

[Pakana]

Nimenomaan oli halpa, 150e.

Okei.. Katoin vaan tuon tarjouspalstan viestin.

Esim tuo

Volkswagen ID. Charger | Latausasema kotiisi | VW Shop - powered by Elli

Jopa 11 kW:n latausteho sähköautoille omassa autotallissasi hyödyllisillä lisätoiminnoilla - tutustu Ellin älykkääseen laturiin.

vw.elli.eco

On samalla hehtaarilla hinnaltaan. Tuo on ihan "normaali" latausasema, johon on vaan laitettu naamaan volkkarin merkki.

 

[eldee]

Nimenomaan oli halpa, 150e.
Edit:
taisi selvitä: What is the purpose of the Mx recommanded with EVlink Home ? | Schneider Electric Egypt and North East Africa
"What is the purpose of the Mx / MNx recommanded with EVlink Home ?
The contacts of the internal contactor could be welded following a downstream short-circuit, in which case it can no longer open the charging circuit. As a result, any DC fault current cannot be removed and the permanent voltage on the socket presents a people safety risk. The Mx/MNx helps to protect people by opening the circuit breaker in this case. "

Laitoin scheiderin sivujen kautta kysymyksen niin henkilö soitti tunnin päästä ja kertoi että ei tarvitse kytkeä suomessa.Ja että liittyy valmistusmaan(ranska?) sähköturvallisuusvaatimuksiin. Pahoitteli epäselvää suomennosta päälle.

 

[T. S]

Mietiskelen teetettäviä toimenpiteitä -86 rakennettuun omakotitaloon, missä on alkuperäiset sähköt.

Nyt yksi huone on pintaremontissa, ajattelin laitattuttaa uudet maadoitetut sähkökalusteet kyseiseen huoneeseen. Aikaisemmin siinä oli luokan 0 pistorasioita. Rasioilta menee tietääkseni putkitukset keskukselle. Pistorasioista tarvinee vetää kevijohtimet keskukselle maadoituskiskolle, N ja L johtimet ovat ilmeisesti ihan käypäset vielä?

Keskus on alkuperäinen tulppasulakkeilla varustettu. Ajattelin joskus uusia keskuksen nykypäivään. Mutta mitä mieltä te olette, onko kevi johtimen lisäys ja kalusteiden uusinta riittävä toimenpide tähän hätään pintarempan yhteydessä?

 

[nopeehopee]

Keskuksen uusisin ensimmäisenä, koska vanhaan on ilkeä usein lisätä mitään, uudessa keskuksessa olisi myös vikavirtasuojakytkimet valmiina. Tämä tietysti puhdasta sähköurakoitsijan työtä.
Ja jos putkitukset hyvät, niin vanhoilla johtimilla vedetään kaikki uudet tilalle, et varmastikaan saa m20 putkeen lisättyä jäkeenpäin johdinta saaden vanhoja jäämään. Ei sillä väliä, ei ML paljoa maksa.
Sen keskuksen varmastikin uusii 1,5-2k€ väliltä joku urakoitsija, jos ei nykyinen mittauskeskus kovin erikoinen ole.

 

[T. S]

Keskuksen uusisin ensimmäisenä, koska vanhaan on ilkeä usein lisätä mitään, uudessa keskuksessa olisi myös vikavirtasuojakytkimet valmiina. Tämä tietysti puhdasta sähköurakoitsijan työtä.
Ja jos putkitukset hyvät, niin vanhoilla johtimilla vedetään kaikki uudet tilalle, et varmastikaan saa m20 putkeen lisättyä jäkeenpäin johdinta saaden vanhoja jäämään. Ei sillä väliä, ei ML paljoa maksa.
Sen keskuksen varmastikin uusii 1,5-2k€ väliltä joku urakoitsija, jos ei nykyinen mittauskeskus kovin erikoinen ole.

Ok, kiitos neuvoista. Kohta olisi aika laittaa uudet maadoitetut pistorasiat rempattuun huoneeseen, mutta siinä ei liene olla muuta sallittua tapaa kuin vetää kevi. Jotkut puhuu pistorasian nollauksesta, mutta ei liene järkevää, vaikkakin väliaikaisesti ennen keskuksen uusintaa?

Uskaltaakohan mittauskeskuksen ostaa Torista valmiiksi jemmaan, kun sopiva (uusi) tulee eteen. Siellä kun noita ylimääräisiä näkyy puoleen hintaan. Nykyinen mittauskeskus ei kummoisempi ole, mitä nyt muutama vanhan mallisia yösähkö kuormanohjaus kytkin ja releitä on. Toki on katsottava, että uudessa on tarpeeksi sulakkeita ja keskuksen nimellisvirta on riittävä. Lisäksi jonkin verran laajennusvaraa olisi hyvä olla esimerkiksi shellyille. Tarvitseekohan tulevaisuuden mahdolliset kuormanhallinta, aurinkopaneeli, sähköauton lataus virittelyt kuinka paljon lisää tilaa mittauskeskukselta, joku 20-40 cm vapaata DIN-kiskoa riittänee näille?

 

[Trans-Late]

Keskuksen uusisin ensimmäisenä, koska vanhaan on ilkeä usein lisätä mitään, uudessa keskuksessa olisi myös vikavirtasuojakytkimet valmiina. Tämä tietysti puhdasta sähköurakoitsijan työtä.
Ja jos putkitukset hyvät, niin vanhoilla johtimilla vedetään kaikki uudet tilalle, et varmastikaan saa m20 putkeen lisättyä jäkeenpäin johdinta saaden vanhoja jäämään. Ei sillä väliä, ei ML paljoa maksa.
Sen keskuksen varmastikin uusii 1,5-2k€ väliltä joku urakoitsija, jos ei nykyinen mittauskeskus kovin erikoinen ole.

Lisähinta tullee siitä, että verkkoyhtiö ei suostune keskuksen uusimisen yhteydessä asentamaan mittaria enää sisälle, vaan vaatinee mittauskeskuksen ulkoseinään ja sisälle joutuu sitten laittamaan ryhmäkeskuksen.

 

[Trans-Late]

Uskaltaakohan mittauskeskuksen ostaa Torista valmiiksi jemmaan, kun sopiva (uusi) tulee eteen. Siellä kun noita ylimääräisiä näkyy puoleen hintaan. Nykyinen mittauskeskus ei kummoisempi ole, mitä nyt muutama vanhan mallisia yösähkö kuormanohjaus kytkin ja releitä on. Toki on katsottava, että uudessa on tarpeeksi sulakkeita ja keskuksen nimellisvirta on riittävä. Lisäksi jonkin verran laajennusvaraa olisi hyvä olla esimerkiksi shellyille. Tarvitseekohan tulevaisuuden mahdolliset kuormanhallinta, aurinkopaneeli, sähköauton lataus virittelyt kuinka paljon lisää tilaa mittauskeskukselta, joku 20-40 cm vapaata DIN-kiskoa riittänee näille?

Ei mitään tori-keskuksia. Tulee vääränlainen kuitenkin. Vähintään nyt ensin verkkoyhtiöltä varmistus mihin sen uuden mittauskeskuksen saa laittaa.

 

[djmake]

Keskuksen uusisin ensimmäisenä, koska vanhaan on ilkeä usein lisätä mitään, uudessa keskuksessa olisi myös vikavirtasuojakytkimet valmiina.

Toki aiheesta voi olla montaa mieltä mutta oudoksun ajatustä lähteä ensimmäisenä ehdottamaan keskuksen uusimista tietämättä nykyisestä käytännössä mitään. Ja samalla unohtuu tuo @Trans-Late mainitsema mittaripuolikin.

Jos tarpeet eivät merkittävästi ole muuttuneet, on aika harvoin hyviä syitä uusia kunnossa oleva, vanha keskus. Yhtään järkeä käyttäen mitoitettuun on jätetty varaa lisätä sulakkeita ja se joku yksittäinen lisäys on lopulta aika pieni homma.
Vikavirtasuojia taas ei ole mikään pakko asentaa vanhaan keskukseen vaikka toki paikassaan hyvä olisikin olla. Sille pyykinpesukoneelle ja ulkorasiaksi voi laittaa vikavirtasuojallisen rasian.

et varmastikaan saa m20 putkeen lisättyä jäkeenpäin johdinta saaden vanhoja jäämään.

Kiinnostus kiinteistösähköihin on varsin olematonta mutta joskus lähinnä itselle ja tutuille tms viitsii tehdä. Jos putkitus on ollut järkevä ja ehjä, ei juurikaan ongelmia ole ollut lisätä johtimia. Joku yksittäinen väli voi olla ahdas mutta varsinkin joku jakorasialta pistorasialle on liki tyhjä jos vain vaihe ja nolla.

Mutta mitä mieltä te olette, onko kevi johtimen lisäys ja kalusteiden uusinta riittävä toimenpide tähän hätään pintarempan yhteydessä?

Varsinkin yksittäisestä huoneesta puhuttaessa on. Mikään ei velvoita vaihtamaan ehjää keskusta jos sitä ei itse haluan tehdä. Ja vastaavasti sen voi uusia aivan mainiosti myöhemminkin. Jos selvä syy / halu on uusia, uusisin itse siinä kohdassa jossa tehdään eniten muitakin muutoksia. Kaikki olemassa oleva johdotus ei kuitenkaan ole edes riittävän pitkää uuteen keskukseen joten aloittamalla keskuksesta voikin tulla pakotettuna samalla kertaa uusia muutakin, ei vain yhtä huonetta.

 

[Ed!]

Mietiskelen teetettäviä toimenpiteitä -86 rakennettuun omakotitaloon, missä on alkuperäiset sähköt.

Nyt yksi huone on pintaremontissa, ajattelin laitattuttaa uudet maadoitetut sähkökalusteet kyseiseen huoneeseen. Aikaisemmin siinä oli luokan 0 pistorasioita. Rasioilta menee tietääkseni putkitukset keskukselle. Pistorasioista tarvinee vetää kevijohtimet keskukselle maadoituskiskolle, N ja L johtimet ovat ilmeisesti ihan käypäset vielä?

Keskus on alkuperäinen tulppasulakkeilla varustettu. Ajattelin joskus uusia keskuksen nykypäivään. Mutta mitä mieltä te olette, onko kevi johtimen lisäys ja kalusteiden uusinta riittävä toimenpide tähän hätään pintarempan yhteydessä?

Itse tuli -86 vuoden taloon pintaremontin yhteydessä vedettyä kevit katon jakorasioilta kojerasioihin. Samalla sai tehtyä sähkökuvat talosta. Pesutilat vielä kun saa tehtyä niin voi alkaa harkita keskuksen vaihtoa, sen yhteydessä sitten vetää keskukselta jakorasioille kevit.

Hyvin kulki johdot vielä putkissa. Vanhalla langalla vetää kevin ja vetonarun, sitten nyppäsee sen alkuperäisen nollan tai vaiheen takaisin.

 

[T. S]

Itse tuli -86 vuoden taloon pintaremontin yhteydessä vedettyä kevit katon jakorasioilta kojerasioihin. Samalla sai tehtyä sähkökuvat talosta. Pesutilat vielä kun saa tehtyä niin voi alkaa harkita keskuksen vaihtoa, sen yhteydessä sitten vetää keskukselta jakorasioille kevit.

Hyvin kulki johdot vielä putkissa. Vanhalla langalla vetää kevin ja vetonarun, sitten nyppäsee sen alkuperäisen nollan tai vaiheen takaisin.

Olitko uusinut pintaremontin yhteydessä sähkökalusteet? Jos olit uusinut maadoitettuihin pistorasioihin, niin miten niiden maadoitukset kytkettiin? Katon jakorasialla kevit nollaan?

 

[nopeehopee]

Minä liputin keskuksen vaihdon puolesta siksi, että sulake on palosuojaus, vikavirtasuoja on henkilösuojaus, parantaa siis turvallisuutta. Vikavirtasuojakytkin on tärkeämpi suojalaite kuin suojamaadoitusjohdin.
Vanhat nollaamattomat ryhmäthän voi kytkeä vikavirtasuojattuihin lähtöihin, mutta jumppaa sitten tulee nollattujen ryhmien kanssa.
Mutta ylllä on hyviä ehdotuksia ja varmastikin tässä vaiheessa on hyvä tapa edetä nykyaikaistamalla sähkökalusteet remppahuoneessa, sitten kun katon rasialle asti on johdotus 3 napainen, niin aikanaan etenee perille asti.
Ja juurikin kun dokumentoi uudet asennukset niin pintaremppojen edetessä on aikanaan paikkaansa pitävän piirustukset.

Jos sitten aikanaan keskuksen vaihto tulee ajankohtaiseksi (tsekkasin parit siirtoyhtiöiden ohjeistukset, kummastakaan en löytänyt että mittauskeskuksen tarvitsee sijaita pihalla, eli varmistettava omalta siirtoyhtiöltä), niin
keskuksin varamoduulitila ei ole kallista, sitä kannattaa olla riittävästi. Verrattuna vanhaan tulppasulakekeskukseen, yksi tulppasulake on yksi moduuli. Eli laskee nykyisten tulppasulakkeiden määrän ja kertoo vaikka kolmella
niin varmaan alkaa olla suuruusluokaltaan moduulikeskuksen koko selvillä.

Ja ehkä sen verran kiinnittäisin huomioita johtimiin, jos sekoitetaan vanhaa ja uutta, -86 ja 2002 (nykyiset) johdinvärit taitavat erota niin, että tuolloin ensimmäinen vaihejohdin on ollut musta, nykyään ruskea, ja valkoista/harmaata ei ole ollut käytössä, vaan viideskin johdin (3. vaihejohdin) on ollut musta.

 

[Ed!]

Olitko uusinut pintaremontin yhteydessä sähkökalusteet? Jos olit uusinut maadoitettuihin pistorasioihin, niin miten niiden maadoitukset kytkettiin? Katon jakorasialla kevit nollaan?

Talossa oli jo vaihdettu 0-luokan pistorasiat maadoitettuihin, jokainen rasia oli "nollattu"
Muistaakseni nollaukseen oli aikanaan sääntönä että ensimmäisessä ja viimeisessä rasiassa olisi lenkki (mutu)
Nyt nolla ja kevi yhdistettynä siellä katon rasiassa.
Haaveena tosiaan että saisi keskuksen ja vikavirtasuojat jonkun vuoden sisään asennettua.
Nyt perinteinen tulppasulakekeskus jossa yhden nallin takana voi olla vaikka keittiön pistorasia, vaatehuoneen valo ja paskapumppaamon 2-vaihe..

 

[Kiepahdus]

Vikavirtajohdonsuojakatkaisija Onnline - Vikavirtakiekko 16A 30mA 250V - Onnline

Onnline Vikavirtakiekko 16A, jakorasiaasenteinen

verkkokauppa.huhta.fi

Jakorasian päälle asennettava vikavirtasuoja olisi myös vaihtoehto tuossa tapauksessa.


Oma kysymys: mitä kuvissa näkyvä sokeripalasta valuva vihreä aine mahtaa olla? Kuvat on 80-luvun työtasovalaisimen sisältä. Ylimääräisen vaihejohtimen päässä on samaa tavaraa.

 

[0nanias]

Vikavirtajohdonsuojakatkaisija Onnline - Vikavirtakiekko 16A 30mA 250V - Onnline

Onnline Vikavirtakiekko 16A, jakorasiaasenteinen

verkkokauppa.huhta.fi

Jakorasian päälle asennettava vikavirtasuoja olisi myös vaihtoehto tuossa tapauksessa.


Oma kysymys: mitä kuvissa näkyvä sokeripalasta valuva vihreä aine mahtaa olla? Kuvat on 80-luvun työtasovalaisimen sisältä. Ylimääräisen vaihejohtimen päässä on samaa tavaraa.

Valmistusvikaisesta kaapelista erottuvaa kemikaalia, noita viallisia eriä löytyy eri vuosilta ja vuosikymmeniltä ainakin rekalta ja muistaakseni myös nokialaisista.
Ei ole terveydelle vaarallista mutta voi sotkea paikkoja.

 

[Hyrava]

Valmistusvikaisesta kaapelista erottuvaa kemikaalia, noita viallisia eriä löytyy eri vuosilta ja vuosikymmeniltä ainakin rekalta ja muistaakseni myös nokialaisista.
Ei ole terveydelle vaarallista mutta voi sotkea paikkoja.

Ai onko joku valmistaja oikein kertonut tuosta vihreästä mönjästä jotain? Itse oletin että se olisi ollut jotain kuparisulfaattia ja muovin pehmennintä sekaisin.

 

[0nanias]

Ai onko joku valmistaja oikein kertonut tuosta vihreästä mönjästä jotain? Itse oletin että se olisi ollut jotain kuparisulfaattia ja muovin pehmennintä sekaisin.

En ole mitään virallista valmistajan tiedotetta noista koskaan nähnyt mutta aikoinaan tuli asia puheeksi erään tukkurin kanssa ja tuollaista tietoa sieltä tuli.
Eikös me molemmat sanottu sama asia mutta eri sanoin?

 

[Hyrava]

En ole mitään virallista valmistajan tiedotetta noista koskaan nähnyt mutta aikoinaan tuli asia puheeksi erään tukkurin kanssa ja tuollaista tietoa sieltä tuli.
Eikös me molemmat sanottu sama asia mutta eri sanoin?

Tavallaan sanottiin, mutta en pitäisi esim kuparisulfaattia niin kovin terveellisenä aineena, enkä kyllä muovin pehmennintäkään. Eli ei sitä töhnää ainakaan kannata mennä nuolemaan ja kädetkin kannattaa pestä jos sitä käsiin tulee.

 

[H2WoaH]

Olisi tarkoitus päivittää 90-luvun taloon lattialämmityksen termostaatteja ja luin että kaikki uudet lattialämmitykset tulisi olla vikavirtasuojattuja.
Alunperin ajattelin 60e enston termostaatteja mutta niissä ei ole vikavirtasuojaa. Vikavirtasuojallinen termostaatti olisikin sitten tuplsasti kalliimpi. Lisäksi vikavirtasuojattomia termostaatteja olisi enemmän§ saatavilla..

Tyhmä kysymys, voiko sähjkökeskukseen asentaa yhden vikavirtasuojan tms. joka ajaisi saman asian ja pystyisi ostamaan sitten noita edullisempia termostaatteja?

 

[Pakana]

Olisi tarkoitus päivittää 90-luvun taloon lattialämmityksen termostaatteja ja luin että kaikki uudet lattialämmitykset tulisi olla vikavirtasuojattuja.
Alunperin ajattelin 60e enston termostaatteja mutta niissä ei ole vikavirtasuojaa. Vikavirtasuojallinen termostaatti olisikin sitten tuplsasti kalliimpi. Lisäksi vikavirtasuojattomia termostaatteja olisi enemmän§ saatavilla..

Tyhmä kysymys, voiko sähjkökeskukseen asentaa yhden vikavirtasuojan tms. joka ajaisi saman asian ja pystyisi ostamaan sitten noita edullisempia termostaatteja?

Voi. Tosin vain yksi vikis ei välttämättä riitä, tai ole muutenkaan järkevää.

 

[djmake]

Olisi tarkoitus päivittää 90-luvun taloon lattialämmityksen termostaatteja ja luin että kaikki uudet lattialämmitykset tulisi olla vikavirtasuojattuja.
Alunperin ajattelin 60e enston termostaatteja mutta niissä ei ole vikavirtasuojaa. Vikavirtasuojallinen termostaatti olisikin sitten tuplsasti kalliimpi. Lisäksi vikavirtasuojattomia termostaatteja olisi enemmän§ saatavilla..

Tyhmä kysymys, voiko sähjkökeskukseen asentaa yhden vikavirtasuojan tms. joka ajaisi saman asian ja pystyisi ostamaan sitten noita edullisempia termostaatteja?

Ei tuossa mitään tyhmää ole. Ja voi asentaa.

Pidempi versio:
-Voi asentaa jos keskuksessa on tilaa, muutoin menee ulkoiseen koteloon joka ei sekään ole ongelma
-Jos lattialämmitykset ovat ainoa lämmönlähde, ei missään nimessä yhden vikavirtasuojan perään kaikkia
-Jos kovin paljon on nyt saman sulakkeen perässä, palataan tuohon edelliseen ja mietitään hetki
-Jos johdotus on tehty järkevästi ja jopa sähkökuvat on olemassa, ei tuo ole mikään ihmeellinen juttu
-Uusi vs vanhan korjaus on kaksi eri asiaa. Ei termarin vaihto tee asennuksesta uutta
-Eo riippumatta on toki fiksua vikavirtasuojata

Termarien osalta on varmaan ajatuksenakin ecodesingin mukaiset älykkäät jos kerran päivittäminen kyseessä. Ennen kuin hankkii kasan termareita, kannattaa katsoa, käykö useampi erilainen lämpöanturi. Fiksua vaihtaa tottakai uuteen samalla kun termari mutta joskus vanha ei ilman väkivaltaa pois putkesta tule joten parempi jos termari toimii silläkin.

 

[Tonnin Seteli]

Tyhmä kysymys, voiko sähjkökeskukseen asentaa yhden vikavirtasuojan tms. joka ajaisi saman asian ja pystyisi ostamaan sitten noita edullisempia termostaatteja?

Tähän on helppo maallikkonakin vastata, että voi. Voihan sen asentaa vaikka erilliseen koteloon jos ei keskukseen sovi/mahdu. Mutta säästääkö tällä verrattuna siihen, että asentaa yhden kalliimman termostaatin? Jos tarkoitus ei ole tehdä mitään suurempaa remonttia vaan vain välttämätön nyt heti, niin se asentajan ns. turha työ maksaa eikä pelkästään osat.

E: Sen lisäksi että olin hidas suppean vastaukseni kanssa, luin myös puusilmällä. Ajattelin tilannetta, jossa on vain kph tai kph+eteisen lattialämmitykset. Vastaukseni on typerä mikäli kysymys koskee tilannetta, jossa talossa on päälämmityksenä tai muuten laajemmin sähköinen lattialämmitys.

 

[0nanias]

Olisi tarkoitus päivittää 90-luvun taloon lattialämmityksen termostaatteja ja luin että kaikki uudet lattialämmitykset tulisi olla vikavirtasuojattuja.
Alunperin ajattelin 60e enston termostaatteja mutta niissä ei ole vikavirtasuojaa. Vikavirtasuojallinen termostaatti olisikin sitten tuplsasti kalliimpi. Lisäksi vikavirtasuojattomia termostaatteja olisi enemmän§ saatavilla..

Tyhmä kysymys, voiko sähjkökeskukseen asentaa yhden vikavirtasuojan tms. joka ajaisi saman asian ja pystyisi ostamaan sitten noita edullisempia termostaatteja?

Mikäli lattialämmityskaapeli, termostaattia syöttävä kaapeli sekä termostaatin kojerasia on asennettu silloin 90-luvulla, niin uuden termostaatin ei tarvitse olla vikavirtasuojattu koska standardeissa mennään asennusajankohdan vaatimuksilla.
Ecodesign sen sijaan on direktiivi, joita sovelletaan myös taannehtivasti kun uusitaan lattialämmitystermostaatteja, joten sellainen halpa enston älytermari käy ihan hyvin.

Vikavirtasuojaa ei siis ole pakko lisätä, mutta on toki suositeltavaa sen henkilöturvallisuutta parantavan vaikutuksen vuoksi.

 

[Tonnin Seteli]

Ecodesign sen sijaan on direktiivi, joita sovelletaan myös taannehtivasti kun uusitaan lattialämmitystermostaatteja, joten sellainen halpa enston älytermari käy ihan hyvin.

Sovelletaanko oikeasti taannehtivasti vai tarkoittaako tämä vain sitä, että sähköurakointi ei saa myydä minulle vanhaa termaria jos on tällainen tilanne? Oletetaan että minulla on kaiken varalta jokunen vuosi sitten ostettu ei-ecodesign-varaosa olemassa ja se asennetaan normaalisti ja ammattimiehen toimesta. Tapahtuuko tällöin jotain tuhmaa?

Tietenkään tällä ei ole mitään väliä, koska ensinnäkin juttu on keksitty eli ei ole vielä lahonnut, toiseksi minulla ei ole varaosaa ja kolmanneksi tietenkin tosielämässä asennettaisiin eikä kukaan koskaan ottaisi asiaan mitään kantaa. Kysymys on silti kiinnostava tämän teennäisen viherpesudirektiivin toteutuksen kannalta.

 

[Pakana]

Ne ecodesign termarit ovat ainakin tukussa halvempia kuin "tavalliset", joita tarvitaan toisinaan vielä esim jos talossa on jokin keskitetty lämmonpudotusjärjestelmä.

Vain tuo vikistermari on kallis, koska niissä yhdistyy suomessa vaatimus käyttää mekaanista vikistä ja ylipäätään tarve laittaa se vikis sinne termariin. Tässä oli useamman vuoden ajan tilanne että markkinoilla oli tasan yksi termostaatti, nyt on jo peräti kaksi.

 

[Hyrava]

Ne ecodesign termarit ovat ainakin tukussa halvempia kuin "tavalliset", joita tarvitaan toisinaan vielä esim jos talossa on jokin keskitetty lämmonpudotusjärjestelmä.

Vain tuo vikistermari on kallis, koska niissä yhdistyy suomessa vaatimus käyttää mekaanista vikistä ja ylipäätään tarve laittaa se vikis sinne termariin. Tässä oli useamman vuoden ajan tilanne että markkinoilla oli tasan yksi termostaatti, nyt on jo peräti kaksi.

Juu, ainakin jokunen vuosi sitten tuo vikiksellä varustettu termari oli niin kallis että tuli huomattavasti halvemmaksi laittaa tavallinen termari ja vikis erikseen vaikka siinä oli paljon enemmän työtä.

 

[SheikYerbouti]

Olisi tarkoitus päivittää 90-luvun taloon lattialämmityksen termostaatteja

Pahoittelut offtopicista, mutta onko alkuperäiset sähkölämmityskaapelit yhä lattiassa? Onko yhtään mennyt vielä rikki?

 

[maustevoi]

Saako tai miten tehdään turvallisuus edellä tv:n johtojen piilotus ulkoseinää vasten olevaa seinää vasten?
Saako sen jotenkin putkella putkittaa tms. tai jopa "paljaana". Montaa johtoahan sinne ei tulisi, jos siihen päädyn, eli taitaa olla virtajohto, äänikaapelit, ja joku hdmi liitin tms..

Puutalo, eli eikös siellä ole sitten kipsin takana villaa.. vaiko höyrynsulku heti jonka takana villaa..

Ja samalla tieysti yrittäisin varmaan asentaa soundbarin seinään kans ja sillekki pitäis virtajohdon ja audiokaapelin paikat kalastella seinän sisään.. Miten se siis tehtäisiin määräysten mukaan?

 

[Pakana]

Saako tai miten tehdään turvallisuus edellä tv:n johtojen piilotus ulkoseinää vasten olevaa seinää vasten?
Saako sen jotenkin putkella putkittaa tms. tai jopa "paljaana". Montaa johtoahan sinne ei tulisi, jos siihen päädyn, eli taitaa olla virtajohto, äänikaapelit, ja joku hdmi liitin tms..

Puutalo, eli eikös siellä ole sitten kipsin takana villaa.. vaiko höyrynsulku heti jonka takana villaa..

Ja samalla tieysti yrittäisin varmaan asentaa soundbarin seinään kans ja sillekki pitäis virtajohdon ja audiokaapelin paikat kalastella seinän sisään.. Miten se siis tehtäisiin määräysten mukaan?

Ei voi tietää millainen ulkoseinä sulla on. Tyypillisesti siellä on kuitenkin höyrynsulkumuovi heti kipsilevyn takana. Virtakaapeleita ei myöskään saa upottaa villaan, vaan ne on oltava levyä vasten.

Pykälien mukaan sä et saa itse sähkökaapeleita asennella, mutta jos ujutat jatkojohdon sinne, niin ei sitä kulaan tule kieltämään. Hituvirtajohtoja (hdmim data, ant) saat vetää mielesi mukaan.

 

[ississ]

Saako tai miten tehdään turvallisuus edellä tv:n johtojen piilotus ulkoseinää vasten olevaa seinää vasten?
Saako sen jotenkin putkella putkittaa tms. tai jopa "paljaana". Montaa johtoahan sinne ei tulisi, jos siihen päädyn, eli taitaa olla virtajohto, äänikaapelit, ja joku hdmi liitin tms..

Puutalo, eli eikös siellä ole sitten kipsin takana villaa.. vaiko höyrynsulku heti jonka takana villaa..

Riippuu puutalosta. Ainakin omassa Kastellin ~20 vuotiaassa on sisältä ulos kipsilevy, 50mm villaa + 2x2 vaakakoolaus, höyrysulku, piirustuksen mukaan 100mm villa + pystyrunko.

Eli voi olla tai sitten ei. Joka tapauksessa jos levyn takana on villa niin minkä tahansa ujuttaminen sinne on haastavaa.

 

[irspa]

Riippuu puutalosta. Ainakin omassa Kastellin ~20 vuotiaassa on sisältä ulos kipsilevy, 50mm villaa + 2x2 vaakakoolaus, höyrysulku, piirustuksen mukaan 100mm villa + pystyrunko.

Eli voi olla tai sitten ei. Joka tapauksessa jos levyn takana on villa niin minkä tahansa ujuttaminen sinne on haastavaa.

Jos vastaava rakenne niin upottaa 50 mm putkea ensimmäiseen eristeeseen. 90 asteen kulma molempiin päihin, toinen reikä jää tv:n taakse toinen lattian rajaan. Ainakin perus virta, antenni ja hdmi johdot pitäisi mennä ihan kivuttomasti.

En osaa sanoa minkälainen kylmäsilta tästä jää jos ohuelta kaistalta puuttuu sisempi eriste.

 

[ississ]

Jos vastaava rakenne niin upottaa 50 mm putkea ensimmäiseen eristeeseen. 90 asteen kulma molempiin päihin, toinen reikä jää tv:n taakse toinen lattian rajaan. Ainakin perus virta, antenni ja hdmi johdot pitäisi mennä ihan kivuttomasti.

En osaa sanoa minkälainen kylmäsilta tästä jää jos ohuelta kaistalta puuttuu sisempi eriste.

Juu, putkella jos levyä ei vielä ole tai levyttää uusiksi.
Muuten jälkiasennuksena haastava

 

[Pakana]

Paitsi jos siellä on se vaakakoolinki.

 

[Santori]

Nuoruudestani muistan kuinka sukulaismies laittoi maahan kepin jossa sähkö, ja onkimadot nous pintaan. Kellään tietoa/kokemuksia miten tämmöinen matokeppi rakennetaan?

 

[Hyrava]

Nuoruudestani muistan kuinka sukulaismies laittoi maahan kepin jossa sähkö, ja onkimadot nous pintaan. Kellään tietoa/kokemuksia miten tämmöinen matokeppi rakennetaan?

On, mutta on sen verran vaarallinen temppu että tuota ei pidä tehdä ellei ole ihan varma että tietää mitä tekee. Vaihejohto maahan ja sillee...

 

[Kaalip]

On, mutta on sen verran vaarallinen temppu että tuota ei pidä tehdä ellei ole ihan varma että tietää mitä tekee. Vaihejohto maahan ja sillee...

Mää ny vastaan tähän jo kaikille enneku jengi tulee pahottaan mielensä että toi jätkä trollaa vaan nii elkää turhaan tuhlatko energiaa sille vastaamiseen, formulakeskusteluissa trollaa, palkkakeskustelussa trollaa ja nyt täälläkin. Varmaan myös muissa keskusteluissa mihin on vastannut.

 

[Santori]

Mää ny vastaan tähän jo kaikille enneku jengi tulee pahottaan mielensä että toi jätkä trollaa vaan nii elkää turhaan tuhlatko energiaa sille vastaamiseen, formulakeskusteluissa trollaa, palkkakeskustelussa trollaa ja nyt täälläkin. Varmaan myös muissa keskusteluissa mihin on vastannut.

Hohhoijaa.. formulakeslusteluissa saattaa välillä mennä trollauksen puolelle mutta eipä muualla.. mikä tässä nyt on ihmeellistä? Sellaisen kepin sukulaismies aikoinaan teki ja kiinnostais ihan tietää että miten se toimi. Toki varmaan ei voi suositella sellaista tehtäväksi

 

[Hyrava]

Hohhoijaa.. formulakeslusteluissa saattaa välillä mennä trollauksen puolelle mutta eipä muualla.. mikä tässä nyt on ihmeellistä? Sellaisen kepin sukulaismies aikoinaan teki ja kiinnostais ihan tietää että miten se toimi. Toki varmaan ei voi suositella sellaista tehtäväksi

Tuossahan mä jo aiemmassa postauksessa kerroin kuinka se toimii. Eli jollain keksinnöllä vaihejohto maahan ja madot pomppii pintaan. Eli joku harjanvarsi jossa pitkä naula ja naulaan kiinnitetty johto. Kannattaa käyttää kumisaappaat jalassa ja kumihanskat kädessä.

 

[calm]

Hohhoijaa.. formulakeslusteluissa saattaa välillä mennä trollauksen puolelle mutta eipä muualla.. mikä tässä nyt on ihmeellistä? Sellaisen kepin sukulaismies aikoinaan teki ja kiinnostais ihan tietää että miten se toimi. Toki varmaan ei voi suositella sellaista tehtäväksi

Tuolta löytyy kuvaus toiminnasta, kohdasta heinäkuu 1988,

Sähkökuolemat | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Tukesin tietoon tulleet, vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet, kuolemaan johtaneet sähköisku- ja valokaaritapaturmat.

tukes.fi

 

[weebee]

Tuossahan mä jo aiemmassa postauksessa kerroin kuinka se toimii. Eli jollain keksinnöllä vaihejohto maahan ja madot pomppii pintaan. Eli joku harjanvarsi jossa pitkä naula ja naulaan kiinnitetty johto. Kannattaa käyttää kumisaappaat jalassa ja kumihanskat kädessä.

Menee samaan sarjaan "Ohmi-makkaran" valmistuksen kanssa. Se oli ihan toimiva keino työmaaolosuhteissa aikana ennen mikroaaltouuneja.

 

[Santori]

Menee samaan sarjaan "Ohmi-makkaran" valmistuksen kanssa. Se oli ihan toimiva keino työmaaolosuhteissa aikana ennen mikroaaltouuneja.

Onhan se ny kätsyä ettei tarvi lapion kanssa matoja etsiä