Kysymyksiä sähkömiehille

[Ogeli]

Muutin 50-luvun kerrostaloon ja nyt alkoi mielenkiintoinen oire. Kun keittiössä jääkaapin kompura SAMMUU/jääkaappi naksahtaa, niin satunnaisesti PC:n usb portit pätkäisee.

Joku tällainen vois toimia:
VERKKOSÄHKÖN YHDISTELMÄSUODIN 680kOhm+10nF+1mH+470nF - PARTCO
Tuo kyllä vaatii vähän lisäkytketöjä mutta huom! sähköhenkilölle helppo asentaa jääkaapin taakse.

 

[Häslääjä]

Pieneen pohdintaan kommentteja pyytäisin.

Olisi tarvetta tehokkaammalle autolataukselle 2017 valmistuneessa rivariyhtiössä jossa on erillinen autokatos. Jokaisen asunnon ryhmäkeskukselta menee katokseen 3-johtiminen kaapeli (3x2,5?) auton lämmitystä varten (etäisyydet keskuksilta autopaikoille linnuntietä 20-30 m) ja näille on asuntojen eteisissä ohjaus.

Jos nyt raa'asti oletetaan että on käytetty vuoden 2017 hyviä asennustapoja, silloin yleisesti käytettyjä putkikokoja (oletan että tällaiset putkella tehdään) jne., voisikohan tuo kaapeli olla vetämällä vaihdettavissa 5-johtimiseksi? Onko tällaisia muutoksia "tapana" tehdä maassa oleviin putkiin? Vai onko parempi unohtaa suosiolla ja miettiä muita ratkaisuja?

 

[napsa]

Pieneen pohdintaan kommentteja pyytäisin.

Olisi tarvetta tehokkaammalle autolataukselle 2017 valmistuneessa rivariyhtiössä jossa on erillinen autokatos. Jokaisen asunnon ryhmäkeskukselta menee katokseen 3-johtiminen kaapeli (3x2,5?) auton lämmitystä varten (etäisyydet keskuksilta autopaikoille linnuntietä 20-30 m) ja näille on asuntojen eteisissä ohjaus.

Jos nyt raa'asti oletetaan että on käytetty vuoden 2017 hyviä asennustapoja, silloin yleisesti käytettyjä putkikokoja (oletan että tällaiset putkella tehdään) jne., voisikohan tuo kaapeli olla vetämällä vaihdettavissa 5-johtimiseksi? Onko tällaisia muutoksia "tapana" tehdä maassa oleviin putkiin? Vai onko parempi unohtaa suosiolla ja miettiä muita ratkaisuja?

Kannattaa taloyhtiöltä kysyä, pitäis kuvissa näkyä millä putkella tehty (tai ainakin suunniteltu) vai onko putkea ollenkaan. Niin ei tarvii arvuutella, miten tehty.

Kaapelin vaihto voi onnistua helposti, jos on putkessa, mutta putki voi myös olla kasassa tai täyttynyt vuosien aikana, eikä vaihto onnistu helpolla. Sen toki näkee vasta kun yrittää.

 

[djmake]

Pieneen pohdintaan kommentteja pyytäisin.

Olisi tarvetta tehokkaammalle autolataukselle 2017 valmistuneessa rivariyhtiössä jossa on erillinen autokatos. Jokaisen asunnon ryhmäkeskukselta menee katokseen 3-johtiminen kaapeli (3x2,5?) auton lämmitystä varten (etäisyydet keskuksilta autopaikoille linnuntietä 20-30 m) ja näille on asuntojen eteisissä ohjaus.

Jos nyt raa'asti oletetaan että on käytetty vuoden 2017 hyviä asennustapoja, silloin yleisesti käytettyjä putkikokoja (oletan että tällaiset putkella tehdään) jne., voisikohan tuo kaapeli olla vetämällä vaihdettavissa 5-johtimiseksi? Onko tällaisia muutoksia "tapana" tehdä maassa oleviin putkiin? Vai onko parempi unohtaa suosiolla ja miettiä muita ratkaisuja?

20-30 metrin etäisyys ja molemmat päät lisää mittaan on jo aika pitkä veto. Eli kyllä siellä mitä todennäköisemmin on MCMK 2x2,5+2,5mm2 ja 16A johdonsuoja jos oikosulkuvirta sen käytön sallii.

Kyllä putkiin kaapeleita vaihdetaan ja osin on asennettu myös varalle putkia myöhempää käyttöä varten. Eli sikäli ongelmaa ei ole. Mutta ainakin oma oletus on, ettet putkia löydä, kaapelit on vedetty suoraan maahan. Vaikeuttaa vaihtoa melkoisesti.
Kohdetta paremmin tietämättä putki voi toki olla mutta vedetty yhdellä kaivamisella kaikkien asuntojen kaapelit samaan putkeen. Ei mikään helpoin vedettävä uusi tällaiseen.

Mutta kuten yllä olikin jo todettu, taloyhtiön suunnalta kysymään, selviääkö kuvista, onko putkea ja mikä sen reitti mahdollisesti on. Samalla selviää myös se, saako tuollaiseen muutokseen luvan ja millaisin ehdoin. Mikäli kaapelointi kulkee muiden pihojen / yhteisen alueen poikki niin aika helposti tulee "ei käy" joten varautuisin keskustelemaan asiasta pidemmän kaavan mukaan.
Sitä et kertonut, miksi kaapeli tulisi vaihtaa mutta ilmeisesti sähköauton lataus olisi ajatuksissa. Jos näin, on mielestäni järkevää keskustella, tulisiko useammalle autopaikalle saada latausmahdollisuus tai ainakin valmius.

 

[Häslääjä]

Kannattaa taloyhtiöltä kysyä, pitäis kuvissa näkyä millä putkella tehty (tai ainakin suunniteltu) vai onko putkea ollenkaan. Niin ei tarvii arvuutella, miten tehty.

Kaapelin vaihto voi onnistua helposti, jos on putkessa, mutta putki voi myös olla kasassa tai täyttynyt vuosien aikana, eikä vaihto onnistu helpolla. Sen toki näkee vasta kun yrittää.

20-30 metrin etäisyys ja molemmat päät lisää mittaan on jo aika pitkä veto. Eli kyllä siellä mitä todennäköisemmin on MCMK 2x2,5+2,5mm2 ja 16A johdonsuoja jos oikosulkuvirta sen käytön sallii.

Kyllä putkiin kaapeleita vaihdetaan ja osin on asennettu myös varalle putkia myöhempää käyttöä varten. Eli sikäli ongelmaa ei ole. Mutta ainakin oma oletus on, ettet putkia löydä, kaapelit on vedetty suoraan maahan. Vaikeuttaa vaihtoa melkoisesti.
Kohdetta paremmin tietämättä putki voi toki olla mutta vedetty yhdellä kaivamisella kaikkien asuntojen kaapelit samaan putkeen. Ei mikään helpoin vedettävä uusi tällaiseen.

Mutta kuten yllä olikin jo todettu, taloyhtiön suunnalta kysymään, selviääkö kuvista, onko putkea ja mikä sen reitti mahdollisesti on. Samalla selviää myös se, saako tuollaiseen muutokseen luvan ja millaisin ehdoin. Mikäli kaapelointi kulkee muiden pihojen / yhteisen alueen poikki niin aika helposti tulee "ei käy" joten varautuisin keskustelemaan asiasta pidemmän kaavan mukaan.
Sitä et kertonut, miksi kaapeli tulisi vaihtaa mutta ilmeisesti sähköauton lataus olisi ajatuksissa. Jos näin, on mielestäni järkevää keskustella, tulisiko useammalle autopaikalle saada latausmahdollisuus tai ainakin valmius.

Tosiaan useampivaiheinen sähköauton lataus on mielessä ja latausasioita on paikallisen urakoitsijan kanssa kartoitettu tuossa jokin aika takaperin.
Homma kuitenkin kuivui vähän kasaan.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta. Ongelmaksi lähinnä tulee yleinen kiinnostuksen puute; osaa yhtiötä asia ei koske koska osa autopaikoista on muualla, moni ei koe sähköautoiluasioita ajankohtaiseksi ja osa ei autoile ollenkaan. Alkaa siten kuulostaa että tehokkaamman latausvalmiuden rakentaminen yhtiön projektina voi ottaa hieman aikaa, vaikka hallituksessa asiaa yritänkin potkia eteenpäin. Varsinaisia päätöksiä ei tosin ole tehty vielä mihinkään suuntaan.

Lupien puolesta saattaisi onnistua että vedätytän kaapelia pääkeskukselta vain omalle paikalleni, mutta tuntuu jo ajatuksena typerältä että jokainen osakas vetäisi yksitellen piuhaa läpi rakennuksen. Tuli siten mieleen että onkohan tuo käytännön mahdottomuus vaihtaa näitä nykyisiä lohkolämmityskaapeleita paksumpaan. Voisi optimitilanteessa hieman laskea vaikeustasoa.

Nähtävästi asiaa kannattaa siis vielä selvitellä.

Kiitos vastauksista.

 

[weebee]

Palstan sähkäreille taas kysymys vikavirtasuojista.
Onko tuo vikiksen mitoitus pääsulakkeiden mukaan? Esim 3x25 pääsulakkeilla asennetaan 4-napainen 25A vikis, kun useammalle ryhmälle asennus?
Entä missä kohtaa 40A 4-napainen tulee kyseeseen?
Lähinnä aloin aprikoimaan tätä kun Hagerin moduleilla ryhmäkeskus ja tuo 40A Hager vaikea saatavuus sekä korkea hinta muihin valmistajiin verrattuna.

 

[Tinke82]

Tosiaan useampivaiheinen sähköauton lataus on mielessä ja latausasioita on paikallisen urakoitsijan kanssa kartoitettu tuossa jokin aika takaperin.
Homma kuitenkin kuivui vähän kasaan.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta. Ongelmaksi lähinnä tulee yleinen kiinnostuksen puute; osaa yhtiötä asia ei koske koska osa autopaikoista on muualla, moni ei koe sähköautoiluasioita ajankohtaiseksi ja osa ei autoile ollenkaan. Alkaa siten kuulostaa että tehokkaamman latausvalmiuden rakentaminen yhtiön projektina voi ottaa hieman aikaa, vaikka hallituksessa asiaa yritänkin potkia eteenpäin. Varsinaisia päätöksiä ei tosin ole tehty vielä mihinkään suuntaan.

Lupien puolesta saattaisi onnistua että vedätytän kaapelia pääkeskukselta vain omalle paikalleni, mutta tuntuu jo ajatuksena typerältä että jokainen osakas vetäisi yksitellen piuhaa läpi rakennuksen. Tuli siten mieleen että onkohan tuo käytännön mahdottomuus vaihtaa näitä nykyisiä lohkolämmityskaapeleita paksumpaan. Voisi optimitilanteessa hieman laskea vaikeustasoa.

Nähtävästi asiaa kannattaa siis vielä selvitellä.

Kiitos vastauksista.

Tosiaan useampivaiheinen sähköauton lataus on mielessä ja latausasioita on paikallisen urakoitsijan kanssa kartoitettu tuossa jokin aika takaperin.
Homma kuitenkin kuivui vähän kasaan.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta. Ongelmaksi lähinnä tulee yleinen kiinnostuksen puute; osaa yhtiötä asia ei koske koska osa autopaikoista on muualla, moni ei koe sähköautoiluasioita ajankohtaiseksi ja osa ei autoile ollenkaan. Alkaa siten kuulostaa että tehokkaamman latausvalmiuden rakentaminen yhtiön projektina voi ottaa hieman aikaa, vaikka hallituksessa asiaa yritänkin potkia eteenpäin. Varsinaisia päätöksiä ei tosin ole tehty vielä mihinkään suuntaan.

Lupien puolesta saattaisi onnistua että vedätytän kaapelia pääkeskukselta vain omalle paikalleni, mutta tuntuu jo ajatuksena typerältä että jokainen osakas vetäisi yksitellen piuhaa läpi rakennuksen. Tuli siten mieleen että onkohan tuo käytännön mahdottomuus vaihtaa näitä nykyisiä lohkolämmityskaapeleita paksumpaan. Voisi optimitilanteessa hieman laskea vaikeustasoa.

Nähtävästi asiaa kannattaa siis vielä selvitellä.

Kiitos vastauksista.

Jos olet hallituksessa niin sinullahan pitäisi olla suoraan pääsy rakenne/sähkökuviin. Ainakin minulla on vuoden 1984 kerrostalossa huoneistotiedon kautta ja sieltä löytyy ne kuvat, jotka on ehditty skannata. Meillä projekti tämän osalta vielä kesken, mutta noin uudessa talossa kuvat on varmaan alunperinkin myös sähköisenä?

 

[Copper]

Tosiaan useampivaiheinen sähköauton lataus on mielessä ja latausasioita on paikallisen urakoitsijan kanssa kartoitettu tuossa jokin aika takaperin.
Homma kuitenkin kuivui vähän kasaan.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta. Ongelmaksi lähinnä tulee yleinen kiinnostuksen puute; osaa yhtiötä asia ei koske koska osa autopaikoista on muualla, moni ei koe sähköautoiluasioita ajankohtaiseksi ja osa ei autoile ollenkaan. Alkaa siten kuulostaa että tehokkaamman latausvalmiuden rakentaminen yhtiön projektina voi ottaa hieman aikaa, vaikka hallituksessa asiaa yritänkin potkia eteenpäin. Varsinaisia päätöksiä ei tosin ole tehty vielä mihinkään suuntaan.

Lupien puolesta saattaisi onnistua että vedätytän kaapelia pääkeskukselta vain omalle paikalleni, mutta tuntuu jo ajatuksena typerältä että jokainen osakas vetäisi yksitellen piuhaa läpi rakennuksen. Tuli siten mieleen että onkohan tuo käytännön mahdottomuus vaihtaa näitä nykyisiä lohkolämmityskaapeleita paksumpaan. Voisi optimitilanteessa hieman laskea vaikeustasoa.

Nähtävästi asiaa kannattaa siis vielä selvitellä.

Kiitos vastauksista.

Onko asuntojen sähkömittarit sähköpääkeskuksessa, josta sitten menee kaapeli lämmitystolpalle/paikalle? Jolloin asunnosta ohjataan vain kontaktorilla tolpan sähköjä? Jos näin. Niin tolpalle saattaa jo nyt mennä 16A/3x2,5mm2, jolla nyt saisi jo 3680W laturin. Mikäli ei ole mikään hankala homma. Niin pyydä sähkäriltä tarjous, ja laitat taloyhtiölle ilmoituksen että olet(sähkäri) omalle tolpallesi tekemässä tämmöisen muutoksen.

 

[djmake]

Onko asuntojen sähkömittarit sähköpääkeskuksessa, josta sitten menee kaapeli lämmitystolpalle/paikalle? Jolloin asunnosta ohjataan vain kontaktorilla tolpan sähköjä? Jos näin. Niin tolpalle saattaa jo nyt mennä 16A/3x2,5mm2, jolla nyt saisi jo 3680W laturin. Mikäli ei ole mikään hankala homma. Niin pyydä sähkäriltä tarjous, ja laitat taloyhtiölle ilmoituksen että olet(sähkäri) omalle tolpallesi tekemässä tämmöisen muutoksen.

Katosrakennuksesta löytyy yhtiön sähköpääkeskus ja periaatteessa ajatus on vetää sähköt autopaikoille suoraan sieltä, asuntojen omilta mittareilta.

Tuo mittaripuoli oli tuossa edellä tarkennuksena ja muuttaa tilannetta / mahdollisuuksia. Järkevästi toteutettuna pääkeskuksellä olisi tosiaan kontaktorit tolpille. Toisaalta näitä on nähty kyllä toteutuksella, joissa kierrätetään asunnon kautta eikä pääkeskukselta suoraan. Näin helposti varsinkin jos pk ja autopaikat ovat eri puolella taloa tms.
Tämä toki selviää katsomalla sitä omaa keskusta. Jos siellä on auton lämmitykselle 10/16A johdonsuoja, kulkee asunnon kautta. Jollei, suojat ovat pk:n yhteydessä.

Joka tapauksessa lisää selvitettäviä asioita tuo mittarien sijainti. Jos on jo nyt suoraan pk:lta niin voi olla hyvinkin näppärästi toteutettavissa mutta jos pk:ssa ei laajennusvaraa ole niin haastavampaa on lupia saada. Ja jos kulkee asunnon kautta, voi olla omat haasteensa saada tekniseen tilaan johdonsuojia, joihin periaatteessa tulisi olla itsellä pääsy mutta toisaalta osassa taloyhtiöitä tuon kaltaiset eivät tule kyseeseenkään. Eikä yhteisen alueen auki kaivaminenkaan välttämättä helpoimmin onnistuvia asioita ole.

Putkien olemassaoloa tuo ei vielä kerro mutta jos suoraan pk:lta niin kyllä siellä samassa putkessa kulkisi kaikkien autopaikkojen kaapelit. Ei välttämättä helpoin vetää 5x kaapelia ja toisaalta sama mahdollisuus tulisi olla kaikilla osakkailla. Eli jos kaivamisen puolelle menee, on käytännössä joko vedettävä kaikille autopaikoille kaapelit valmiiksi tai ainakin putket.

Pitäisi oikeastaan nähdä sähkökuvia eikä kuva pk:sta sekään haittaisi. Niillä pääsisi paremmin eteenpäin paitsi putken osalta saattaa jäädä avoimeksi.

 

[Perkeles]

On tuokin minusta vähän ikävää, jos pari sähköautoilijaa vaatii taloyhtiöön kallista remppaa. Varsinkin, kun muut voi olla vaikka autottomia Tai jotain eläkeläisiä, jotka ajaa olemattomia määriä vuodessa vanhoilla polttomoottoriautoilla.

 

[Hyrava]

On tuokin minusta vähän ikävää, jos pari sähköautoilijaa vaatii taloyhtiöön kallista remppaa. Varsinkin, kun muut voi olla vaikka autottomia Tai jotain eläkeläisiä, jotka ajaa olemattomia määriä vuodessa vanhoilla polttomoottoriautoilla.

Meilläkin oli vuosi sitten jonkun verran kiinnostusta sähköauton latauspaikoista, tuli kysely asukkaille ja sitten tuossa syksyllä yhtiökokouksessa käytiin asiaa läpi. Lopputuloksena olikin yllättäen että vain yhtä asukasta kiinnostaisi latauspiste kun kävikin ilmi että sehän tulisi maksamaan, ja vieläpä melkoisen paljon koska meillä on 70-luvulta suurin osa taloyhtiön sähköistä. No tälle yhdelle (ja tietty kaikille muillekin jos myöhemmin halua olisi) annettiin lupa muuttaa oma lämpötolppapaikkansa pienteholatauspisteeksi (pääsääntöisesti) omalla kustannuksella mutta eipä ole sitäkään näkynyt. Eli kiinnostus loppui kummasti siihen kun kerrottiin ettei se ole ihan muutaman satasen projekti per osakas vaan pitäisi ihan taloyhtiön sähköjäkin ruveta uusimaan jos useampia paikkoja haluttaisiin.

 

[irspa]

On tuokin minusta vähän ikävää, jos pari sähköautoilijaa vaatii taloyhtiöön kallista remppaa. Varsinkin, kun muut voi olla vaikka autottomia Tai jotain eläkeläisiä, jotka ajaa olemattomia määriä vuodessa vanhoilla polttomoottoriautoilla.

Ainahan tasoa nostavat remontit on jonkun mielestä ikäviä. Vastaava esimerkiksi taloyhtiöön kuidun asentamisella tai vaikka ikkunoiden uusimisella.

Luulisi kaikkien taloyhtiön osakkaiden olevan kiinteistön sekä osakkeiden haluttavuuden ja arvon nousun kannalla. Jos pienituloisella eläkeläisellä ei ole varaa tehdä muuta, kuin kerryttää korjausvelkaa ja odottaa yhtiön rapautumista niin onko se myöskään oikein muita osakkaita kohtaan?

Meilläkin oli vuosi sitten jonkun verran kiinnostusta sähköauton latauspaikoista, tuli kysely asukkaille ja sitten tuossa syksyllä yhtiökokouksessa käytiin asiaa läpi. Lopputuloksena olikin yllättäen että vain yhtä asukasta kiinnostaisi latauspiste kun kävikin ilmi että sehän tulisi maksamaan, ja vieläpä melkoisen paljon koska meillä on 70-luvulta suurin osa taloyhtiön sähköistä. No tälle yhdelle (ja tietty kaikille muillekin jos myöhemmin halua olisi) annettiin lupa muuttaa oma lämpötolppapaikkansa pienteholatauspisteeksi (pääsääntöisesti) omalla kustannuksella mutta eipä ole sitäkään näkynyt. Eli kiinnostus loppui kummasti siihen kun kerrottiin ettei se ole ihan muutaman satasen projekti per osakas vaan pitäisi ihan taloyhtiön sähköjäkin ruveta uusimaan jos useampia paikkoja haluttaisiin.

Jos LVIS-remonttia ei ole tehty niin luultavasti ensimmäiset ajatukset siitä jo herännyt. Samassa yhteydessä kustannustehokasta tehdä päivitykset ja mahdolliset varaukset talonyhtiön sähköistyksiin.

 

[djmake]

On tuokin minusta vähän ikävää, jos pari sähköautoilijaa vaatii taloyhtiöön kallista remppaa. Varsinkin, kun muut voi olla vaikka autottomia Tai jotain eläkeläisiä, jotka ajaa olemattomia määriä vuodessa vanhoilla polttomoottoriautoilla.

Jos tuossa joutuu taloyhtiössä maksumiehen rooliin ilman omaa tarvetta niin syyllinen on peilissä. Niihin kokouksiin osallistutaan juuri siksi ettei tarvitse valittaa myöhemmin. Tai siis tulisi osallistua, yllättävän moni on täysin välinpitämätön vaikka asunto on normin suomalaisen kalleimpia sijoituksia. Toisaalta muut kärsivät jos joku jarruttaa kaikkea.

Joka tapauksessa nuokin on syytä ainakin ennakoida. Uusissa on pakko huomioida jo rakennusvaiheessa mutta jos vanhassa on yli 10 autopaikkaa, voi velvoite tulla eteen. Tuohan on määritelty: Rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten jälleenrakentamiskustannuksiin perustuvat kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta, rakennusmaan arvo pois lukien.

 

[Perkeles]

Ainahan tasoa nostavat remontit on jonkun mielestä ikäviä. Vastaava esimerkiksi taloyhtiöön kuidun asentamisella tai vaikka ikkunoiden uusimisella.

Luulisi kaikkien taloyhtiön osakkaiden olevan kiinteistön sekä osakkeiden haluttavuuden ja arvon nousun kannalla. Jos pienituloisella eläkeläisellä ei ole varaa tehdä muuta, kuin kerryttää korjausvelkaa ja odottaa yhtiön rapautumista niin onko se myöskään oikein muita osakkaita kohtaan?



Jos LVIS-remonttia ei ole tehty niin luultavasti ensimmäiset ajatukset siitä jo herännyt. Samassa yhteydessä kustannustehokasta tehdä päivitykset ja mahdolliset varaukset talonyhtiön sähköistyksiin.

Järkeväähän nuo on juuri ajoittaa vaikka siihen lvis-remonttiin. Olenko väärässä, että lakikin velvoittaa siinä yhteydessä latauspaikkojen asennuksen?
Muuten taas, jos yksi tai kaksi ne haluaa vaikka 20 kämpän yhtiössä, niin ei mitään järkeä alkaa kaivaa pihaa auki tms.

Varsinkin, kun moni taloyhtiö ei tällä hetkellä lainaa saa, ja korot on mitä on. Muutamakin linjaremppa tullut nähtyä, missä putket ja sähköt uusitaan, mutta kylppärit jää 70- luvulle, koska taloyhtiö ei saanut lainaa uusia niitä samalla. Ehkä ne olisi kuitenkin tärkeämpiä kuin sähköautojen lataus...

 

[0nanias]

Palstan sähkäreille taas kysymys vikavirtasuojista.
Onko tuo vikiksen mitoitus pääsulakkeiden mukaan? Esim 3x25 pääsulakkeilla asennetaan 4-napainen 25A vikis, kun useammalle ryhmälle asennus?
Entä missä kohtaa 40A 4-napainen tulee kyseeseen?
Lähinnä aloin aprikoimaan tätä kun Hagerin moduleilla ryhmäkeskus ja tuo 40A Hager vaikea saatavuus sekä korkea hinta muihin valmistajiin verrattuna.

Vikavirtasuojat mitoitetaan sen mukaan paljonko kuormaa sen suojan perässä on kerrottuna tasoituskertoimella.
Jos perässä on vaihetta kohden esim. 3kpl 10A johdonsuojia (kolmivaiheisessa siis yhteensä 9kpl), niin lasketaan 3 x 10A x 0,8 = 24A eli 25A riittää.
Mikäli johdonsuojia onkin 2x10A ja 16A per vaihe niin vaaditaan 40A vikavirtasuoja koska tulos on 28,8A.
Suuremmalla määrällä ryhmiä tasoituskerroin putoaa, jos nyt oikein muistelen niin tähän tyyliin:

2-3jsk/vaihe = 0,8
4-5 jsk/vaihe = 0,7

Ryhmien määrä per vikavirtasuoja on kuitenkin viisainta pitää niin pienenä kuin lompakko ja keskuksessa oleva vapaa tila sallii jotta minimoidaan suojan mahdollisesta laukeamisesta aiheutuva haitta. Samoin tasoituskeroimen kohdalla tulee huomioida käyttötarkoitus eli onko siellä perässä esim. lämmityskuormia, 12kpl sähköpattereita ei ala maagisesti ottamaan vähemmän virtaa kun ne kytketään saman vikiksen perään.
Useimmissa tapauksissa onkin parasta käyttää kertoimena ykköstä.

 

[Häslääjä]

Jos olet hallituksessa niin sinullahan pitäisi olla suoraan pääsy rakenne/sähkökuviin. Ainakin minulla on vuoden 1984 kerrostalossa huoneistotiedon kautta ja sieltä löytyy ne kuvat, jotka on ehditty skannata. Meillä projekti tämän osalta vielä kesken, mutta noin uudessa talossa kuvat on varmaan alunperinkin myös sähköisenä?

Vilkaisin vielä varmuuden vuoksi isännöitsijän asukassivut, mutta eipä sieltä noita löytynyt.
Pitää isännöitsijältä kysyä.

Onko asuntojen sähkömittarit sähköpääkeskuksessa, josta sitten menee kaapeli lämmitystolpalle/paikalle? Jolloin asunnosta ohjataan vain kontaktorilla tolpan sähköjä? Jos näin. Niin tolpalle saattaa jo nyt mennä 16A/3x2,5mm2, jolla nyt saisi jo 3680W laturin. Mikäli ei ole mikään hankala homma. Niin pyydä sähkäriltä tarjous, ja laitat taloyhtiölle ilmoituksen että olet(sähkäri) omalle tolpallesi tekemässä tämmöisen muutoksen.

Plan-B:nä kolmivaiheasema yhteen vaiheeseen asennettuna on kyllä käynyt mielessä; vetäisi pääkeskukselta uutta kaapelia sitten kun naapurit innostuvat.

Toisaalta näitä on nähty kyllä toteutuksella, joissa kierrätetään asunnon kautta eikä pääkeskukselta suoraan. Näin helposti varsinkin jos pk ja autopaikat ovat eri puolella taloa tms.
Tämä toki selviää katsomalla sitä omaa keskusta. Jos siellä on auton lämmitykselle 10/16A johdonsuoja, kulkee asunnon kautta. Jollei, suojat ovat pk:n yhteydessä.

Jep; johdonsuoja löytyy nimenomaan asunnon päästä. Pääkeskuksessa noita ei ole.
Ehkä tässä kohtaa sitten parempi näin.

Ja jos kulkee asunnon kautta, voi olla omat haasteensa saada tekniseen tilaan johdonsuojia, joihin periaatteessa tulisi olla itsellä pääsy mutta toisaalta osassa taloyhtiöitä tuon kaltaiset eivät tule kyseeseenkään. Eikä yhteisen alueen auki kaivaminenkaan välttämättä helpoimmin onnistuvia asioita ole.

Johdonsuojiin pääsy omalta taululta toki kuulostaisi järkevältä vikatilanteiden kannalta, mutta muuten kaivuu on meillä aikalailla viimeinen vaihtoehto.
Itse asiassa katoslaisilla on toinen autopaikka asunnon edessä johon aseman omana projektina saisi, että katokseen ei mikään "pakko" ole mitään isompaa rakentaa. Lähinnä tässä mietin vaihtoehtoja ihan silläkin että tähän katoslataukseen on varovaista kiinnostusta ollut myös muutamalla muulla osakkaalla. Tämä muiden osakkaiden lataustarpeen aikataulu vain on ihan auki.

 

[Pakana]

Palstan sähkäreille taas kysymys vikavirtasuojista.
Onko tuo vikiksen mitoitus pääsulakkeiden mukaan? Esim 3x25 pääsulakkeilla asennetaan 4-napainen 25A vikis, kun useammalle ryhmälle asennus?
Entä missä kohtaa 40A 4-napainen tulee kyseeseen?
Lähinnä aloin aprikoimaan tätä kun Hagerin moduleilla ryhmäkeskus ja tuo 40A Hager vaikea saatavuus sekä korkea hinta muihin valmistajiin verrattuna.

Ei niiden lisäkomponenttien ole pakko olla Hagerin valmistamia, jos vaan sielu kestää sen että osa moduuleista on ulkoisesti eri näköisiä.

Sen vikiksen nimellisvirran määrää sen suojaamien ryhmien yhteenlaskettu virta, kertaa tasoitus, sekä keskuksen nimellisvirta. Pääsulake ei vaikuta.

Jos keskuksen nimellisvirta on 25A ei ole tarvetta käyttää yli 25A vikiksiä, vaikka perässä olevien johdonsuojien yhteenlaskettu virta ylittäisikin tuon 25A ja tasoituskertoimen.

 

[Ra1mo]

Pieneen pohdintaan kommentteja pyytäisin.

Olisi tarvetta tehokkaammalle autolataukselle 2017 valmistuneessa rivariyhtiössä jossa on erillinen autokatos. Jokaisen asunnon ryhmäkeskukselta menee katokseen 3-johtiminen kaapeli (3x2,5?) auton lämmitystä varten (etäisyydet keskuksilta autopaikoille linnuntietä 20-30 m) ja näille on asuntojen eteisissä ohjaus.

Jos nyt raa'asti oletetaan että on käytetty vuoden 2017 hyviä asennustapoja, silloin yleisesti käytettyjä putkikokoja (oletan että tällaiset putkella tehdään) jne., voisikohan tuo kaapeli olla vetämällä vaihdettavissa 5-johtimiseksi? Onko tällaisia muutoksia "tapana" tehdä maassa oleviin putkiin? Vai onko parempi unohtaa suosiolla ja miettiä muita ratkaisuja?

Missäpäin asut? Kai täältä joku sähkäri voi tulla hommaa vähän tutkimaan.

 

[weebee]

Vikavirtasuojat mitoitetaan sen mukaan paljonko kuormaa sen suojan perässä on kerrottuna tasoituskertoimella.
Jos perässä on vaihetta kohden esim. 3kpl 10A johdonsuojia (kolmivaiheisessa siis yhteensä 9kpl), niin lasketaan 3 x 10A x 0,8 = 24A eli 25A riittää.
Mikäli johdonsuojia onkin 2x10A ja 16A per vaihe niin vaaditaan 40A vikavirtasuoja koska tulos on 28,8A.
Suuremmalla määrällä ryhmiä tasoituskerroin putoaa, jos nyt oikein muistelen niin tähän tyyliin:

2-3jsk/vaihe = 0,8
4-5 jsk/vaihe = 0,7

Ryhmien määrä per vikavirtasuoja on kuitenkin viisainta pitää niin pienenä kuin lompakko ja keskuksessa oleva vapaa tila sallii jotta minimoidaan suojan mahdollisesta laukeamisesta aiheutuva haitta. Samoin tasoituskeroimen kohdalla tulee huomioida käyttötarkoitus eli onko siellä perässä esim. lämmityskuormia, 12kpl sähköpattereita ei ala maagisesti ottamaan vähemmän virtaa kun ne kytketään saman vikiksen perään.
Useimmissa tapauksissa onkin parasta käyttää kertoimena ykköstä.

Ei niiden lisäkomponenttien ole pakko olla Hagerin valmistamia, jos vaan sielu kestää sen että osa moduuleista on ulkoisesti eri näköisiä.

Sen vikiksen nimellisvirran määrää sen suojaamien ryhmien yhteenlaskettu virta, kertaa tasoitus, sekä keskuksen nimellisvirta. Pääsulake ei vaikuta.

Jos keskuksen nimellisvirta on 25A ei ole tarvetta käyttää yli 25A vikiksiä, vaikka perässä olevien johdonsuojien yhteenlaskettu virta ylittäisikin tuon 25A ja tasoituskertoimen.

Jep, kiitokset molemmille selventävistä vastauksista
Haluna olisi käyttää saman valmistajan(Hager)komponentteja lähinnä virtakiskon yhteensopivuuden takia. Voihan se olla, että yöunetkin menisi, jos tietäisi, että siellä keskuksen kannen alla lymyää eri näköisiä osia.

Tässä on nyt alunperin kyse siitä, että koko olohuone-eteinen rasiat(7kpl) ja valaisimet(4kpl) on saman 10A johdonsuojan takana.
Olen vetänyt kahdelle rasialle uuden syötön keskukselta 16A johdonsuojalla ja nyt ne on tarkoitus viedä vikavirran taakse. (Uusia asennuksia kun ovat).
Keskuksella jo olevassa vikavirrassa 4x25 on nyt 16A,16A ja 10A (pesukone,kuivausr. ja lattialämmitys).

Parvekkeelle menee oma vikavirta2x25, mutta se ei nyt liity tähän.

Kaikki muu on ilman vikistä, koska -02 aikakauden asennus.
Tuo nyt menisi juuri tuon yli 16+16x0,8=25,6 yhden vaiheen osalta, kai tuon kanssa voisi elää? Ehkäpä kuitenkin uusille rasioille oma vikavirta/vikavirtajohdonsuoja olisi suotavampi.
Keskuksessa näytti olevan 35A tarra.

Mulla on muuten tuossa yksi Shneiderin vikavirtasuoja ja johdonsuojia, eikä nekään oikein istu toisiinsa virtakiskon osalta, vaikka saman valmistajan ovatkin.

 

[Pakana]

No tuollahan on sitten jo nykyisellään ylikuormitettu se 25A vikis.

 

[weebee]

No tuollahan on sitten jo nykyisellään ylikuormitettu se 25A vikis.

Siis ennen noita lisäämiäni rasioita? Noin ne ovat olleet asunnon valmistumisesta lähtien.
Kunhan saan jonkun sähkärin käsiini työmaalla, niin saa hankkia mulle pari tuollaista yhdistelmävikistä noille rasioille.

 

[Trans-Late]

Siis ennen noita lisäämiäni rasioita? Noin ne ovat olleet asunnon valmistumisesta lähtien.
Kunhan saan jonkun sähkärin käsiini työmaalla, niin saa hankkia mulle pari tuollaista yhdistelmävikistä noille rasioille.

Mikä on pääsulakekoko?

 

[Janiautomation]

Siis ennen noita lisäämiäni rasioita? Noin ne ovat olleet asunnon valmistumisesta lähtien.
Kunhan saan jonkun sähkärin käsiini työmaalla, niin saa hankkia mulle pari tuollaista yhdistelmävikistä noille rasioille.

Mitkä pääsulakkeet keskuksessa tai jos ei pääsulakkeita keskuksessa kyseisessä keskuksessa niin mikä liittymän koko? Keskuksen mitoitus ei kerro millä se on suojattu vaan maksimikoon.

 

[weebee]

Mikä on pääsulakekoko?

3x25A on pääsulakkeet

 

[Trans-Late]

3x25A on pääsulakkeet

Ei se 25A nimellisvirtainen vikis sitten voi ylikuormittua.

 

[0nanias]

Keskuksen osat tulisi aina mitoittaa arvokilvessä lukevan nimellisvirtansa mukaan vaikka pääsulakekoko ei (sillä hetkellä) olisikaan kuin 25A.
Jos kilvessä on 25A niin silloin tuo käy, mutta muussa tapauksessa ainakin itse vaihtaisin vikiksen.

Jos keskus on jokin omavalmiste moduulikotelo niin sitten tuo ranettelu on ok.

 

[weebee]

Keskuksen osat tulisi aina mitoittaa arvokilvessä lukevan nimellisvirtansa mukaan vaikka pääsulakekoko ei (sillä hetkellä) olisikaan kuin 25A.
Jos kilvessä on 25A niin silloin tuo käy, mutta muussa tapauksessa ainakin itse vaihtaisin vikiksen.

Jos keskus on jokin omavalmiste moduulikotelo niin sitten tuo ranettelu on ok.

Tuo on UTU:n ryhmäkeskus, joka tähän asuntoon on rakennusvaiheessa asennettu. Ainoat ranetukset on nuo aiemmin kuvaamani muutokset.

 

[Pakana]

Tuolla luki että keskuksessa on tarra jossa 35A, kuvittelin että on katsottu tyyppikilvestä keskuksen olevan nimellisvirraltaan 35A.

Tosin jos tuo on nyt kolmivaiheinen vikavirta ja sen perässä on johdonsuojia eri vaiheissa, niin tilanne on hieman eri, koska se on 25A per vaihe.

UTUn vakiokeskuksissa on yleensä 25A 3vaihe vikiksen perässä 3x16A+3x10A, mutta yhdelle vaiheelle tuo ei tee kuin 26A, joka on oikein.

 

[weebee]

Tuolla luki että keskuksessa on tarra jossa 35A, kuvittelin että on katsottu tyyppikilvestä keskuksen olevan nimellisvirraltaan 35A.

Tosin jos tuo on nyt kolmivaiheinen vikavirta ja sen perässä on johdonsuojia eri vaiheissa, niin tilanne on hieman eri, koska se on 25A per vaihe.

UTUn vakiokeskuksissa on yleensä 25A 3vaihe vikiksen perässä 3x16A+3x10A, mutta yhdelle vaiheelle tuo ei tee kuin 26A, joka on oikein.

Juu kolmivaiheinen vikavirta on tämä kyseessä oleva.
Tämän näköinen tarra siitä keskuksesta löytyy:

 

[Pakana]

Juu kolmivaiheinen vikavirta on tämä kyseessä oleva.
Tämän näköinen tarra siitä keskuksesta löytyy:

Joo, eli nimellisvirta on 35A, vaikka asunnon pääsulakkeet olisikin 25A.

Sen 3 vaiheisen 25A vikiksen perään kärsii kyllä laittaa 10+16A JSKt per vaihe.

 

[Santori]

mihin sijoitetaan pistorasia(t) kun keittiöremppa tehdään ja laitetaan erillisuuni ja keittotaso päällekkäin?

 

[Tonnin Seteli]

mihin sijoitetaan pistorasia(t) kun keittiöremppa tehdään ja laitetaan erillisuuni ja keittotaso päällekkäin?

Anteeksi todella huono vastaus ohi kysymyksen, mutta miksi? Erillislaitteiden ilmeisin etu on, ettei liesitason ja uunin tarvitse olla vittumaisesti päällekkäin.

 

[dot1q]

Anteeksi todella huono vastaus ohi kysymyksen, mutta miksi? Erillislaitteiden ilmeisin etu on, ettei liesitason ja uunin tarvitse olla vittumaisesti päällekkäin.

Halunnee "one piece" työtason. Jolloin vanhan keittiön saneerauksessa toi on ihan fiksu vaihtoehto.

 

[Santori]

Anteeksi todella huono vastaus ohi kysymyksen, mutta miksi? Erillislaitteiden ilmeisin etu on, ettei liesitason ja uunin tarvitse olla vittumaisesti päällekkäin.

No on oikeastaan ainoa järkevä sijoittelu.. kyse on kesämökin keittiöstä eikä tilaa kauheasti ole

 

[Pakana]

Yleensähän nuo kytketään siihen vanhan lieden rasiaan käyttäen liitäntäkantta johon saa kaksi kaapelia

 

[Miksuu]

luulen että @Santori haluaa myös tietää niiden muiden välineiden käyttöön tulevien pistorasioiden paikat/määräykset eikä vaan uunin/tason.. mutta kyllä sähkäri osaa sanoa mihin voi laittaa kun kertoilee toiveet

 

[gratnak]

Löytyykö laadukkaita kovavaippakaapeleita tavallisiin talon sähkövetoihin muissa väreissä kuin valkoisena ja ruskeana? Onko linkata tuotteeseen?

 

[Copper]

Löytyykö laadukkaita kovavaippakaapeleita tavallisiin talon sähkövetoihin muissa väreissä kuin valkoisena ja ruskeana? Onko linkata tuotteeseen?

Värilliset MMJ-kaapelit saneeraus- ja uudisrakennuskohteisiin | Sonepar Suomi Oy | sähkö | tele | automaatio

Värilliset MMJ-kaapelit soveltuvat pääasiassa kiinteään pinta-asennukseen sellaisissa kohteissa, joissa kaapelin värin ei haluta erottuvan pintamateriaalista. Värejä löytyy musta, ruskea, punamulta ja keloharmaa. Tuotteisiin löytyy markkinoilta myös saman sävyiset kalusteet ja kiinnittimet...

ideat.sonepar.fi

"Värejä löytyy musta, ruskea, punamulta ja keloharmaa. Tuotteisiin löytyy markkinoilta myös saman sävyiset kalusteet ja kiinnittimet".

Varmaan joka kylän sähköliike noita sulle tilaa, jos ei ole tukkuun muuten pääsyä. Hinta voi olla sitten ihan mitä vain.

 

[gratnak]

Värilliset MMJ-kaapelit saneeraus- ja uudisrakennuskohteisiin | Sonepar Suomi Oy | sähkö | tele | automaatio

Värilliset MMJ-kaapelit soveltuvat pääasiassa kiinteään pinta-asennukseen sellaisissa kohteissa, joissa kaapelin värin ei haluta erottuvan pintamateriaalista. Värejä löytyy musta, ruskea, punamulta ja keloharmaa. Tuotteisiin löytyy markkinoilta myös saman sävyiset kalusteet ja kiinnittimet...

ideat.sonepar.fi

"Värejä löytyy musta, ruskea, punamulta ja keloharmaa. Tuotteisiin löytyy markkinoilta myös saman sävyiset kalusteet ja kiinnittimet".

Varmaan joka kylän sähköliike noita sulle tilaa, jos ei ole tukkuun muuten pääsyä. Hinta voi olla sitten ihan mitä vain.

Kiitos! Arvelinkin, että värejä pitäisi olla useampaa, mutta en löytänyt. Missä hinnoissa nämä kaapelit yleensä pyörii?

EDIT: eikö toi MMJ ole löysää piuhaa? Pintavetoon nimenomaan on tarve, eikös silloin kovavaippakaapeli ole ainoa oikea vaihtoehto?

 

[Copper]

Kiitos! Arvelinkin, että värejä pitäisi olla useampaa, mutta en löytänyt. Missä hinnoissa nämä kaapelit yleensä pyörii?

EDIT: eikö toi MMJ ole löysää piuhaa? Pintavetoon nimenomaan on tarve, eikös silloin kovavaippakaapeli ole ainoa oikea vaihtoehto?

MMJ:tä käytetään ~99% pintavedoissa. Jossain teollisuudessa sitten eri. Kaippa sielläkin vedetään MMJ JAPPiin.

Hinnat näytti nopeasti googletettuna olevan melko suolaisia 2,5-3€/m. Kun perus MMJ 3x1,5S on alle 1€/m.

 

[Algron28]

Kiitos! Arvelinkin, että värejä pitäisi olla useampaa, mutta en löytänyt. Missä hinnoissa nämä kaapelit yleensä pyörii?

EDIT: eikö toi MMJ ole löysää piuhaa? Pintavetoon nimenomaan on tarve, eikös silloin kovavaippakaapeli ole ainoa oikea vaihtoehto?

Ei kait tuota MPLM kaapelia käytä kuin puristit jotka hakevat vanhanajan tunnelmaa ja muut sitten ihan MMJ:llä? Sitä MPLM:kin tietääkseni saa joitain tyyppejä ruskeana.

 

[gratnak]

Ei kait tuota MPLM kaapelia käytä kuin puristit jotka hakevat vanhanajan tunnelmaa ja muut sitten ihan MMJ:llä? Sitä MPLM:kin tietääkseni saa joitain tyyppejä ruskeana.

Täällä on puristi, joka tahtoo rempata lähes 100v. talonsa nätiksi

 

[0nanias]

Ei kait tuota MPLM kaapelia käytä kuin puristit jotka hakevat vanhanajan tunnelmaa ja muut sitten ihan MMJ:llä? Sitä MPLM:kin tietääkseni saa joitain tyyppejä ruskeana.

Jeps, MPLM vaatii ihan omanlaisensa kiinnikkeet, kalusteet sekä asentajan.

 

[Algron28]

Täällä on puristi, joka tahtoo rempata lähes 100v. talonsa nätiksi

Kyllähän sillä osaava saa todella siistin asennuksen, varsinkin kun käytetään vielä kiinnitykseen jotain lyöntikiinnikettä (tai yleensäkin jotain muuta kuin niitä perinteisiä naulakiinnikkeitä.)

 

[gratnak]

Kyllähän sillä osaava saa todella siistin asennuksen, varsinkin kun käytetään vielä kiinnitykseen jotain lyöntikiinnikettä (tai yleensäkin jotain muuta kuin niitä perinteisiä naulakiinnikkeitä.)

Itse ajattelin vedot tehdä, kytkennät saa tehdä ammattimies. Kiinnitys juurikin sellaisella U-kiinnikkeellä, mihin tarvitsee sen lyöntityökalun. Tuo MMJ tahtoo mutkitella vaaksan matkallakin vähäsen ja pistää ikävästi silmään. Ulkorakennuksissa ja vähäpätöisimmissä asennuksissa menettelee ihan hyvin sekin.

 

[Pakana]

Itse ajattelin vedot tehdä, kytkennät saa tehdä ammattimies. Kiinnitys juurikin sellaisella U-kiinnikkeellä, mihin tarvitsee sen lyöntityökalun. Tuo MMJ tahtoo mutkitella vaaksan matkallakin vähäsen ja pistää ikävästi silmään. Ulkorakennuksissa ja vähäpätöisimmissä asennuksissa menettelee ihan hyvin sekin.

Laatuvalmistajan MMJ kaapeli kelalta vedettynä asettuu kyllä suoraksi, mutta asentajasta se lopunviimein on kiinni, myös sillä metallivaippaisella kaapelilla.

Sillä lettikiinnikkeellä voi kyllä MMJ:nkin kiinnittää, mutta jos sielu haluaa sen originaalin, niin onhan se ymmärrettävää.

 

[tilaus]

Asiasta toiseen. Esmin keskuskellon ohjainlaitteesta kyse; varmaankin tiedusteltu aiemmin mutta löytyisikö valmista ohjainlaitetta joka antaa minuutin välein +24VDC ja kääntäen -24VDC joka toinen minuutti kellokoneistolle. Shcneider:lla on ratkaisu mutta etsinnässä tiukan budjetin vaihtoehto jos on.
Sfnet.elektroniikka ryhmässä oli joskus rakennussarja mutta valmis boxi etsinnässä...

FFS07572021 - Pääkello, Esmi AJ, WDP-Q | Schneider Electric Suomi

Schneider Electric Suomi. FFS07572021 - Pääkello, Esmi AJ, WDP-Q.

www.se.com

 

[Pakana]

Asiasta toiseen. Esmin keskuskellon ohjainlaitteesta kyse; varmaankin tiedusteltu aiemmin mutta löytyisikö valmista ohjainlaitetta joka antaa minuutin välein +24VDC ja kääntäen -24VDC joka toinen minuutti kellokoneistolle. Shcneider:lla on ratkaisu mutta etsinnässä tiukan budjetin vaihtoehto jos on.
Sfnet.elektroniikka ryhmässä oli joskus rakennussarja mutta valmis boxi etsinnässä...

FFS07572021 - Pääkello, Esmi AJ, WDP-Q | Schneider Electric Suomi

Schneider Electric Suomi. FFS07572021 - Pääkello, Esmi AJ, WDP-Q.

www.se.com

Mä toteuttaisin tuon Siemens Logo!lla jos pitäisi asiakkaalle tehdä, mutta periaatteessa mikä tahansa reaaliaikakellon sisältävävä kontrolleri tuon toteuttaa kahdella kaksi kärkisellä releellä.

Kyllä tuon suunnilleen kymmenesosahinnalla saa, jos ei tarvitse olla sähkökatkon kestävä systeemi.

 

[djmake]

Laatuvalmistajan MMJ kaapeli kelalta vedettynä asettuu kyllä suoraksi, mutta asentajasta se lopunviimein on kiinni, myös sillä metallivaippaisella kaapelilla.

Sillä lettikiinnikkeellä voi kyllä MMJ:nkin kiinnittää, mutta jos sielu haluaa sen originaalin, niin onhan se ymmärrettävää.

Pakko myöntää, etten haluaisi itsekään vanhaan MMJ:tä pinta-asennuksena. Tai no, en oikeastaan mihinkään näkyvälle paikalle. Kyllä, sen saa lähes suoraksi (nimenomaan kelalta, nipusta heikommin) mutta MPLM:ää vaatii jos haluaa oikeasti suoraa ja sellaisena pysyvää.

Joskus ikuisuus sitten tuota on ollut pakko joku pätkä vetää ja siitä oppi kaksi asiaa: Toivottavasti ei tarvitse koskea ja tuon kanssa tarvitaan ihan eri asioita vs mmj. Eli kuten edellä olikin todettua, vaatii kyllä pätevän asentajan jotta lopputulos on oikeasti siistiä.

Asiasta toiseen. Esmin keskuskellon ohjainlaitteesta kyse; varmaankin tiedusteltu aiemmin mutta löytyisikö valmista ohjainlaitetta joka antaa minuutin välein +24VDC ja kääntäen -24VDC joka toinen minuutti kellokoneistolle. Shcneider:lla on ratkaisu mutta etsinnässä tiukan budjetin vaihtoehto jos on.
Sfnet.elektroniikka ryhmässä oli joskus rakennussarja mutta valmis boxi etsinnässä...

FFS07572021 - Pääkello, Esmi AJ, WDP-Q | Schneider Electric Suomi

Schneider Electric Suomi. FFS07572021 - Pääkello, Esmi AJ, WDP-Q.

www.se.com

Oliko tähän enempää reunaehtoja ja mikä on se tiukka budjetti? Puhutaanko jostain yksittäisen kellon henkiin herättämisestä vai kymmenistä kelloista?
Itse olisit tekemässä? Onko elektroniikka vai logiikka tutumpaa vai onko haussa täysin valmis ratkaisu?

Mä toteuttaisin tuon Siemens Logo!lla jos pitäisi asiakkaalle tehdä, mutta periaatteessa mikä tahansa reaaliaikakellon sisältävävä kontrolleri tuon toteuttaa kahdella kaksi kärkisellä releellä.

Kyllä tuon suunnilleen kymmenesosahinnalla saa, jos ei tarvitse olla sähkökatkon kestävä systeemi.

Jos kyse on yksittäisestä niin Logo! ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Monesta muusta poiketen softa maksaa tosin startterikittiä saa välillä ihan ok hinnalla. Ja jos itselleen tekee, ei toki kukaan kysele softan lisenssin perään.

Kuitenkin, Logo! tai joku muu monesta kellollisesta vaihtoehdosta olisi omakin valinta. Ja jos muutakin tarvetta on kuin kellojen ohjaus, esim Unitronicsin tarjouksista saa Sambaa välillä ihan kohtuulliseen hintaan. Sillä tekeekin jo käyttöliittymää myöden kaiken mutta pelkkään kellojen ohjaukseen on toki turhan järeä ja opettelun kynnys on hieman korkeampi.

Sähkökatkon kestävyydestä ei ollut mainintaa mutta kovin haastava tuollaista ei ole varmistaa jos tarve on. Jos taas kellojen ei tarvitse katkojen aikana käydä niin kovin vaativasta ohjauksesta ei puhuta jos jollain pikkulogiikalla toteuttaa takaisin aikaan ajamisen sähköjen palauduttua. Tarvita edes matikkatukea, ihan laskurilla väliin jäävät pulssit ja kun sähköt palaavat, ajaa pulssit kelloille.
Ja jos logiikka tukee järkevää laskemista, ei sitä edes tarvitse pitää katkon aikaa hengissä. Laskee aikaeron ja siitä pulssimäärän.

 

[gratnak]

Kyselen taas noista kovavaippajohdoista, vähän on itsellä termit ja lyhenteet hukassa. Näyttää olevan MPLM -lyhenteellä nämä, mutta löytyy Ruotsista esim MJAM -lyhenteellä. Onko näillä jotain eroa? Mistä nämä lyhteet tulevat ja onko tietoa, mistä näitä saisi tilattua ulkomailta? Hinta on aivan järkyttävä kotimaassa.