Kysymyksiä sähkömiehille

Saunan kiukaan pistokkeeseen tulee 6 johtoa. Eikö näitä pitäisi tulla vain 5?
Musta, sininen, valkoinen, kelta/vihreä ja 2kpl ruskeita.
Kuuluu tulla ohjausjohdin kun käytetään SLY-mukaista tehonpudotuskytkentää. Eli kiukaan ollessa päällä ohjaa keskuksessa olevalla releellä sähkölämmityksen pois. Fiksut suunnittelijat nuo lisäjohtimet vaatineet vaikkei niitä välttämättä edes käytetty. Sähkäri kyllä tietää kuinka toimia sillä väreihin ei pelkästään voi luottaa.
 
Cat (cat7 S/FTP tms parisuojattu) kaapeli on useilla valmistajilla ollut se suositeltu kaapeli kun mukana tulleet johtimet liian pitkät ilmeisesti juuri maailmanlaajuisen saatavuuden takia.
Tarkoitit varmasti liian lyhyet mutta kyllä, osa suosittelee tuota ja silloin valinta on ihan ok jos syitä ei ole valita muuta.

Eli tietenkin valmistajalta aina varmistetaan mikä sopii. Tässä tapauksessa kysyjällä ei ollut laitevalmistajalta kuin poikkipinta-alatieto eli valmistaja ei syystä tai toisesta ollut antanut muuta lausuntoa asiasta.
Valmistaja oli ilmoittanut poikkipinnan. En näe mitään tarvetta kyseenalaistaa sitä varsinkaan tuntematta laitetta. Mutta ihan lausuntoa pitäisi olla spekseissä kerrotun tueksi. Miksi ei vaan voi tehdä kerrotun mukaan jos oikeita perusteita muuhun ei ole?

Hyvin erikoinen keissi että yhteistä johdinta käytetään kaikkien vaiheiden mittauksille ja olisi mielenkiintoista tietää minkä tasoinen vaihekuormien tarkkuus voidaan saavuttaa tavalla mikä on lähtökohtaisesti kielletty energiamittareiden ohjeissa.
Ei normaalein mutta valmistaja on tehnyt tuollaisen ratkaisun syystä tai toisesta. Joten tarkkuus on silloin riittävä, muu on aika merkityksetöntä. Eikä tuollaisessa edes ole tarvetta mihinkään erityisen suuriin tarkkuuksiin. Prosentinkin tarkkuudella päästään hyvinkin riittävään.

Mikään ei estä vetämästä neljällä parilla mutta voi olla varsin varma, että kahdella tuollainen johdotetaan jos valmistaja niin ohjeistaa. Ei varsinkaan se rivisähkäri ala kyseenalaistamaan aina ja kaikea, osaaminenkaan ei siihen riitä.

Erikoisesti oletat että joku käyttäisi asiakkaan järjestelmään mitään muuta kuin hyväksyttyä kaapelia. Nimenomaan tässä TSI-käyttäjä itselleen etsi ratkaisua.
Jos puhutaan "otetaan auton perästä se risa ethernet ja johdotetaan sillä" niin kyllä siitä saa kuvan minkä tahansa kaapelin käyttämisestä. Ei mitään mainintaa edes siitä, mikä cat. Omiin virityksiin voi käyttää mitä sattuu mutta ainakin itse sain käsityksen, että tuo on normaali tapasi toimia. Ei tarvitse olla uutta, ei kuranttia ei jne.
Ja nimenomaan tee se itse joten silloin ei todellakaan ole syytä lähteä soveltamaan. Jos valmistaja tahtoo 0,75mm2 niin sillä mennään, ei millään ethernetillä.
 
Onnistuukohan vanhan 4 pinnisen strömbergin voimavirtapistokkeen tilalle asennuttamaan suoraan nykyaikaisen 5 napaisen, vai pitääkö vetää keskukselta uusi piuha kokonaan? Tuossa "romppaisen hanskassa" on 3 vaihetta ja suojamaa, eikä nollaa?
 
Onnistuukohan vanhan 4 pinnisen strömbergin voimavirtapistokkeen tilalle asennuttamaan suoraan nykyaikaisen 5 napaisen, vai pitääkö vetää keskukselta uusi piuha kokonaan? Tuossa "romppaisen hanskassa" on 3 vaihetta ja suojamaa, eikä nollaa?
Uusi kaapeli ainoa vaihtoehto. Suojamaata ei saa käyttää missään olosuhteissa myös nollakaapelina.
 
Uusi kaapeli ainoa vaihtoehto. Suojamaata ei saa käyttää missään olosuhteissa myös nollakaapelina.
Lähes noin mutta...
Jos tuollaiseen paikkaan asennetaan uusi pistoke niin kyllä se kaapeli uusiksi menee. Jos taas käyttö on yhdelle laitteelle, joka toimii ilman nollaa niin mikään ei estä kytkemästä kiinteästi. Onnistuu vanhalla kaapelilla. Pistokkeen uusimista toki kysyttiin mutta jos uusi kaapelointi on hankala toteuttaa, on ihan paikallaan miettiä, onko tosiaan kyse yhdestä laitteesta vai jostain muusta.

Toki pistoketyyppi on spesiaalimmassa käytössä valittavissa mutta menee jo kauemmas aiheesta. Normia viisinapaista voimavirtaa ei kuitenkaan tuohon laiteta jos kaapelointi on kolme vaihetta ja maa. Jos taas kaapelissa on vaiheet ja nolla, voi miettiä vielä uudelleen mutta uusi kaapeli on silti suotavin.
 
Kiitos, Uusiksi tuo kaapelikin sitten menee, tarkoitus että saisi tuosta samasta sitten otettua tarvittsessa hitsauskoneelle 1*16A pistokkeen adapterilla, kun tallin muut sähköt on 1*10A nallin takana
 
Kiitos, Uusiksi tuo kaapelikin sitten menee, tarkoitus että saisi tuosta samasta sitten otettua tarvittsessa hitsauskoneelle 1*16A pistokkeen adapterilla, kun tallin muut sähköt on 1*10A nallin takana

Kun uusiksi menee, niin kyllä se sähköasentaja asentaa siihen kolmivaiherasian viereen kiinteän yksivaiherasiankin, ettei tarvi adaptereiden kanssa käydä pelleilemään.
 
Kun uusiksi menee, niin kyllä se sähköasentaja asentaa siihen kolmivaiherasian viereen kiinteän yksivaiherasiankin, ettei tarvi adaptereiden kanssa käydä pelleilemään.
Tai voihan siihen asentaa ~3vaiherasian jossa on valmiiksi 1~vaihepistorasia.
 
Helpoin silti marssia lähimpään liikkeeseen ja kysyä, mitä löytyy tarpeeseen x ja onko jostain jäänyt sopiva pätkä.
Ois helppo marssia jos tietäisi missä tällainen lähin liike on. Espoo ihan kohtuu kokoinen kaupunki, mutta en kyllä tiedä yhtään tällaista palvelevaa sähköliikettä jolla olisi myymälä. Asennusliikkeillä ei yleensä ole edes toimistoa ja myymälät on sitten hehtaarihalleja joista suuri osa ei edes myy kuluttajille.
 
Kun uusiksi menee, niin kyllä se sähköasentaja asentaa siihen kolmivaiherasian viereen kiinteän yksivaiherasiankin, ettei tarvi adaptereiden kanssa käydä pelleilemään.

Mitä pelleilemistä niiden kanssa on? Varsin näppäriä kapistuksia. Saa helposti mukaan jolloin saa muuallakin siitä 3-vaihe rasiasta otettua 1-vaihe koneille sähköt.

Ei ole edes pahan hintaisia noi adapterit. Serkkupojan talliin moisen hommasin jo vuosia sitten. Taisi vajaa 30€ maksaa eikä ole kaduttanut hetkeäkään.
 
Ois helppo marssia jos tietäisi missä tällainen lähin liike on. Espoo ihan kohtuu kokoinen kaupunki, mutta en kyllä tiedä yhtään tällaista palvelevaa sähköliikettä jolla olisi myymälä. Asennusliikkeillä ei yleensä ole edes toimistoa ja myymälät on sitten hehtaarihalleja joista suuri osa ei edes myy kuluttajille.
Huhta sähkötekniikka myy ainakin jotain. Kokemusta ei ole mutta joku verkkokauppa niillä on. Bauhaus myy kanssa montaa eri kaapelimallia, että jos tietää mitä hakee niin kannattaa katsoa sieltä. Myyvät metritavaranakin.
 
Mitä pelleilemistä niiden kanssa on? Varsin näppäriä kapistuksia. Saa helposti mukaan jolloin saa muuallakin siitä 3-vaihe rasiasta otettua 1-vaihe koneille sähköt.

Lähinnä se, että jos käyttöpaikalla on tiedossa toistuva tarve yksivaihesähkölle, niin samapa sille on oma rasiansa laittaa. Tai sitten se kombirasia, jos semmoisista tykkää.
 
Lähes noin mutta...
Jos tuollaiseen paikkaan asennetaan uusi pistoke niin kyllä se kaapeli uusiksi menee. Jos taas käyttö on yhdelle laitteelle, joka toimii ilman nollaa niin mikään ei estä kytkemästä kiinteästi. Onnistuu vanhalla kaapelilla. Pistokkeen uusimista toki kysyttiin mutta jos uusi kaapelointi on hankala toteuttaa, on ihan paikallaan miettiä, onko tosiaan kyse yhdestä laitteesta vai jostain muusta.

Toki pistoketyyppi on spesiaalimmassa käytössä valittavissa mutta menee jo kauemmas aiheesta. Normia viisinapaista voimavirtaa ei kuitenkaan tuohon laiteta jos kaapelointi on kolme vaihetta ja maa. Jos taas kaapelissa on vaiheet ja nolla, voi miettiä vielä uudelleen mutta uusi kaapeli on silti suotavin.
Teknisesti ottaen siellä on kolme vaihejohtoa ja pen johdin.

Ei ole tullut tuollaisen uusimista eteen, mutta jos vanha pistorasia on viallinen, niin sen saa kyllä korjata vaihtamalla se ehjään... En kyllä äkkiä osaa sanoa miten pykälä pitäisi tuossa kohtaa tulkita, saako sen vaihtaa cee rasiaan, vai pitääkö jostain haalia uusi vanha strömberg tilalle.
 
Teknisesti ottaen siellä on kolme vaihejohtoa ja pen johdin.

Ei ole tullut tuollaisen uusimista eteen, mutta jos vanha pistorasia on viallinen, niin sen saa kyllä korjata vaihtamalla se ehjään... En kyllä äkkiä osaa sanoa miten pykälä pitäisi tuossa kohtaa tulkita, saako sen vaihtaa cee rasiaan, vai pitääkö jostain haalia uusi vanha strömberg tilalle.

Olinkin aikeissa ihan samantapaista kirjoitella, kun standardi: "SFS 6000-8-802 Täydentävät vaatimukset Sähköasennusten korjaus muutos ja laajennustyöt" sallii pääsääntöisesti -joitakin poikkeuksia lukuunottamatta aihealueensa hommat tehtävän alkuperäisten asennusten aikaisten määräystenkin mukaan.
Esim jos lisätään vaikka pistorasia niin ei keskukselta asti tarvi uutta erillisellä suojajohdolla olevaa johtoa alkaa vetämmään vaan riittää että uusi osuus vedetään erillisellä suojajohdolla ja lähtöpäässä nollataan -eihän ao. tapaus juurikaan tästä poikkea.
Tuo standardi tuntuu olevan hyvin monelle vieras, kun hyvin usein tuputetaan uudisasennusten määräyksiä vaikka hyvin usein kyse kohteesta jossa tuota standardia ja sen sallimia helpotuksia saisi soveltaa.
 
Olinkin aikeissa ihan samantapaista kirjoitella, kun standardi: "SFS 6000-8-802 Täydentävät vaatimukset Sähköasennusten korjaus muutos ja laajennustyöt" sallii pääsääntöisesti -joitakin poikkeuksia lukuunottamatta aihealueensa hommat tehtävän alkuperäisten asennusten aikaisten määräystenkin mukaan.
Esim jos lisätään vaikka pistorasia niin ei keskukselta asti tarvi uutta erillisellä suojajohdolla olevaa johtoa alkaa vetämmään vaan riittää että uusi osuus vedetään erillisellä suojajohdolla ja lähtöpäässä nollataan -eihän ao. tapaus juurikaan tästä poikkea.
Tuo 802 määrittelee eron korjaus ja muutos / laajennustöiden välille ja vain korjauksiin pätee pitkästi tuo alkuperäisen aikakauden mukaisesti. Muutos / laajennushan määritellään "yleensä SFS 6000 vaatimuksia" ja kasa täsmennyksiä perään.
Mutta kuten totesit, automaattinen vastaus ei ole uusintapakko ja monessa tilanteessa vanhaa voi ainakin jatkaa uudella kunhan noissa täsmennyksissä ei ole mitään huomioitavaa.

802 määrittelee kuitenkin ryhmäjohdosta "PEN-johtimen pitää täyttää sekä nolla- että suojamaadoitusjohtimen vaatimukset". Koska tuon kohteen kaapeli ei ole tiedossa niin siitä oma ajatus, että nollan kera onnistuu mutta jos maa niin ei välttämättä. Toki oletettavasti sellaista kaapelikokoa vielä, jossa maa samaa paksuutta kuin muut mutta vanha asennus niin näkemättä vaikea olla varma.
Ja toki tuon olisin voinut kirjoittaa muodossa "jos PEN on samaa paksuutta kuin vaihejohtimet niin onnistuu mutta jos ohuempi niin vaatii tarkempaa tutkimista". Tulipa vaan olo, että olisi selvempi tuo maa ja nolla mutta taisi olla epäselvempi.

Ja jos olisi kiinteästi laite, joka ei nollaa kaipaa niin poikkipinta riittää. Mutta uudella rasialla / yksivaiheisia lisäten on tuo nollan riittävyys katsottava. Siitä taas voidaan olla montaa mieltä, onko kyseessä korjaus vai muutos jos rasia pois ja kiinteästi laite.

Ihan käytännön juttuna sen 3-vaiherasian nollaus voi olla tekemätön paikka rasian sisällä. En olisi yllättynyt, jos tuollaisessa vanhassa on niin tukevaa kaapelia, ettei sovi järkevästi liittimiin. Tosin jos combirasiaa ei laiteta vaan halutaan erikseen 1~rasiat, tulee automaattisesti jakorasia ja tuo hoituu sillä. Eli tilanne, kuten kirjoitit. Vanhan jatkoa uudella. Tosin tuo PEN pitää vähintäänkin silti katsoa.

Tuo standardi tuntuu olevan hyvin monelle vieras, kun hyvin usein tuputetaan uudisasennusten määräyksiä vaikka hyvin usein kyse kohteesta jossa tuota standardia ja sen sallimia helpotuksia saisi soveltaa.
Uudisasennusten määräyksillä on vaikea mennä pieleen, vanhoilla taas on. Lisäksi uudet osaa moni huomattavasti paremmin. Kohde tosin ratkaisee paljon, joku normi okt on huomattavasti helpompi vs suurempi.
Lisäksi aina on se muuttuja nimeltään asiakas (tai vaikka satunnainen kyselijä). Ota siinä sitten selvää, tehdäänkö samalla rakennusteknistä remppaa. Yhtäkkiä onkin se rintsikan vessa muutettu suihkuksi ja taas meni pieleen jne.
Eli eiköhän se syy ole aika suoraan "ois tällanen nopea kysymys" ja siihen sitten vastaus on uudisasennusten mukaan. Jos taas yksi taho hoitaa homman alusta loppuun niin silloin kyse ei voi olla enää tietämättömyydestä ja on aivan aiheellista kyseenalaistaa syyt, jos ollaan laittamassa paljonkin uusiksi.

Toisaalta tuo erityistilat ja täydentävät on ollut omana kirjanaan joten onko sitä aina edes olemassa vaikka pitäisi? Tai muistetaanko avata miten usein?

En kyllä äkkiä osaa sanoa miten pykälä pitäisi tuossa kohtaa tulkita, saako sen vaihtaa cee rasiaan, vai pitääkö jostain haalia uusi vanha strömberg tilalle.
Taisit pohtia määritelmää korjaus / muutos. Korjaus menee pääsääntöisesti (kuten Jiispo totesikin) vanhojen mukaan mutta vastaavan uuden laitteen määritelmä jää kyllä helpommin hämärämmäksi. Tuo 802 kun määrittelee "käyttäen alkuperäistä asennustapaa". Samassa on myös määritelmä, ettei käyttätarkoitus saa muuttua jotta on rinnastettavissa korjaukseen. Alkuperäinen käyttötarkoitus kysytyssä ei kuitenkaan ole ollut 1~käyttö joten combirasiakin on tavallaan kysymysmerkki.

Mitä luultavammin tuollaiseen laitetaan vain miettimättä se uusi ja siinä kaikki. Mutten välitä itsekään tulkita, onko tuo korjausta vai muutosta.

Ja huoh... Yhdestä rasian vaihdosta kuus arkillista tekstiä...
 
Viimeksi muokattu:
Ja jos olisi kiinteästi laite, joka ei nollaa kaipaa niin poikkipinta riittää. Mutta uudella rasialla / yksivaiheisia lisäten on tuo nollan riittävyys katsottava. Siitä taas voidaan olla montaa mieltä, onko kyseessä korjaus vai muutos jos rasia pois ja kiinteästi laite.

Jos ehjä rasia vaihdetaan uuteen niin mielestäni se on silloin muutos.

Mutta ainahan voi omistajalle antaa vasaran käteen ja pyytää lyömään vanhasta rasiasta suojakansi paskaksi jolloin siitä tulee vanhan korjaus. ;)
 
Eiköhän ne strömbergit ole kaikki niin vanhoja että kuluneisuuden takia ne voidaan katsoa korjaustarpeessa olevaksi.. Vaikkei koskaan olisikaan ollut käytössä.
 

Muistelen että ainakin valokatkaisijoiden osalta Impressivon kehykset/peitelevyt sopivat Jussien runkoihin. Mahtaako sama päteä näiden pistorasioiden kanssa?
 
Löytyykö ulkopistorasiaa missä olisi valmiina merkkivalo kun pistorasiaan menee virtaa? Koittanut penkoa nettiä, mutta ei löydy kun sisäkäyttöön olevia. Tarkoitus olisi laittaa shelly ohjaamaan pistorasiaa, niin näkisi aina onko päällä niin ei turhaan tullessa kotiin autoa lämmitä jos sattuu olevan pistorasia päällä.
 

Muistelen että ainakin valokatkaisijoiden osalta Impressivon kehykset/peitelevyt sopivat Jussien runkoihin. Mahtaako sama päteä näiden pistorasioiden kanssa?
Samat rungot on.
 
Löytyykö ulkopistorasiaa missä olisi valmiina merkkivalo kun pistorasiaan menee virtaa?

Mul on ollut tommonen jo monta vuotta autokatoksessa vaikka onkin sisäkäyttöön speksattu. Jätä se Shelly välistä pois.
 
Löytyykö ulkopistorasiaa missä olisi valmiina merkkivalo kun pistorasiaan menee virtaa? Koittanut penkoa nettiä, mutta ei löydy kun sisäkäyttöön olevia. Tarkoitus olisi laittaa shelly ohjaamaan pistorasiaa, niin näkisi aina onko päällä niin ei turhaan tullessa kotiin autoa lämmitä jos sattuu olevan pistorasia päällä.
En muista missään nähneeni tuollaista pistorasiaa. Nimim. sähkäri. Olisiko sellainen idea mahdollista että asentaisi pistorasian lisäksi merkkivalokalusteen rasian viereen?
 
En muista missään nähneeni tuollaista pistorasiaa. Nimim. sähkäri. Olisiko sellainen idea mahdollista että asentaisi pistorasian lisäksi merkkivalokalusteen rasian viereen?
Niitä elektronisella vikiksellä olevia pistorasioita oli aiemmin jossa oli merkkivalo, mutta ei niitä enää mistään saa.. Ja taisi olla vielä että se vikis laukesi aina kun sähkö katkesi, eli ei soveltuisi vaikka josain sellaisen löytäisikin.
 
Löytyykö ulkopistorasiaa missä olisi valmiina merkkivalo kun pistorasiaan menee virtaa? Koittanut penkoa nettiä, mutta ei löydy kun sisäkäyttöön olevia. Tarkoitus olisi laittaa shelly ohjaamaan pistorasiaa, niin näkisi aina onko päällä niin ei turhaan tullessa kotiin autoa lämmitä jos sattuu olevan pistorasia päällä.
Kuten @Satellite totesi, erillistä merkkivaloa viereen. Ei valmiiksi valollisia tule itselläkään mieleen.

Toisaalta ainakin Calixin johtoa on ledillä. Defasta en ole ihan varma. Vaikka johdon jättäminen rasiaan on toisaalta huono tapa, en nyt näkisi ongelmaksi jos okt ja johdon pään saa nostettua seinälle tms ja siinä satunnaisesti sähkö on ilman autoa.

Mutta jos Shelly on ajatuksena, laittaisin itse mittaavan version. Ja toteutus niin, että sähköt eivät jää päälle jos rasiassa ei kulutusta ole. Ja jos jaksaa enemmän, saa vaikka testinkin joka kytkee liikkeellelähtöä edeltävänä iltana hetkeksi sähköt ja tarkistaa, oliko johto varmasti autossa kiinni.
Kotiautomaatioketjussa on mielestäni näitä toteuteltu.


Mul on ollut tommonen jo monta vuotta autokatoksessa vaikka onkin sisäkäyttöön speksattu. Jätä se Shelly välistä pois.
En pidä hyvänä ajatuksena käyttää sisäkäyttöön tehtyjä ulkona. Ja katsoisin myös mitoituksen reilumman marginaalin kera. Tuon laitteen maksimin kun ylittää tehokkaalla sisätilan lämppärillä ja moottorinlämmittimellä.
 
Pitäisi vetää autokatokselle sähköt (varaus myös sähköauton lataukselle). Sähkölaitos jätti tontille työmaaliittymän purun yhteydessä reilun pätkän AXMK 4x35S kaapelia ja työmaalta löytyisi myös reilu nippu 25 Keviä. Kuinka iso rikos olisi laittaa ryhmäkeskuksen ja autokatoksen päihin 5-napaiset 2.5...35 Al/Cu liittimet ja vetää sähköt noilla kahdella kaapelilla 50mm muoviputkessa autokatokselle?
 
Kuten @Satellite totesi, erillistä merkkivaloa viereen. Ei valmiiksi valollisia tule itselläkään mieleen.

Toisaalta ainakin Calixin johtoa on ledillä. Defasta en ole ihan varma. Vaikka johdon jättäminen rasiaan on toisaalta huono tapa, en nyt näkisi ongelmaksi jos okt ja johdon pään saa nostettua seinälle tms ja siinä satunnaisesti sähkö on ilman autoa.
Toisaalta jos pistorasiaa on tarkoitus käyttää auton esilämmitykseen, niin siinäkohtaahan sen viimeistään näkee kun johdon kytkee rasiaan kiinni.

Pitäisi vetää autokatokselle sähköt (varaus myös sähköauton lataukselle). Sähkölaitos jätti tontille työmaaliittymän purun yhteydessä reilun pätkän AXMK 4x35S kaapelia ja työmaalta löytyisi myös reilu nippu 25 Keviä. Kuinka iso rikos olisi laittaa ryhmäkeskuksen ja autokatoksen päihin 5-napaiset 2.5...35 Al/Cu liittimet ja vetää sähköt noilla kahdella kaapelilla 50mm muoviputkessa autokatokselle?
Rikoshan olisi ihan kauhea, mutta teknisesti tuo on ihan toimiva ratkaisu. JOhtuu vähän sitten siitä kuinka pitä tuo veto on, että onko se kuitenkaan järkevää.
 
Sylettää vaan viedä isoa kieppiä uudenkarheaa alumiinikaapelia Sorttiin ja ostaa hintavaa kuparia tilalle, kun maalaisjärki ei tosissaan löydä tuosta mitään ongelmaa. Veto on luokkaa vajaa 15 metriä eli kovin pitkä se ei ole. Liittimet saisi muutamalla kympillä.
 
Sylettää vaan viedä isoa kieppiä uudenkarheaa alumiinikaapelia Sorttiin ja ostaa hintavaa kuparia tilalle, kun maalaisjärki ei tosissaan löydä tuosta mitään ongelmaa. Veto on luokkaa vajaa 15 metriä eli kovin pitkä se ei ole. Liittimet saisi muutamalla kympillä.
Joo, varsinkin kun tuo kaapeli on valmiina.. Oman mä tekisin kyllä noin, mutta asiakkaalle jäisi tekemättä, ainakin ilman Kirjan konsultointia.

En nyt ala hakemaan pykäliä, mutta jos tuon AXMK:n kuorisi ja ujuttaisi pelkät johtimet esim vesijohtoputken läpi tuo saattaisi olla täysin luvallinenkin... En tosiaan ole pahemmin tutkinut saisiko maakaapelin tehdä itse suojaputkesta ja irtojohtimista..
 
Niitä elektronisella vikiksellä olevia pistorasioita oli aiemmin jossa oli merkkivalo, mutta ei niitä enää mistään saa.. Ja taisi olla vielä että se vikis laukesi aina kun sähkö katkesi, eli ei soveltuisi vaikka josain sellaisen löytäisikin.
Ei vaan homma meni niinpäin että vikis teki itse resetin jos sähköt kävi pois eli kuittasi vikatilan itsestään pois. Siksi ne kiellettiin täysin.
 
Joo, varsinkin kun tuo kaapeli on valmiina.. Oman mä tekisin kyllä noin, mutta asiakkaalle jäisi tekemättä, ainakin ilman Kirjan konsultointia.

En nyt ala hakemaan pykäliä, mutta jos tuon AXMK:n kuorisi ja ujuttaisi pelkät johtimet esim vesijohtoputken läpi tuo saattaisi olla täysin luvallinenkin... En tosiaan ole pahemmin tutkinut saisiko maakaapelin tehdä itse suojaputkesta ja irtojohtimista..
Kaksi keviä joista toinen merkitty nollaksi ei kyllä oikea tapa ole toimia. Ulkopuoliselle ei tosiaan ainakaan, oman osalta harkitkoon jokainen itse, mihin on valmis.

Mutta jos alumiinia haluaa vetää, maksaa tuo 15 metriä 16mm2 kaapelilla muutaman kympin. Rahallisesti siis kyse ei ole isosta asiasta.

Maakaapelointia tuohon tapaan ei ole kyllä tullut edes mietittyä. En usko lailliseksi mutta kirjaa ei nyt juuri ole käsillä. Toisaalta... Vaikka olisikin ok niin miksi nähdä vaivaa? Putkikin maksaa joten hintaero uuteen kaapeliin jää varsin pieneksi.
 
Kaksi keviä joista toinen merkitty nollaksi ei kyllä oikea tapa ole toimia. Ulkopuoliselle ei tosiaan ainakaan, oman osalta harkitkoon jokainen itse, mihin on valmis.
En oikein tiedä mikä aivopieru kävi, mutta ajattelin jotenkin että siellä kaapelissa olisi sininen kevin sijaan..
 
Ei vaan homma meni niinpäin että vikis teki itse resetin jos sähköt kävi pois eli kuittasi vikatilan itsestään pois. Siksi ne kiellettiin täysin.
No tuosta olen kyllä 100varma että se ei itsekseen resetoitunut takaisin päälle omin lupineen.

En nyt muista minkä valmistajan rasiasta puhun (pienellä googlailulla todennäköisesti SUVI44), saneerauskohteissa niitä tuli aika paljon asennettua, ja niissä paloi pieni led valo kun virta oli päällä. Jotenkin mulla on vaan mielikuva että se olisi aina sammunut jos sähköt katkaisi, ehkä juurikin kiertämään sitä ongelmaa että normaalisti elektroniset vikikset ei toimi jos niillä ei ole sähköä.
 
No tuosta olen kyllä 100varma että se ei itsekseen resetoitunut takaisin päälle omin lupineen.

En nyt muista minkä valmistajan rasiasta puhun (pienellä googlailulla todennäköisesti SUVI44), saneerauskohteissa niitä tuli aika paljon asennettua, ja niissä paloi pieni led valo kun virta oli päällä. Jotenkin mulla on vaan mielikuva että se olisi aina sammunut jos sähköt katkaisi, ehkä juurikin kiertämään sitä ongelmaa että normaalisti elektroniset vikikset ei toimi jos niillä ei ole sähköä.
En nyt löydä enää Tukesin sivuja tuota koskien mutta vaikka se kuinka tyhmältä kuulostaa niin totuus oli tuollainen. Jännitteestä riippuvainen vikavirtasuoja hakusanoin voi tuurilla löytyä.
 
Minulla ei ole ollut elektronista vikavirtasuojaa kuin pistorasiaan työnnettävänä irtopalikkana. Siinä oli ongelmana, että aina sähköverkon pienenkin häiriön jälkeen laite piti kuitata.

Tässä siis vain oletan että se oli elektroninen, koska kuulemani perusteella sen näköiset ovat. En avannut laitetta. Enkä hahmota miten se olisi toiminut tuolla tavalla mikäli ei olisi tarvinnut jatkuvaa jännitettä.
 
Pitäisi vetää autokatokselle sähköt (varaus myös sähköauton lataukselle). Sähkölaitos jätti tontille työmaaliittymän purun yhteydessä reilun pätkän AXMK 4x35S kaapelia ja työmaalta löytyisi myös reilu nippu 25 Keviä. Kuinka iso rikos olisi laittaa ryhmäkeskuksen ja autokatoksen päihin 5-napaiset 2.5...35 Al/Cu liittimet ja vetää sähköt noilla kahdella kaapelilla 50mm muoviputkessa autokatokselle?
Muistelen että kirjoitit tekeväsi itsellesi sähkötyöt kelpoisuustodistuksella. Jos näin on, niin kannattaisi hankkia sellainen opus (esim. D1-käsikirja), josta voi tarkistaa näitä asioita. Kärjistetysti täällä foorumillakin nyt voidaan vastata melkein mitä vaan tai ainakin vastauksen luotettavuuden arviointi jää lukijalle...
 
Muistelen että kirjoitit tekeväsi itsellesi sähkötyöt kelpoisuustodistuksella. Jos näin on, niin kannattaisi hankkia sellainen opus (esim. D1-käsikirja), josta voi tarkistaa näitä asioita. Kärjistetysti täällä foorumillakin nyt voidaan vastata melkein mitä vaan tai ainakin vastauksen luotettavuuden arviointi jää lukijalle...
Kyllä tuo löytyy työnantajan puolesta, mutta uskoisin että sieltäkin joutuu hetken etsimään tietoa mikä tällaisen järjestelyn estäisi, joten laiskuuttani ajattelin että täällä joku osaisi vastata tuohon ilman pykälien kahlaamista (palkkatyö, rakennushanke ja pari tarhaikäistä lasta kun pitää ylimääräisen ajan aika vähissä). Periaatteessahan tän ketjun vois lyödä lukkoon ja ilmoittaa aloitusviestissä että katso D1/SFS6000
 
Kyllä tuo löytyy työnantajan puolesta, mutta uskoisin että sieltäkin joutuu hetken etsimään tietoa mikä tällaisen järjestelyn estäisi, joten laiskuuttani ajattelin että täällä joku osaisi vastata tuohon ilman pykälien kahlaamista (palkkatyö, rakennushanke ja pari tarhaikäistä lasta kun pitää ylimääräisen ajan aika vähissä). Periaatteessahan tän ketjun vois lyödä lukkoon ja ilmoittaa aloitusviestissä että katso D1/SFS6000
Eli siis olet ns ammattilainen ja standardit on käytettävissä muttet jaksa niitä lukea?

Koska D1 löytyy niin:
Keviä ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin suojajohtimeksi.
Nollajohdin taas on tunnistettava koko pituudeltaan sinisellä värillä.

Kuustonnisesta:
543.1.3 määrittelee suojajohtimesta, joka ei ole kaapelivaipan sisällä. Jää kotitehtäväksi lukea se itse kirjasta.
814.5 Maakaapelin sijoitus ja suojaaminen, mukaan lukien putkituksen värit

Ei tähän kovin paljon jää jo edellä kirjoittamani jälkeen epäselvää. Jos totetutat kysymäsi, käytät keviä väärin. Mutta tässä vähän haisee nyt se, että teet joka tapauksessa. Toivottavasti et työnantajan nimissä ole aikeissa lopputarkastaa näitä virityksiä.
 
Kyllä tuo löytyy työnantajan puolesta, mutta uskoisin että sieltäkin joutuu hetken etsimään tietoa mikä tällaisen järjestelyn estäisi, joten laiskuuttani ajattelin että täällä joku osaisi vastata tuohon ilman pykälien kahlaamista (palkkatyö, rakennushanke ja pari tarhaikäistä lasta kun pitää ylimääräisen ajan aika vähissä). Periaatteessahan tän ketjun vois lyödä lukkoon ja ilmoittaa aloitusviestissä että katso D1/SFS6000
Jos luotat nettifoorumiin niin eihän siinä mitään, mutta itse tarkistaisin asiat lisäksi vielä luotettavasta lähteestä. Varsinkin kun kyse on ilmeisesti talonrakennusprojektista eikä pelkästään mistään yksittäisen valaisimen johtojen ruuvaamisesta sokeripalaan... (voihan siinäkin toki mennä vikaan jos ei tiedä mitä tekee).
 
Työkaveri osti talon, jossa ilmeisesti sähköissä säästetty ja tehty vähän sinne päin. Liekö mennyt ravalta löyhemmällä tarkastuksella kun on pienehkö kunta kyseessä.

Kysymys sähkömiehelle kuuluukin, onko sähkösuunnitelmat voinut käytännössä tehdä kuka vaan epäpätevä henkilö vai voiko tuossa kääntyä sähkösuunnittelijan puoleen? Eikös suunnitelmien tekijä ole niiden kuvien oikeellisuudesta ja turvallisuudesta vastuussa pätevyydestä riippumatta?
 
Työkaveri osti talon, jossa ilmeisesti sähköissä säästetty ja tehty vähän sinne päin. Liekö mennyt ravalta löyhemmällä tarkastuksella kun on pienehkö kunta kyseessä.

Kysymys sähkömiehelle kuuluukin, onko sähkösuunnitelmat voinut käytännössä tehdä kuka vaan epäpätevä henkilö vai voiko tuossa kääntyä sähkösuunnittelijan puoleen? Eikös suunnitelmien tekijä ole niiden kuvien oikeellisuudesta ja turvallisuudesta vastuussa pätevyydestä riippumatta?
Suunnittelu ei ole mitenkään luvanvaraista, rakentaminen on. Se kuka vehkeet rakentaa, vastaa (omalla tai sähkötöiden johtajan pätevyydellä) siitä, että ne lakien ja määräyksien mukaisia.
 
Työkaveri osti talon, jossa ilmeisesti sähköissä säästetty ja tehty vähän sinne päin. Liekö mennyt ravalta löyhemmällä tarkastuksella kun on pienehkö kunta kyseessä.

Kysymys sähkömiehelle kuuluukin, onko sähkösuunnitelmat voinut käytännössä tehdä kuka vaan epäpätevä henkilö vai voiko tuossa kääntyä sähkösuunnittelijan puoleen? Eikös suunnitelmien tekijä ole niiden kuvien oikeellisuudesta ja turvallisuudesta vastuussa pätevyydestä riippumatta?
Kiinostaisi tietää minkä ikäinen talo on kyseessä? Ja mikä niissä sähköissä on vialla?
Pikkukylällä ei ollut 90 luvullakaan harvinaista että kylän paras ja ainoa sähköasentaja piirtää käsin kuvat jahka on saanut hommat tehtyä
 
Eli siis olet ns ammattilainen ja standardit on käytettävissä muttet jaksa niitä lukea?

Koska D1 löytyy niin:
Keviä ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin suojajohtimeksi.
Nollajohdin taas on tunnistettava koko pituudeltaan sinisellä värillä.

Kuustonnisesta:
543.1.3 määrittelee suojajohtimesta, joka ei ole kaapelivaipan sisällä. Jää kotitehtäväksi lukea se itse kirjasta.
814.5 Maakaapelin sijoitus ja suojaaminen, mukaan lukien putkituksen värit

Ei tähän kovin paljon jää jo edellä kirjoittamani jälkeen epäselvää. Jos totetutat kysymäsi, käytät keviä väärin. Mutta tässä vähän haisee nyt se, että teet joka tapauksessa. Toivottavasti et työnantajan nimissä ole aikeissa lopputarkastaa näitä virityksiä.
Kohta 1, Keviä on tarkoitus tosissaan käyttää suojajohtimena eli tämä kohta on ok (AXMK:ssa L1,L2,L3 ja Nolla joka on A)
543.1.3 koskee tapauksia jossa suojajohdin kulkee asennusputken ulkopuolella, ja koska tarkoitus on vetää AXMK ja Kevi samaan putkeen niin pykälä ei ole oleellinen
814 koskee koskee kaivantoa ja suojaputkea jota en periaatteessa kysynyt. Piha-alueilla riittää SN8-luokan suojaputki. En ole ikinä nähnyt SN4-luokan putkia, mutta en kiellä etteikö näitäkin voisi olla olemassa joten ihan hyvä huomioida. Tosin Tarkoitus tehdä suojaus normaalilla SN8-luokitellulla putkella.

Mutta yhtä asiaa en tajunnut huomioida, eli siellä AXMK:ssahan on tosissaan yksi johdin merkitty keltavihreällä jonka takia homma ei onnistu. (jotenkin takaraivossa oli AMCMK:n johdinvärit kun AXMK:ta tulee vähemmän minnekään suunniteltua) Olisi toki ollut helpompi kun olisit todennut tämän niin ei olisi tarvinnut kaivaa pykäliä. En huomannut asiaa kun piuha on nyt voimapihdeillä katkottu molemmista päistä. kiitokset kuitenkin vastauksesta. Teen sähkötyöt kelpoisuustodistuksella joten ne pitää tarkastuttaa ulkopuolisella taholla johon on tähän pätevyys.
 
Jos sillä asennetaan ryhmäkeskus, niin eikö PEN ole suojajohdin johon vedetään sininenteippaus molempiin päihin? Tällöin se on TN-C mallin mukainen asennus. Toki jos se on aiemmin TN-S, ei niitä saa enää myöhemmin yhdistää.
 
Jos sillä asennetaan ryhmäkeskus, niin eikö PEN ole suojajohdin johon vedetään sininenteippaus molempiin päihin? Tällöin se on TN-C mallin mukainen asennus. Toki jos se on aiemmin TN-S, ei niitä saa enää myöhemmin yhdistää.
Sen lisäksi että teippailu on pahimman luokan raneilua niin tämä liittyy osin mun edelliseen kysymykseen mistä tuli kasa vittuilua ilman kunnollisia vastauksia, mutta kerrotaan nyt miten asia ratkesi. Sähkölaitoksen omistaman mittarikeskuksen ja ryhmäkeskuksen välinen johto pitää olla TN-S järjestelmän mukainen ja ryhmäkeskus varustettuna omalla maadoituksellaan. Tieto löytyi verkon omistavan sähkölaitoksen liittymisohjeista, ja syy tähän on että vähentää runkoverkkoon kohdistuvia häiriöitä. Määräysten valossa tuon voisi vetää käsittääkseni TN-C kaapelointina ja tähän viittaa myös tuo sähkölaitoksen perustelu häiriöistä. Tontille jo rakennettu mittarikeskus oli tosissaan Carunan ja sinetöinnin syy selvisi kun tilasin mittarisiirron työmaakeskuksesta mittarikeskukseen. Carunan asentaja avasi sinetöinnin ja keskuksessa on jo mittari valmiiksi asennettuna ja pistorasia toiminnassa (tuli vähän yllätyksenä verkkoyhtiön asentajallekin) Mutta homma kunnossa ja tehty ohjeiden mukaan. kyselen jatkossa korkeintaan lampunvaihtoon liittyviä kysymyksiä ettei "raneiluni" hermotstuta niin paljoa palstan pesunkestäviä ammattilaisia.
 
Määräysten valossa jos ja kun siellä tontilla on jo TN-S, niin TN-C:tä et sinne luvallisesti enää tee.
 
543.1.3 koskee tapauksia jossa suojajohdin kulkee asennusputken ulkopuolella, ja koska tarkoitus on vetää AXMK ja Kevi samaan putkeen niin pykälä ei ole oleellinen
No nyt löytyi yllättäen standardit...

Ja kyllä se liittyy asiaan. Kun muukin on arpomista, ei voi olla mitenkään vakuuttunut, miten ne johdot lopulta maassa ovat.

814 koskee koskee kaivantoa ja suojaputkea jota en periaatteessa kysynyt. Piha-alueilla riittää SN8-luokan suojaputki. En ole ikinä nähnyt SN4-luokan putkia, mutta en kiellä etteikö näitäkin voisi olla olemassa joten ihan hyvä huomioida. Tosin Tarkoitus tehdä suojaus normaalilla SN8-luokitellulla putkella.
Eli olet vetämässä kaapelia maahan välittämättä asiaan liittyvistä standardeista? Etkä viitsi edes lukea jos joku kertoo, mitä tulisi lukea? Katsoitko edes kyseisen kohdan?

Mutta yhtä asiaa en tajunnut huomioida, eli siellä AXMK:ssahan on tosissaan yksi johdin merkitty keltavihreällä jonka takia homma ei onnistu. (jotenkin takaraivossa oli AMCMK:n johdinvärit kun AXMK:ta tulee vähemmän minnekään suunniteltua)
Siis oikeasti suunnittelet näitä mutta kysyt foorumilta täysin perusasioita?

reilun pätkän AXMK 4x35S kaapelia
Kerroit itse heti alkuun kaapelissa olevan kevi.

Olisi toki ollut helpompi kun olisit todennut tämän niin ei olisi tarvinnut kaivaa pykäliä.
Kaksi keviä joista toinen merkitty nollaksi ei kyllä oikea tapa ole toimia.

Sen lisäksi että teippailu on pahimman luokan raneilua niin tämä liittyy osin mun edelliseen kysymykseen mistä tuli kasa vittuilua ilman kunnollisia vastauksia, mutta kerrotaan nyt miten asia ratkesi. Sähkölaitoksen omistaman mittarikeskuksen ja ryhmäkeskuksen välinen johto pitää olla TN-S järjestelmän mukainen ja ryhmäkeskus varustettuna omalla maadoituksellaan. Tieto löytyi verkon omistavan sähkölaitoksen liittymisohjeista
Teippaaminen on tehtävä tietyissä tilanteissa, standardi kertoo sen eikä silloin puhuta raneilusta.

Ja voisiko olla niin, että vastaukset saa sen mukaan, miten kysyy? Jos alalla työskentelevä ei viitsi edes oman talonsa kohdalla lukea standardeja niin kyllä vika on silloin täysin itsessä.
Mitä verkkoyhtiön ohjeistuksiin tulee niin kukaan ei voi tietää, minkä verkon alueella olet jos sitä et kerro.
...olisi laittaa ryhmäkeskuksen ja autokatoksen...
Tästä on varsin vaikea lukea, että oletkin vetämässä mittauskeskukselta sitä kaapelia.

Mutta homma kunnossa ja tehty ohjeiden mukaan. kyselen jatkossa korkeintaan lampunvaihtoon liittyviä kysymyksiä ettei "raneiluni" hermotstuta niin paljoa palstan pesunkestäviä ammattilaisia.
Kysymys esitetty 15:35 ja samana päivänä vähän myöhemmin kommentti on tämä. Taisi siis olla trollausta koko asia.

Mutta tämä tästä. Oikeastaan tuota yllä olevaakaan ei olisi tarvinnut vastata mutta ehkä joku seuraava kysyjä huomaa, millainen merkitys on kysymisen tyylillä, annettujen tietojen puutteellisuudella ja kaikkien muiden haukkumisella.
 
Huomaa vaan sen että ei täällä mtään kannata kysyä. Joko et kysynyt oikein tai sitten et lukenut standardeista. Ihan sama laittaa vaikka ketju lukkoon ja alotuspostaukseen isolla lukekaa standardit.
 
Jos luotat nettifoorumiin niin eihän siinä mitään, mutta itse tarkistaisin asiat lisäksi vielä luotettavasta lähteestä. Varsinkin kun kyse on ilmeisesti talonrakennusprojektista eikä pelkästään mistään yksittäisen valaisimen johtojen ruuvaamisesta sokeripalaan... (voihan siinäkin toki mennä vikaan jos ei tiedä mitä tekee).
Kun tuota vähän laajentaa niin....

Osa ranettaa joka tapauksessa, oli vastaus mitä tahansa. Sille ei voi mitään. Eikä netissä kerrottuja tarkisteta mutta menee ehkä silti paremmin oikein vs kysymättä. Olkoonkin nimimerkkien takana.
Aika usein vastaus on kuitenkin "ei onnistu / laiton ratkaisu" joten osa jättää tekemättä. Pelkästään positiivinen asia.
Ja moni haluaa tietää ennen sitä sähkärin soittamista, onko joku asia mahdollinen. Kyllä se paikalle soitettu sitten vielä tarkistaa, oliko foorumivastaus kelvollinen.

Ammattilaisen taas voisi olettaa automaattisesti tarkistavan mutta onhan ala varsin laaja, joku osa-alue on outo ja sitä voi kysyä. Toisaalta... Mitä simppelimpi asia, sitä enemmän toki herää epäily, ettei kysyjä olekkaan ammattilainen.

Muttet kieltämättä haluaisi kyseistä okt:ta ainakaan tarkistaa. Jos rane tekisi, olisi kaikki mahdollinen pakko tarkistaa ajatuksella "väärin on kuitenkin". Jos taas alalla toimiva tekee ja varsinkin itselleen, liian helposti oletus on "kyllä nämä varmasti on tehty kunnolla". Toki tästä huolimatta ihan oikeasti tarkistetaan mutta kyllähän tuo kasvattaa riskiä jäädä asioita huomaamatta.

Huomaa vaan sen että ei täällä mtään kannata kysyä. Joko et kysynyt oikein tai sitten et lukenut standardeista. Ihan sama laittaa vaikka ketju lukkoon ja alotuspostaukseen isolla lukekaa standardit.
Valitettavasti sähköala ei ole sellainen, joka antaa mahdollisuuksia arpoa asioita. Se ei ole vittuilua jos kysytään tarkentavia kysymyksiä niin paljon kuin on tarpeen. Ja jo vastaukset ovat ristiriitaisia, aika harva viitsii kovin paljon käyttää aikaa vastaamiseen. Varsinkaan jos kysyjä kertoo "en viitsinyt itse".

Eikä varmasti kukaan oleta amatööreillä olevan standardena käytettävissä joten varsinkin epäselvässä kohdassa vastauksen on pakko olla "soita sähkäri" ja jos se ei käy, toinen vaihtoehto on "ei voi tehdä, on laiton".
 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 860
Viestejä
4 568 136
Jäsenet
75 320
Uusin jäsen
tus3

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom