Kysymyksiä sähkömiehille

Joskus tubesta kattellut brittiläisten sähkärien videoita ja täytyy kyllä sanoa että varsinkin vanhemmat asennukset on välillä aika erikoisia räpellyksiä. Lisäksi ihmetyttää että siellä ei asuntojen osalta kolmivaihetta ole ymmärretty vaan monesti isoilla yksivaihe syötöillä vedetään.
 
Joskus tubesta kattellut brittiläisten sähkärien videoita ja täytyy kyllä sanoa että varsinkin vanhemmat asennukset on välillä aika erikoisia räpellyksiä. Lisäksi ihmetyttää että siellä ei asuntojen osalta kolmivaihetta ole ymmärretty vaan monesti isoilla yksivaihe syötöillä vedetään.
Taitaa olla oikeastaan kaikkialla missä on laaja kaasujakeluverkko käytössä se normaali asunnon sähköliittymä yksivaiheinen. Britit vaan käyttävät yksivaiheisia liittymiä myös silloin kun kaasua ei ole.

Loppujenlopuksi 3x25A liittymän sijaan tuollainen 1x80A sähköliittymä olisi usein helpompi sekä sähköyhtiölle että asunnon sähköistyksen kannalta.
 
Värikoodaus ainakin osuisi britteihin, siellä ainakin vanha värijärjestys oli L1=punainen, L2=keltainen, L3=sininen, N=musta. Nykyään sielläkin taitaa olla jo käytössä ru-mu-ha-si.
Joskus tubesta kattellut brittiläisten sähkärien videoita ja täytyy kyllä sanoa että varsinkin vanhemmat asennukset on välillä aika erikoisia räpellyksiä. Lisäksi ihmetyttää että siellä ei asuntojen osalta kolmivaihetta ole ymmärretty vaan monesti isoilla yksivaihe syötöillä vedetään.

Jeps. Vahvasti britteihin tai joidenkin heidän entisiin siirtomaihin viittaa myös se ettei ole sulakkeita lainkaan keskuksella vaan ne löytyy pistorasioista itsestään.
 
Jeps. Vahvasti britteihin tai joidenkin heidän entisiin siirtomaihin viittaa myös se ettei ole sulakkeita lainkaan keskuksella vaan ne löytyy pistorasioista itsestään.
Tosin onhan se mahdollista että tuossa on viereisen oven takana sitten ryhmäkohtaiset suojat. Kyllä hieman vastaavan tapaisia toteutuksia on myös suomessakin, esim jossain kohtaa joissain ABB:n keskuksissa lähti pääsulakkeelta 10mm2 kaapelinpätkä, joka oli sitten jaettu pariinkymmeneen 2,5mm2 johtimeen jollain puristusliittimellä tms. Oli vähän hankala keskus jos sinne piti lisätä johdonsuojia.
 
Tosin onhan se mahdollista että tuossa on viereisen oven takana sitten ryhmäkohtaiset suojat. Kyllä hieman vastaavan tapaisia toteutuksia on myös suomessakin, esim jossain kohtaa joissain ABB:n keskuksissa lähti pääsulakkeelta 10mm2 kaapelinpätkä, joka oli sitten jaettu pariinkymmeneen 2,5mm2 johtimeen jollain puristusliittimellä tms. Oli vähän hankala keskus jos sinne piti lisätä johdonsuojia.
Kyllähän noita Suomessakin tosiaan näkee varsinkin vanhempina asennuksina. Niissä vaan sitten yleensä pleksi tai ihan läpinäkymätön muovi tuossa kiskojen päällä.
 
Loppujenlopuksi 3x25A liittymän sijaan tuollainen 1x80A sähköliittymä olisi usein helpompi sekä sähköyhtiölle että asunnon sähköistyksen kannalta.
Asia ei ole noin yksinkertainen.

3-vaihejärjestelmä on luonnollinen ratkaisu oikosulkumoottorien kannalta ja 1-vaihejärjestelmässä suurempi virta tarkoittaa suurempaa jännitteen alenemaa. Lisäksi tehohäviöt riippuvat neliöllisesti virrasta eli 1-vaihejärjestelmässä tehohäviöt olisivat suuremmat. Lisäksi jakeluverkon puolista vinokuormaa lienee helpompi hallita, jos liittymät eivät ole yksivaiheisia.

Jeps. Vahvasti britteihin tai joidenkin heidän entisiin siirtomaihin viittaa myös se ettei ole sulakkeita lainkaan keskuksella vaan ne löytyy pistorasioista itsestään.
Eihän tuo kuva edes välttämättä ole mistään asuinkiinteistöstä. Kuvassa olevasta kytkinvarokkeesta ja kiskoista tulee ensimmäisenä mieleen esim. teollisuuskohde.
 
Asia ei ole noin yksinkertainen.

3-vaihejärjestelmä on luonnollinen ratkaisu oikosulkumoottorien kannalta ja 1-vaihejärjestelmässä suurempi virta tarkoittaa suurempaa jännitteen alenemaa. Lisäksi tehohäviöt riippuvat neliöllisesti virrasta eli 1-vaihejärjestelmässä tehohäviöt olisivat suuremmat. Lisäksi jakeluverkon puolista vinokuormaa lienee helpompi hallita, jos liittymät eivät ole yksivaiheisia.
Ainoa että niitä kolmivaihemoottoreita ei enää tänäpäivänä kovinkaan usein kytketä sellaisenaan verkkoon, vaan jollain invertterillä, mutta kyllä mä tiedän sen taustan miksi kolmivaiheisiin liittymiin on päädytty.

Jakeluverkon vinokuormaa esiintyy hieman nykyisinkin, ja tuskin se mitenkään valtavan radikaalisti muuttuisi, jos verkkoyhtiö tekisi tasauksen suoraan liittyimien välillä, sen sijaan että se tehdään jokaisessa liittymässä erikseen. No ehkä jossain harvaanasutulla seudulla, jossa muuntajan takana on hyvin vähän liittymiä.
 
Ainoa että niitä kolmivaihemoottoreita ei enää tänäpäivänä kovinkaan usein kytketä sellaisenaan verkkoon, vaan jollain invertterillä, mutta kyllä mä tiedän sen taustan miksi kolmivaiheisiin liittymiin on päädytty.
Kyllä niitä DOL käyttöjä on edelleen eikä jokaista moottoria ole edes tarvettakaan ohjata tehoelektroniikalla.
 
Asia ei ole noin yksinkertainen.

3-vaihejärjestelmä on luonnollinen ratkaisu oikosulkumoottorien kannalta ja 1-vaihejärjestelmässä suurempi virta tarkoittaa suurempaa jännitteen alenemaa. Lisäksi tehohäviöt riippuvat neliöllisesti virrasta eli 1-vaihejärjestelmässä tehohäviöt olisivat suuremmat. Lisäksi jakeluverkon puolista vinokuormaa lienee helpompi hallita, jos liittymät eivät ole yksivaiheisia.
Ihan asiallinen näkemys, helppo olla samaa mieltä. Kolmivaiheisessa on monta hyvää puolta, yksivaiheisessa ei oikeastaan ainoatakaan järkevää.

Vinokuormasta saadaan myös helposti ongelma jos asiaa ei hoideta hallitusti.

Ainoa että niitä kolmivaihemoottoreita ei enää tänäpäivänä kovinkaan usein kytketä sellaisenaan verkkoon, vaan jollain invertterillä, mutta kyllä mä tiedän sen taustan miksi kolmivaiheisiin liittymiin on päädytty.
En varsinaisesti ymmärrä pointtiasi. Miten tamu mielestäsi siis muuttaa tilannetta vaiheiden kuormituksen osalta? Pienimpiä moottoreita lukuun ottamatta ne invertteritkin kytketään kolmeen vaiheeseen ja suoraan kytkemiseen verrattuna merkittävin ero on käynnistyksen piikin osalta.

Lisäksi suoria käyttöjä on edelleen paljon ja tulee myös olemaan. Se tamu maksaa kuitenkin rahaa ja jos mitään hyötyä siitä ei saavuteta, ei sellaista kannata laittaa.

Jakeluverkon vinokuormaa esiintyy hieman nykyisinkin, ja tuskin se mitenkään valtavan radikaalisti muuttuisi, jos verkkoyhtiö tekisi tasauksen suoraan liittyimien välillä, sen sijaan että se tehdään jokaisessa liittymässä erikseen. No ehkä jossain harvaanasutulla seudulla, jossa muuntajan takana on hyvin vähän liittymiä.
Toki, vinokuormaa on aina, siitä on lähes mahdoton päästä eroon. Mutta nykyinen malli on huomattavasti parempi jos kohteet suunnitellaan järkevästi. Siis ihan pienkohteista / okt-puolesta puhuttaessa.

Aikaisemmin yksivaihetoteutus olisi mennyt pieleen helposti lämmityksen osalta. Yksi lämmittää suoralla sähköllä, toinen esim öljyllä. Ja nykyisellään sähköautot toisivat omat ongelmansa. Huonossa tapauksessa verkossa olisi samassa muuntopiirissä useampi tekokas laturi samassa vaiheessa ja vinokuormaa reilusti.

Toki Z-kytkentäisillä muuntajilla voidaan asiaa korjata mutta myös siihen on syynsä, miksi tuota ei välttämättä haluta. Toki riippuu hieman siitä, puhutaanko jostain pientaloalueesta vai suuresta yksittäisestä kohteesta mutta joka tapauksessa.
Viimeistään sitten kyseenalaistaa koko mokoman kun joku on keksinyt laittaa useamman muuntajan kohteeseen yhden tuollaisen ja "katoppa tuohon takasyötöt jos joku muuntaja hajoaa". Vaatii vielä toisenkin varmistelukierroksen jottei varmasti missään kohdassa ole samanaikaista syöttöä ja yhteyttä.
 
Siis en mä ole muuttamassa suomen sähköverkkoa yksivaiheiseksi, mutta jos asiaa katselee esim brittiläisen asentajan kannalta, ei tämä joka kotiin tuleva 3vaiheliittymäkään joka tilaneessa ongelmaton ole, mä nyt vaan keksin katsoa tuota asiaa toisesta suunnasta. Ei tuo brittien, tai edes jenkkien sekasotku täysin järjetön ole, se perusajatus on vaan ollut alunperin erilainen.

Ja kyllä tiedän että kolmivaihelaitteitakin käytetään, mulla on kolmivaiheinen vesipumppu, ja ihan yksinkertaisella kontaktorilla ohjattuna.
Ja jos liittymä olisi yksivaiheinen, se olisi todennäköisesti edelleen konttiohjattuna konkalla.
 
Miten muuten tuo vinokuorma näyttäytyy siellä normaalin jakelumuuntajan ensiopuolella? Onko se kuorma sielläkin vinossa?
 
Miten muuten tuo vinokuorma näyttäytyy siellä normaalin jakelumuuntajan ensiopuolella? Onko se kuorma sielläkin vinossa?
Tuohan riippuu hieman siitä muuntajan kytkennästä, mitä se mahdollistaa. Yy on huono sietämään epäsymmetriää ja Dy taas parempi. Dz6 taas sietää aivan eri tapaan vinoa. Meillä pienissä Yzn11 ja suuremmissa Dyn11 normisti. Muuntaja kuitenkin se ensisijaisesti vinoa käsittelevä laite ja sen tulee sietää se kuormana oleva vino.
Muuntaja ei kuitenkaan kykene poistamaan vinoumaa eli kyllä se näkyy kj-puolella myös. Toisaalta kj:ta ei vinoon aivan helposti saa. Riittävä vino samalla vaiheella toki näkyy ja tuottaa ongelmia mutten osaa sanoa, onko tämä muodostunut jossakin oikeaksi ongelmaksi.

Aivan aiheesta joka tapauksessa tuota mietitään. Pienkohteissa ei ole niin ratkaiseva koska keskiarvotus korjaa tilanteen varsin pitkälti. Suuremmassa on pakko miettiä paremmin mutta toisaalta yksivaiheisena ei useinkaan ole loputtoman suuria kuormia eli vältetään ongelmia.
Ja mitä suurempi kohde, sitä varmemmin tätä mietitään. Kj-liittymät maksavat rahaa ja muuntajat myös jos oma. Harva haluaa vaikka sitä vielä aika normikokoista 1600kVa muuntajaa suurentaa vain siksi, että yksi vaihe on yli.

Hieman toki hankala aihe koska usein kj jää toiselle osapuolelle ja pj toiselle. Mutta taisi täälläkin olla joku, joka saa datat molemmin puolin jos uskaltaa sitä jakaa. Mutta jos ei niin mietin, saanko itse yhteen kohteeseen etänä vinoa aikaan. Käyrät kun avaisivat mukavasti asiaa.

Edit: Muuntaja yleisesti - Trafomic Oy
Tuosta noita kytkentöjä
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole kyllä tullut aikoihin uutta z-kytkentäistä muuntajaa vastaan Dyn 11:a järestäen ovat olleet
 
Mulla on pihalla neljässä paikassa sähkökaapeli. Haluaisin ko. paikkoihin vain pistokkeet tms. joihin voisin sitten myöhemmin laittaa Philips Hue -valoja tai jouluvaloja jne. tarpeen mukaan. Tarjonta tuollaisista ulkopistorasioista näkyy olevan vähän heikkoa... ja maksavat mansikoita. Melkein kaikki ovat vain IP44 - uskaltaako sellaisia asennuttaa paikkaan, jossa jäävät 24/7 kelin armoille ja talvella lumen alle? Vai olisiko vain paras laittaa jotkut peruspollarivalot ja unohtaa töpselit?
 
Mulla on pihalla neljässä paikassa sähkökaapeli. Haluaisin ko. paikkoihin vain pistokkeet tms. joihin voisin sitten myöhemmin laittaa Philips Hue -valoja tai jouluvaloja jne. tarpeen mukaan. Tarjonta tuollaisista ulkopistorasioista näkyy olevan vähän heikkoa... ja maksavat mansikoita. Melkein kaikki ovat vain IP44 - uskaltaako sellaisia asennuttaa paikkaan, jossa jäävät 24/7 kelin armoille ja talvella lumen alle? Vai olisiko vain paras laittaa jotkut peruspollarivalot ja unohtaa töpselit?

Siis onko ne kaapelit jossain keskellä nurmikkoa tms.? Varmaan joku autonlämmitystolppa tai vastaava ois hyvä niin on rasiat suojassa. Tietysti ei ole ihan halpoja.
 
Siis onko ne kaapelit jossain keskellä nurmikkoa tms.? Varmaan joku autonlämmitystolppa tai vastaava ois hyvä niin on rasiat suojassa. Tietysti ei ole ihan halpoja.
Istutuspenkeissä ja - alueilla. Eli nousevat käytännössä maantasossa ylös, mitään asennuksia tai kytkentöjä ei vielä ole, ainoastaan vedot keskukselta pihalle, jotka tehtiin taloa rakentaessa.
 
Perstuntuma että nuo kaikista matalimmat mallit ei ole suunniteltu pohjolan olosuhteisiin. Jos on paikassa mihin kerääntyy/tuiskaa lunta niin en uskaltaisi kyllä noita pistorasioita monen talven jälkeen käyttää.
Jos ne on vikavirran perässä, niin miksi ei? Normi valkoinen kolmeen jakava jatkoroikkakin toimi hyvin pihalla viisi vuotta kunnes vahingossa jätin sen niinpäin, että vesi pääsi sisään...
Jos on vikurin perässä, niin vaara käytännössä olematon. Vaikka ei olisi, silti todella pieni.
 
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistelen että ulkopistorasioiden asennuskorkeus "vapautettiin" muutama vuosi takaperin.. ehtona tosin että ne asennetaan niin että mahdollinen lumikuorma ei peitä niitä.

Silti nähnyt kaupassa sellaisia kivennäköisiä pistorasiakoteloita jotka ilmeisesti on tarkoitettu nököttämään siinä nurmikolla
Jos ne on vikavirran perässä, niin miksi ei? Normi valkoinen kolmeen jakava jatkoroikkakin toimi hyvin pihalla viisi vuotta kunnes vahingossa jätin sen niinpäin, että vesi pääsi sisään...
Jos on vikurin perässä, niin vaara käytännössä olematon. Vaikka ei olisi, silti todella pieni.
En lähtisi suosittelemaan kenellekkään sisäkäyttöön tarkoitettujen sähkölaitteiden asentamista ulkokäyttöön, kaikki on hyvin niin kauan kuin suojat toimivat. Jos suojalaitteisiin tulee vika ja talo palaa niin vakuutusyhtiöllä on varmasti mielipide korvausvastuusta
 
Tätä samaa puntarointia itsekin olen tehnyt. Jossain kuvissa näkyi, että IP44 on ihan OK ulkona missä vain… Mutta valtaosa vastaantulleista ratkaisuista on ollut kyllä niin heppoisia, että jotenkin hirvittäisi pitää taivasalla vuoden ympäri. Tuossa nettilamppu.fi-linkissä yllä näytti olevan muutama sen näköinen tolppa, että voisi harkita. Vähän korkeampia, ja pistokkeet rungon sisällä erillisen kannen takana.
 
Toisaalta, kuin korkea sen tolpan pitäisi olla että pistorasiat pysyisivät lumen yläpuolella? Välillä eteläsuomessa on ollut talvia että lunta ei tule juuri ollenkaan, välillä taas ainakin uudellamaalla on ollut toista metriä vanhempien kämpän takapihalla.

Itse laittaisin varmaan jonkun auton lämmityspistorasia -tyyppisen lootan sellaiselle korkeudelle että ihan joka vuosi ei olisi lumen alla ja laittaisin jonkun kumilärpäkkeen siihen kaapeliläpivientiin että jos lunta tulisikin enemmän niin ihan suoraan ei pääsisis sisään nousemaan.
 
On ne kyllä tosi harvinaisia ihan ylipäätäänkin. Muistaakseni noin kaksi on tullut kentällä vastaan ikinä.

Maasulkuvirrankompensointimuuntajissa on ZNzn0 yleisin kytkentä, mutta tavallisissa muuntajissa ei ole itsellenikään tullut vastaan. Ainakin yhdellä verkkoyhtiöllä nuo ovat ihan "vakiokamaa" kaapelointien vuoksi.
 
Ei ole kyllä tullut aikoihin uutta z-kytkentäistä muuntajaa vastaan Dyn 11:a järestäen ovat olleet
Uusissa ei kyllä muistu mieleen itselläkään. Toisaalta kovin pieniä muuntamoita ei suuremmassa määrin enää muutoinkaan näe. Suuremmissa vain parissa hiukan spesiaalimmassa paikassa.
Ja siis 20/0,4 ja suurempi tässä kohdassa luokkaa 1000kVA

On ne kyllä tosi harvinaisia ihan ylipäätäänkin. Muistaakseni noin kaksi on tullut kentällä vastaan ikinä.
Totuus voi olla pitkälti tämä. Syytän koulutiedon vanhenemista siinä kohdassa, sittemmin noita pieniä jakelumuuntajia ei ole tarvinnut pidellä.
Mutta tosiaan pienissä, luokkaa joku kymmenen kVA eli pylväässä keskellä ei mitään ja perässä kohde, pari eikä oikein keskiarvottaminenkaan estä reilujakin vinokuormia. Alkaa olla aika kadonnutta kyllä kohteen, parin muuntajat ja isommissa tosiaan lähes poikkeuksetta Dyn11.

Spesiaalimmat tarpeet ja kohteet taas eri, kuten tuossa edellä yksi tällainen olikin mainittu. Trafokin käämii kyllä halutulla tavalla mutta jakeluverkosts aletaan olla jo kaukana.
 
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistelen että ulkopistorasioiden asennuskorkeus "vapautettiin" muutama vuosi takaperin.. ehtona tosin että ne asennetaan niin että mahdollinen lumikuorma ei peitä niitä.

Silti nähnyt kaupassa sellaisia kivennäköisiä pistorasiakoteloita jotka ilmeisesti on tarkoitettu nököttämään siinä nurmikolla

En lähtisi suosittelemaan kenellekkään sisäkäyttöön tarkoitettujen sähkölaitteiden asentamista ulkokäyttöön, kaikki on hyvin niin kauan kuin suojat toimivat. Jos suojalaitteisiin tulee vika ja talo palaa niin vakuutusyhtiöllä on varmasti mielipide korvausvastuusta
Mitäköhän on sellainen tilanne, että tommonen roikka syttyy palamaan, jos on vikurin perässä...
 
Mitäköhän on sellainen tilanne, että tommonen roikka syttyy palamaan, jos on vikurin perässä...
Kuralaatuinen, sisäkäyttöön tarkoitettu johto, poikkipinta turhan pieni ja surkeammat päät eivät mikään paras lähtökohta ole ulkokäyttöön. Myöskään pakkasen kestoa ole olemassakaan. Huonolla tuurilla johtoon saa murtuman ja sitä kautta vuotaa vaiheesta nollaan muttei maihin.
Sitäkin voi miettiä, laskeeko joku miten hyvin noiden palamattomuuden varaan?

Muun lisäksi näissä sisäkäyttö(romuissa) on lähes poikkeuksetta se surkein mahdollinen kytkin. Otollinen vikapaikka ja riski.
Ja ulkona käytetään sisätiloja huomattavasti todennäköisemmin suuritehoisia laitteita. Ja em surkeat päät / rakenteet, siihen kuormituksesta ja ylimenovastuksestakin aiheutuvaa lämpenemistä niin jälleen on riski olemassa.

Toki, vaatii huonoa tuuriakin, ettei vvsk puutu peliin mutta yhtään ainoaa syytä ei ole sisäkäyttöön tarkoitettuja ulos viedä. Pidetään siis ne sisäkäyttöiset sisällä eikä luoteta vvsk:n ylivoimaisuuteen. Vaiheen ja nollan välisissähän johdonsuoja / sulake hoitaa tilanteen mutta onko oikosulkuvirta riittävä sieltä johdon päästä vai tuotetaanko ensin lämpöä myös puhtaalla oikosululla?
 
Mitäköhän on sellainen tilanne, että tommonen roikka syttyy palamaan, jos on vikurin perässä...
Itselle tulee noita viallisia vikureita vastaa vuosittain, suurin osa viottuessaan ei mene päälle tai kestä kuormaa. Mutta joukkoon mahtuu muutama joka ei reagoi vuotoihin, se suojalaite on ihan samanlailla vioittuva osa kuin se laite siellä perässäkin
 
Itselle tulee noita viallisia vikureita vastaa vuosittain, suurin osa viottuessaan ei mene päälle tai kestä kuormaa. Mutta joukkoon mahtuu muutama joka ei reagoi vuotoihin, se suojalaite on ihan samanlailla vioittuva osa kuin se laite siellä perässäkin
Tämä on kyllä hyvä pointti. Vaikka itse koitan vältellä tuota kiinteistöpuolta niin silti joka vuosi tulee joku rikkinäinen vastaan. Ja mikä huolestuttavinta, kukaan ei ole koskaan testannut noita jos asiaa kysyy. Eli se viallinen laite voi olla lähes ikuisesti siellä taulussa jos vika koskee nimenomaisesti katkaisua.
 
Eikös tuon pax caliman pysty kytkemään myös niin, että tökätään suoraan pistorasiaan? Voisi pyytää liikkeestä sellaisena sitten valmiina.. ettei täydy sähkärin ajaa 140km tuon asennuksen takia vua. Voisivat kytkeä parin metrin kaapelin siihen valmiiksi ja itse vain suoraan pistorasiaan laittaisi ja säätäisi sitten haluamakseen.


1689479935164.png
 
Eikös tuon pax caliman pysty kytkemään myös niin, että tökätään suoraan pistorasiaan? Voisi pyytää liikkeestä sellaisena sitten valmiina.. ettei täydy sähkärin ajaa 140km tuon asennuksen takia vua. Voisivat kytkeä parin metrin kaapelin siihen valmiiksi ja itse vain suoraan pistorasiaan laittaisi ja säätäisi sitten haluamakseen.


1689479935164.png
Tuon kuvan perusteella ei sitä kyllä mikään estä laittamasta suoraan pistotulpallisella asennusjohdolla. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy myös vaihtoehtoinen tapa käyttää laitettä 12VDC:llä eli ihan perinteisellä 12VDC:n powerilla.
 
Kuralaatuinen, sisäkäyttöön tarkoitettu johto, poikkipinta turhan pieni ja surkeammat päät eivät mikään paras lähtökohta ole ulkokäyttöön. Myöskään pakkasen kestoa ole olemassakaan. Huonolla tuurilla johtoon saa murtuman ja sitä kautta vuotaa vaiheesta nollaan muttei maihin.
Sitäkin voi miettiä, laskeeko joku miten hyvin noiden palamattomuuden varaan?
En nyt suosittele sisäkaapeleita ulos, mutta poikkipinnat niissä on ihan samat, eikä ne päätkään niissä sen kummempia ole kuin virallisesti ulos tarkoitetuissa roikissa.

Jos hankkii halvan paskan roikan, se on halpa ja paska vaikka se olisikin virallisesti ulkokäyttöön myyty.
 
Tuon kuvan perusteella ei sitä kyllä mikään estä laittamasta suoraan pistotulpallisella asennusjohdolla. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy myös vaihtoehtoinen tapa käyttää laitettä 12VDC:llä eli ihan perinteisellä 12VDC:n powerilla.

Kiitoksia, pitänee huomenna kysellä liikkeessä jos tekisivät sen valmiiksi. Saisi yhden täysin turhan pistorasian sitten käyttöhön jos tuollait onnistus..
 
En nyt suosittele sisäkaapeleita ulos, mutta poikkipinnat niissä on ihan samat, eikä ne päätkään niissä sen kummempia ole kuin virallisesti ulos tarkoitetuissa roikissa.

Jos hankkii halvan paskan roikan, se on halpa ja paska vaikka se olisikin virallisesti ulkokäyttöön myyty.
Voidaan olla montaa mieltä ja itse olen eri mieltä tuosta.

Noista sisäkäyttöön tarkoitetuista halppisjohdoista on aivan liian monella niitä 1,0mm2 poikkipinnalla olevia. Nykyää tarjonta on onneksi paljolti 1,5mm2 mutta edelleen noita ohuempia on.
Eikä jokaista kaapelityyppiä ole pakkaseen tehty.
Mitä päihin tulee niin enpä ole ulkokäyttöisissä törmänynyt yhteenkään niin surkeaan, mitä pahimmillaan noissa sisäkäyttöisissä on. "kiskot" on tuettu pahimmillaan ei juuri mitenkään ja pienikin lämpiäminen riittää sulattamaan koko roskan. Ja puristusvoima sekin pahimmillaan aivan olematon joten kontaktikaan liian hyvä ole.
Vettähän tuo eivät pidä ollenkaan, halpakin ulkokäyttöinen on sentään IP jotain. Yhtä vähän pakkaseenkaan soveltuvia nämä lelulaatuiset.
Ja se kytkin...

Kun lisäksi edes se kiinalainen ei luota omiin tekeleisiinsä ja speksaa ne 1x00W niin ei sillä kyllä turvallisuutta lisätä jos tuollaisen perään laitetaan ulkosalla reilusti enemmän. Luonnollisesti syytä ei ole laittaa sisälläkään mutta siellä suurempia kuormia on sentään harvemmin.

Normaali jatkojohtoa ostava ostaa hyvin helposti sen halvimman koska ei tiedä eroja. Mutta pääasia kun tajuaa ostaa ulkokäyttöön tehdyn.
 
Millä kaapelilla kannattaisi vetää Niben virtamuuntajat keskukselta pumpulle (noin 6m matka)?
Ohjekirjan mukaan minimihalkaisija 0,75mm2. Neljä johdinta pitäisi olla (3 vaihetta, yksi nolla).
 
Millä kaapelilla kannattaisi vetää Niben virtamuuntajat keskukselta pumpulle (noin 6m matka)?
Ohjekirjan mukaan minimihalkaisija 0,75mm2. Neljä johdinta pitäisi olla (3 vaihetta, yksi nolla).
Ei kokemusta juuri kyseisestä laitteesta ja miksi näin paksu johdin vaadittu. Yleensä virtamuuntajat tarvitsevat kullekin anturille kaksi johdinta eli yhteensä kahdeksan kun neljä paria. Käyttänyt esim CATtia, klm(a) tai jotain yleistä anturi/signaalijohdinta. Jos vedät samassa kaapelissa kaikki johtimet niin olisi hyvä että ovat parikierrettyjä ettei tule häiriöitä. Älä vedä samassa nipussa virtajohtojen kanssa myöskään. 6m lyhyt matka eli tuskin mitään ongelmia saat aikaan. CAT oma valinta usein koska sitä löytää mistä vain ja voi vaikka risan valmiskaapelin katkaista tähän käyttöön niin neljä paria yhdessä kaapelissa juuri sopivasti. Minimihalkaisija tarkoittanee liittimen toimivan huonosti ohuemmilla joten vaatii ainakin pääteholkit. Valmiiksi kaapeloiiduissa virtamuuntajissa tulee usein paljon ohuemmat johtimet.

0,75mm2 paksuista löytyy kun ostat kiepin kalustejohtoa tai kaiutinkaapelia.
 
Ei kokemusta juuri kyseisestä laitteesta ja miksi näin paksu johdin vaadittu. Yleensä virtamuuntajat tarvitsevat kullekin anturille kaksi johdinta eli yhteensä kahdeksan kun neljä paria. Käyttänyt esim CATtia, klm(a) tai jotain yleistä anturi/signaalijohdinta. Jos vedät samassa kaapelissa kaikki johtimet niin olisi hyvä että ovat parikierrettyjä ettei tule häiriöitä. Älä vedä samassa nipussa virtajohtojen kanssa myöskään. 6m lyhyt matka eli tuskin mitään ongelmia saat aikaan. CAT oma valinta usein koska sitä löytää mistä vain ja voi vaikka risan valmiskaapelin katkaista tähän käyttöön niin neljä paria yhdessä kaapelissa juuri sopivasti. Minimihalkaisija tarkoittanee liittimen toimivan huonosti ohuemmilla joten vaatii ainakin pääteholkit. Valmiiksi kaapeloiiduissa virtamuuntajissa tulee usein paljon ohuemmat johtimet.

0,75mm2 paksuista löytyy kun ostat kiepin kalustejohtoa tai kaiutinkaapelia.
Ohjeen mukaan nollan voi vetää yhdellä kaapelilla. Pareja on siis kolme kun kolmea vaihetta tuo mittaa. Kai sitä CATtia voisi ensin ainakin kokeilla kun tuota löytyy valmiiksi jo keloissa.

Mitä tarkoittaa "samassa nipussa virtajohtojen kanssa"? Kuinka paljon pitää olla etäisyyttä. Samaan kaapelikouruun nuo olisi helpointa laittaa. Jos laittaa suojattua CAT7 niin voi varmaan olla lähellä virtajohtoakin?
 
Nappaat keskuksen ja pumpun välille vaikka 7g0.75 ölflexin. Vaikka suojattuna varmuuden vuoksi, ei maksa montaa euroa toi 6m pätkä paikallisesta asennusliikkeestä. Jää muutama varajohdinkin samalla ja ei tartte miettiä sen enempää valmistajan vastaisia poikkipinta-aloja.
 
  • Tykkää
Reactions: Ed!
Noita näkee asennetun ihan 5x1.5 mmj:llä ja klma:lla, cat jättäisin väliin pienen poikkipinnan takia.

Tuon etäisyyden muista kaapeleista pitäisin 10-15cm nyrkkisääntönä se että ristiin voi mennä, mutta välttelee sitä että ne kulkevat pitempää matkaa rinnakkain

E: muistaakseni nuo virtamuuntajat olivat optio nibellä, eli jos ei muita suuren virrankulutuksen laitteita (autonlataus, iso kiuas tjsp) ole niin ei välttämättä tarvitse.
Poikkipinnassa en pihistelisi, en tiedä millä arvoilla nuo muuntajat ovat. Oletuksena kuitenkin että valmistaja on ohjeistanut poikkipinnan maksimivirran mukaan.
 
Yhdessä lähteessä sanottiin, että virtamuuntajien toisiopuolen mitoitus olisi 1 tai 5 ampeeria muuntajan maksimivirralla. Onkohan näin?
 
Yhdessä lähteessä sanottiin, että virtamuuntajien toisiopuolen mitoitus olisi 1 tai 5 ampeeria muuntajan maksimivirralla. Onkohan näin?

Ei kannata sotkea noihin kiinteistömittausten virtamuuntajiin. Nibestä en tiedä, mutta shellyn vastaava 50A:n virtamuuntajan toisiossa tais olla 16.67mA leimattuna
 
Yhdessä lähteessä sanottiin, että virtamuuntajien toisiopuolen mitoitus olisi 1 tai 5 ampeeria muuntajan maksimivirralla. Onkohan näin?

Tämmöiset taisi olla Niben mukana.

 
Nappaat keskuksen ja pumpun välille vaikka 7g0.75 ölflexin. Vaikka suojattuna varmuuden vuoksi, ei maksa montaa euroa toi 6m pätkä paikallisesta asennusliikkeestä. Jää muutama varajohdinkin samalla ja ei tartte miettiä sen enempää valmistajan vastaisia poikkipinta-aloja.
Aika hintavaa kaapelia tuo näyttää olevan. Paljon halvemmalla laittaa sitten vaikka 4x1,5 MMJ:tä. Täytyy vain vetää vähän eri reittiä niin ei ota häiriötä syöttökaapelista.
E: muistaakseni nuo virtamuuntajat olivat optio nibellä, eli jos ei muita suuren virrankulutuksen laitteita (autonlataus, iso kiuas tjsp) ole niin ei välttämättä tarvitse.
Eihän niitä pakko ole laittaa, mutta jos ne pumpun mukana tuli niin miksei. Löytyy kuitenkin 11kW latausasema ja sähkökiuas - toki liittymä 35A että ei se ihan helposti ylikuormitu.
 
Aika hintavaa kaapelia tuo näyttää olevan. Paljon halvemmalla laittaa sitten vaikka 4x1,5 MMJ:tä. Täytyy vain vetää vähän eri reittiä niin ei ota häiriötä syöttökaapelista.

Eihän niitä pakko ole laittaa, mutta jos ne pumpun mukana tuli niin miksei. Löytyy kuitenkin 11kW latausasema ja sähkökiuas - toki liittymä 35A että ei se ihan helposti ylikuormitu.

Jos toinen on jo maksettuna lattialla, niin sitten, mutta 6 metrin tarpeeseen ei varsinaisesti eroa ainakaan soneparin hinnoilla ja tuosta meidän paikallisesta ne myy vaikka metrin jos tarvetta. Tosin kotona tuolla ölflexillä on normaalisti huomattavasti vähemmän käyttöä, kuin MMJ:llä jos vaikka intoutuu ostamaan sopivan kiepin kerralla.

1689854311584.png
1689854397808.png
Edit: unohtui tuo häiriösuojattu, mutta joo, kaikilla noilla ja monella muullakin kaapelilla se homma joka tapauksessa onnistuu, ei jää siitä kiinni.
1689854851538.png
 
Viimeksi muokattu:
Tossa tollanen 1.8m ripustinsarja https://www.ikea.com/fi/fi/assembly_instructions/hemma-ripustinsarja-valkoinen__AA-2005832-5-2.pdf ; saako tuota johtoa lyhentää omin luvin eli katkaista lyhyemmäksi ja varmaan sieltä jotkut johdot paljastuu, jotka sitten saa sokerilapaan liitettyä värien mukaan?

Mutta onko tuo ok siis ja ihan normi homma? Sivuleikkureilla poikki ja kytkemään uudelleen?
Ei tartu milään tuo valaisimen "kupu" kattopistorasiaan, ja johdot pilkottaa rumasti välistä kun johdot ei mahdu sisään.
 
Tossa tollanen 1.8m ripustinsarja https://www.ikea.com/fi/fi/assembly_instructions/hemma-ripustinsarja-valkoinen__AA-2005832-5-2.pdf ; saako tuota johtoa lyhentää omin luvin eli katkaista lyhyemmäksi ja varmaan sieltä jotkut johdot paljastuu, jotka sitten saa sokerilapaan liitettyä värien mukaan?

Mutta onko tuo ok siis ja ihan normi homma? Sivuleikkureilla poikki ja kytkemään uudelleen?
Ei tartu milään tuo valaisimen "kupu" kattopistorasiaan, ja johdot pilkottaa rumasti välistä kun johdot ei mahdu sisään.
Itse olen noita lyhennellyt, ihan tavallista piuhaahan tuo on. Taisi vaan olla se yläpään sokeripalan irvikuva sellainen että siitä ei saanut johtoja irti joten pitää laittaa tavallinen sokeripala tai valaisinpistotulppa tilalle. Ja sanoisin että tuo on luvallista jos tietää mitä tekee (jos tekee pistotulpalla, sokeripala taitaa olla jo rajatapaus).
 
Maasulkuvirrankompensointimuuntajissa on ZNzn0 yleisin kytkentä, mutta tavallisissa muuntajissa ei ole itsellenikään tullut vastaan. Ainakin yhdellä verkkoyhtiöllä nuo ovat ihan "vakiokamaa" kaapelointien vuoksi.

Tosiaan joo unohdin nuo kompensointimuuntajat ihan kokonaan vaikka useamman noita tänäkin vuonna jo kerennyyt eräälle E:llä alkavalle verkkoyhtiölle kytkeä.
 
Ei kokemusta juuri kyseisestä laitteesta ja miksi näin paksu johdin vaadittu. Yleensä virtamuuntajat tarvitsevat kullekin anturille kaksi johdinta eli yhteensä kahdeksan kun neljä paria. Käyttänyt esim CATtia, klm(a) tai jotain yleistä anturi/signaalijohdinta. Jos vedät samassa kaapelissa kaikki johtimet niin olisi hyvä että ovat parikierrettyjä ettei tule häiriöitä. Älä vedä samassa nipussa virtajohtojen kanssa myöskään. 6m lyhyt matka eli tuskin mitään ongelmia saat aikaan. CAT oma valinta usein koska sitä löytää mistä vain ja voi vaikka risan valmiskaapelin katkaista tähän käyttöön niin neljä paria yhdessä kaapelissa juuri sopivasti. Minimihalkaisija tarkoittanee liittimen toimivan huonosti ohuemmilla joten vaatii ainakin pääteholkit. Valmiiksi kaapeloiiduissa virtamuuntajissa tulee usein paljon ohuemmat johtimet.
Et tunne laitetta ja yleistät silti sekä sitä että virtamuuntajia. Ei noin. Eikä tuo "minimihalkaisija tarkoittanee" ole sekään mielestäni tulkinta, jollaista kannattaa sanoa ääneen olematta varma asiasta. Yleensä valmistajan ohjeistus on se, jota on syytä noudattaa jos selkeää perustetta muuhun ei ole. Näin varsinkin jos asennetaan asiakkaalle jotain laitetta eikä itse vastata takuusta.

En pidä myöskään ajatuksesta tunkea verkkonarua sinne, mihin se ei kuulu. Mutta selitit tuossa kyllä sen, miksi joskus tulee vastaan hyvin epämääräisiä johtoja. Ovat siis noita "oli vanha naru auton perällä, myin asiakkaalle kalliilla". Eihän tuollaisessa tapauksessa ole edes täyttä varmuutta, onko kaapelissa vaurioita useammassa kohdassa jne. Ja sotii joskus kuukausi, pari sitten kirjoittamaasi varsin reilulla pensselillä tehtyä harmonisointiakin vastaan.
Toisaalta jokainen toki tavallaan mutta oma mielipide on, että ei noin. Näitä sitten korjaillaan kun yksi teki, pari edellistä yrittäjää on nostanut kädet pystyyn. Ranetustahan se muutoinkin on "ammattilaiselta" jos kaapelien tyypeistä ei tiedetä ja vedetään mitä sattuu minne sattuu.

Siitä voi keskustella kokonaan oman keskustelun, onko virtaviesti miten herkkä millaisille häiriöille ja tarvitseeko kierrettyjä pareja. Tosin kierretyistä ei ole kyllä isoa iloa ole jos valmistaja kertoo neljällä tuon voivan johdottaa ja sen mukaan tehdään. Ja koska tuollaisiin oletuksena suojavaipallinen niin keskinäinen häiriö ei kysytyssä tapauksessa ja varsinkaan kysytyllä vedolla ole merkittävä. Jossain okt-oloissa ei myöskään ole sellaisia häiriöitä, joita suojavaippa ei varsinkaan tuolla etäisyydellä pysäyttäisi.

0,75mm2 paksuista löytyy kun ostat kiepin kalustejohtoa tai kaiutinkaapelia.
Pakko kysyä... Korreloiko tämä miten edellä kirjoittamasi kanssa?

Nappaat keskuksen ja pumpun välille vaikka 7g0.75 ölflexin. Vaikka suojattuna varmuuden vuoksi, ei maksa montaa euroa toi 6m pätkä paikallisesta asennusliikkeestä. Jää muutama varajohdinkin samalla ja ei tartte miettiä sen enempää valmistajan vastaisia poikkipinta-aloja.
Ihan tuolla speksillä en välttämättä lähtisi liikkeelle. Perinteinen Classic on kuitenkin suojaamaton joten sama vetää vaikka Gamaflexiä, jota voi saada paremmin siitä lähikaupasta. Toisaalta Öflexiä on nykyään todella moneen eri tarpeeseen joten löytyy kyllä tarjontaa.

Itse kiskaisisin LiyCyä mutta toki vähän makuasia. Saman sekin oikeastaan maksaa ja ainakin 4x0,75mm2 voisi ajatella löytyvänkin vaikka monessa onkin vähän ohuemman poikkipinnan kaapelia käytössä. Aika "maitokauppatavaraa" kuitenkin. Muutoinkin suojavaipallinen instrumentointiin jos selvää syytä muuhun ei ole. Eikä jossain muutaman metrin pikkuvedoissa ole edes mieltä miettiä tarpeellisuutta.

Helpoin silti marssia lähimpään liikkeeseen ja kysyä, mitä löytyy tarpeeseen x ja onko jostain jäänyt sopiva pätkä.

Yhdessä lähteessä sanottiin, että virtamuuntajien toisiopuolen mitoitus olisi 1 tai 5 ampeeria muuntajan maksimivirralla. Onkohan näin?
Edellä oli jo korjattu, ettei pidä sotkea virtamuuntajaa ja virtamuuntajaa eli käyttökohde / tarkoitus / jnejne ratkaisee ja variaatioita on.
Mutta kyllä, on ihan normaali tuo xxx/5A eikä xxx/1A ole sekään harvinainen. Ja nämä tosiaan kaapeloidaan 2,5mm2 poikkipinnalla. Ja näitähän on energian mittauksissa (siis sähkölaitoksen mittaukset), muissakin vastaavissa mittauksissa, suojalaitteita varten jnejne.

Kysytyssä käytössä on tosiaan yksi omanlaisensa ratkaisu. Noita spesiaalimpia on monessa erikoisillakin mA-lukemilla (valitettavasti) ja siihen päälle löytyy luonnollisesti normaalit 4-20mA, 0-10V, suoraan väylään jne. Ja nämä kaikki eri maksimivirroille. Variaatioita siis riittää.

Eli jos puhutaan virtamuuntajasta, sillä tiedolla ei vielä tehdä yhtään mitään. Vaatii tarkennusta. Ja käyttökohteesta riippuen tarkkuuskin pitää huomioida eri tavoin jos on itse valitsemassa sitä virtamuuntajaa. Verkkoyhtiö vaatii luonnollisesti omansa mutta kyllä niitä tarkkuusvaatimuksia on muutoinkin. Ja Shelly + HA harrastekäytössä taas on ihan se, mitä itse määrittelee.

Aika hintavaa kaapelia tuo näyttää olevan. Paljon halvemmalla laittaa sitten vaikka 4x1,5 MMJ:tä. Täytyy vain vetää vähän eri reittiä niin ei ota häiriötä syöttökaapelista.
Ei noiden hinnalla ole mielestäni kysytyssä tarpeessa mitään merkitystä. Jos se pätkä maksaa maksimissaan pari kymppiä niin kokonaisuudessa ei mitään väliä. MMJ:tä en laittaisi missään nimessä tuollaiseen paikkaan. Enkä oikein mihinkään muuhunkaan instrumentointiin tai paikkaan, jossa pienintäkään tarvetta häiriösuojaukselle.

Eikä tuollaisia lyhyitä pätkiä kukaan säilö loputtomia määriä. Jos palautuu työkohteesta takaisin niin poistoon lähtee aika herkästi jos ihan oikeaa syytä ei ole säilyttää. Voi siis irrota hyvinkin halvalla.
 
Et tunne laitetta ja yleistät silti sekä sitä että virtamuuntajia. Ei noin. Eikä tuo "minimihalkaisija tarkoittanee" ole sekään mielestäni tulkinta, jollaista kannattaa sanoa ääneen olematta varma asiasta. Yleensä valmistajan ohjeistus on se, jota on syytä noudattaa jos selkeää perustetta muuhun ei ole. Näin varsinkin jos asennetaan asiakkaalle jotain laitetta eikä itse vastata takuusta.

En pidä myöskään ajatuksesta tunkea verkkonarua sinne, mihin se ei kuulu. Mutta selitit tuossa kyllä sen, miksi joskus tulee vastaan hyvin epämääräisiä johtoja. Ovat siis noita "oli vanha naru auton perällä, myin asiakkaalle kalliilla". Eihän tuollaisessa tapauksessa ole edes täyttä varmuutta, onko kaapelissa vaurioita useammassa kohdassa jne. Ja sotii joskus kuukausi, pari sitten kirjoittamaasi varsin reilulla pensselillä tehtyä harmonisointiakin vastaan.
Toisaalta jokainen toki tavallaan mutta oma mielipide on, että ei noin. Näitä sitten korjaillaan kun yksi teki, pari edellistä yrittäjää on nostanut kädet pystyyn. Ranetustahan se muutoinkin on "ammattilaiselta" jos kaapelien tyypeistä ei tiedetä ja vedetään mitä sattuu minne sattuu.

Siitä voi keskustella kokonaan oman keskustelun, onko virtaviesti miten herkkä millaisille häiriöille ja tarvitseeko kierrettyjä pareja. Tosin kierretyistä ei ole kyllä isoa iloa ole jos valmistaja kertoo neljällä tuon voivan johdottaa ja sen mukaan tehdään. Ja koska tuollaisiin oletuksena suojavaipallinen niin keskinäinen häiriö ei kysytyssä tapauksessa ja varsinkaan kysytyllä vedolla ole merkittävä. Jossain okt-oloissa ei myöskään ole sellaisia häiriöitä, joita suojavaippa ei varsinkaan tuolla etäisyydellä pysäyttäisi.


Pakko kysyä... Korreloiko tämä miten edellä kirjoittamasi kanssa?


Ihan tuolla speksillä en välttämättä lähtisi liikkeelle. Perinteinen Classic on kuitenkin suojaamaton joten sama vetää vaikka Gamaflexiä, jota voi saada paremmin siitä lähikaupasta. Toisaalta Öflexiä on nykyään todella moneen eri tarpeeseen joten löytyy kyllä tarjontaa.

Itse kiskaisisin LiyCyä mutta toki vähän makuasia. Saman sekin oikeastaan maksaa ja ainakin 4x0,75mm2 voisi ajatella löytyvänkin vaikka monessa onkin vähän ohuemman poikkipinnan kaapelia käytössä. Aika "maitokauppatavaraa" kuitenkin. Muutoinkin suojavaipallinen instrumentointiin jos selvää syytä muuhun ei ole. Eikä jossain muutaman metrin pikkuvedoissa ole edes mieltä miettiä tarpeellisuutta.

Helpoin silti marssia lähimpään liikkeeseen ja kysyä, mitä löytyy tarpeeseen x ja onko jostain jäänyt sopiva pätkä.


Edellä oli jo korjattu, ettei pidä sotkea virtamuuntajaa ja virtamuuntajaa eli käyttökohde / tarkoitus / jnejne ratkaisee ja variaatioita on.
Mutta kyllä, on ihan normaali tuo xxx/5A eikä xxx/1A ole sekään harvinainen. Ja nämä tosiaan kaapeloidaan 2,5mm2 poikkipinnalla. Ja näitähän on energian mittauksissa (siis sähkölaitoksen mittaukset), muissakin vastaavissa mittauksissa, suojalaitteita varten jnejne.

Kysytyssä käytössä on tosiaan yksi omanlaisensa ratkaisu. Noita spesiaalimpia on monessa erikoisillakin mA-lukemilla (valitettavasti) ja siihen päälle löytyy luonnollisesti normaalit 4-20mA, 0-10V, suoraan väylään jne. Ja nämä kaikki eri maksimivirroille. Variaatioita siis riittää.

Eli jos puhutaan virtamuuntajasta, sillä tiedolla ei vielä tehdä yhtään mitään. Vaatii tarkennusta. Ja käyttökohteesta riippuen tarkkuuskin pitää huomioida eri tavoin jos on itse valitsemassa sitä virtamuuntajaa. Verkkoyhtiö vaatii luonnollisesti omansa mutta kyllä niitä tarkkuusvaatimuksia on muutoinkin. Ja Shelly + HA harrastekäytössä taas on ihan se, mitä itse määrittelee.


Ei noiden hinnalla ole mielestäni kysytyssä tarpeessa mitään merkitystä. Jos se pätkä maksaa maksimissaan pari kymppiä niin kokonaisuudessa ei mitään väliä. MMJ:tä en laittaisi missään nimessä tuollaiseen paikkaan. Enkä oikein mihinkään muuhunkaan instrumentointiin tai paikkaan, jossa pienintäkään tarvetta häiriösuojaukselle.

Eikä tuollaisia lyhyitä pätkiä kukaan säilö loputtomia määriä. Jos palautuu työkohteesta takaisin niin poistoon lähtee aika herkästi jos ihan oikeaa syytä ei ole säilyttää. Voi siis irrota hyvinkin halvalla.
En tosiaan ole ollenkaan ollut lämpöpumppujen vaan energiavarastojen sekä teollisuuden mittauksien kanssa ja siksi en ikinä edes törmännyt kys lämpöpumpun käyttämään mittaustapaan. Pahoittelen että yleistin asian. Cat (cat7 S/FTP tms parisuojattu) kaapeli on useilla valmistajilla ollut se suositeltu kaapeli kun mukana tulleet johtimet liian pitkät ilmeisesti juuri maailmanlaajuisen saatavuuden takia. Toinen aiemmin yleinen vaihtoehto oli kun suuremmat toisiovirrat CAN eli esim profican mitä silloin muutenkin käytettiin paljon. Eli tietenkin valmistajalta aina varmistetaan mikä sopii. Tässä tapauksessa kysyjällä ei ollut laitevalmistajalta kuin poikkipinta-alatieto eli valmistaja ei syystä tai toisesta ollut antanut muuta lausuntoa asiasta. Hyvin erikoinen keissi että yhteistä johdinta käytetään kaikkien vaiheiden mittauksille ja olisi mielenkiintoista tietää minkä tasoinen vaihekuormien tarkkuus voidaan saavuttaa tavalla mikä on lähtökohtaisesti kielletty energiamittareiden ohjeissa.

Erikoisesti oletat että joku käyttäisi asiakkaan järjestelmään mitään muuta kuin hyväksyttyä kaapelia. Nimenomaan tässä TSI-käyttäjä itselleen etsi ratkaisua.
 
Viimeksi muokattu:
Saunan kiukaan pistokkeeseen tulee 6 johtoa. Eikö näitä pitäisi tulla vain 5?
Musta, sininen, valkoinen, kelta/vihreä ja 2kpl ruskeita.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
264 051
Viestejä
4 573 617
Jäsenet
75 351
Uusin jäsen
artuleylari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom