Kysymyksiä sähkömiehille

[L2K2]

OK, pitää uudella uskolla ja paremmassa valossa käydä vielä kokeilemassa.

Jatkokysymyksenä, olettaen että sieltä jakorasiat löytyy. Parvekkeelle on yksi 16A sulake jonka takana jo kytketyt valot ja sähköpistokkeet. Voiko tuollaiseen kattorasiaan liittää esim 2kW lämmittimen, vai onko ne tarkoitettu ainoastaan pienempitehoisille laitteille, siis ainoastaan valoille?

Kunhan se sähkö ei valokytkimen kautta kulje, niin eihän siinä mitään. Sulake kyllä rajoittaa tarvittaessa.

Johdotuksen paksuus kannattaa myös katsoa. 2 kW tarvitsee sen melkein 9 A, ja se ei mene välttämättä jos siellä on joku vanha siimanohut vain valoille mitoitettu piuha. Siis vaikka jotain 0,75 millistä. (Tämä toki ei olisi ihan laillinen asennus, mutta jos joutuu jonkun muun asennukseen jotain jatkamaan, niin on yleensä hyvä katsoa että se on edes pintapuolisesti siedettävä.)

Tuo 2 kW tarvitsee vähintään sen 1,5 neliömillin piuhan, mutta toki kaiken johdotuksen pitäisi vähintään sitä tuollaisessa 16 A sulakkeen piirissä toki olla sitä 2,5 neliön kaapelia (paitsi jos se on alle 2 metrin veto, vai mitä näitä lisämääreitä on).

 

[JiiPee]

Tuo 2 kW tarvitsee vähintään sen 1,5 neliömillin piuhan, mutta toki kaiken johdotuksen pitäisi vähintään sitä tuollaisessa 16 A sulakkeen piirissä toki olla sitä 2,5 neliön kaapelia (paitsi jos se on alle 2 metrin veto, vai mitä näitä lisämääreitä on).

Kyllä kiinteissä asennuksissa pitää 2,5mm2 kaapeli olla 16A paukulle.

 

[JiiPee77]

On montakin tapausta, joissa 16 A suojan takana voi olla alle 2,5 neliön johtoa. On myös tapauksia, joissa 2,5 neliötä ei riitä.

 

[TheMeII]

Kaverin porukat (isä on sähkäri) ku muuttivat niin vaihtoivat kymmenkunta sulaketta 16->10A koska ei ollu johdotuksen neliöt kunnossa. He tiesi missä oli oikeaa 16A ja missä ei mutta eivät voineet antaa seuraaville ausukkaille.

Tommonen kämppä jos meneeki yhtäkkiä esim kuolinpesän kautta niin voi olla mielenkiintoinen tutkimusretki.

 

[0nanias]

On montakin tapausta, joissa 16 A suojan takana voi olla alle 2,5 neliön johtoa. On myös tapauksia, joissa 2,5 neliötä ei riitä.

PVC-eristeisillä kaapeleilla talon sisäisestä kaapeloinnista puhuttaessa ne tilanteet ovat hyvin harvinaisia että 16A ei olisi liian suuri etusulake 1,5mm2 kaapelille. Useilla maakaapelillakaan asennustavaksi ei voida katsoa D koko matkalta koska kaapeli kuitenkin ryhmäkeskukselta lähtiessään menee usein nipussa muiden kaapelien kanssa/eristeaineen lävitse yms yms.

Tuosta jälkimmäisestä olen kuitenkin samaa mieltä etenkin pientaloista puhuttaessa.

 

[JiiPee77]

Puhdas pinta-asennus tulee nyt heti mieleen. Myös tilanteet, joissa ylikuormitussuoja voidaan jättää pois.

 

[tiimalasi]

Kiitoksia kommenteista. Nyt kun sain rasian kannen auki, niin se osoittautuikin tyhjäksi arvaksi. Alta ei löytynyt sähkötekniikkaa, joten enään ei tarvitse jännittää onko kaapelit riittävät vai ei, niitä ei ole.

Pari pistorasiaa seinästä tosiaan löytyy, joten siihen se on aletteva lämmitintä virittelemään. Elin toiveessa että olisi siistimmän asennuksen tuonne kattoon saanut, mutta tällä mennään.

 

[Geroniimo]

KEINUKATK.PYÖR. 0-1 12/24V KAUKOVALO - Jussinmäki.net verkkokauppa
Laitoin tuollaisen kytkimen auton lisävaloille. Miten tuo pitäisi kytkeä, että ledi palaa kun lisävalot palavat? Laitoin niin, että virta tulee yhteen napaan kun laitan maajohdon keskimmäiseen napaan, niin kytkintä painamalla lisävalot syttyy ja sammuu. Kun taas laittaa maajohdon reunimmaiseen liittimeen, niin kytkimen ledi syttyy ja sammuu kytkintä painettaessa. Jos haaroitan maajohdon molempiin, niin ainoastaan lisävalot syttyy ja sammuu. Kytkimen ledi pysyy pimeänä.

 

[0nanias]

Puhdas pinta-asennus tulee nyt heti mieleen. Myös tilanteet, joissa ylikuormitussuoja voidaan jättää pois.

Eli käytännössä kylmät ulkorakennukset. Jopa rintamamiestaloissa mennään pinta-asennetuilla sähköillä eristettyjen seinien läpi huoneesta toiseen siirryttäessä.

 

[L2K2]

Eli käytännössä kylmät ulkorakennukset. Jopa rintamamiestaloissa mennään pinta-asennetuilla sähköillä eristettyjen seinien läpi huoneesta toiseen siirryttäessä.

Kivitalot, betoniset kerrostalot (etenkin ne vähän vanhemmat, joissa joku on jälkikäteen todennut sen 1,5 millisen johdon sietävän nykysäädöksillä 16 A sen entisen 10 A sijaan), ja toki kaikki ne vanhat puutalot joissa väliseinissä ei ole erillistä (ääntä eristävää) ohuttakaan lämpöeristettä?

Vai missaanko tässä jonkin kohdan. Sen eristeen läpiviennin kohdalla se ohut johto ei siis riitä. (Lisäksi toki huoneen sisällä ne loput vedot voisi periaatteessa oikein nuuka kaveri tehdä sillä ohuemmalla vaikka huoneeseen asti mennessä siellä seinän sisällä eristeessä paksumpaa tarvitsisikin.)

 

[Armatt]

Pistorasiat vaatii lähes poikkeuksetta sen 16A etusulakkeen ja 2.5 kaapeloinnin (pitkissä vedoissa ei tuo normaali 2.5 riitä). Puolentoista millin kaapelit on valaistukselle ja sielläkin voi joutua vaihtamaan paksumpaan kaapeliin. Työpaikalla kasataan sähkökeskuksia eikä siirtymät aiheuta muuttumia kaapelointiin.

25 tulpat kaapeloidaan 2.5 kaapelin mukaan (ellei tulpalle ole ilmoitettu 25A sulaketta), samaten 63A tulpat, kaapeloidaan annetun tulpan mukaan ja varalähdöt vedetään 63A mukaan.

 

[Gize]

Kuorma-autosta sanoi akut kaput. Ei lähtenyt apuvirralla kaksilla kaapeleillakaan käymään, ennenkö toin vielä toisen koneen vierelle ja laitoin toiset kaapelit siitä virtaa antamaan. Rajoittaako siis enemmän antavan koneen laturi, kuin kaapelit, vai?

 

[JiiPee]

Kuorma-autosta sanoi akut kaput. Ei lähtenyt apuvirralla kaksilla kaapeleillakaan käymään, ennenkö toin vielä toisen koneen vierelle ja laitoin toiset kaapelit siitä virtaa antamaan. Rajoittaako siis enemmän antavan koneen laturi, kuin kaapelit, vai?

Akut kun menee sopivasti kaput niin suuri osa siitä apuvirrasta menee sinne akuille kun niiden sisäinen resistanssi on laskenut riittävästi jolloin se apuvirta ei yksinkertaisesti riitä startille ja lataamaan niitä akkuja samanaikaisesti. Joskus voi auttaa kun antaa olla jonkin aikaa niissä kaapeleissa kiinni ennen starttauksen yrittämistä.

 

[Gize]

Akut kun menee sopivasti kaput niin suuri osa siitä apuvirrasta menee sinne akuille kun niiden sisäinen resistanssi on laskenut riittävästi jolloin se apuvirta ei yksinkertaisesti riitä startille ja lataamaan niitä akkuja samanaikaisesti. Joskus voi auttaa kun antaa olla jonkin aikaa niissä kaapeleissa kiinni ennen starttauksen yrittämistä.

Jep, taisin muotoillakin kysymyksen pointin ehkä hieman huonosti, siis: Olisinko saanut tuon käymään isommilla kaapeleilla, yhdellä apuvirtaa antavalla koneella? Kun nyt samoilla kaapeleilla yhdestä koneesta antamalla ei lähtenyt, mutta kahdesta antamalla lähti?

 

[JiiPee]

Jep, taisin muotoillakin kysymyksen pointin ehkä hieman huonosti, siis: Olisinko saanut tuon käymään isommilla kaapeleilla, yhdellä apuvirtaa antavalla koneella? Kun nyt samoilla kaapeleilla yhdestä koneesta antamalla ei lähtenyt, mutta kahdesta antamalla lähti?

No jos ymmärsin oikein niin tuplasit kaapelit ensin eikä lähtenyt, joten en usko että kaapeleista olisi neliöt loppunu. Olettaen että käytit myös ihan kyseiselle kalustolle tarkoitettuja kaapeleita etkä mitään bilteman halpoja henkilöauton kaapeleita.

 

[Gize]

No jos ymmärsin oikein niin tuplasit kaapelit ensin eikä lähtenyt, joten en usko että kaapeleista olisi neliöt loppunu. Olettaen että käytit myös ihan kyseiselle kalustolle tarkoitettuja kaapeleita etkä mitään bilteman halpoja henkilöauton kaapeleita.

Juuri näin. Tosin ne toiset apukaapelit oli ns. henkilöautokaapelit, tosin suhtkoht. järeät sellaiset (vanhat) olisikohan 50mm2. Mietin tässä vain tekisikö jotkin todella järeät kaapelit, jos niistä jotain hyötyä siis olisi?

Mutta taitaa siis olla "antovirrasta" kiinni enemmän kuin kaapeleista? Mikä tuon ns. lähtöpään virran siis määrittää, laturin koko vai akkukapasiteetti?

 

[Jamboa]

Juuri näin. Tosin ne toiset apukaapelit oli ns. henkilöautokaapelit, tosin suhtkoht. järeät sellaiset (vanhat) olisikohan 50mm2. Mietin tässä vain tekisikö jotkin todella järeät kaapelit, jos niistä jotain hyötyä siis olisi?

Mutta taitaa siis olla "antovirrasta" kiinni enemmän kuin kaapeleista? Mikä tuon ns. lähtöpään virran siis määrittää, laturin koko vai akkukapasiteetti?

Akun virrananto ja kaapeleiden pinta-ala. Auton laturi toki auttaa akkua, mutta tyhjäkäynnillä ei yleensä merkittävästi

 

[TheMeII]

Ja vielä jossainmäärin pinta-ala millä leuat saa kosketusta akkujen / virtapisteiden kanssa

 

[JiiPee]

Juuri näin. Tosin ne toiset apukaapelit oli ns. henkilöautokaapelit, tosin suhtkoht. järeät sellaiset (vanhat) olisikohan 50mm2. Mietin tässä vain tekisikö jotkin todella järeät kaapelit, jos niistä jotain hyötyä siis olisi?

Mutta taitaa siis olla "antovirrasta" kiinni enemmän kuin kaapeleista? Mikä tuon ns. lähtöpään virran siis määrittää, laturin koko vai akkukapasiteetti?

Joo eli ei vaan apurista irronnu sitten ampeereita tarpeeksi startille sekä simahtaneiden akkujen lataukseen. Toki tuossa jo mainittiinkin ne kaapeleiden kontaktit, eli jos on huonot hauenleuat niin nekin voi rajottaa virran määrää vaikka kaapelissa neliöitä olisi riittävästi.

Mutta varmaan paras ratkaisu on että kaapelit kiinni ja sitten reilu tupakkatauko jolloin ehtii akut vähän tasaantumaan.

Apurin tarjoaman virran määrittelee aika puhtaasti sen akun/akkujen kapasiteetti, laturi toki myös mutta laturin merkitys tuossa yhtälössä on aika olematon kun puhutaan kuorma-autosta ja monien satojen ampeerien käynnistysvirrasta.

 

[Gize]

Joo eli ei vaan apurista irronnu sitten ampeereita tarpeeksi startille sekä simahtaneiden akkujen lataukseen. Toki tuossa jo mainittiinkin ne kaapeleiden kontaktit, eli jos on huonot hauenleuat niin nekin voi rajottaa virran määrää vaikka kaapelissa neliöitä olisi riittävästi.

Mutta varmaan paras ratkaisu on että kaapelit kiinni ja sitten reilu tupakkatauko jolloin ehtii akut vähän tasaantumaan.

Apurin tarjoaman virran määrittelee aika puhtaasti sen akun/akkujen kapasiteetti, laturi toki myös mutta laturin merkitys tuossa yhtälössä on aika olematon kun puhutaan kuorma-autosta ja monien satojen ampeerien käynnistysvirrasta.

Jees kiitoksia kaikille vastauksista

Kyllä noita piuhoja ensin pidinkin puolisen tuntia kiinni, samalla kun laitoin auton töpseliin, akut siis ilmeisesti päässeet jäätymään (oli päävirrat jäänyt päälle)...

Jos nyt kuitenkin uudet piuhat rakentelen niin olisko MKEM hyvää tuohon, vai mistä tekisitte? MKEM erittäin taipuisat

 

[Erkkimerkki]

70 neliön silikonieristeinen hitsauskaapeli on parasta. Mkem tarkoitettu "kiinteään" asennukseen eikä kestä taivuttelua pakkasessa tai öljyjä. Kiinteällä asennuksella tarkoitan tässä yhteydessä melko stabiileita olosuhteita.

 

[Gize]

70 neliön silikonieristeinen hitsauskaapeli on parasta. Mkem tarkoitettu "kiinteään" asennukseen eikä kestä taivuttelua pakkasessa tai öljyjä. Kiinteällä asennuksella tarkoitan tässä yhteydessä melko stabiileita olosuhteita.

No hitsauskaapelia itsekin suunnittelin, mutta jostain toiselta foorumilta löysin suositteluksi tuon MKEMin, mutta ilmeisesti se ei sitten oikein sovellu...Sitä olisi saanut väreissä niin siksi houkutti jos olisi käsiteltävyydeltään samaa

Tällä mennään siis: VUKB 70 hitsauskaapeli

 

[Pakana]

KEINUKATK.PYÖR. 0-1 12/24V KAUKOVALO - Jussinmäki.net verkkokauppa
Laitoin tuollaisen kytkimen auton lisävaloille. Miten tuo pitäisi kytkeä, että ledi palaa kun lisävalot palavat? Laitoin niin, että virta tulee yhteen napaan kun laitan maajohdon keskimmäiseen napaan, niin kytkintä painamalla lisävalot syttyy ja sammuu. Kun taas laittaa maajohdon reunimmaiseen liittimeen, niin kytkimen ledi syttyy ja sammuu kytkintä painettaessa. Jos haaroitan maajohdon molempiin, niin ainoastaan lisävalot syttyy ja sammuu. Kytkimen ledi pysyy pimeänä.

Tuollainen ledillä varustettu kytkin ei välttämättä toimi maapuolella ollenkaan.

Tosin tuosta selostuksesta oli nyt aika vaikea ymmärtää mitä sille on tehty.

 

[Geroniimo]

Tuollainen ledillä varustettu kytkin ei välttämättä toimi maapuolella ollenkaan.

Tosin tuosta selostuksesta oli nyt aika vaikea ymmärtää mitä sille on tehty.

Sain lopulta toiminaan tuon, mutta ledi oli niin kirkas että häikäisi pimeällä.

 

[Dzeeta]

Tässä vain mietiskelin. Jos yksinkertaistettuna taululta tulee syöttökaapeli, joka on jaettu esim. viidelle pistorasialle ja yhdessä on kuorma, esim. imuri, joka päällä, niin meneekö virta suoraan nollan kautta taululle takaisin/maahan vai onko samaan aikaan myös saman ryhmän muiden rasioiden nollapuolella havaittavissa jännite/virtaa?

 

[Meisseli]

Virtaa voi mitata muiltakin rasioilta, jos se kaapeli on ketjutettu niiden kautta. Ei tuosta kysymyksenasettelusta nyt oikein tyhjentävää vastausta voi antaa koska yhden pistorasiaryhmän jossa on 5 rasiaa, voi rakentaa aika monella eri tavalla.

 

[Dzeeta]

Virtaa voi mitata muiltakin rasioilta, jos se kaapeli on ketjutettu niiden kautta. Ei tuosta kysymyksenasettelusta nyt oikein tyhjentävää vastausta voi antaa koska yhden pistorasiaryhmän jossa on 5 rasiaa, voi rakentaa aika monella eri tavalla.

Pahoittelen epäselvyyttä. Kyse siis jaetusta nollasta, joka jaettu esim. jakorasialla.

 

[TCan]

Jos jakorasialta lähtee oma johto jokaiselle pistorasialle näiden virta on nolla paitsi sen kuormitetun sekä jakorasiaa syöttävän nollajohdon (olettaen, että yksivaiheasennus)

Jos taas pistorasioita on vaikka kolme ketjussa ja ketjun viimeinen on kuormitettuna on virta mitattavissa kaikkien pistorasioiden nollajohtimilta. Nollajohdinta voi kuitenkin koskettaa, ei siitä sähköiskua saa.

 

[Dzeeta]

Jos jakorasialta lähtee oma johto jokaiselle pistorasialle näiden virta on nolla paitsi sen kuormitetun sekä jakorasiaa syöttävän nollajohdon (olettaen, että yksivaiheasennus)

Jos taas pistorasioita on vaikka kolme ketjussa ja ketjun viimeinen on kuormitettuna on virta mitattavissa kaikkien pistorasioiden nollajohtimilta. Nollajohdinta voi kuitenkin koskettaa, ei siitä sähköiskua saa.

Kiitos, tätä tarkoitin. Piirsin "hienon" kuvankin asiasta. Kevin jätin tarkoituksella nyt pois.

 

[JiiPee]

Kiitos, tätä tarkoitin. Piirsin "hienon" kuvankin asiasta. Kevin jätin tarkoituksella nyt pois.

Ei ole mitattavissa. Etsiipi aina kaikista helpoimman tien takaisin ja tuo tyhjä rasia ei todellakaan ole se helpoin tie.

 

[Dzeeta]

Ei ole mitattavissa. Etsiipi aina kaikista helpoimman tien takaisin ja tuo tyhjä rasia ei todellakaan ole se helpoin tie.

Ok, kiitos kaikille!

 

[valexi]

Ja vielä jossainmäärin pinta-ala millä leuat saa kosketusta akkujen / virtapisteiden kanssa

Noissa hauskimpia ovat ne halvat paskat, missä on pienet kumiset sukat leukojen päällä eristämässä. Monesti se puristuskohta, jolla kuparikaapeli on puristettu leukoihin kiinni on se ohuin kohta kyseisissä keksinnöissä.

Sitten kun se kumisuojus luisuu pois päältä, annat virtaa kuolleeseen akkuun ja tartut paljain käsin kaapeleista kiinni, kun homma on valmis, niin saat mukavan polttomerkin tuonne kämmenen sisäpuolelle, josta se mukavasti muistuttelee itsestään koko ajan kun koitat tehdä töitä.

 

[Gize]

Noissa hauskimpia ovat ne halvat paskat, missä on pienet kumiset sukat leukojen päällä eristämässä. Monesti se puristuskohta, jolla kuparikaapeli on puristettu leukoihin kiinni on se ohuin kohta kyseisissä keksinnöissä.

Sitten kun se kumisuojus luisuu pois päältä, annat virtaa kuolleeseen akkuun ja tartut paljain käsin kaapeleista kiinni, kun homma on valmis, niin saat mukavan polttomerkin tuonne kämmenen sisäpuolelle, josta se mukavasti muistuttelee itsestään koko ajan kun koitat tehdä töitä.

Itse olen onneksi oppinut (vihdoin) käyttämään hanskoja Tilasin 10m hitsikaapelia, josta nuo nyt teen, eiköhän tällaiset riitä päihin Puristin punainen ø25-50mm² | Motonet Oy vai saako jostain vielä parempia, mielellään noutaen TRE seutu?

Ajatuksena siis, että niillä mennään vuosikymmenet vielä jos tarve tulee

 

[0nanias]

Tässä vain mietiskelin. Jos yksinkertaistettuna taululta tulee syöttökaapeli, joka on jaettu esim. viidelle pistorasialle ja yhdessä on kuorma, esim. imuri, joka päällä, niin meneekö virta suoraan nollan kautta taululle takaisin/maahan vai onko samaan aikaan myös saman ryhmän muiden rasioiden nollapuolella havaittavissa jännite/virtaa?

Itseasiassa tuon pistorasiaryhmän kevin ja nollan välillä vaikuttaa jännite-ero joka on laskettavissa ihan ohmin lain avulla (U=IR).
Rasian ja keskuksen välillä nollajohtimessa kulkee imurin paluuvirta, joka kerrottuna kuparijohtimen impedanssilla nostaa rasialla olevan nollan potentiaalin korkeammaksi mitä suojajohdin.
Suojajohtimessa ei kulje virtaa, jolloin siinä ei myöskään tapahdu jännitehäviötä.

Mutta joo, käytäntö onkin sitten eri asia kuin hiuksien halkominen.

 

[Kiinteistönhoitaja]

Talo vm. 1968. Vesivahinko ollut 2003, jolloin piikattu n. 30m2 saapasvaluun asti.

Tämän jälkeen uuteen valuun upotettu n. 100m lattialämmitys kaapelia.

Tämä kyseinen 100m on jaettu nyt ruokailutilan, keittiön, wc, eteisen ja tkaapin alueelle.

Tämän hetkinen toiminta on theben tr611 s kellokytkimellä yösähköllä (23-06). Pääkeskuksella vikavirta ja theben.

Itseä nyt mietityttää :

A) Paljonkohan tämä imee sähköä. (1,5m2 kaapelit näyttäisi olevan) ja pystyykö sen jotenkin arvioimaan esim. 15w/m.

B) Mitään termostaattia ei ole , missään.
Eli onko tämä joku itsestään säätyvä?Mistä/koska se tietää lopettavansa vai onko se koko ajan jossain lämpö tilassa niin kauan kuin virtaa tulee.

C) Termostaatti ohjaukseen tätä tuskin pystyy enää muuttamaan ? Ainakin anturi pitäisi laittaa huonetilaan.

D) Mitenkä tätä järjestelmää olisi järkevä käyttää ? 5 hengen perhe. Päivät töissä ja koulussa. Nyt kun aamulla herää 07 kerkeää nauttimaan tuosta lattialämmöstä sen 30min. Iltapäiväksi se on viilentynyt. Ajattelin heittää tuonne lattiaan Xiaomin lämpötila sensorin niin näkisi miten tuo lattia lämpenee ja muutenkin tuon lämmön käyttäytymistä .

Ideat käyttöön/uudistamiseen tervetulleita. Toki 2003 on varmasti yö ja päiväsähkön eroa ollut suurempi kuin nyt. Joten nykyhetkessä sillä tuskin on merkitystä onko se yö vai päiväsähkössä, jos ajattelisi muuttaa theben ajastuksen 16-22.

En tiedä haenko nyt mukavuutta vai säästöä vai molempia.

 

[lusmux]

Itse olen onneksi oppinut (vihdoin) käyttämään hanskoja Tilasin 10m hitsikaapelia, josta nuo nyt teen, eiköhän tällaiset riitä päihin Puristin punainen ø25-50mm² | Motonet Oy vai saako jostain vielä parempia, mielellään noutaen TRE seutu?

Ajatuksena siis, että niillä mennään vuosikymmenet vielä jos tarve tulee

Miten olisi ihan maadoituspuristin?
MAADOITUSPURISTIN ESAB 250 A | K-rauta.fi
Maadoituspuristin 200A | Karkkainen.com verkkokauppa
Maadoituspuristin 200A

Ja kaveriksi kunnon punaista ja mustaa kutistesukkaa niin tulee siistit.

 

[Ormu]

Talo vm. 1968. Vesivahinko ollut 2003, jolloin piikattu n. 30m2 saapasvaluun asti.

Tämän jälkeen uuteen valuun upotettu n. 100m lattialämmitys kaapelia.

Tämä kyseinen 100m on jaettu nyt ruokailutilan, keittiön, wc, eteisen ja tkaapin alueelle.

Tämän hetkinen toiminta on theben tr611 s kellokytkimellä yösähköllä (23-06). Pääkeskuksella vikavirta ja theben.

Itseä nyt mietityttää :

A) Paljonkohan tämä imee sähköä. (1,5m2 kaapelit näyttäisi olevan) ja pystyykö sen jotenkin arvioimaan esim. 15w/m.

B) Mitään termostaattia ei ole , missään.
Eli onko tämä joku itsestään säätyvä?Mistä/koska se tietää lopettavansa vai onko se koko ajan jossain lämpö tilassa niin kauan kuin virtaa tulee.

C) Termostaatti ohjaukseen tätä tuskin pystyy enää muuttamaan ? Ainakin anturi pitäisi laittaa huonetilaan.

D) Mitenkä tätä järjestelmää olisi järkevä käyttää ? 5 hengen perhe. Päivät töissä ja koulussa. Nyt kun aamulla herää 07 kerkeää nauttimaan tuosta lattialämmöstä sen 30min. Iltapäiväksi se on viilentynyt. Ajattelin heittää tuonne lattiaan Xiaomin lämpötila sensorin niin näkisi miten tuo lattia lämpenee ja muutenkin tuon lämmön käyttäytymistä .

Ideat käyttöön/uudistamiseen tervetulleita. Toki 2003 on varmasti yö ja päiväsähkön eroa ollut suurempi kuin nyt. Joten nykyhetkessä sillä tuskin on merkitystä onko se yö vai päiväsähkössä, jos ajattelisi muuttaa theben ajastuksen 16-22.

En tiedä haenko nyt mukavuutta vai säästöä vai molempia.

A) Pitäisi tietää kaapelin ominaisuudet. Joku varmaan osaa heittää jonkun arvionkin.

B) Itsesäätyvinä näitä ainakin on. Periaatteessa olisi myös mahdollista mitoittaa kaapeli niin, että se ei missään kuviteltavassa lattiarakenteessa ylikuumenisi, vaikka toimisi vakioteholla. Jos (kun?) kaapeli on itsesäätyvä, lattian ominaisuudet vaikuttavat myös sähkönkulutukseen.

C) Kai sen edelleen termostaatin perään saa. Vaatii vain vähän sähkötöitä.

D) Makuasia... Itse en laittaisi lattialämmitystä paahtamaan pelkällä yösähköllä, koska lattian lämmönvarauskyky lienee kuitenkin aika rajallinen.

 

[Pakana]

Talo vm. 1968. Vesivahinko ollut 2003, jolloin piikattu n. 30m2 saapasvaluun asti.

Tämän jälkeen uuteen valuun upotettu n. 100m lattialämmitys kaapelia.

Tämä kyseinen 100m on jaettu nyt ruokailutilan, keittiön, wc, eteisen ja tkaapin alueelle.

Tämän hetkinen toiminta on theben tr611 s kellokytkimellä yösähköllä (23-06). Pääkeskuksella vikavirta ja theben.

Itseä nyt mietityttää :

A) Paljonkohan tämä imee sähköä. (1,5m2 kaapelit näyttäisi olevan) ja pystyykö sen jotenkin arvioimaan esim. 15w/m.

B) Mitään termostaattia ei ole , missään.
Eli onko tämä joku itsestään säätyvä?Mistä/koska se tietää lopettavansa vai onko se koko ajan jossain lämpö tilassa niin kauan kuin virtaa tulee.

C) Termostaatti ohjaukseen tätä tuskin pystyy enää muuttamaan ? Ainakin anturi pitäisi laittaa huonetilaan.

D) Mitenkä tätä järjestelmää olisi järkevä käyttää ? 5 hengen perhe. Päivät töissä ja koulussa. Nyt kun aamulla herää 07 kerkeää nauttimaan tuosta lattialämmöstä sen 30min. Iltapäiväksi se on viilentynyt. Ajattelin heittää tuonne lattiaan Xiaomin lämpötila sensorin niin näkisi miten tuo lattia lämpenee ja muutenkin tuon lämmön käyttäytymistä .

Ideat käyttöön/uudistamiseen tervetulleita. Toki 2003 on varmasti yö ja päiväsähkön eroa ollut suurempi kuin nyt. Joten nykyhetkessä sillä tuskin on merkitystä onko se yö vai päiväsähkössä, jos ajattelisi muuttaa theben ajastuksen 16-22.

En tiedä haenko nyt mukavuutta vai säästöä vai molempia.

Siellä on mahdollisesti itsesäätyvä kaapeli, joka käytännössä lämmittää itsensä ja lähiympäristönsä n. 30°C. Jos asiasta haluaa varmuuden täytyy lämmityskaapelin vastus mitata, ensin kun lattia on kylmä ja toisen kerran kun lattia on lämmin. Lämpimän lattian tulisi antaa suurempi vastusarvo. Samalla tuosta ohmiarvosta voi laskea sen lämmityksen käyttämän virran.

Periaatteessa tuon itsesäätyvän kaapelin voi kytkeä jatkuvaan virtaan jos tilan muu lämmitys on termostaattiohjattu. Käytännössä tietysti huonelämpö alkaa kasvaa kun ulkolämpö nousee rittävästi.

Jos se ei ole itsesäätyvä kaapeli, sen voi laittaa termostaatti ohjatuksi, siellä pitäisi olla silloin jossain myös lattia-anturi vahtimassa ettei lattia kuumene ihan mahdottomiin, mutta jos lattia-anturia ei ole (eikä sen asentaminen lattian pintaan ole kovin hyödyllistä) sinne voi laittaa myös termostaatin joka katkoo lämmitystä ajan perusteella (esim joka 15min lämmitys pois 5min). On olemassa termareita jotka toimivat pelkästään tuolla aikaohjauksella, ilman minkäänlaista lämpötilaan perustuvaa ohjausta, tai sitten huonelämmön mukaan toimivia termareita jotka vaan estävät tuon mahdottoman pitkän töhötyksen. Tietysti tämän voi laittaa myös sille itsesäätyvällekin kaapelille, mutta vastaavaa lattiavaurion vaaraa ei ole.

 

[Grazer]

Lämmityskäyttöön harvemmin itsesäätyviä kaapeleita asennetaan. Säätyvä kaapeli sopii paremmin sulanapitoratkaisuihin.

Eiköhän siellä vakiovastuskaapelia ole. On kyllä toteutusmielessä aika yksinkertaistettu ratkaisu, jos vain kellolla ohjataan. Miten talon lämmitys muuten on toteutettu?

Onko tietoa, onko tuo millaisina pätkinä lattiaan valettu? Onko mitenkään eroteltu huoneita? Jos on, niin sittenhän tuohon voisi rakennella huonekohtaisen ohjauksen niin että asentaa huoneanturilla varustetun termostaatin joka huoneen lämmitykseen (toteutus tilanteen mukaan huoneeseen asennettavalla termarilla tai sitten keskukseen asennettavilla termareilla ja pitkällä anturikaapelilla).

Betonilattiassa ei välttämättä tarvita lattia-anturia vaikka olisi vakiovastuskaapeliakin jos neliöteho on kohtuullinen. Puurakenteisissa lattioissa yleensä vahva suositus/vaatimus käyttää lattia-anturia.

 

[Kiinteistönhoitaja]

Kiitos Ormu ja Pakana nohevista vastauksista.

Pitääpä kysäistä työpiiristä sähkäriltä tuosta vastuksen mittauksesta, en tässä edes viitsi kysyä kuinka se tapahtuisi.

Talon omistaja on ollut dipl.ins. joka sähkömiehenä on varmasti ollut asennuksessa mukana. Harmi vain kun hänet löytää kirkkomaasta nykyään.

Valu missä kaapeli on, on vahvuudeltaan 5-6cm, eli saapasvalu-10cm styroksi-5cm pintavalu, äkkiseltään voisi kuvitella pakkasilla jäähtyvän nopsasti.

Kun tämä on asennettu talossa ei ole ollut kuin peltiset patterit seinällä.
Nyt itse olen lait(at)tanut takan, ILP ja yali dig öljypatterit seinille.
Patterit asetettu 18, ILP 20, varaavalla takalla lämmitetään tästä ylöspäin.
Tiedä sitten mikä tämän lattia kanssa olisi järkevin tehdä? Itse olen ulkona..

Mutta tuo vastusmittaus kertoo jo jotain ja sen perusteella sitten voisi tehdä muutoksia jos on tarpeellista.

 

[Grazer]

Lämmityspiirin vastuksen saa mitattua, kun ottaa piirin syötön irti ja mittaa yleismittarilla lämmityspiirin resistanssin. Menee toki luokkaan luvanvarainen sähkötyö.

Tehoa saat summittaisesti haarukoitua jo ensihätään niin, että jätä joku yö tuo lattialämmitys pois päältä (katso että vertailuyöt on jotakuinkin yhtä kylmiä, jottei talon muu lämmitys sotke vertailua ihan täysin) ja katso sitten sähköyhtiön nettisivulta, paljonko on sähköä minäkin tuntina mennyt, kulutuserotus kertoo summittaisesti lattialämmityksen tehon.

 

[Kiinteistönhoitaja]

Lämmityspiirin vastuksen saa mitattua, kun ottaa piirin syötön irti ja mittaa yleismittarilla lämmityspiirin resistanssin. Menee toki luokkaan luvanvarainen sähkötyö.

Tehoa saat summittaisesti haarukoitua jo ensihätään niin, että jätä joku yö tuo lattialämmitys pois päältä (katso että vertailuyöt on jotakuinkin yhtä kylmiä, jottei talon muu lämmitys sotke vertailua ihan täysin) ja katso sitten sähköyhtiön nettisivulta, paljonko on sähköä minäkin tuntina mennyt, kulutuserotus kertoo summittaisesti lattialämmityksen tehon.

Eli menisikö näin, vikavirta off asentoon ja sitten mittaus? Voisin kokeilla tuota jälkimmäistä jo tänään. Kiitos.

 

[TCan]

Eli menisikö näin, vikavirta off asentoon ja sitten mittaus? Voisin kokeilla tuota jälkimmäistä jo tänään. Kiitos.

Kaapelit jännitteettömäksi: vikavirta / sulakkeet (johdonsuojakatkaisijat) alas ja yleismittarilla mittaat kaapelin resistanssin. Kaapeli on hyvä irrottaa liittimistä, jotta mittaat varmasti vain sitä yhtä ainutta kaapelia.

 

[TCan]

Kaapelit jännitteettömäksi: vikavirta / sulakkeet (johdonsuojakatkaisijat) alas ja yleismittarilla mittaat kaapelin resistanssin. Kaapeli on hyvä irrottaa liittimistä, jotta mittaat varmasti vain sitä yhtä ainutta kaapelia.

Jos sain noista ruutupaperipiirroksista selvää ja niissä on kaapelin pituudet oikein pitäsi resistanssiarvot olla varmaankin jotain tähän suuntaan:

Ruokailu: 70-139 ohm
Keittiö: 120-240 ohm
Wc: 529-1058 ohm
Tuulikaappi: 220-441 ohm
Eteinen: 120-240 ohm

Tuosta pystyy päättelemään ainakin, että on mitattu oikein. Suurempi resistanssiarvo laskettu lämpökaapelin teholla 10 W / metri, suurempi 20W / metri. Lämpökaapelit ovat monasti jotain tuolta väliltä. Pinnassa olevat saneerauskaapelit pienempitehoisia ja tehokkaammat syvemmällä laatassa olevia.

 

[Kiinteistönhoitaja]

Jos sain noista ruutupaperipiirroksista selvää ja niissä on kaapelin pituudet oikein pitäsi resistanssiarvot olla varmaankin jotain tähän suuntaan:

Ruokailu: 70-139 ohm
Keittiö: 120-240 ohm
Wc: 529-1058 ohm
Tuulikaappi: 220-441 ohm
Eteinen: 120-240 ohm

Tuosta pystyy päättelemään ainakin, että on mitattu oikein. Suurempi resistanssiarvo laskettu lämpökaapelin teholla 10 W / metri, suurempi 20W / metri. Lämpökaapelit ovat monasti jotain tuolta väliltä. Pinnassa olevat saneerauskaapelit pienempitehoisia ja tehokkaammat syvemmällä laatassa olevia.

Oh-hoh, kylläpä täällä on pätevää väkeä.

 

[Grazer]

Ja edelleen, jos ja kun nuo jokainen tila on tuon yhden yhteisen ohjauksen takana, niin ryhmäjohdon päästä mitattuna pitäisi kokonaisresistanssin olla luokkaa 26-53 ohmia. Laskettu noiden Tcanin ohmien perusteella. Tekee siis 2000W-1000W eli 20W/metri tai 10W/metri. Tuo kun on saatu valun yhteydessä upotettua, niin tuo 20W/m kaapeli on se todennäköisempi. Ne ohuemmat saneerauskaapelit on yleensä 10W/m.
EDIT: TCan tuon kaapelisysteemin oli näppärästi jo selostanutkin

 

[JiiPee]

A) Pitäisi tietää kaapelin ominaisuudet. Joku varmaan osaa heittää jonkun arvionkin.

B) Itsesäätyvinä näitä ainakin on. Periaatteessa olisi myös mahdollista mitoittaa kaapeli niin, että se ei missään kuviteltavassa lattiarakenteessa ylikuumenisi, vaikka toimisi vakioteholla. Jos (kun?) kaapeli on itsesäätyvä, lattian ominaisuudet vaikuttavat myös sähkönkulutukseen.

C) Kai sen edelleen termostaatin perään saa. Vaatii vain vähän sähkötöitä.

D) Makuasia... Itse en laittaisi lattialämmitystä paahtamaan pelkällä yösähköllä, koska lattian lämmönvarauskyky lienee kuitenkin aika rajallinen.

Itse en kyllä ole kuullut lyhyen sähkäriuran aikana että itsestään säätyvää kaapelia käytettäisiin lämmityskäyttöön vaan se on ns. sulanapitokaapeli yleensä. Toki eihän kukaan sitä kiellä lattiaan laittamasta ja kuten sanoit niin kaapelin tiedot pitäisi olla että enemmän pystyisi asiaa spekuloimaan.

Moni kokee varaavan lattialämmityksen ongelmallisena jos se on siis ainut torpan lämmitys siitä syystä että betonikakusta pitää tehdä aika massiivinen jotta se kykenee kovillakin keleillä lämmittämään sen torpan koko vuorokauden ajan ja sitten jos ilmat vaihtelee rajusti, eli paukutetaan -25 pakkasilla hetki, jonka jälkeen nopeasti mennäänkin nollaan niin siitä seuraa se että torppa on kuin sauna kohta ja vastaavasti toiste päin. Eli se varaava on hidas reagoimaan nopeisiin muutoksiin.
Jos taas kakku pidetään ohuena, niin sitten siinä ei piisaa kapasiteetti vaan vaaditaan muuta lämmitystä kaveriksi.

Itse veikkaan että on tuolla termaritkin jossain ja kaapeli on ihan normi kaapelia. Ellei sitten valua ole tehty jonain sellaisena aikana että on tarvinut laittaa betonin kuivauksen takia kaapelit eikä noita ole edes tarkoitettu itse lämmittämiseen.

Valu missä kaapeli on, on vahvuudeltaan 5-6cm, eli saapasvalu-10cm styroksi-5cm pintavalu, äkkiseltään voisi kuvitella pakkasilla jäähtyvän nopsasti.

Joo ei tuolla betonikakulla varaavaa lämmitystä toteuteta. Vaatii sen 10-15cm kakun muistaakseni. Eli tuo on tehty ihan mukavuusmielessä ilmeisesti, tai jos on itsestään säätyvää kaapelia niin dippa saanut jostain halpaa kaapelia ja haudannut sen sitten sinne betoniin.

 

[Kiinteistönhoitaja]

Vesivahingon korjauksessa on käytetty pikabetonia. Ihan vain nopeampaan muuttoon takaisin. Tarina on tälläinen.

Termostaattia en ole löytänyt. Keittiössä nämä lattialämmitys kytkennät on ns. luokse päästävissä ja jopa remontin aikana purin väliseinälevyt näiden 3 kipon ympäriltä, löytämättä mitään erikoista.
Itsellä remontin aikana vain ei vain ollut aikaa tätä selvittää. Nyt kun remontti on valmis on aikaa miettiä, mutta jälkiviisaus on aina jälkiviisautta.

Talon isäntä hoitanut kaikki remontoinnit täällä ja ne tiedot on mennyt ns. mukana.

Jos ajattelee tehoa, niin täydellä teholla tämä ottaa n. 2000w. Ja 7h päällä olonsa aikana 14.000w = 14kwh.
Jos päivässä menee 14kwh se on kk 14kwh * 30 pvää = 420kwh ja jos tämän 420kwh kerrotaan Vaasan sähkön yö hinnalla ilman siirtoa on 420kwh * 0,0467e = 19,61e/kk
Olenko oikeassa?

Jos teillä olisi tämä tilanne, mitä tekisitte ? Saisin vähän näkökulmaa eri suunnasta.
Talo on nyt ottanut n. 16.000kwh viimeisen vuoden aikana, takka ollut Joulukuun 2018 käytössä. Eristeenä 100mm villa + 30mm uretaanilevy. 5 henkeä.

Edit: Nyt muutamana aamuna huomannut tuon lattian pienoisen lämmön, toki johtunee siitä että kellokytkimen aika oli 1h42min edellä, eli on sammunut jo 04.00. Nyt sammuu 06.00. Viim perjantaina muutin kellonajan.
Nyt lattian pinta näytti 21,5c.
Laitoin vikavirran nollille ja otan lukeman ylös nyt ja aamulla, teen sen huomenna samoin v.virta ON asennossa, näkisi vähän kulutusta.

Edit2: Lämmitysjärjestelmä sähkö-öljy patterit seinillä, ILP mitsu nh25, 1300kg varaava takka, puukiuas, ph l.lämmitys, 300L varaaja (sähkö)

 

[juu-zo]

Vähän riippuu mikä lämmitysjärjestelmä talossa muuten on? Suorasähkölämmityksestä säästäminen suorasähkölämmityksellä kun on vähän turhaa. Ei sähköisissä lattialämmityksissäkään oikein ole säästömahdollisuuksia kuin lämpötilaa laskemalla. Lattian lämmittäminen ottaa sen tehon minkä ottaa tehdään sitä sitten jatkuvasti tai pätkissä. Erot on minimaalisia.

 

[JiiPee]

Vesivahingon korjauksessa on käytetty pikabetonia. Ihan vain nopeampaan muuttoon takaisin. Tarina on tälläinen.

Termostaattia en ole löytänyt. Keittiössä nämä lattialämmitys kytkennät on ns. luokse päästävissä ja jopa remontin aikana purin väliseinälevyt näiden 3 kipon ympäriltä, löytämättä mitään erikoista.
Itsellä remontin aikana vain ei vain ollut aikaa tätä selvittää. Nyt kun remontti on valmis on aikaa miettiä, mutta jälkiviisaus on aina jälkiviisautta.

Talon isäntä hoitanut kaikki remontoinnit täällä ja ne tiedot on mennyt ns. mukana.

Jos ajattelee tehoa, niin täydellä teholla tämä ottaa n. 2000w. Ja 7h päällä olonsa aikana 14.000w = 14kwh.
Jos päivässä menee 14kwh se on kk 14kwh * 30 pvää = 420kwh ja jos tämän 420kwh kerrotaan Vaasan sähkön yö hinnalla ilman siirtoa on 420kwh * 0,0467e = 19,61e/kk
Olenko oikeassa?

Jos teillä olisi tämä tilanne, mitä tekisitte ? Saisin vähän näkökulmaa eri suunnasta.
Talo on nyt ottanut n. 16.000kwh viimeisen vuoden aikana, takka ollut Joulukuun 2018 käytössä. Eristeenä 100mm villa + 30mm uretaanilevy. 5 henkeä.

Edit: Nyt muutamana aamuna huomannut tuon lattian pienoisen lämmön, toki johtunee siitä että kellokytkimen aika oli 1h42min edellä, eli on sammunut jo 04.00. Nyt sammuu 06.00. Viim perjantaina muutin kellonajan.
Nyt lattian pinta näytti 21,5c.
Laitoin vikavirran nollille ja otan lukeman ylös nyt ja aamulla, teen sen huomenna samoin v.virta ON asennossa, näkisi vähän kulutusta.

Edit2: Lämmitysjärjestelmä sähkö-öljy patterit seinillä, ILP mitsu nh25, 1300kg varaava takka, puukiuas, ph l.lämmitys, 300L varaaja (sähkö)

Kyllä se noin se laskelma aikalailla menee. Nyt on vaan huomioitava että jos se kaapeli on itsestään säätyvää sorttia, niin tuskin se silloin täydellä teholla paahtaa koko yötä. Ja mikäli joka tapauksessa ensisijainen lämmitysmuoto on sähkö, niin se on aivan sama missä sitä sähköä polttaa, oli se siellä pattereissa taikka lattiassa. Tosin kun sinulla ilp on niin sitä kannattaisi käyttää mahdollisimman paljon. Ja niitä muita sähköllä toimivia mahdollisimman vähän.

Jos sen lattian koko teho on tosiaan vain 2kW niin on kyllä varsin harvakseltaan kaapelia laitettu, tuolla yksistään ei kyllä torppa lämpimänä pysy. Muistaakseni kuutiolle tulisi mitoittaa noin 25W lämmitystehoa, mutta tuossa taisi olla sitten jotain ehtoja tyyliin jos huoneessa on 2 ulkoseinää niin 30W tai jos ei ole ulkoseiniä niin 20W vai oliko 15W. Eli jos karkeasti laskee että 100 nelion kämppä ja huonekorkeus 240cm ja mennään tuon 25W mukaan niin tarvittaisiin 6kW lämmitystehoa. Eli tuolla 2kW lämmittäisi sellaista 30 neliön mummon mökkiä.