Kysymyksiä sähkömiehille

Itse olen suorittanut työn (automaatioinssi) ohella sähköasentajan ammattitutkinnon ja sekin oli sellainen palikkakoulu, että jos perustutkinto on vielä sitä merkittävästi yksinkertaisempi, niin en uskaltaisi sellaisen nippa nappa läpäissyttä kyllä laittaa mihinkään jatkojohdon rakentamista monimutkaisempaan hommaan. :nb:

Useimmat siis ovat varmasti aivan päteviä tekijöitä, mutta se vähimmällä tiedolla ja taidolla varustettu sakki joka tuon perustutkinnon pystyy suorittamaan, ei luultavasti ole.
 
Sähköala on muutenkin vähintään erikoinen, vedotaan SFS-standardiin ikäänkuin pakollisena ohjeena (jota se ei ymmärtääkseni ole) vaikka oikeasti käytännössä kaikki standardit on lavealla pensselillä annettuja suuntaviivoja, joita standardin mukaan tekevä voi käytännässä tulkita about miten tykkää ja toisenkinlaiset ratkaisut on ihan yhtä päivänvalon kestäviä jos ratkaisuja aletaan jälkikäteen syynäämään niiden teknisen soveltuvuuden osalta.

Tämä standardien pitäminen raamattuna on asia, jota itse usein kiroan, kun valvontakeikoilla katselen muiden (kilpailijoiden) tekemiä suunnitelmia. Pidetään standardissa mainittu tapaa vaatimuksena, mutta ei huomata/osata katsoa, että lauseesta löytyy lieventäviä sanoja kuten yleensä tai suositellaan tai löytyy mahdollisuus tehdä kansallinen poikkeama. Usein näkee suunnittelijoista sen, että ei edes yritetä ajatella kyseiseen kohteeseen/tilanteeseen parasta ratkaisua, vaan aina vaan laitetaan se geneerinen standardin mukainen toteutustapa, vaikka soveltamismahdollisuus olisi.

Urakoitsijoiden kanssa on onneksi helpompi tehdä yhteistyötä, he usein suhtautuvat soveltamiseen paljon suopeammin, koska pääsääntöisesti se tarkoittaa että homma helpottuu tai johdonmukaistuu.

Mitä sähköturvallisuustutkintoihin tulee, niillä ei ole mitään tekemistä henkilön osaamisen kanssa. Tutkinnon ainoa idea on testata, osaako kokelas SFS-standardin riittävän hyvin ulkoa, jotta tietää nopeasti kahlata oikeille sivuille. Tutkintoon valmistautuessa yleinen ohje on että vastaa sanatarkasti kuten asia on standardissa kirjoitettu, niin ei tule virhepisteitä mahdollisten tulkintaerojen takia. Kun tentti on läpäisty, voi standardia alkaa soveltaa. Harmillisen usein vain erityisesti suunnittelijoilla tuo standardin "ehdottomuus" iskostuu aivoihin loppuelämäksi.

Meisseli sanoi:
Eh, ei tuohon liittimeen ole mitään vastakappaletta. Sinne menee suoraan kuorittu johto. Oranssi vipu kun käännetään auki niin sinne saa laitettua johdon ja vipu kiinni niin siellä pysyy.
Kuva ei näy, mutta oranssin vivun perusteella linkkuwagoista kyse. Erittäin näppäriä liittimiä. Itse en, silloin kun harrastuksena sähkötöitä teen (S2-luvat löytyy) halua muita liittimiä edes käyttää. Noihin voi työnnellä niin hienolankaisia kuin yksisäikeisiäkin johtimia ja kiinni pysyy.
 
Standardia voi kyllä "soveltaa", mutta tällöin ei sitä pelkästään sovelleta, vaan tuon sovelluksen turvallisuus on osoitettava erikseen. Eli urakointifirma ei ihan tuosta vaan voi lähteä oikomaan standardeista ja tuo aiemmin mainittu asia on syy siihen, miksi standardeja noudatetaan yleensä ihan kirjaimellisesti.

Ei niitä standardeja ihan vaan vittuillakseen tehdä ja ihan alan ammattilaiset noita ovat tekemässä. Toki joskus tuntuu, että laitevalmistajilla ja tukkureilla saattaa olla vähän liikaakin vaikutusta noissa jutuissa.
 
Hei mites tällanen, kun kylppäriin olisi tulossa led-nauha suihkun yläpuolelle. Muuntaja menee välikattoon ja piuha 12v tulee muuntajalta välikatossa nurkkaan, josta sitten reiästä alumiiniprofiiliin, missä on se led-nauha. Liittimet ei mahdu reiästä, joten ne pitää liittää uudestaan siinä profiilin sisässä. Pitääkö ne juottaa kiinni, vai ei kai ihan kiertäminen riitä liitokseksi?

Ite tuommosta vastaavalla liittimellä tein jatkot eteisen ledeille.
Jatkoliitin+kutistesukka punainen 10kpl | Motonet Oy

Nuita on puristettavia ja tinalla olevia.
 
Miten saako "vanhaa" mmj käyttää missä on musta, sininen ja kevi?. Valo kytkimelle tulee ylimääräinen kevi joka ei tule käyttöön, voiko sen päättää ABB Kosti valokatkaisijassa X paikkaan?, en haluaisi jättää sitä irrallisesks kyktimen sisälle.
 
Mökillä olisi tarkoitus levyttää sisäkattoa.
Katon rajassa menee sähköjohtoa,pari pistorasiaa ja pari jakorasiaa.
Noille ei oikeastaan ole käyttöä eli ei haittaa vaikka pistorasioita ei voi käyttää.

Kyse lähinnä siitä että pitääkö noille jakorasioille tehdä huoltoluukku tai vastaava?
Järkeväähän se olisi mutta pitääkö ne säädösten mukaan olla saatavilla?
 
Ei tarvii mutta on niin pieni vaiva että kannattaa tehdä.

Jaså, onkos tää muuttunut jossain vaiheessa? Joskus sanoi SFS6000-5-513 ja -526 ilmeisesti seuraavaa:

Kaikki sähkölaitteet johdotus mukaan luettuna on sijoitettava ja asennettava siten, että niitä voi käyttää, tarkastaa ja huoltaa sekä päästä käsiksi liitoksiin. Sähkölaitteiden sijoittaminen koteloihin tai vastaaviin ei saa merkittävästi haitata näiden toimenpiteiden suorittamista. Kaikkiin liitoksiin pitää päästä käsiksi tarkastusta, testausta ja huoltoa varten, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:

  • maakaapelien liitokset
  • massaan valetut tai kapseloidut liitokset
  • liitokset kylmäjohtimen ja katto-, lattia- tai saattolämmitysjärjestelmän välillä.
Jatkokset, haaroitukset yms. tehdään tarkoitukseen sopivissa rasioissa tai ryhmäjohdon jatkamiseen tarkoitetussa kojeessa. Rasioihin tulee siis päästä käsiksi myös asennuksen valmistumisen jälkeen. Rasian on oltava riittävän tilava ja sovelluttava käyttöpaikkaansa.
 
Mökillä olisi tarkoitus levyttää sisäkattoa.
Katon rajassa menee sähköjohtoa,pari pistorasiaa ja pari jakorasiaa.
Noille ei oikeastaan ole käyttöä eli ei haittaa vaikka pistorasioita ei voi käyttää.

Kyse lähinnä siitä että pitääkö noille jakorasioille tehdä huoltoluukku tai vastaava?
Järkeväähän se olisi mutta pitääkö ne säädösten mukaan olla saatavilla?

Pura turhiksi jäävät pistorasiat pois. Jakorasialle pitää olla pääsy, eli luukku tai vastaava on tehtävä.
 
Miten pistorasia puretaan?
Vedetään mmj:llä ilman pistorasiaa uusiksi?

Pitääkö luukku tehdä myös pistorasialle jos en niitä poista?
 
Ei rasioita saa missään nimessä jättää panelien tai levyjen taakse piiloon. Siis jos niissä on jotain kytkentöjä, niin pitää olla luoksepäästävissä ja pintojen rikkominen ei kyllä oikein tuota vaatimusta täytä.

Edit. Nyt kuulostaa siltä, että kannattaisi järjestää joku sähkömies paikalle.
 
Mökki josta löytyy sähkön tasokuvat? :think:
Nuo perimätiedon varaan jätetyt rasioiden paikat löydetään vasta siinä vaiheessa kun koko kämppä lanataan maan tasalle, joten parempi vaan soittaa se sähkäri tekemään ne sähkön purkutyöt. Vartin hommasta selviää useimmiten ihan sopuhinnalla.
 
Piirustuksista? Omistajalta kysymällä?
Jep, dokumentaatiosta veikkaisin. Onhan se ihan eri juttu liu'uttaa pari jekkulautaa sivuun muistiin pannun ohjeen mukaan kuin alkaa ihan oikeaan destruktiiviseen purkutyöhön.

Sehän ero aika pitkälle ratkaisee, haittaako tämä merkittävästi asennukseen käsiksi pääsyä. Jos nyt sellainen vaatimus oli kotelointi ja vastaavaa koskien.
 
Tottakai löytyy tasokuvat, kun täällä kerran neuvotaan tekemään toi alaslaskukin täsmälleen standardin mukaan.

Oikeasti se menee niin että panelit paikalleen, kuppiporalla reijät merkattuihin kohtiin ja siihen peitekansi.

Toki kaikesta saa monimutkaista jos tykkää kutsua sähkärin paikalle, saapahan lisää naureskeltavaa Nesteen kahvipöytään :D

Ei vaan oikeasti se menee niin, että kaikki rojut jää sellaisenaan alakaton yläpuolelle koska foorumeilta saa niin ristiriitaisia vastauksia, reikiä/luukkuja ei tehdä koska ne on niin rumia eikä sovi verhoihin ja muutoksen tehnyt/teettänyt henkilö joko myy kyseessä olevan rakennuksen tai kupsahtaa. Seuraavan omistajan piikkiin sit selvitellään ja ihmetellään että mitäs hittoa kun seuraavassa rempassa lisätty vikavirta tipahtelee ja laskutustunnit juoksee.

Ja toi skenaariohan toteutui mulle viime keväänä. Ihan paska sähkäri kun purattaa hyvää kattoa.
 
Miten pistorasia puretaan?
Vedetään mmj:llä ilman pistorasiaa uusiksi?

Riippuu mitä muuta siellä on niiden pistorasioiden kautta kulkevan johdon päässä.

Periaatteessa, joo, jos sen pistorasian jälkeen on linjassa jotain joka jää jäljelle poiston jälkeen. (Ja, jos ne on kaikki yhden ja saman sulakkeen takana. Muuten tarvitsee toki enemmän johtimia kaapeliin... ja joka tapauksessa tarvitsee sen sähkärin.)

Optimisti sisälläni olettaisi, että pistorasiat on omana kokonaisuutenaan, ja kun nuo kaikki katonrajasta poistat, niin se tapahtuu poistamalla samalla myös kaikki niiden kautta kulkeva johdotus.

Pitääkö luukku tehdä myös pistorasialle jos en niitä poista?

Haamupistorasiat katon sisällä kuulostaa kyllä melkoiselta viritykseltä. En itse haluaisi sellaisia edes luukun kanssa mökille. Mökkiä kuitenkin tehdään ns. omaksi, ja tuo voi vielä vuosikymmenien päästä potkia silmille.

Mökki josta löytyy sähkön tasokuvat? :think:
Nuo perimätiedon varaan jätetyt rasioiden paikat löydetään vasta siinä vaiheessa kun koko kämppä lanataan maan tasalle, joten parempi vaan soittaa se sähkäri tekemään ne sähkön purkutyöt. Vartin hommasta selviää useimmiten ihan sopuhinnalla.

Tämä. Eikö tuo tosiaan ole sähkärin osalta vaan irroittaa purettavien kytkentöjen johdot niiden sulakekaappia lähemmästä päästään, ja todeta ne irroitetuiksi? Ts. tehdä niistä ei-sähköasennuksia. Loput mekaaniset purkutyöt (johto nätisti pois seinältä ja ei-pistorasiat irti seinistä) voi sitten hoitaa itse, eikä tarvitse myöhempien sukupolvien ihmetellä mitä sieltä välikatosta oikein löytyy (20 vuoden pölykerroksen päättäessä vaikka... tähän mielikuvituksen mukaan seuraamus...).
 
Piirustuksista? Omistajalta kysymällä?

Kyllä nyt olet pahasti hakoteillä. Omistaja kun vaihtuu niin tuskin tieto on periytynyt.

Kyllä ne jakorasiat pitää olla sellaisessa paikassa että niihin pääsee helposti käsiksi ja että ne on helposti havaittavissa.
 
Itsehän esim. asun omakotitalossa josta ei ole sähköpiirrustuksia. Tämä on tehty asunto/kauppa/posti rakennukseksi noin -80 ja joskus tällä vuosituhannella tehty muutokset kokonaan asunnoksi. työn teettäjä kuoli ja mistään jäämistöstä tai talossa olevista papereista ei löydy muita piirrustuksia kuin muutoslupahakemuksessa ollut periaatepiirrustus. Joka sekään ei edes periaatteessa ole oikein...
 
(melkein) mitäänhän ei saa itse tehdä, mutta mitä laitteita voi sähkärin pyytää asentamaan?

Eli mimmoset hyväksynnät, sertifikaatit, leimat ja korkeamman siunaukset pitää sähköhärpäkkeellä olla, että sen voi sähkömies kiinteästi asentaa ja kehtaa sulle pöytäkirjat, takuulappuset yms. kirjoittaa omalla nimellään?

Riittääkö esim. CE-hyväksyntä vai pitääkö olla Suomalainen sähkönumero?

(ja en nyt puhu mistään jalkalampusta vaan esim. valokatkaisijasta tms.)
 
Koskas kerrostaloissa on ruvettu käyttämään yksivaihejärjestelmän tilalla kolmivaihejärjestelmää? Nykyisessä vuokra-asunto on sen verran uusi, että hellakin on kolmen vaiheen takana ja oon muuttamassa -90 luvun alussa olevaan kerrostaloon, jossa on yhden vaiheen takana.

Tuli sähkösopimus tehtyä ja vahvistus kotiin eli asunnon pääsulake ois 1x25A.

Ööh siis uudessa kämpässäkö pääsulake 25 A? Kuulostaa aika pieneltä, mulla on 1-vaihesähköt ja pelkästään liedelle on 25 A sulake. Itse keskus on "40 A". Ja kerrostaloasunto -89. Joskus 90-luvulla alkanut tulla 3-vaihetta koteihin, meidän edellisessä -98 asunnossa oli 3-vaihesähköt ja johdonsuojat + VVS:t.
 
(melkein) mitäänhän ei saa itse tehdä, mutta mitä laitteita voi sähkärin pyytää asentamaan?

Eli mimmoset hyväksynnät, sertifikaatit, leimat ja korkeamman siunaukset pitää sähköhärpäkkeellä olla, että sen voi sähkömies kiinteästi asentaa ja kehtaa sulle pöytäkirjat, takuulappuset yms. kirjoittaa omalla nimellään?

Riittääkö esim. CE-hyväksyntä vai pitääkö olla Suomalainen sähkönumero?

(ja en nyt puhu mistään jalkalampusta vaan esim. valokatkaisijasta tms.)

Aika lavea kysymys, onko vehkeet tulossa omaan vaiko myyntikäyttöön?

Valmistajan velvollisuudet

https://tukes.fi/documents/5470659/...iden-valmistus-maahantuonti-ja-myynti.pdf.pdf

Yleisesti ottaen sähköasentajan tulisi tarkistaa että kaikista kalusteista ja laitteista löytyy vaadittavat merkinnät ja hyväksynnät ja jos totta puhutaan niin aika vähissä on syyt jotta itse suostuisin asentamaan kiinteästi verkkoon jotain omatekoisia kalusteita. Tämä siis olettaen että vastaavia kaupallisiakin tuotteita on saatavissa.
Valaisimethan on sitten ihan oma lukunsa, niitä kun saa valmistaa lähes kuka tahansa.

Jos kyse on esim. jostain kytkimistä, niin ongelmaahan voi kiertää sillä että toteuttaa ohjauksen vaikkapa 24V jännitteellä.
 
Ööh siis uudessa kämpässäkö pääsulake 25 A? Kuulostaa aika pieneltä, mulla on 1-vaihesähköt ja pelkästään liedelle on 25 A sulake. Itse keskus on "40 A". Ja kerrostaloasunto -89. Joskus 90-luvulla alkanut tulla 3-vaihetta koteihin, meidän edellisessä -98 asunnossa oli 3-vaihesähköt ja johdonsuojat + VVS:t.

Kolmivaihe kerrostaloasuintoihin on yleistynyt joskus 90-luvun aikana. Tätä ennen on pääsääntöisesti ollut yksi vaihe ja pääsulake on monasti tuo 1x25A. Monessa sen ajan keskuksessa on pääkytkimen yhteydessä merkintä "pääkytkin 40a", mutta tämä ei tarkoita pääsulakekokoa vaan keskuksen nimellisarvoa. Pääsulake suurimmassa osassa on 1x25A ja asunnon liedellä 1x20A.

Monasti esim. keittiöremonteissa kun on tullut erillisuunia ja induktioliettä on lieden sulakettakin suurennettu 20>25, mutta pääsulake saattaa silti olla myös 25A ja tällöin selektiivisyyttä ei ole. Itse olen pääasiassa tehnyt niin, että esimerkiksi induktioliesitasolle varataan tuo 1x20A ja uunille 1x16A. Toki pääsulakekoko 1x25A rajoittaa, mutta olen mittaillut virtoja todellisen käytön aikana ja aikamoista kokkailua saa harrastaa, että pääsulake on vaarassa palaa.
 
Aika lavea kysymys, onko vehkeet tulossa omaan vaiko myyntikäyttöön?

Yleisesti ottaen sähköasentajan tulisi tarkistaa että kaikista kalusteista ja laitteista löytyy vaadittavat merkinnät ja hyväksynnät ja jos totta puhutaan niin aika vähissä on syyt jotta itse suostuisin asentamaan kiinteästi verkkoon jotain omatekoisia kalusteita. Tämä siis olettaen että vastaavia kaupallisiakin tuotteita on saatavissa.
Kysymys olikin, että mitä nää vaadittavat merkinnät ja hyväksynnät ovat?

Otetaan nyt vaikka semmoinen esimerkki, että halutaan vaihtaa tavallinen analoginen valokytkin älykytkimeen.
Suomessa myynnissä olevat laitteet tuntuvat olevan kymmenen kertaa kalliimpia ja teknisesti kymmenen vuotta jäljessä siitä mitä maailmalla on tarjolla.
Netistä löytyy valtava valikoimaa esim. CE-hyväksytyistä osista. (ja tässä tarkoitan tosiaan sitä EU CE:tä).

Mutta asentaako sähkäri tälläisen osan ja jos asentaa, mitä merkintöjä ja hyväksyntiä tällaisella osalla pitää olla?
Tavoitteena on siis, että tehdään hommat kaikkien sääntöjen mukaan, taloyhtiölle kaikki paperityöt jne..
 
Kysymys olikin, että mitä nää vaadittavat merkinnät ja hyväksynnät ovat?

Otetaan nyt vaikka semmoinen esimerkki, että halutaan vaihtaa tavallinen analoginen valokytkin älykytkimeen.
Suomessa myynnissä olevat laitteet tuntuvat olevan kymmenen kertaa kalliimpia ja teknisesti kymmenen vuotta jäljessä siitä mitä maailmalla on tarjolla.
Netistä löytyy valtava valikoimaa esim. CE-hyväksytyistä osista. (ja tässä tarkoitan tosiaan sitä EU CE:tä).

Mutta asentaako sähkäri tälläisen osan ja jos asentaa, mitä merkintöjä ja hyväksyntiä tällaisella osalla pitää olla?
Tavoitteena on siis, että tehdään hommat kaikkien sääntöjen mukaan, taloyhtiölle kaikki paperityöt jne..


CE ei ole itsessään mikään hyväksyntä, se vain tarkoittaa sitä, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sille eu-alueella asetetut vaatimukset.
Kiinalaisissa halpavehkeissä merkinnän luotettavuus on lähinnä asiakkaan hyväuskoisuudesta kiinni.

Itse näkisin että tuossa kytkin-esimerkissä vastuu tuotteen toiminnasta on maahantuojalla eli sinulla. Ymmärrät varmaan, että urakoitsija ei kykene antamaan takuuta laitteelle, jonka hankintaan hänellä ei ole osaa eikä arpaa? Kiinteät johdotukset ja kytkentätyöt ovat tietysti eri asia.
 
CE ei ole itsessään mikään hyväksyntä, se vain tarkoittaa sitä, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sille eu-alueella asetetut vaatimukset.
Oletan, että valmistajat tekevät vähintään jotain testejä yms sisäisesti.

Löysin listan directiivejä yms. joissa näitä vaatimuksia annetaan.
Valmistajat ovat myös sitten teetättäneet näitä testejä ulkopuolisilla laboratorioilla ja saaneet niistä kaikenlaista paperia yms. Tässä tulee vielä mieleen, että...
...mikä on se direktiivilista mikä pitäisi täyttää (per laitetyyppi)?
...mitkä laboratoriot voivat näytä testejä tehdä?

Eli vaikka EU on antanut direktiivejä, niin kuka päättää mitä direktiivejä pitää täyttää ja kuka saa niitä vasten testata?

Itse näkisin että tuossa kytkin-esimerkissä vastuu tuotteen toiminnasta on maahantuojalla eli sinulla. Ymmärrät varmaan, että urakoitsija ei kykene antamaan takuuta laitteelle, jonka hankintaan hänellä ei ole osaa eikä arpaa? Kiinteät johdotukset ja kytkentätyöt ovat tietysti eri asia.
Luonnollisesti. Mutta tällaisen laitteen saa siis asennuttaa?
 
Viimeksi muokattu:
Oletan, että valmistajat tekevät vähintään jotain testejä yms sisäisesti.

Useimmat kyllä, mutta voin heittää näin mututuntumalla että 100% aliexpressin verkkoliitäntäisistä dollarin hintaisista romuista on täysin testaamattomia.


Löysin listan directiivejä yms. joissa näitä vaatimuksia annetaan.
Valmistajat ovat myös sitten teetättäneet näitä testejä ulkopuolisilla laboratorioilla ja saaneet niistä kaikenlaista paperia yms. Tässä tulee vielä mieleen, että...
...mikä on se direktiivilista mikä pitäisi täyttää (per laitetyyppi)?
...mitkä laboratoriot voivat näytä testejä tehdä?

Eli vaikka EU on antanut direktiivejä, niin kuka päättää mitä direktiivejä pitää täyttää ja kuka saa niitä vasten testata?
Laitoin sinulle aiemmin pari linkkiä joista löytyy ainakin osa noista vaatimuksista. Pääpiirteittäin laitteille ja niiden testaukselle asetetut vaatimukset määräytyvät laitteen tyypin, käyttötarkoituksen ja käyttöympäristön mukaan. Itseäni asia ei henk koht niin paljoa kiinnosta että jaksaisin asiaa tuon pidemmälle selvitellä.
Heitä vaikka mailia tukesille ja kysy? Eiköhän ne siellä tiedä.

Luonnollisesti. Mutta tällaisen laitteen saa siis asennuttaa?

Ei tähän ole yksiselitteistä vastausta, koska laitteita ja niiden valmistajia on miljoonaa eri sorttia. Mutta yleisesti ottaen mikäli laitteessa on edes etäisesti järkevät merkinnät (CE, nimellisjännite, suojausluokka) ja se ei mekaanisilta ominaisuuksiltaan vaikuta aiheuttavan paloriskiä/sähköiskun vaaraa ihmisille niin olen suostunut tällaisia esineitä verkkoon kytkemään. Mutta jokusen kerran myös kieltäytymään koska ihmiset eivät aina ymmärrä sitä että sähkö tappaa.
 

Tuossa aikaisemmin kyselin kun pesuhuoneestani oli yksi valo palanut ja suunnittelin vaihtavani ne kaikki, mutta päädyin nyt siihen ratkaisuun, että vaihdankin sen palaneen. Nämä on melko vanhoja lamppuja ja ilmeisesti halogeenejä. Lampussa lukee FMW+C 12v 35W. Mistähän kannattaisi tuollaisia tilata? Käyköhän tuossa todennäköisesti niin, että lamppu on värisävyltään eri sävyinen kuin nykyisen ja joutuu kaikki vaihtamaan? Noissa on hieman monimutkaisesti tehty sähköistys niin päädyin siihen ratkaisuun, että helpommin menee näin. Olen ainakin amazon.co.uk ja verkkokauppa.comista tilaamassa muutakin tavaraa niin jos jommasta kummasta niistä saisi sopivia niin ainakin helposti mahtuisi samaan pakettiin. Noita ei googlen perusteella ainakaan taida hirveästi suomesta löytyä?
 
Tuossa käsityksessä olen itsekin, että jos vaihtaa ledeihin niin sitten joutuu muuntajat vaihtamaan myös. Noissa vaan on sellaiset viritykset niiden kanssa, että helpommalla pääsee kuin ei lähde muuntajia vaihtamaan ennen kuin on pakko. Onkohan noissa kuinka tarkkaan yleensä muuntajat mitoitettu? Uskaltaako yli 35W ostaa? Ei noi ainakaan paljoa nähtävästi maksa.
 
Tällaisen laitteen saa siis asennuttaa?

Ei tähän ole yksiselitteistä vastausta, koska laitteita ja niiden valmistajia on miljoonaa eri sorttia. Mutta yleisesti ottaen mikäli laitteessa on edes etäisesti järkevät merkinnät (CE, nimellisjännite, suojausluokka) ja se ei mekaanisilta ominaisuuksiltaan vaikuta aiheuttavan paloriskiä/sähköiskun vaaraa ihmisille niin olen suostunut tällaisia esineitä verkkoon kytkemään. Mutta jokusen kerran myös kieltäytymään koska ihmiset eivät aina ymmärrä sitä että sähkö tappaa.

Kiitos 0nanias. Tämä selvensi asiaa paremmin kuin miljoona EU-direktiiviä. Eli sähkömies voi käyttää myös omia aivojaan, tutustua komponetteihin ja viime kädessä päättää itse mitä suostuu asentamaan.

Vittaat myös siihen, että maailmalla on paljon testaamatonta moskaa myynnissä ja niinhän se on. Siksi rupesin tätä kyselemään: että mitä sitä kannattaa edes harkita. Monesssa yhteydesssä olen törmännyt siihen, että pykäiliä on valtavasti ja niitä tulkitaan varmuuden vuoksi niin kankeasti kuin mahdollista. Onneksi tässä tapauksesssa näin ilmeisesti ei ole.
 
No tukesin sivuilta voi lukea noista hyllytetyistä / vaarallisista / takaisinvedetyistä rojuista. Eli ei ne ihan hatusta ole vedetty.
Ei sähkö tapa, ihmisen läpi kulkeva virta tappaa tarkemmin noin 30mA ;)
 
Nopea kyssäri, 89 vuoden taloa. Lattia ja katto lämmitykset (ihan ku uunissa ois) , miten noiden eber termarin korvaus jollai uusilla ? Lattialämmitys termarin avasin, tuli 4 johtoa. Katto termarista ei haisua.

Millaiset voi laittaa tilalle. ?? Termostaatti Raychem NRG-DM digitaalinen ? Voiko tuollaisilla korvata kaikki.
 
Mikähän tässä osramin smart plugissa voisi olla? Plugi toimii vain yksinpäin. Toisinpäin rele ei mene päälle.
Kävin testaamassa naapuritalossa ja sama juttu. Ei maadoitetussa rasiassa ja UPS:n takana toimii kummin päin vaan?
Plugi on resetoitu useamman kerran ja hubin kautta käyttäessä sama vika.

Tässä video, samalla tavalla käyttäytyy suoraan seinästä.



Rahat sain jo takaisin (Amazon).
 
Tuli vastaan tälläinen tehdastekoinen viritys. Onkohan tälläinen kiinalainen sähköinsinöörin taidonnäytös edes laillinen. Toisessa päässä normaali maadoitettu iec laiteliitin jossa vielä merkittynä maadoitus pinni ja toisessa päässä maadoittamaton 2 napainen pistotulppa.

IMG_20181026_173353.jpg
 
Mielestäni ei ole. Toisen pään pitäisi olla sellainen että ei käy laitteeseen mikä vaatii maadoituksen.
 
Onko olemassa uppoasennettavaa ip44 2-osaista pistorasiaa jossa molempien puolien navat ovat vaaka-asennossa?

Normaalistihan nuo ovat pystyssä, jolloin siihen ei millään sovi esim kahta ajastinkelloa/kaukosäätömokkulaa...

Pinta-asennettavia näyttäisi toki olevan ja bonuksena vikavirtasuojalla. Olisiko se sitten paras vaihtoehto?

Edit: siis kahden auton lämmitys johdoille suunnittelen asennuksia. Nyt uppoasennettu rasia tallin seinässä
 
Viimeksi muokattu:
Tuli vastaan tälläinen tehdastekoinen viritys. Onkohan tälläinen kiinalainen sähköinsinöörin taidonnäytös edes laillinen. Toisessa päässä normaali maadoitettu iec laiteliitin jossa vielä merkittynä maadoitus pinni ja toisessa päässä maadoittamaton 2 napainen pistotulppa.

IMG_20181026_173353.jpg

En ole sähkömies, mutta ota sivuleikkurit ja pistä johto poikki. Tuolla kun kytkee suojamaadotetun laitteen verkkoon, niin jää suojamaa irti ja jos laite vikaantuu niin se voi olla hengenvaarallinen...
 
Onko olemassa uppoasennettavaa ip44 2-osaista pistorasiaa jossa molempien puolien navat ovat vaaka-asennossa?

Normaalistihan nuo ovat pystyssä, jolloin siihen ei millään sovi esim kahta ajastinkelloa/kaukosäätömokkulaa...

Pinta-asennettavia näyttäisi toki olevan ja bonuksena vikavirtasuojalla. Olisiko se sitten paras vaihtoehto?

Edit: siis kahden auton lämmitys johdoille suunnittelen asennuksia. Nyt uppoasennettu rasia tallin seinässä
Ainakin Schneiderilta löytyy Elko ja todennäköisesti myös Exxact (Artic).

Edit. Luinpas huolimattomasti. Siis pystyssähän noissa navat on. Eli eipä ole ratkaisu noissa.
 
Viimeksi muokattu:
Hhrmrh Ikean lampun asennus. Puupaneelikatossa on upotus, siellä rasia, ei koukkua. Valaisinpistorasian voisi asentaa siis helposti (tai siis sellaisen irti ruuvasin jos nyt tarkkoja ollaan), mutta Ikean plafondipa ei sellaista tuekaan, vaan se on riivattava suoraan kattoon - koukkuun. Koukkua ei ole. Vaihtoehtoisesti sen voi vetää ruuveilla kiinni kattoon, mutta ruuvin reikien välimatka on sellainen, että ne osuvat katossa olevaan upotukseen - mutta ei kuitenkaan kattorasian ruuvinreikin. En kykene millään ymmärtämään, miksi valaisimessa ei ole noita standardeja reikiä, jotta sen saisi suoraan tuohon katossa olevaan rasiaan kiinni. Kenties, koska Ikea.

Onko asiallinen ja laillinen asennus, että vedän valaisimen yhdestä reiästä pultin tuohon katossa olevaan rasiaan, käännän valaisimen hieman sivulle ja vedän puuruuveilla parista kohtaa kiinni kattoon? Johdot eivät jää puristuksiin ja valaisimen painon pitäisi kestää enemmän kuin hyvin. Tällaisia asennuksiahan näkee joka toisessa asunnossa, mutta onko tarkkaanottan asiallinen ja laillinen?

Jatkuva murheenkryyni nämä valaisimet, suurimpaan osaan ei mahdu loisteputket/ledi-lamput, valaisinpistorasiat ovat aina täysin perseestä ja ilman niitäkin on vain ongelmia...

OP:lle varmaan jo myöhäistä, mutta jollekin muulle voi olla apua. Jos siinä rasiassa on avaamismahdollisuus, avaa se ja katso mitä sieltä löytyy. Itse törmäsin v -89 rakennetussa rivitalossa samanlaiseen ongelmaan. Kun rasian avasi, siellä oli sisällä koukku, jonka toiseen asentoon laittamalla se putkahti ihmisten ilmoille.
 
Ööh siis uudessa kämpässäkö pääsulake 25 A? Kuulostaa aika pieneltä, mulla on 1-vaihesähköt ja pelkästään liedelle on 25 A sulake. Itse keskus on "40 A". Ja kerrostaloasunto -89. Joskus 90-luvulla alkanut tulla 3-vaihetta koteihin, meidän edellisessä -98 asunnossa oli 3-vaihesähköt ja johdonsuojat + VVS:t.

No talo on valmistunut 1990 ja liedelle on yksi 25A sulake. Tein sähkösopimun, jossa oli 1x25A pääsulakkeesta. Ja jos sulakkeen poistaa, niin uuni ja levyt ei toimi ollenkaan. Sähköt on tehty ton ajan mukaan ja vaatisi taloyhtiöltä päin sopimusta sähköjen uusintaa.
 
Uskomatonta, että noinkin tuoreessa asunnossa on menty sähköissä nuukailemaan. Onhan siinä vähän säästöä tullut, kun ei viisinkertaista ole tarvinnut vetää. Muutos 3~ on kätännössä tekemätön paikka ellei kaikille vedetä syöttöjä uusiksi.

Ja sitten sähkötaulussa on 3*6mm2 ja samanlaista kaapelia menee hellaan. Kaapelissa lukee vielä Nokia eli putkitus on kyllä valmiina.
 
:F Totta. Tulee selkärangasta L1, L2 kun omallakohdalla kyse IT verkosta :D (leipätyö)
 
Mulla on jostakin käsittämättömästä syystä autotallissa saman nallin takana puolet pistorasioista, ilmalämpöpumppu, valot ja voimavirta. Eli tilannehan on nyt sitten se, että nalli paukahtaa hetken päästä kun voimavirtaankin laittaa kuormaa perään. (Koska rasioissa on jo mm. tietokonetta, latureita, kompura..) Oiskohan tuo helpoimmillaan ihan sähkäri paikalle ja oma nalli voimavirralle kaappiin vai vaikeampi homma? Sulakkeet on kääntösulakkeita.
 
Mulla on jostakin käsittämättömästä syystä autotallissa saman nallin takana puolet pistorasioista, ilmalämpöpumppu, valot ja voimavirta. Eli tilannehan on nyt sitten se, että nalli paukahtaa hetken päästä kun voimavirtaankin laittaa kuormaa perään. (Koska rasioissa on jo mm. tietokonetta, latureita, kompura..) Oiskohan tuo helpoimmillaan ihan sähkäri paikalle ja oma nalli voimavirralle kaappiin vai vaikeampi homma? Sulakkeet on kääntösulakkeita.

Siellä on joku sähköpena vedellyt helpon kaavan mukaan. Mikäli pääkeskuksella on vapaita sulakepaikkoja niin ehdottomasti oma veto sille kolmivaiheiselle.
Mikäli ei ole tilaa taulussa niin sitten vaihtoehtona on vetästä taululta uusi järeämpi kaapeli jolle esim. 20A sulakkeet ja sitten sinne talliin pieni jakokeskus josta sitten jakaa hiukan järkevämmin ne sähköt sinne talliin.
 
Joo on tossa tilaa kyllä. Matkaa taululta talliin ois pihan poikki 40m niin ei ihan mielellään alkaisi uusia johtoja kaiveleen.

Sähköt on tehny taloon ja talliin dippainssi itselleen jolla on ollu luvat nuo myös suunnitella jne. Ja sen kyllä huomaa kun löytää valaisinrasioita ilman että ovat minkään kytkimen takana tai kaapista pistorasian jossa ei ole edes johtoja takana :btooth:
 
Joo on tossa tilaa kyllä. Matkaa taululta talliin ois pihan poikki 40m niin ei ihan mielellään alkaisi uusia johtoja kaiveleen.

Sähköt on tehny taloon ja talliin dippainssi itselleen jolla on ollu luvat nuo myös suunnitella jne. Ja sen kyllä huomaa kun löytää valaisinrasioita ilman että ovat minkään kytkimen takana tai kaapista pistorasian jossa ei ole edes johtoja takana :btooth:

Tietty jos olis osannu ennakoida ja se talliin tuleva piuha olisi jo 6mm2 niin silloin ei tarttis alkaa kaapelia uusimaan vaan riittäisi että laittaa pienen keskuksen sinne talliin. Jos se on vaan 2,5mm2 niin sitten ei ole vaihtoehtoja.
 
Olisiko esim. tätä releohjainta mahdollista käyttää ilmanvaihtokoneen nopeuksien säätöön? Säätö on nyt hankalasti vain teknisessä tilassa, joten se on aina vakio asennossa. Ilmanvaihtoa tekisi mieli tehostaa aika ajoin. Spoilerissa IV-koneen piirikaavio.

Jos yhden tuommoisen relekytkimen laittaisi tuohon 160V linjaan, niin silloin koneen teho nousisi. Haittaako jos yhtäaikaa on kytkettynä tuo 120V perusasento?

sRMplTS.png
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko esim. tätä releohjainta mahdollista käyttää ilmanvaihtokoneen nopeuksien säätöön? Säätö on nyt hankalasti vain teknisessä tilassa, joten se on aina vakio asennossa. Ilmanvaihtoa tekisi mieli tehostaa aika ajoin. Spoilerissa IV-koneen piirikaavio.

Jos yhden tuommoisen relekytkimen laittaisi tuohon 160V linjaan, niin silloin koneen teho nousisi. Haittaako jos yhtäaikaa on kytkettynä tuo 120V perusasento?

Ei tuosta taida toimivaa yhdistelmää saada. Periaatteessa niin, että NC 120V lähtöön ja NO 160V lähtöön ja keskeltä moottoreille saisi releellä vaihdettavat kaksi nopeutta. Mutta sitten muut tilat (koko säätönuppi) pitäisi kytkeä irti, ettei niitä voisi oikosulkea yhtäaikaa (eli et voi kytkeä ulostuloja yhteen savun nousematta). Lisäksi äkkiseltään tuolle releelle ei kerrota speksejä induktiiviselle kuormalle, eli tuskin jaksaisi pysyä toimintakunnossa kovin montaa käyttökertaa tuolla kuormalla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 744
Viestejä
4 497 470
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom