Kysymyksiä sähkömiehille

Vesivahingon korjauksessa on käytetty pikabetonia. Ihan vain nopeampaan muuttoon takaisin. Tarina on tälläinen.

Termostaattia en ole löytänyt. Keittiössä nämä lattialämmitys kytkennät on ns. luokse päästävissä ja jopa remontin aikana purin väliseinälevyt näiden 3 kipon ympäriltä, löytämättä mitään erikoista.
Itsellä remontin aikana vain ei vain ollut aikaa tätä selvittää. Nyt kun remontti on valmis on aikaa miettiä, mutta jälkiviisaus on aina jälkiviisautta.

Talon isäntä hoitanut kaikki remontoinnit täällä ja ne tiedot on mennyt ns. mukana.

Jos ajattelee tehoa, niin täydellä teholla tämä ottaa n. 2000w. Ja 7h päällä olonsa aikana 14.000w = 14kwh.
Jos päivässä menee 14kwh se on kk 14kwh * 30 pvää = 420kwh ja jos tämän 420kwh kerrotaan Vaasan sähkön yö hinnalla ilman siirtoa on 420kwh * 0,0467e = 19,61e/kk
Olenko oikeassa?

Jos teillä olisi tämä tilanne, mitä tekisitte ? Saisin vähän näkökulmaa eri suunnasta.
Talo on nyt ottanut n. 16.000kwh viimeisen vuoden aikana, takka ollut Joulukuun 2018 käytössä. Eristeenä 100mm villa + 30mm uretaanilevy. 5 henkeä.

Edit: Nyt muutamana aamuna huomannut tuon lattian pienoisen lämmön, toki johtunee siitä että kellokytkimen aika oli 1h42min edellä, eli on sammunut jo 04.00. Nyt sammuu 06.00. Viim perjantaina muutin kellonajan.
Nyt lattian pinta näytti 21,5c.
Laitoin vikavirran nollille ja otan lukeman ylös nyt ja aamulla, teen sen huomenna samoin v.virta ON asennossa, näkisi vähän kulutusta.

Edit2: Lämmitysjärjestelmä sähkö-öljy patterit seinillä, ILP mitsu nh25, 1300kg varaava takka, puukiuas, ph l.lämmitys, 300L varaaja (sähkö)

Kyllä se noin se laskelma aikalailla menee. Nyt on vaan huomioitava että jos se kaapeli on itsestään säätyvää sorttia, niin tuskin se silloin täydellä teholla paahtaa koko yötä. Ja mikäli joka tapauksessa ensisijainen lämmitysmuoto on sähkö, niin se on aivan sama missä sitä sähköä polttaa, oli se siellä pattereissa taikka lattiassa. Tosin kun sinulla ilp on niin sitä kannattaisi käyttää mahdollisimman paljon. Ja niitä muita sähköllä toimivia mahdollisimman vähän.

Jos sen lattian koko teho on tosiaan vain 2kW niin on kyllä varsin harvakseltaan kaapelia laitettu, tuolla yksistään ei kyllä torppa lämpimänä pysy. Muistaakseni kuutiolle tulisi mitoittaa noin 25W lämmitystehoa, mutta tuossa taisi olla sitten jotain ehtoja tyyliin jos huoneessa on 2 ulkoseinää niin 30W tai jos ei ole ulkoseiniä niin 20W vai oliko 15W. Eli jos karkeasti laskee että 100 nelion kämppä ja huonekorkeus 240cm ja mennään tuon 25W mukaan niin tarvittaisiin 6kW lämmitystehoa. Eli tuolla 2kW lämmittäisi sellaista 30 neliön mummon mökkiä.
 
Laskeskelin neliöt tuon LL alalta ja se on n.26m2 luokkaa.

Eilen illalla laitoin kaapin alle lämpömittarin ja se näytti lattian pinnan 21,6c nyt ruokatunnilla se oli 20,6c (tässä kohtaa on LL). Eli viime yön oli LL pois päältä. Oli se viileämpi kuin toissa aamuna mutta ei häiritsevästi.

Olen nyt jälki heränneenä ruvennut miettimään tuota LL tarkoitusta. Olen ajatellut aluksi lämmityksen toimivan ensisijaisesti öljypattereilla seinillä, tämän jälkeen laitoin ILP ja nyt viimeisenä takan. Kaikki talon 13 patteria on säädetty 18c, ILP nyt 20c ja takka pitää pitkälti lämmön 21-22c.

En ole noteerannut tuota LL mihinkään tarkoitukseen ja loppu peleissä onko siitä edes mtn hyötyä ?
Yöllä siinä ei kukaan kävele ja kun se on lämmin siinä tehdään aamutoimet.

A) laittaa kokonaan sulake OFF asentoon.
B) muuttaa aikaa esim 14-21 jolloin siinä oleskellaan, tehdään ruokaa yms. = mukavuus.
C) kyseisellä LL alueella laatta lattia, muualla vinyyli. (patterit normisti lasien alla) (kokonais asuinala 126m2)

Laskin myös jos ajatellaan edellä laskettua LL tehoa täydellä teholla kk eli 420kwh , niin päiväsähköllä hinta on kk 23,25e ja yösähköllä 19,61e (ilman siirtoa).

1.1 - 7.1.2019 yö kulutus on ollut keskiarvona 22,2 kwh /pvä 22-07

Pientä kuvaa Paintillä.

lattia.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mun mielestä järkevintä olisi pitää lattian sähkö päälle 24/7 ja käyttää jotain säädintä joka pitää lattian lämmön vakiona, joko kello-ohjattuna tai termostaattianturilla. Tuo edestakaisin lämmittäminen täydellä töhöllä ja sitten taas jäähdyttäminen ei mielestäni palvele mitään järkevää tarkoitusta. Rahallinen säästö on olematonta, ja joskus sitä kuitenkin joutuu tepastelemaan kylmällä lattialla.

Sinänsä noin vanhan talon, jossa vain 10cm eristys, lämmitystehon tarve on sen verran iso että ei tuo lattia kovin herkästi lähde "ylilämpöä" tuottamaan. Se on eriasia uusissa taloissa joissa laitetaan lattialämmitys päälle, kun varpaat palelee, ja samaan aikaan joudutaan käyttämään koneellista ilmastointia huoneilman jäähdyttämiseen.
 
Samaa mieltä @Pakana kanssa. Lattiasta se lämpö kuitenkin leviää tasaisesti koko huoneistoon, eikä jää nurkat kylmäksi. Lisäksi kylmä lattia tuntuu jaloissa vilpoisalta ja tuntuu vedon tunnetta.

24/7 päällä vaan ja lattiatermostaatilla ohjattuna (ei huonetermostaatilla, koska se ei ehdi reagoida, kuten täälläkin on jo kerrottu).
 
Samaa mieltä @Pakana kanssa. Lattiasta se lämpö kuitenkin leviää tasaisesti koko huoneistoon, eikä jää nurkat kylmäksi. Lisäksi kylmä lattia tuntuu jaloissa vilpoisalta ja tuntuu vedon tunnetta.

24/7 päällä vaan ja lattiatermostaatilla ohjattuna (ei huonetermostaatilla, koska se ei ehdi reagoida, kuten täälläkin on jo kerrottu).

Voi olla vain aika haastavaa saada anturi tuohon viritykseen helposti jos ei ole kerta putkea anturille minnekkään laitettu.
 
Huhhuh, kukahan säästää euron siinä, ettei viitsi putkea laittaa valun sisään. No jokatapauksessa vaikka huonetermostaatilla ja ILPillä muu lämmitys. Sitten nuo öljypatterit varmuuden varaksi pienelle lämmölle, jos kovilla pakkasilla ei jaksa pitää lämpöä.
 
Lattiaan en saa anturia ja jos voisinkin ajaa uran siinä olisi oma homma löytää kaapelit ilman niiden katkomista ja saada anturi hyvään paikkaan.

Se että putkea ei ole laitettu, en yhtään ihmettele, olihan keittiön sähköt haaroitettu vessan pistorasiasta, 1,5mm2 johdolla ja 16A nallilla.

Tosiaan eristettä täällä on vähän ja viheltää monesta paikasta. Sähköä menee, mutta ajatellut että jos jostain voisi säästää.

Mitäs jos poistaisi tuon thebenin spk :sta eli laittaisi kaapista suoralla virralla ja muuttaisi johdon toiseen päähän keittiöön uuden termostaatin ja tällä ohjaisi LL, olisi vain käytännöllisempää.

Jos pois suljetaan tuo lattia-anturillinen termostaatti ja ajatellaan että otettaisiin tilalle huonekohtainen termostaatti kello-ohjauksella, jossa voisi olla WiFi ja kulutuksen seuranta, niin mitä voisitte suositella?

Muuten asia on harvinaisen selvä, enempää palsta tilaa viemättä.
 
Ja edelleen, jos ja kun nuo jokainen tila on tuon yhden yhteisen ohjauksen takana, niin ryhmäjohdon päästä mitattuna pitäisi kokonaisresistanssin olla luokkaa 26-53 ohmia. Laskettu noiden Tcanin ohmien perusteella. Tekee siis 2000W-1000W eli 20W/metri tai 10W/metri. Tuo kun on saatu valun yhteydessä upotettua, niin tuo 20W/m kaapeli on se todennäköisempi. Ne ohuemmat saneerauskaapelit on yleensä 10W/m.
EDIT: TCan tuon kaapelisysteemin oli näppärästi jo selostanutkin

Jep samaan kokonaisarvoon päädyin, jos ovat yhden vaiheen perässä. Katselin noita piirustuksia vielä ajatuksella, niin tästä kuvasta päätellen ne on jaettu kolmelle vaiheelle:

IMG_20190108_190352.jpg

Eli ryhmä 1 keittiö, ryhmä 2 ruokatila ja eteinen, ryhmä 3 wc ja tuulikaappi. Harvinaisen tyhmässä paikassa mielestäni säästetty jos jätetty termostaatit pois.

Voisit tarkistaa onko lattialämmitykselle sähkökeskuksessa yksi vai kolme sulaketta (johdonsuojakatkaisijaa/automaattisulaketta).
 
Viimeksi muokattu:
Voisit tarkistaa onko lattialämmitykselle sähkökeskuksessa yksi vai kolme sulaketta (johdonsuojakatkaisijaa/automaattisulaketta

Keskuksella on :

Theben kellokytkin.
Vikavirtasuoja.
10A sulake kaikille lattialämpö alueille.
10A sulake LL ohjauskellolle.
IMG_20190109_203113.jpg IMG_20190109_204513.jpg

Edit: Näin maallikkona ajatellen niin eihän tämän järjestelmän teho voi olla maksimissaan kuin 2200w kun on vain 1kpl 10A sulaketta.

Edit2:
8.1 22.42 120069 kwh lattianpäältä 21,5c
9.1 07.00 120086 kwh lattianpäältä 20,5c

9.1 22.43 120112 kwh lattianpäältä 20,5c
10.1 07.01 120138 kwh lattianpäältä 24,8c

Eli 9kwh ero LL OFF ja ON. 9kwh * 30 = 270kwh , 270kwh*0,0467=12,61e
 
Viimeksi muokattu:
Jos virittelemään haluaisi lähteä ja pioneerihenkeä löytyisi, niin riippuen siitä, miten nuo lämmityskaapelit on asennettu (kuvissahan on jotain etäisyyksiä seiniin tms. kirjattu), voisi kynnyksen alle tai keittiön kaapin sokkelin alle pienen uran ajamalla saada anturin jotenkun toimimaan.

Lämmityskaapeli kuitenkin, jos on tavalliseen tapaan asennettu on kiinnitetty raudoitukseen ja sitten kaadettu kura päälle, eli laattaan uskaltaa hyvin porata parin sentin reiän.
 
Itse en kyllä ole kuullut lyhyen sähkäriuran aikana että itsestään säätyvää kaapelia käytettäisiin lämmityskäyttöön vaan se on ns. sulanapitokaapeli yleensä. Toki eihän kukaan sitä kiellä lattiaan laittamasta ja kuten sanoit niin kaapelin tiedot pitäisi olla että enemmän pystyisi asiaa spekuloimaan.

Joo, en minä käytännön kohteissa käytetyistä kaapeleista tiedä, mutta itsesäätyviä olen nähnyt myynnissä.

Lattianlämmityskaapeli itsesäätyvä IS/T2 RED 5-15W/M
 
Yks huonetermostaatti ohjaamaan vain lämmityskaapeleita. Ja kun ovat itsesäätyyää mallia niin eivät kuitenkaan liian kuumaksi lattiaa tee. Joten tarpeetonta alkaa ajaa uraa lattiaa.
 
Joo, en minä käytännön kohteissa käytetyistä kaapeleista tiedä, mutta itsesäätyviä olen nähnyt myynnissä.

Lattianlämmityskaapeli itsesäätyvä IS/T2 RED 5-15W/M

Niin toki ns. "saneeraus" kaapelia on mutta ei se ole kovin käytännöllistä asennettavaksi uuteen betonivaluun ihan siitä syystä että tuolla kaapelilla jos halutaan 1200W teho esim. saavuttaa niin se maksaa lähes 800€ kun vastaavan tehon saa esim. tällä kaapelilla Lattialämmityskaapeli Tassu 1200 W 54 m Ensto alta 100€.

Lähinnä itse mietin että onko tullut jotain kaapelia markkinoille joka lämmittäisi ympäristön vaikka 20 asteeseen mutta ei yli, jolloin sitä voisi teoriassa pitää päällä jatkuvasti kuten sulanapitokaapeliakin. Mutta tuo sinun esittämäsi kaapeli ei niin toimi, vaan tuotekuvauksessakin puhutaan 65 asteen lämmöistä, tuossa siis on sulanapitokaapelin ominaisuuksia mukana sen takia ettei se kaapeli polta itteään paskaksi esim. puulattian alle laitettaessa, mutta tuo kaapeli ei yksistään toimi kivasti ilman termostaattia.

Yks huonetermostaatti ohjaamaan vain lämmityskaapeleita. Ja kun ovat itsesäätyyää mallia niin eivät kuitenkaan liian kuumaksi lattiaa tee. Joten tarpeetonta alkaa ajaa uraa lattiaa.

Eikös se ollut ihan spekulaatio asteella että olisivat itsestään säätyviä?
 
Lämmityskaapeli kuitenkin, jos on tavalliseen tapaan asennettu on kiinnitetty raudoitukseen ja sitten kaadettu kura päälle, eli laattaan uskaltaa hyvin porata parin sentin reiän.
Juuri näin.

Yks huonetermostaatti ohjaamaan vain lämmityskaapeleita. Ja kun ovat itsesäätyyää mallia niin eivät kuitenkaan liian kuumaksi lattiaa tee. Joten tarpeetonta alkaa ajaa uraa lattiaa.
Tässä on se ongelma, kun taloa lämmitetään vaikka ILPillä tai takalla. Huoneen lämpö saattaa olla vaikka 24 astetta ja lattialämpö ei mene silloin päälle. Lattian lämpö voi pudota vaikka 16 asteeseen ja kun jossain vaiheessa tarvitaan sitä lämpöä, niin lämmön nosto kestää kauan.

Itse yrittäisin jotenkin saada lattiapintaan anturin, joka sitten ohjaa vaikka kaikkea lattialämmitystä. Anturin mukaan säätäisin lattian lämpötilaksi vaikka 21 astetta, jolloin ILPillä ja takalla voit hoitaa lämmityksen tuosta ylöspäin ja lattiassa olisi aina jokin järkevä peruslämpö. Jos vielä haluaa hifistellä, niin ostaa yhdistelmätermostaatin, johon säätää sen lattialämmön perustason ja huoneen tavoitetason, jolloin ilman mitään muuta lämmitystä LL koittaa pitää huoneen lämmön vaikka 23 asteessa.
 
Ilman tuota lattia-anturia se onnistuu myös sellaisella aikaperustaisella "termarilla". Eli siis termari joka 6 asennossa pitää lämmityksen päällä 25min/30min jakso, ja 1 asennossa 5min/30min jakso. Käytännössä se lattia luovuttaa melko tasaista tahtia lämpöä huoneeseen, eli jos se ei ole ainoa lämmönlähde, eikä sen siten tarvitse reagoida lisääntyneeseen lämpöhäviöön, tuolla saa melko tasaisena pysyvän lattian pintalämmön.
 
Ilman tuota lattia-anturia se onnistuu myös sellaisella aikaperustaisella "termarilla". Eli siis termari joka 6 asennossa pitää lämmityksen päällä 25min/30min jakso, ja 1 asennossa 5min/30min jakso. Käytännössä se lattia luovuttaa melko tasaista tahtia lämpöä huoneeseen, eli jos se ei ole ainoa lämmönlähde, eikä sen siten tarvitse reagoida lisääntyneeseen lämpöhäviöön, tuolla saa melko tasaisena pysyvän lattian pintalämmön.

Näillä keleillä lattian lämpö pysyi lämmityksen jälkeen 25c - > 21c seuraavan lämmityksen alkuun. Eli viileni 06-23 välisenä aikana sen 4c. Toki paljonko se viilentyminen on kun pihalla -30c.

Miettinyt jopa kun kotiautomaatio kiinnostaa niin laittaa kaappiin thebenin tilalle Sonoff pow tai pow r2. Jälkimmäisessä olisi kello ohjelmointi ja kulutuksen seuranta.
 
Viimeksi muokattu:
Noi LL-piirit näkee hyvin vaikka vuokraamalla lämpökamera jos haluaa jälkikäteen urata/porata sinne lattiaan. Joskus myös tuntee kädelläkin missä piirit menee.
 
Ilman tuota lattia-anturia se onnistuu myös sellaisella aikaperustaisella "termarilla". Eli siis termari joka 6 asennossa pitää lämmityksen päällä 25min/30min jakso, ja 1 asennossa 5min/30min jakso. Käytännössä se lattia luovuttaa melko tasaista tahtia lämpöä huoneeseen, eli jos se ei ole ainoa lämmönlähde, eikä sen siten tarvitse reagoida lisääntyneeseen lämpöhäviöön, tuolla saa melko tasaisena pysyvän lattian pintalämmön.

Mielenkiinnosta löytyykö tällaine tuote valmiina? Itse olen ajatellut, että tuollaisen ohjauksen voisi tehdä kellokytkimellä hakemalla siihen sopivan kytkentä-katkaisusyklin, jolla saisi haluamansa lattian lämpötilan.
 
Mielenkiinnosta löytyykö tällaine tuote valmiina? Itse olen ajatellut, että tuollaisen ohjauksen voisi tehdä kellokytkimellä hakemalla siihen sopivan kytkentä-katkaisusyklin, jolla saisi haluamansa lattian lämpötilan.
kellokytkin toimii jos liität siihen lämpöanturin ulkoilmasta ja säätää sen mukaan vähän pidemmäksi ja lyhyemmäksi. miten tarve on.
 
Voiko tuollaisen raychemin nrg termarin asentaa vanhan ABB vikavirtasuojatun termarin tilalle? Tai vaihtoehtoisesti devireg 528? Tuohon ABB:n termariin tulee tuo toinen maapiuha, en devin tai raychemin ohjeista löytänyt puhetta niistä.
 
Jos vaihdan keittiön hajonneen pistorasian uuteen vastaavaan pistorasiaan, siirtyvätkö talon sähkötyöt kokonaan minun vastuulleni vai ainoastaan vaihdetun pistorasian osalta?

Edellinen omistaja on tehnyt jonkin verran kyseenalaisia nollauksia ja jatkanut toiselta pistorasialta pinta-asennetun MMJ:n terassin puolelle, jossa on kaksi IP2x pistorasiaa.
 
Jos vaihdan keittiön hajonneen pistorasian uuteen vastaavaan pistorasiaan, siirtyvätkö talon sähkötyöt kokonaan minun vastuulleni vai ainoastaan vaihdetun pistorasian osalta?

Edellinen omistaja on tehnyt jonkin verran kyseenalaisia nollauksia ja jatkanut toiselta pistorasialta pinta-asennetun MMJ:n terassin puolelle, jossa on kaksi IP2x pistorasiaa.
Vastaat tietysti vain omien asennusten "laadusta", mutta kiinteistön omistajana olet vastuussa siitä, ettei kiinteistö ole vaarallinen ihmisille tai ympäristölle. Eli jos on jotain kyseenalaisia sähköasennuksia, niin kannattaa ottaa selvää ja korjata, jos on korjattavaa.

Kannattaa joskus ajankuluksi lueskella Tukesin sähkötapaturma-arkistoa Sähkökuolemat
Siellä ei oteta kantaa vastuukysymyksiin, mutta tuoltakin löytyy monta kuolemaa, jotka ovat aiheutuneet siitä, että maadoitettu pistorasia onkin nollattu nollan sijaan vaiheeseen.
 
Voiko tuollaisen raychemin nrg termarin asentaa vanhan ABB vikavirtasuojatun termarin tilalle? Tai vaihtoehtoisesti devireg 528? Tuohon ABB:n termariin tulee tuo toinen maapiuha, en devin tai raychemin ohjeista löytänyt puhetta niistä.

Koska sinulla on nykyisessä termostaatissa integroitu vikavirtasuoja voitaneen olettaa, että keskuksen päässä ei vikavirtasuoja ole. Lattialämmitys vaatii nykymääräysten mukaan vikavirtasuojan, joten et voi noita esittämiäsi termostaattivaihtoehtoja vaihtaa suoraan tämän vanhan termostaatin tilalle, sillä ne eivät sisällä vikavirtasuojaa.

Jos haluat kuitenkin jomman kumman noista termostaateista vaihtaa tulee asennukseen lisätä erillinen vikavirtasuoja. Toteutustapa on tapauskohtainen, yleensä onnistuu suhteellisen pienellä vaivalla. Helpoin lienee, jos termostaatti on levyseinässä niin lisää seinään ns. "remonttirasian", johon asentaa vikavirtasuojan ja tämän kautta pyöräyttää lattialämmityksen syötön.
 
Helpoin lienee, jos termostaatti on levyseinässä niin lisää seinään ns. "remonttirasian", johon asentaa vikavirtasuojan ja tämän kautta pyöräyttää lattialämmityksen syötön.

Itsellä tehty näin, kun vanha keskus ja talo. Tuli samassa paketissa molemmat eli termostaatti vikavirralla. Asiantunteva ja vastuullinen sähkötarvike myyjä myös on velvoitettu sanomaan ostotilanteessa että lain mukaan lattialämmitystermari tarvitsee vikavirran, toki asiakas sitten voi ostaa mitä tahansa.
 
Koska sinulla on nykyisessä termostaatissa integroitu vikavirtasuoja voitaneen olettaa, että keskuksen päässä ei vikavirtasuoja ole. Lattialämmitys vaatii nykymääräysten mukaan vikavirtasuojan, joten et voi noita esittämiäsi termostaattivaihtoehtoja vaihtaa suoraan tämän vanhan termostaatin tilalle, sillä ne eivät sisällä vikavirtasuojaa.

Jos haluat kuitenkin jomman kumman noista termostaateista vaihtaa tulee asennukseen lisätä erillinen vikavirtasuoja. Toteutustapa on tapauskohtainen, yleensä onnistuu suhteellisen pienellä vaivalla. Helpoin lienee, jos termostaatti on levyseinässä niin lisää seinään ns. "remonttirasian", johon asentaa vikavirtasuojan ja tämän kautta pyöräyttää lattialämmityksen syötön.

Ok pitänee pyytää sähkäri paikalle.. tuossa samassa on ylempänä enston 10f termari joka ei sisällä sitä myöskään ohjeiden mukaan. tuossa on tommonen remonttirasia valmiiksi. Nämä on edellisen omistajan virityksiä niin ei tietoa onko tohon erillistä vikavirtaa väsätty. Yläkertaan vaihdoin tommosen raychemin, siellä ei noihin ole vedetty mitään vikavirtasuojausta.

E4D62AB0-925B-4F4A-AD3A-1E602917AC7E.jpeg
 
Itsellä tehty näin, kun vanha keskus ja talo. Tuli samassa paketissa molemmat eli termostaatti vikavirralla. Asiantunteva ja vastuullinen sähkötarvike myyjä myös on velvoitettu sanomaan ostotilanteessa että lain mukaan lattialämmitystermari tarvitsee vikavirran, toki asiakas sitten voi ostaa mitä tahansa.
Sitten sulla tullee valmiiksi jo nollajohto kytkentärasiaan. Toisessa ketjussa kerroit olleesi kiinnostunut kotiautomaatiosta. Nythän on oiva tilaisuus laittaa rasiaan asennettava etäohjattava kytkentärele. Esim. Tämä:
Verkkokauppa.com

Sitten vaan automaatiota rakentamaan ulkolämpötilan mukaan vaihtuva lämmityssykli.
 
Vastaat tietysti vain omien asennusten "laadusta", mutta kiinteistön omistajana olet vastuussa siitä, ettei kiinteistö ole vaarallinen ihmisille tai ympäristölle. Eli jos on jotain kyseenalaisia sähköasennuksia, niin kannattaa ottaa selvää ja korjata, jos on korjattavaa.

Kannattaa joskus ajankuluksi lueskella Tukesin sähkötapaturma-arkistoa Sähkökuolemat
Siellä ei oteta kantaa vastuukysymyksiin, mutta tuoltakin löytyy monta kuolemaa, jotka ovat aiheutuneet siitä, että maadoitettu pistorasia onkin nollattu nollan sijaan vaiheeseen.

Tässä tapauksessa kyseessä on lähisukulaisten osakehuoneisto, johon pitäisi vaihtaa käyttökelvottomaksi kuluneet, todennäköisesti 60-luvulla asennetut pistorasiat uusiin. Vanhoissa pistorasioissa on suojamaadoitus, mutta ryhmäkeskuksesta puuttuu vikavirtasuojat. Pitääkö tässä tapauksessa myös vikavirtasuoja asentaa ja sen myötä koko lähtö uusia, vai riittääkö pelkkä pistorasian vaihto vastaavaan?

Muistelin kuulleeni eräässä sähköturvallisuuskoulutuksessa, että huoneiston sähköasennukset siirtyvät kokonaisuudessaan tekijän vastuulle, jos maallikko tekee yhdenkin kiinteän asennuksen.
 
Mielenkiinnosta löytyykö tällaine tuote valmiina? Itse olen ajatellut, että tuollaisen ohjauksen voisi tehdä kellokytkimellä hakemalla siihen sopivan kytkentä-katkaisusyklin, jolla saisi haluamansa lattian lämpötilan.
Esim Devireg 527 on tuollainen pelkkään aikaperiodiin perustuva "termostaatti". Myös osassa älytermareista on mahdollisuus kytkeä aikaperiodi esim huoneilma-anturitiedon kaveriksi.

Tässä tapauksessa kyseessä on lähisukulaisten osakehuoneisto, johon pitäisi vaihtaa käyttökelvottomaksi kuluneet, todennäköisesti 60-luvulla asennetut pistorasiat uusiin. Vanhoissa pistorasioissa on suojamaadoitus, mutta ryhmäkeskuksesta puuttuu vikavirtasuojat. Pitääkö tässä tapauksessa myös vikavirtasuoja asentaa ja sen myötä koko lähtö uusia, vai riittääkö pelkkä pistorasian vaihto vastaavaan?

Muistelin kuulleeni eräässä sähköturvallisuuskoulutuksessa, että huoneiston sähköasennukset siirtyvät kokonaisuudessaan tekijän vastuulle, jos maallikko tekee yhdenkin kiinteän asennuksen.

Mä en tiedä miten nuo vastuukysymykset menee maallikoasennusten suhteen, mutta (ottamatta kantaa maallikon oikeuksiin) vioittuneen pistorasian saa vaihtaa aina uuteen vastaavaan ilman velvollisuutta lisätä vikavirtasuojia. Onhan se uusi pistorasia nyt kuitenkin turvallisempi kuin rikkinäinen. Yleisestikään vanhaan asuntoon jos lisää pistorasian, niin sille ei tarvitse vikavirtasuojaa, jos se ei ole ollut pakollinen asennusajankohtanakaan, poislukien pesutilat.

E: tarkennus
 
Viimeksi muokattu:
Mä olen itse mennyt sillä periaatteella, että mikäli lisää kokonaan uuden pistorasian joko uuteen tai olemassaolevaan ryhmään niin sen on oltava nykysäädökset täyttävä ja vikavirtasuojattu, mutta mikäli uusii pelkän kalusteen vanhan paikalle niin mennään alkuperäisen asennusajankohdan mukaisilla säädöksillä.

Vanha kojerasia=vanhat säännöt eli ei vikistä.
 
Mä en tiedä miten nuo vastuukysymykset menee maallikoasennusten suhteen, mutta vioittuneen pistorasian saa vaihtaa aina uuteen vastaavaan ilman velvollisuutta lisätä vikavirtasuojia.

Väärin: vaurioituneen pistorasian KANNEN saa vaihtaa maallikko. Vikavirtasuojan lisäämiseen en ota kantaa, mutta tuohon aiempaan kohtaan kylläkin.
 
Mä olen itse mennyt sillä periaatteella, että mikäli lisää kokonaan uuden pistorasian joko uuteen tai olemassaolevaan ryhmään niin sen on oltava nykysäädökset täyttävä ja vikavirtasuojattu, mutta mikäli uusii pelkän kalusteen vanhan paikalle niin mennään alkuperäisen asennusajankohdan mukaisilla säädöksillä.

Vanha kojerasia=vanhat säännöt eli ei vikistä.
Muistaakseni SFS 6000:ssa asia on hyvin ympäripyöreästi mainittu. Jotenkin että yksittäisiä lisäyksiä voi tehdä sähkölaitteiston rakennushetkellä voimassa olleilla määräyksillä, poislukien kosteat tilat ja ulkoasennukset, jotka pitää aina tehdä voimassa olevilla määräyksillä.

Itse kohteesta riippuen katson, että mikäli keskus säilyy entisellään, voi sähköt tehdä vaikka kokonaan uusiksi ilman vikavirtasuojaa. Toimistosaneerauksia olen teettänyt näin. Päiväkodeissa, kouluissa, terveyskeskuksissa olen kriittisempi.

Asia riippuu ihan siitä, miten kukakin määräyksiä tulkitsee. Tuon oman menettelytavan olen parillakin varmennustarkastajalla varmistuttanut ja ovat sanoneet että kyllä kelpaa.

Pistorasian kannen voi maallikko vaihtaa,itse rasiakalustetta ei.
 
Väärin: vaurioituneen pistorasian KANNEN saa vaihtaa maallikko. Vikavirtasuojan lisäämiseen en ota kantaa, mutta tuohon aiempaan kohtaan kylläkin.
Joo, siis mä en tarkoittanut maallikkoa, vaan että ylipäätään sen pistorasian saa vaihtaa. Mä en tunne noita maallikkopykäliä.
 
Sitten sulla tullee valmiiksi jo nollajohto kytkentärasiaan. Toisessa ketjussa kerroit olleesi kiinnostunut kotiautomaatiosta. Nythän on oiva tilaisuus laittaa rasiaan asennettava etäohjattava kytkentärele. Esim. Tämä:
Verkkokauppa.com

Sitten vaan automaatiota rakentamaan ulkolämpötilan mukaan vaihtuva lämmityssykli

Kiitos!

Raspberry on tilauksessa ;)

Olen myös miettinyt tilaavani :

Sonoff Pow R2

Tämän saisi puukotettua, toki toimisi myös sen omalla softalla, vikavirran eteen kytkettynä ja poistaen vanhan theben kellokytkimen.

Toki laatu Sonoffissa, noh...

Olisiko sinulla valexi heittää esimerkkiä miten tuollaista relettä voisi käyttää, niin kuin kerroit edellä?

Eli esim. jos pihalla on - 5c antaa rele virtaa esim 1hj a jos - 10 2h ja tästä eteenpäin.
 
Kellokytkin mekaaninen - 134977 UNI 45 TVS kellokytkin - 3571660 - Grässlin

Onko tällaista lämmitystolpassa olevaa kellokytkintä mahdollista jotenkin helposti modata tai ohittaa niin, että virtaa tulisi jatkuvasti? Mulla ei ole vuosikausiin ollut lohkolämmitintä autossa, ainoastaan webasto, ja joskus kun ei ole tullut ajettua pitkää matkaa olisi kiva varmuuden vuoksi ladata akku. Kotona ei mitään muuta paikkaa ole mihin auton saisi piuhan päähän, hieman kiukuttaa käydä kahden tunnin välein kääntämässä kiekko ympäri :D
 
Kellokytkin mekaaninen - 134977 UNI 45 TVS kellokytkin - 3571660 - Grässlin

Onko tällaista lämmitystolpassa olevaa kellokytkintä mahdollista jotenkin helposti modata tai ohittaa niin, että virtaa tulisi jatkuvasti? Mulla ei ole vuosikausiin ollut lohkolämmitintä autossa, ainoastaan webasto, ja joskus kun ei ole tullut ajettua pitkää matkaa olisi kiva varmuuden vuoksi ladata akku. Kotona ei mitään muuta paikkaa ole mihin auton saisi piuhan päähän, hieman kiukuttaa käydä kahden tunnin välein kääntämässä kiekko ympäri :D

Virta päälle, vedä keskinuppi irti jonka jälkeen taulu+kehä, jää jatkuva virta.
 
Kiitos, kokeilen. Hajoaako vai saako takaisin ehjänä? :D
Saa takaisin, voi olla tiukassa jos eka irroituskerta. Helppo homma, autopaikkanaapurikin (50v+ nainen) otti omastaan itse kun näki mulla ilman kelloa sen :D pistin itelle takas kun ei ollut enää akkuongelmia.
 
Tässä tapauksessa kyseessä on lähisukulaisten osakehuoneisto, johon pitäisi vaihtaa käyttökelvottomaksi kuluneet, todennäköisesti 60-luvulla asennetut pistorasiat uusiin. Vanhoissa pistorasioissa on suojamaadoitus, mutta ryhmäkeskuksesta puuttuu vikavirtasuojat. Pitääkö tässä tapauksessa myös vikavirtasuoja asentaa ja sen myötä koko lähtö uusia, vai riittääkö pelkkä pistorasian vaihto vastaavaan?

Muistelin kuulleeni eräässä sähköturvallisuuskoulutuksessa, että huoneiston sähköasennukset siirtyvät kokonaisuudessaan tekijän vastuulle, jos maallikko tekee yhdenkin kiinteän asennuksen.

Yksinkertaistettuna et saa vaihta kyseisiä pistorasioita, koska olet maallikko. En kuitenkaan allekirjoittaisi tuota, että kaikki asennukset siirtyvät sinun vastuulle jos näin kuitenkin teet.

Joka tapauksessa mikäli vaihdat vioittuneita / kuluneita pistorasioita vastaaviksi uusiksi on kyseessä korjaustyö. Tällöin et tarvitse vikavirtasuojaa - et vaikka pistoasia olisi kylpyhuoneessa tai ulkona. Korjaustyön ollessa kyseessä ainoastaan mikäli pesutilasta / keittiöstä / ulkoa tulee maadoittamaton rasia vastaan tulee tämä vaihtaa maadoitetuksi - ei kuitenkaan vikavirtasuojatuksi. Toki saa vikavirtasuojankin laittaa, sitä ei mikään kiellä.

Mikäli lisäät pistorasioiden määrää, eli vedät esimerkiksi uuden ryhmäjohdon keskukselta kyseessä on muutostyö - tällöin vikavirtasuojaa suositellaan mutta ei kuitenkaan ehdottomasti vaadita jos sitä ei ole sähkölaitteiston rakentamisajankohtana vaadittu (poislukien mikäli muutostyö kohdistuu pesu/ulko yms. tilaan). Tällöin myös muutostyössä vaaditaan vikavirtasuoja. Mikäli uusit sekä keskuksen että kaapeloinnin myös muutostyössä vikavirtasuoja vaaditaan - näin yksinkertaistettuna.

Korjaus- ja muutostöistä ja niitä koskevia lievennyksistä määräyksiin (kuten vikavirtasuojat) löytyy standardien osiosta 802. Teksti on aika kankeaa ja vaatii hieman tulkintaa
 
Lasken henkilön maallikoksi, jos ei ole töissä valtuutetussa sähköliikkeessä, eikä löydy voimassa olevaa sähköpätevyyttä (S1 tai S2). Riippumatta siitä, onko sähköalan ammattitutkinto, korkeakoulututkinto tai yli 5 vuotta työkokemusta alalta.
 
Lasken henkilön maallikoksi, jos ei ole töissä valtuutetussa sähköliikkeessä, eikä löydy voimassa olevaa sähköpätevyyttä (S1 tai S2). Riippumatta siitä, onko sähköalan ammattitutkinto, korkeakoulututkinto tai yli 5 vuotta työkokemusta alalta.

Maallikolle, opastetulle henkilölle ja sähköalan ammattihenkilöllehän löytyy määritelmät. Sähköturvallisuuslain mukaan sähköalan ammattihenkilö olet kun olet esimerkiksi käynyt nykymuotoisen ammattikoulun ja tehnyt tämän jälkeen vuoden sähköalan duunia. Pätevyyksiinhän tämä ei vielä riitä.

Moni ajattelee että ei itse välttämättä viitsi tehdä kotona jotain sähkötyötä, mutta "pyydänpä naapurin Peran lisäämään pari pistorasiaa, sehän on viimesen päälle ammattimies, asentajakoulutus ja parikymmentä vuotta ollut töissä asennusfirmassa, tulee varmaa moisen pikkuhomman tekemään saunakaljapalkalla" Näinhän normitallaaja olettaisi että homma menee pykälien mukaan. Mutta jos Pera tulee tekemään tämän homman ns. vapaa-ajallaan eikä sen firman kautta, jossa on töissä niin Peralla ei olekaan mitään "perusmaallikkoa" enempää lupia tehdä tällaista pikkuhommaa ellei Pera ole suorittanut sähköpätevyystutkintoa ja ilmoittautunut Tukes:in urakoitsijarekisteriin yksityishenkilönä, vaikka olisikin viimeisen päälle ammattimies. Jos tekisi kyseisen työn tämän yrityksen nimissä, jossa on töissä niin tällöin homma ok ja asennuksesta vastaisi viime kädessä yrityksen nimetty sähkötöiden johtaja.

Eli juu olen samaa mieltä, että pykälien mukaan vaikka olisi mitkä koulut ja työkokemus takana tämä ei tuo lisää oikeuksia tehdä sähkötöitä "omiin nimiin" ellei ole hankkinut sähköpätevyyksiä ja nimeä urakoitsijarekisteriin. Tokihan pätevyydet omaamattomille sähkäreille on laissa poikkeukset oman ja lähisukulaisen asunnon sähkötöihin jos hän on hommannut kevyemmän kelpoisuustodistuksen, toki näissäkin töissä pieniä töitä lukuunottamatta tarvitaan ulkopuolinen varmennustarkastus. Aikamoinen pykäläviidakko tämä sähkötöiden määräystenmukainen suorittaminen.
 
Saa takaisin, voi olla tiukassa jos eka irroituskerta. Helppo homma, autopaikkanaapurikin (50v+ nainen) otti omastaan itse kun näki mulla ilman kelloa sen :D pistin itelle takas kun ei ollut enää akkuongelmia.

Pitää vielä kerran kiittää, olisinpa aiemmin tajunnut että oli noin yksinkertaista. Akku ladattu yön aikana :tup:
 
Saa takaisin, voi olla tiukassa jos eka irroituskerta. Helppo homma, autopaikkanaapurikin (50v+ nainen) otti omastaan itse kun näki mulla ilman kelloa sen :D pistin itelle takas kun ei ollut enää akkuongelmia.
Omassa tolpassa on erillainen, pistoke työnnetään siihen ajastimen keskelle. o_O
Saisikohan siitä saman virityksen 24/7 sähköä, rikkomatta sitä ajastinta....? :vihellys:
-Kuvaa ei ole tähän hätään laittaa, siinä samassa on viereiseenkin autoon sähköt..... :sori:
 
Jos se on sellainen mitä kuvittelen, niin ajastin/pistorasia lähtee pois ihan vetämällä, kun ensiksi irroittaa kosketussuojalevyn.
Ajastinkello Theben Timer 26 - Jenkkiosat.com
Sitten tuollainen tilalle mistä saat napsuttelemalla 24/7 sähkön käyttöön, ja pystyy palauttamaan takaisin alkuperäiseen tilaan. Linkin kello kallis, saa noita vitosellakin.
 
Jos se on sellainen mitä kuvittelen, niin ajastin/pistorasia lähtee pois ihan vetämällä, kun ensiksi irroittaa kosketussuojalevyn.
Ajastinkello Theben Timer 26 - Jenkkiosat.com
Sitten tuollainen tilalle mistä saat napsuttelemalla 24/7 sähkön käyttöön, ja pystyy palauttamaan takaisin alkuperäiseen tilaan. Linkin kello kallis, saa noita vitosellakin.
Tarkoittanet tämmöistä:
hopeahovi8.jpg
Ja tuo vaihdettuna siitä tulee:
Lämmitystolppa.jpg
 
Jos se on sellainen mitä kuvittelen, niin ajastin/pistorasia lähtee pois ihan vetämällä, kun ensiksi irroittaa kosketussuojalevyn.
Ajastinkello Theben Timer 26 - Jenkkiosat.com
Sitten tuollainen tilalle mistä saat napsuttelemalla 24/7 sähkön käyttöön, ja pystyy palauttamaan takaisin alkuperäiseen tilaan. Linkin kello kallis, saa noita vitosellakin.
Tarkoittanet tämmöistä:
hopeahovi8.jpg
Ja tuo vaihdettuna siitä tulee:
Lämmitystolppa.jpg
Kiitos nopeehopee ja Toipis , lähteekö se vanha musta reunainen tosiaan vetämällä pois, onko siellä alla ihan tavallinen pistorasia...? o_O
-En ole vielä päässyt tutkimaan kun se talli-halli ei ole tässä lähellä... ;)
-Tuo linkitetty sinireunainen ajastin saako sen sitten antamaan koko ajan virtaa...? :vihellys:
 
Kiitos nopeehopee ja Toipis , lähteekö se vanha musta reunainen tosiaan vetämällä pois, onko siellä alla ihan tavallinen pistorasia...? o_O
-En ole vielä päässyt tutkimaan kun se talli-halli ei ole tässä lähellä... ;)
-Tuo linkitetty sinireunainen ajastin saako sen sitten antamaan koko ajan virtaa...? :vihellys:

Ei siellä pistorasiaa ole alla, vaan johdot jotka kytketään siihen kellokytkimeen.

Noita on semmosia, joista valitaan käytetäänkö kellopuolta vai suoraa sähköä. Kellopuolen päälläoloaikaa voi napsutella muistaakseni 15min portailla. Laittaa kaikki klipsit alas, niin antaa koko ajan sähköä.
 
Ei siellä pistorasiaa ole alla, vaan johdot jotka kytketään siihen kellokytkimeen.

Noita on semmosia, joista valitaan käytetäänkö kellopuolta vai suoraa sähköä. Kellopuolen päälläoloaikaa voi napsutella muistaakseni 15min portailla. Laittaa kaikki klipsit alas, niin antaa koko ajan sähköä.
En voi tietenkään väittää etteikö tuollaisiakin malleja olisi, mutta kaikki jotka mä olen nähnyt tuon tyyppisiä jossa kellosäädin on pistokkeen ympärillä, ovat olleet juurikin noita jossa sen kellokytkimen alla on normaali sukopistorasia.

Syynä tuohon on se että nuo kellokytkimet ovat melko alttiita hajoamiselle, ja tuon töpselimallisen kellokytkimen voi vaihtaa normaali taloyhtiön huoltomies, ne joissa johtimet täytyy ruuvata paikalleen edellyttää "oikeaa" sähkäriä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 452
Viestejä
4 512 654
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom