Kysymyksiä sähkömiehille

[djmake]

Kiitos hyvistä vastauksista, kyllä nämä vahvistaa omaa näkemystä. Oma kokemus kyllä Setistä ja Tukesista kysyessä on ollut heikonlainen. En ole kertaakaan saanut kysymykseeni suoraa vastausta noisen lauseiden tulkintaan. Ainoastaan on kehotettu lukemaan nuo läpi. Olen myös kuullut ennestään että käsittelijäkohtainen asia periatteessa. Siksi kyselin, vihdoin sain vastaukseni.

Olet kyllä valitettavan oikeassa tuossa kommentissasi. Ei noilta vastauksia saa tai jos saa, tulisi kaikki keskustelut tallentaa, seuraavana päivänä vastaukset ovat kuitenkin aivan jotain muuta.
Eikä kehotuksesta lukea läpi ole tosiaan apua siinä kohdassa, jos tai kun käsittelijä "arpoo", onko joku työkokemus soveltuvaa vai ei.

Yleisin vastaus noilla taitaa olla lupien osalta "laita paperit tänne niin me sitten lähetetään päätös". Kiinnostavaa olisi kuulla, onko jollakin ihan oikeasti hyviäkin kokemuksia.

 

[tavallinen viikari]

Sähkökeskuksiin tehtäviä muutoksia ja lisäyksiä on sivuttu tässä ja ainakin sähköautokeskustelussa. Laitan tähän tänään Tukesiltä tuleen ohjeen jossa otetaan kantaa että mitä olemassa oleviin sähkökeskuksiin saa jälkikäteen tehdä ja mitä ei.

1/2022 Ajankohtaista sähköurakoitsijoille ja käytön johtajille (tukes.fi)

Sähkökeskusten muutokset asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä
Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä asunnon alkuperäistä mittaus- ja/tai ryhmäkeskusta on muutettu siten, että keskuksesta on poistettu tulppasulakeosa ja vanhan keskusrungon päälle on asennettu uusi muovikotelo, johon puolestaan on asennettu johdonsuoja-automaatteja. Asennustapa on erittäin kyseenalainen, usein perusteeton sekä keskusten rakennetta ja muutoksia koskevien vaatimusten vastainen.

Standardisarja SFS 6000 Pienjänniteasennukset (osa 7-729, liite 729.X Keskusten rakenne) määrittelee sähkökeskuksille urakointitoiminnan puitteissa sallitut muutokset. Näihin sallittuihin muutoksiin kuuluu mm. yksittäisten komponenttien, kuten vikavirtasuojien tai johdonsuojakatkaisijoiden lisäys niille varattuihin paikkoihin. Kun tehdään tätä laajempia muutoksia, muutoksen tehneestä sähköurakoitsijasta tulee yleensä keskuksen valmistaja. Valmistajan velvollisuuksiin kuuluu mm. sähkökeskusten rakennetta koskevan standardisarjan SFS-EN 61439 mukaisten tarkastusten ja testausten suorittaminen ja keskuksen CE-merkintä.

Tietoomme tulleissa tapauksissa laajoissa keskusmuutoksissa on jätetty noudattamatta edellä mainittuja jakokeskusten rakennetta koskevia ohjeita ja vaatimuksia testausten suorittamisen sekä mm. keskuksen arvokilven ja piirustusten osalta.

Sähköturvallisuuden kannalta tulppavarokkeet ja -sulakkeet eivät itsessään yleensä aiheuta vaaraa, eikä niitä siksi tarvitse normaalisti ryhtyä vaihtamaan erillistyönä johdonsuoja-automaateiksi.

Huomion arvoista on, että joissakin tietoon tulleissa tapauksissa vanhan tulppavarokekeskuksen yleensä riskialttein osa, keskuksen pääkytkin, on näinkin massiivisen muutoksen yhteydessä jätetty uusimatta. Jos sähköjärjestelmä halutaan uusia nykyisten standardien mukaiseksi muuttamalla asennukset vikavirtasuojatuksi TN-S-järjestelmäksi, on usein syytä uusia sähkökeskus kokonaan eikä turmella olemassa olevaa keskusta edellä kuvatulla tavalla.

Kehotamme lopettamaan kyseistenlaisten ”viritelmien” rakentamisen.

Kuva 1. Kyseenalainen asennus

 

[djmake]

Sähkökeskuksiin tehtäviä muutoksia ja lisäyksiä on sivuttu tässä ja ainakin sähköautokeskustelussa. Laitan tähän tänään Tukesiltä tuleen ohjeen jossa otetaan kantaa että mitä olemassa oleviin sähkökeskuksiin saa jälkikäteen tehdä ja mitä ei.

1/2022 Ajankohtaista sähköurakoitsijoille ja käytön johtajille (tukes.fi)

Sähkökeskusten muutokset asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä
Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä asunnon alkuperäistä mittaus- ja/tai ryhmäkeskusta on muutettu siten, että keskuksesta on poistettu tulppasulakeosa ja vanhan keskusrungon päälle on asennettu uusi muovikotelo, johon puolestaan on asennettu johdonsuoja-automaatteja. Asennustapa on erittäin kyseenalainen, usein perusteeton sekä keskusten rakennetta ja muutoksia koskevien vaatimusten vastainen.

Standardisarja SFS 6000 Pienjänniteasennukset (osa 7-729, liite 729.X Keskusten rakenne) määrittelee sähkökeskuksille urakointitoiminnan puitteissa sallitut muutokset. Näihin sallittuihin muutoksiin kuuluu mm. yksittäisten komponenttien, kuten vikavirtasuojien tai johdonsuojakatkaisijoiden lisäys niille varattuihin paikkoihin. Kun tehdään tätä laajempia muutoksia, muutoksen tehneestä sähköurakoitsijasta tulee yleensä keskuksen valmistaja. Valmistajan velvollisuuksiin kuuluu mm. sähkökeskusten rakennetta koskevan standardisarjan SFS-EN 61439 mukaisten tarkastusten ja testausten suorittaminen ja keskuksen CE-merkintä.

Tietoomme tulleissa tapauksissa laajoissa keskusmuutoksissa on jätetty noudattamatta edellä mainittuja jakokeskusten rakennetta koskevia ohjeita ja vaatimuksia testausten suorittamisen sekä mm. keskuksen arvokilven ja piirustusten osalta.

Sähköturvallisuuden kannalta tulppavarokkeet ja -sulakkeet eivät itsessään yleensä aiheuta vaaraa, eikä niitä siksi tarvitse normaalisti ryhtyä vaihtamaan erillistyönä johdonsuoja-automaateiksi.

Huomion arvoista on, että joissakin tietoon tulleissa tapauksissa vanhan tulppavarokekeskuksen yleensä riskialttein osa, keskuksen pääkytkin, on näinkin massiivisen muutoksen yhteydessä jätetty uusimatta. Jos sähköjärjestelmä halutaan uusia nykyisten standardien mukaiseksi muuttamalla asennukset vikavirtasuojatuksi TN-S-järjestelmäksi, on usein syytä uusia sähkökeskus kokonaan eikä turmella olemassa olevaa keskusta edellä kuvatulla tavalla.

Kehotamme lopettamaan kyseistenlaisten ”viritelmien” rakentamisen.

Kuva 1. Kyseenalainen asennus

Tässäkin kohdassa Tukesilta tulee KEHOITUS, ei vaatimus. Ja vaikka virallinen toimija onkin, ollaan jälleen tässäkin ketjussa useasti esiin tulleessa aiheessa. Eli mikä lopulta on se taho, joka päättää lopulliset tulkinnat.

Toki tuossa tekstissä on asiallisia pointteja ja osa modauksista on syytä jättää tekemättä. Mutta mitä tuohon itse kuvaan tulee, sitä voi omasta mielestäni tulkita useammalla tavalla ja esimerkkinä pidän tuota huonona.
Tuossahan on asennettu vanhan keskuksen päälle kokonaan uusi. Eli ilmeisesti vanhasta on käytetty ainoastaan pääsulakkeet, pääkytkin ja mittari. Kaikki muu on siirretty uuteen. Mielenkiinnolla kuuntelen, millaisia ajatuksia tuo kuva muilla herättää. Onko lopulta kyse vanhan keskuksen muutoksista vai käytetäänkö vanhasta vain pieni osa tekemättä siihen muutoksia ja lisätään jatkoksi uusi.

 

[irspa]

Setin sivulla lukee ne vaaditut opintopisteet tutkinnolta. Jos kandin tutkinto täyttää ne vaatimukset, niin kyllä.

Niinhän ne löytyy mutta kuten työkokemuskin niin lopulliset päätökset riittävyydestä tekee seti. Ajattelin jos olisi jollain kokemusta ollut kokemusta tekeekö ”välitutkinnolla” mitään pätevyyksien kanssa.

 

[JiiPee]

Tässäkin kohdassa Tukesilta tulee KEHOITUS, ei vaatimus. Ja vaikka virallinen toimija onkin, ollaan jälleen tässäkin ketjussa useasti esiin tulleessa aiheessa. Eli mikä lopulta on se taho, joka päättää lopulliset tulkinnat.

Toki tuossa tekstissä on asiallisia pointteja ja osa modauksista on syytä jättää tekemättä. Mutta mitä tuohon itse kuvaan tulee, sitä voi omasta mielestäni tulkita useammalla tavalla ja esimerkkinä pidän tuota huonona.
Tuossahan on asennettu vanhan keskuksen päälle kokonaan uusi. Eli ilmeisesti vanhasta on käytetty ainoastaan pääsulakkeet, pääkytkin ja mittari. Kaikki muu on siirretty uuteen. Mielenkiinnolla kuuntelen, millaisia ajatuksia tuo kuva muilla herättää. Onko lopulta kyse vanhan keskuksen muutoksista vai käytetäänkö vanhasta vain pieni osa tekemättä siihen muutoksia ja lisätään jatkoksi uusi.

No kyllä itte näkisin että tuo, vaikka viritys toki onkin, niin todennäköisesti on turvallisempi kuin se vanha mikä tuossa alla on ollut. Sulake määrä nopealla vilkaisulla on niin suuri että vanhassa ei varmasti ole joka syötölle ollu omaa sulaketta joten siellä on saman sulakkeen alle sitten jouduttu useampia johtoja lykkimään. Jossain vaiheessa niitä on hankala saada pysymään, riippien liittimen tyypistä. Yleensä pari johtoa menee ok, mutta kolme voi olla jo hankala, tahtoo yksi jäädä löysälle. Joskus tullu taisteltua vanhan keskuksen kanssa jossa oli syöttö löysällä. Sama homma nollakiskossa, vanhoissa keskuksissa sielläkin tila loppuu kesken ja sitten tarvii alkaa saman liittimen alle nitomaan useampia.

Joten tältä pohjalta pitäisin tuota kyseistä viritystä turvallisempana kuin sitä vanhaa kun siinä on mahdollisesti ollu noita kuvailemiani ongelmia. Tuossahan on nollat ja maa nätisti yksi per liitin ja ilmeisesti hiukan laajennusvaraakin jäljellä.

Eli jos tuossa siis oletettavasti on kaikki peitetty asiallisesti, niin en itte tuota kyllä näe kovin suurena rikoksena että noin on tehty.

 

[Tonnin Seteli]

Sähköturvallisuuden kannalta tulppavarokkeet ja -sulakkeet eivät itsessään yleensä aiheuta vaaraa, eikä niitä siksi tarvitse normaalisti ryhtyä vaihtamaan erillistyönä johdonsuoja-automaateiksi.

Tukesia maallikkona kommentoiden tuohan on silkkaa vittuilua arjen realiteetteja vastuullisesti noudattavalle asentajalle. Vaikka tuo kuvan mukainen "kyseenalainen asennus" ei ole kovin nätti enkä moista itselleni kelpuuttaisi(kuvattu tietysti sopivan epämääräisesti demonstraatio-eikun disinfo-tarkoituksessa purettuna), niin koko idean yleisellä tasolla haukkuminen ja jeesustelu on vallan totuudenvastaista narsistista paskaa. Jos nyt jossain halutaan tehdä budjetilla turvallisuutta parantava sähköremontti rintamamiestaloon, ainakin poistaa vanhat löystymisvaarassa olevat liitokset ja lisätä järjestelmään sekä turvallisesti että fiksusti esimerkiksi vikavirtasuojaus, niin eikö tuo nyt sitten ole parannus eikä suinkaan huononnus? Se nyt vasta helvetinmoinen viritys olisikin jossa pakko-oireisesti pyrittäisiin säilyttämään ne toissa vuosisadan tulppasulakkeet. Totta kai itse lähtisin siitä, että samaan konkurssiin laitetaan kaikki uutta kun tuohon pisteeseen on päästy, mutta se nyt on vain minun mielipiteeni. Politrukit voisivat ottaa oppia ja käyttää samaa asennetta.

Eiköhän sama ulina tule siitäkin, kun kaikki laitetaan uutta mutta taakse jää vanha upotettu peltikotelo jota käytetään pelkästään läpivientinä ja runkona ja sekin rakennusteknisistä ei-mitenkään-sähköön liittyvistä realiteeteista lähtien.

Todella tolloa olisi tietenkin jättää ikivanha pääkytkin kun lähes kaikki muu menee uusiksi. Se ei tosin byrokraatin kotieduskuntanarsistisia lainsäätämishaluja hillitse, vaikka kukaan ei niin koskaan tekisi.

Tuossahan on asennettu vanhan keskuksen päälle kokonaan uusi. Eli ilmeisesti vanhasta on käytetty ainoastaan pääsulakkeet, pääkytkin ja mittari. Kaikki muu on siirretty uuteen. Mielenkiinnolla kuuntelen, millaisia ajatuksia tuo kuva muilla herättää. Onko lopulta kyse vanhan keskuksen muutoksista vai käytetäänkö vanhasta vain pieni osa tekemättä siihen muutoksia ja lisätään jatkoksi uusi.

Tuohan on erittäin rumaa työtä ja tahallaan rumasti kuvattuna. Jos joku tilaa tuollaista kulkueteiseen lasten potkittavaksi ulko-oven viereen, tekisi mieli lyödä. Jos se taas on erillisessä komerossa sopivan korkealla, en näkisi perusideassa mitään suurta valittamisen aihetta.

Kun näitä määräyksiä erilaiset virastot ja osakeyhtiöt luulevat säätävänsä tulkintoja kirjoittaessaan, voin myös maallikkona kertoa, että tokihan on hyväksyttävä asennustapa käyttää vanhasta keskuksesta vain osa, eli jättää siihen mittari, pääsulakkeet ja pääkytkin. Mikäs siinä voisi teoriassakaan olla vikana? Kun olen yksinvaltaisesti ja kaikkivoipaisesti nyt päättänyt, että läpivientinä tyhjää hylsyä voi käyttää, niin kun se olisi voitu jättää ennalleen, niin tietysti myös tarkasti rajattu perusosa voidaan jättää. Sehän on vain siitä väliltä. Tietenkin kaikki tuossa kokonaisuudessa pykii vastaan enkä tietenkään kelpuuttaisi moista rumilusta, mutta sehän on hei estetiikkaa eikä tekniikkaan tai turvallisuuteen liittyvää. Kuka minä olen tuomitsemaan, eikä ole Tukeskaan.

 

[JiiPee]

Tietenkin kaikki tuossa kokonaisuudessa pykii vastaan enkä tietenkään kelpuuttaisi moista rumilusta, mutta sehän on hei estetiikkaa eikä tekniikkaan tai turvallisuuteen liittyvää. Kuka minä olen tuomitsemaan, eikä ole Tukeskaan.

Tuohon kun vetää kannet päälle niin se tuskin on enää edes mitenkään kauhistuttavan rumakaan. Tuossa nyt on propaganda tarkoituksessa vedetty kannet auki ja varmaan toi yksi vanhan kotelon kansi auki osoittamassa että hyi hyi kun on keskukseen tehty wago liittimillä kytkentöjä, kun niitähän ei kait "saisi" tehdä keskukseen.

 

[Lyd]

Tuohon kun vetää kannet päälle niin se tuskin on enää edes mitenkään kauhistuttavan rumakaan. Tuossa nyt on propaganda tarkoituksessa vedetty kannet auki ja varmaan toi yksi vanhan kotelon kansi auki osoittamassa että hyi hyi kun on keskukseen tehty wago liittimillä kytkentöjä, kun niitähän ei kait "saisi" tehdä keskukseen.

Vain kun ne wagot roikkuvat tuolla tavalla. Ruuvaat sinne telineen niille ja laitat siihen kiinni, niin oho! Wagot onkin ihan jees keskuksessa.

Muuten olen samaa mieltä yllä olevien kanssa. Ihan pirun ruma tuo on enkä itse tekisi noin, kun se vaiva koko keskuksen uusimisen ja tuon tekemisen välillä on suhteellisen pieni. Mutta ei tuo päivitys väärin ole tehty, siinähän on mittakeskus ja ryhmäkeskus samassa kuvassa

Tukes on vaan taas Tukes.

 

[Algron28]

Onko kellään tiedossa DIN-aukkoon sopivaa 6,3x32 tai 5x20 lasiputkisulakkeen paikkaa joka toimisi niin että täyttäisi aukon (ei jää rakoa ylä tai alapuolelle) ja toimisi niin että sulakkeen saa vaihdettua ilman että keskuksen kannen joutuu käyttämään auki. Ne mitä itse olen löytänyt, ovat joko olleet niin matalia että eivät yllä kiskolta aukon tasalle tai sitten "veitsi" tyyppisiä eli kansi kääntyy ylös/alas mutta rakenteen takia tuota ei saa auki keskuksen kantta avaamatta koska ottaa kiinni aukon reinaan. Kiskoa ei voi siirtää lähemmäksi, koska siinä on myös releitä jotka on normi DIN-kokoa.

 

[djmake]

Eli jos tuossa siis oletettavasti on kaikki peitetty asiallisesti, niin en itte tuota kyllä näe kovin suurena rikoksena että noin on tehty.

Hyvinkin saman suuntaisia ajatuksia siis, mitä itselläni.

Todella tolloa olisi tietenkin jättää ikivanha pääkytkin kun lähes kaikki muu menee uusiksi.

Kun se pääkytkin voi olla blommien takana. Siinä on helposti riittävä syy jättää vaihtamatta. Tosin vaihtoonkin on hyvä olla muu syy kuin Tukesin ajatukset. Se kytkin on täsmälleen yhtä vaarallinen tai vaaraton vanhana riippumatta siitä, onko sen takana vanhaa vai uutta asennusta.

Toki järkevää uusia jos muutenkin uusitaan. Mutta kuvan mukainen muutos ei tosiaan tee siitä kytkimestä automaattisesti kelvotonta.

Tuohon kun vetää kannet päälle niin se tuskin on enää edes mitenkään kauhistuttavan rumakaan. Tuossa nyt on propaganda tarkoituksessa vedetty kannet auki ja varmaan toi yksi vanhan kotelon kansi auki osoittamassa että hyi hyi kun on keskukseen tehty wago liittimillä kytkentöjä, kun niitähän ei kait "saisi" tehdä keskukseen.

Tämäkin on ihan omien ajatusten mukainen. Ja toki varsinkin maallikolle "myy" hyvin, saahan tuosta käsityksen pelkkien automaattien asentamisesta vanhan keskuksen kanteen. Toisaalta sähkärille näkyy monta parannusta vanhaan.

Mutta ei tuo päivitys väärin ole tehty, siinähän on mittakeskus ja ryhmäkeskus samassa kuvassa

Tukes on vaan taas Tukes.

Hyvin sanottu sieltä takaa. Mutta pääsivätpä taas välillä pätemään.
Itse ainakin kaipaisin ihan ne todelliset esimerkit, missä ja miten sitä vaaraa on aiheutettu. "meille on kerrottu" ei vaan valitettavasti ole kovin kestettävä perustelu. Ei edes Tukesin osalta.

 

[Trans-Late]

Sähkökeskuksiin tehtäviä muutoksia ja lisäyksiä on sivuttu tässä ja ainakin sähköautokeskustelussa. Laitan tähän tänään Tukesiltä tuleen ohjeen jossa otetaan kantaa että mitä olemassa oleviin sähkökeskuksiin saa jälkikäteen tehdä ja mitä ei.

1/2022 Ajankohtaista sähköurakoitsijoille ja käytön johtajille (tukes.fi)

Sähkökeskusten muutokset asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä
Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä asunnon alkuperäistä mittaus- ja/tai ryhmäkeskusta on muutettu siten, että keskuksesta on poistettu tulppasulakeosa ja vanhan keskusrungon päälle on asennettu uusi muovikotelo, johon puolestaan on asennettu johdonsuoja-automaatteja. Asennustapa on erittäin kyseenalainen, usein perusteeton sekä keskusten rakennetta ja muutoksia koskevien vaatimusten vastainen.

Standardisarja SFS 6000 Pienjänniteasennukset (osa 7-729, liite 729.X Keskusten rakenne) määrittelee sähkökeskuksille urakointitoiminnan puitteissa sallitut muutokset. Näihin sallittuihin muutoksiin kuuluu mm. yksittäisten komponenttien, kuten vikavirtasuojien tai johdonsuojakatkaisijoiden lisäys niille varattuihin paikkoihin. Kun tehdään tätä laajempia muutoksia, muutoksen tehneestä sähköurakoitsijasta tulee yleensä keskuksen valmistaja. Valmistajan velvollisuuksiin kuuluu mm. sähkökeskusten rakennetta koskevan standardisarjan SFS-EN 61439 mukaisten tarkastusten ja testausten suorittaminen ja keskuksen CE-merkintä.

Tietoomme tulleissa tapauksissa laajoissa keskusmuutoksissa on jätetty noudattamatta edellä mainittuja jakokeskusten rakennetta koskevia ohjeita ja vaatimuksia testausten suorittamisen sekä mm. keskuksen arvokilven ja piirustusten osalta.

Sähköturvallisuuden kannalta tulppavarokkeet ja -sulakkeet eivät itsessään yleensä aiheuta vaaraa, eikä niitä siksi tarvitse normaalisti ryhtyä vaihtamaan erillistyönä johdonsuoja-automaateiksi.

Huomion arvoista on, että joissakin tietoon tulleissa tapauksissa vanhan tulppavarokekeskuksen yleensä riskialttein osa, keskuksen pääkytkin, on näinkin massiivisen muutoksen yhteydessä jätetty uusimatta. Jos sähköjärjestelmä halutaan uusia nykyisten standardien mukaiseksi muuttamalla asennukset vikavirtasuojatuksi TN-S-järjestelmäksi, on usein syytä uusia sähkökeskus kokonaan eikä turmella olemassa olevaa keskusta edellä kuvatulla tavalla.

Kehotamme lopettamaan kyseistenlaisten ”viritelmien” rakentamisen.

Kuva 1. Kyseenalainen asennus

Näyttäisihän tuossa uusi pääkytkinkin olevan uuden keskuksen DIN-kiskossa vasemmalla ylhäällä. En nyt itsekään näe tuota mitenkään erityisen räikeän törkeänä asennuksena, kun kannet ja peitelevyt on paikoillaan.

 

[living_death]

60-luvulla rakennettu talo.

Miten johtimet tulisi kytkeä, että tuuletin ja valaisin toimisivat kruunukytkimessä?

Tällä kytkennällä kumpikaan ei toimi.

 

[living_death]

Seinänaapurilla tulee vielä ihan eri värit katosta alas

 

[Algron28]

Ei kait tuohon muuta keinoa ole kuin mittaamalla selvittäminen mikä mikin väri on.

 

[DiZeX]

60-luvulla rakennettu talo.

Miten johtimet tulisi kytkeä, että tuuletin ja valaisin toimisivat kruunukytkimessä?

Tällä kytkennällä kumpikaan ei toimi.

Mä sanoisin että laita sininen siniseen, keltavihreää (maa) ei kytketä, musta mustaan ja ruskea harmaaseen.

Jos tämänkään jälkeen ei toimi nii sit mittaamalla oikeat johdot. Kuitenkin kun vanhoista taloista on kyse, niin väri väriin kytkemisen jälkeenkään en luottaisi siihen, et tuuletinvalaisimen rungossa ei olisi jännitettä.... Mittausta kehiin.

 

[JiiPee]

60-luvulla rakennettu talo.

Miten johtimet tulisi kytkeä, että tuuletin ja valaisin toimisivat kruunukytkimessä?

Tällä kytkennällä kumpikaan ei toimi.

Olen lähes varma että tuolla kytkennällä rungossa on vaihe. Kuten tuossa sanottiin niin sininen siniseen, musta mustaan ja ruskea harmaaseen voisi olla se oikea jolla itsekin lähtisin liikkeelle.

 

[MG-42]

60-luvulla rakennettu talo.

Miten johtimet tulisi kytkeä, että tuuletin ja valaisin toimisivat kruunukytkimessä?

Tällä kytkennällä kumpikaan ei toimi.

Kuten todettu, niin tämä on pakko todeta mittaamalla.

Sininen johdin ei sovi noihin vanhoihin väreihin -> nollajohtimen väri nykyään, niin olisiko asennettu myöhemmin? Harmaa oli nolla tuohon aikaan. Keltainen oli vaihejohtimen väri ja punainen suojamaa, MUTTA punanaista johdinta sai käyttää vaihejohtimena, jos kohteessa ei tarvittu suojamaata, (Wago-liittimeen menevät). Musta sopii vaihejohtimeksi.

Ei nyt auta asiaasi, mutta noissa saa olla tarkkana ja ilman mittaria ei.

Edit: Typo

 

[living_death]

Kiitos avusta.

Nyt kattotuulettimen johdot on oikein, mutta myös kruunukytkimen sisällä olevat johdot oli kytketty väärin.

Jostain syystä tuuletin ei enää pyöri (oudosti hajonnut muutossa 1½ kerrosta alemmaksi kannettaessa), mutta valot kuitenkin syttyvät.

Tuulettimen valaisinosan sisällä on 9-napainen liitin ja siitä oli irronnut yksi johto, mutta sen tunkeminen takaisin reikään ei auttanut.

Pitää ottaa vielä irti ja katsoa jäikö siihen kontaktihäiriö.

 

[dot1q]

@living_death onko irronnut johdin 1-lanka mallinen? Josko olis se lanka murtunut , ja "irronnut" sen takia. Nyt pesässä on irronnut pätkä pitämässä leukoja auki/estämässä johtimen uudelleen kiinnitystä.

 

[living_death]

@living_death onko irronnut johdin 1-lanka mallinen? Josko olis se lanka murtunut , ja "irronnut" sen takia. Nyt pesässä on irronnut pätkä pitämässä leukoja auki/estämässä johtimen uudelleen kiinnitystä.

Purin äsken sen valaisinosan ja mittasin irronneen vihreän johdon yleismittarin piipparilla ja siinä ei ollut kontaktihäiriötä.

Täytyy varmaan alkaa metsästämään ennen kesähelteitä uutta ropellia kattoon.

 

[Ploro]

Onkohan kenellekkään tullut vastaan 220V LED alasvaloja jotka voisi asentaa kojerasiaan? Nopeasti ei googlella löytynyt kuin niitä klipsuilla olevia tai 12V versioita.

 

[tonizzio]

Pihalla olisi tarvetta max 4,4 kW laitteille kesän ajaksi. Sisältä sähköpääkeskuksen luota kellarista löytyy voimapistorasia jossa 3x16A, ei vikavirtasuojaa. Voiko tuolta sisältä vetää jatkojohdolla sähköt ulos ja haaroittaa ennen laitteita voimapistorasia->3x schuko haaroittimella?

 

[Griffin]

Pihalla olisi tarvetta max 4,4 kW laitteille kesän ajaksi. Sisältä sähköpääkeskuksen luota kellarista löytyy voimapistorasia jossa 3x16A, ei vikavirtasuojaa. Voiko tuolta sisältä vetää jatkojohdolla sähköt ulos ja haaroittaa ennen laitteita voimapistorasia->3x schuko haaroittimella?

Tottakait voi. Tuohan on täysin väliaikainen juttu.

 

[tonizzio]

Tottakait voi. Tuohan on täysin väliaikainen juttu.

Tarkennukseksi vielä, että eivät varsinaisesti ole väliaikaisia, laitteet ovat pysyviä (lämpöpumppu ja allaslaite), mutta sähkökytkennät olisi vain kesäisin. Jatkokaapelilla saisi toteutettua nuo todella helposti verrattuna kiinteisiin sähköasennuksiin verrattuna. Vikavirtasuojan tarpeellisuus askarruttaa.

 

[Griffin]

Tarkennukseksi vielä, että eivät varsinaisesti ole väliaikaisia, laitteet ovat pysyviä (lämpöpumppu ja allaslaite), mutta sähkökytkennät olisi vain kesäisin. Jatkokaapelilla saisi toteutettua nuo todella helposti verrattuna kiinteisiin sähköasennuksiin verrattuna. Vikavirtasuojan tarpeellisuus askarruttaa.

No, jos epäilet, että laitteesi jne ovat niin hazardeja, että vikavirta on todellakin syytä olla, niin osta 3-vaiheroikan päähän tämä:

Työmaakeskus Malmbergs pinottava vikavirtasuojalla 16A

Työmaakeskus joka on valmistettu iskunkestävästä polykarbonaatista. Pinottavissa, helposti varastoitava. Kannessa vaihdettavissa oleva kahva.

www.taloon.com

 

[Satelite]

No, jos epäilet, että laitteesi jne ovat niin hazardeja, että vikavirta on todellakin syytä olla, niin osta 3-vaiheroikan päähän tämä:

Työmaakeskus Malmbergs pinottava vikavirtasuojalla 16A

Työmaakeskus joka on valmistettu iskunkestävästä polykarbonaatista. Pinottavissa, helposti varastoitava. Kannessa vaihdettavissa oleva kahva.

www.taloon.com

Edellä mainittuun käyttöön taitaa olla jopa säädösten vastainen kerta kiinteitä laittteita vaikka käyttö vaan kausittaista.

 

[Griffin]

Edellä mainittuun käyttöön taitaa olla jopa säädösten vastainen kerta kiinteitä laittteita vaikka käyttö vaan kausittaista.

Laittaa laitteen pyörille, niin sitten ei ole kiinteitä, jos se ahdistaa.
Jos nyt on kuitenkin kyse esim ulkoaitan sähköistämisestä, niin vedätä sinne maakaapeli. Eikä joku pikkuinen alakeskus ole kallis tai voihan sähkökeskuksessa olla vapaata tilaa..
Tosin jos vaion vuoden pari meinaat kesäisin käyttää, niin pistä vain roikalla.
Tosin Sähköroikka pitkin pihaa on ihan käytännössä vituttava asia mm ruohoja ajaessa ja saattaa se ottaa osumaa, jos siitä ajellaan yli autolla tai muulla asialla. Lisäksi hiiret ym voivat jyrsiä sitä, jolloin syntyy ainankin oikari.

 

[Satelite]

Laittaa laitteen pyörille, niin sitten ei ole kiinteitä, jos se ahdistaa.
Jos nyt on kuitenkin kyse esim ulkoaitan sähköistämisestä, niin vedätä sinne maakaapeli. Eikä joku pikkuinen alakeskus ole kallis tai voihan sähkökeskuksessa olla vapaata tilaa..
Tosin jos vaion vuoden pari meinaat kesäisin käyttää, niin pistä vain roikalla.
Tosin Sähköroikka pitkin pihaa on ihan käytännössä vituttava asia mm ruohoja ajaessa ja saattaa se ottaa osumaa, jos siitä ajellaan yli autolla tai muulla asialla. Lisäksi hiiret ym voivat jyrsiä sitä, jolloin syntyy ainankin oikari.

Johan tuossa edellä mainittiin että laitteet on pysyviä. Tulipalo jos käy mokoman viritelmän vuoksi niin voi sanoa vakuutuskorvauksille hei hei.

 

[tonizzio]

Johan tuossa edellä mainittiin että laitteet on pysyviä. Tulipalo jos käy mokoman viritelmän vuoksi niin voi sanoa vakuutuskorvauksille hei hei.

Roikka jäisi kyllä suht.turvalliseen paikkaan, saisin terassin alta vedettyä, mutta taidan varmuuden vuoksi maakaapelin laittaa ja tarvittavat muutokset sähköpääkeskukseen ja sen yhteyteen vikavirtasuojat.

 

[Satelite]

Roikka jäisi kyllä suht.turvalliseen paikkaan, saisin terassin alta vedettyä, mutta taidan varmuuden vuoksi maakaapelin laittaa ja tarvittavat muutokset sähköpääkeskukseen ja sen yhteyteen vikavirtasuojat.

Sitten vielä asianmukaiset mittaukset ja dokumentointi. Kaapelin paksuuttakaan ei välttämättä tiedä ennenkuin tietää muunmuassa oikosulkuvirran, asennustavan ja nallien virran. Myös sulakkeen mitoitus ja käyrän valinta tarvii mittailua. Ei riitä pelkkä oletus.

 

[noreth]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Mitähän muuta pitäisi olla, että käyttö olisi varmasti turvallista? Tuollaista olen miettinyt (1 tai 2 kpl)

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44

Etherma Double Safety on kahdella Schuko-pistorasialla ja vikavirtasuojalla varustettu pinnallinen laite. Pistorasiat ovat laitteen yläosassa olevien kansien alla. Pistorasia on helppo ketjuttaa, jolloin saadaan vikavirtasuojaus myös laitteen perään kytketyille pistorasioille.

www.taloon.com

 

[Satelite]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Mitähän muuta pitäisi olla, että käyttö olisi varmasti turvallista? Tuollaista olen miettinyt (1 tai 2 kpl)

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44

Etherma Double Safety on kahdella Schuko-pistorasialla ja vikavirtasuojalla varustettu pinnallinen laite. Pistorasiat ovat laitteen yläosassa olevien kansien alla. Pistorasia on helppo ketjuttaa, jolloin saadaan vikavirtasuojaus myös laitteen perään kytketyille pistorasioille.

www.taloon.com

Itse laittaisin erillisen pistorasian ja B tyypin vikavirran koska virtapiirissä tulee olemaan myös tasajännite. Litium-akuissa ei ole ihan pieni tulipalon riski vaan suuri jotka myös sitten palaa oikeasti räjähdysmäisesti. Noiden linkkien mukainen asennus on sitten ihan alan ammattilaisen tehtäviä sähkötöitä. Vakutuusyhtiöltä myös ekana tarkistaisin mitä ovat edes mieltä saako tilassa heidän mielestään suorittaa akkujen latausta.

 

[Griffin]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Mitähän muuta pitäisi olla, että käyttö olisi varmasti turvallista? Tuollaista olen miettinyt (1 tai 2 kpl)

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44

Etherma Double Safety on kahdella Schuko-pistorasialla ja vikavirtasuojalla varustettu pinnallinen laite. Pistorasiat ovat laitteen yläosassa olevien kansien alla. Pistorasia on helppo ketjuttaa, jolloin saadaan vikavirtasuojaus myös laitteen perään kytketyille pistorasioille.

www.taloon.com

Jos se akku kosahtaa tulille, niin alueelle suunnattu sprinklerijärjestelmä, jos tilassa on viemäri. Vikavirtasuoja auttaa vain verkkopuolen vikohin, rajoitetusti.

Muutenkin tilan järjestely siten, että ko paikassa saa roihuta kunnon nuotio ja palohälytin olisivat hyvät olla olemassa (siis jollekin puhelimeen hälyttävä ja kunnon sireeni).

 

[Algron28]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Mitähän muuta pitäisi olla, että käyttö olisi varmasti turvallista? Tuollaista olen miettinyt (1 tai 2 kpl)

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44

Etherma Double Safety on kahdella Schuko-pistorasialla ja vikavirtasuojalla varustettu pinnallinen laite. Pistorasiat ovat laitteen yläosassa olevien kansien alla. Pistorasia on helppo ketjuttaa, jolloin saadaan vikavirtasuojaus myös laitteen perään kytketyille pistorasioille.

www.taloon.com

Itsehän en ole juuri sähköpyöriin/potkulautoihin tutustunut mutta eikös noissa yleensä ole irroitettavat akut. Jotenkin itsellä tulee mieleen että käyttäjä ottakoon akun mukaan ja ladatkoon huoneistossaan jossa valvonnan alla. Muuten tuosta talonyhtiön laskuun lataamisesta tulee ennemmin tai myöhemmin riitaa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei valistakaas taas tyhmää. Ja lisähuomiona, en ole itse tekemässä mitään sähkökytkentöjä
Taloon tulee 3 x 25, ja siitä jaettu eteenpäin sähkö päätaululle ja sieltä vielä parille ryhmäkeskukselle (jos termit meni oikein)
Onko tuolta 3 x 25:sta sähkärin mahdollisuus ottaa helposti sähköä esim. sähköauton latauspistettä varten ja mitä hankintoja tuo tarkoittaa. Uutta ryhmäkeskusta ilmeisesti vai miten tuo yleensä toteutetaan?

 

[Griffin]

Itsehän en ole juuri sähköpyöriin/potkulautoihin tutustunut mutta eikös noissa yleensä ole irroitettavat akut. Jotenkin itsellä tulee mieleen että käyttäjä ottakoon akun mukaan ja ladatkoon huoneistossaan jossa valvonnan alla. Muuten tuosta talonyhtiön laskuun lataamisesta tulee ennemmin tai myöhemmin riitaa.

Jokaiselle tarvitsijalle tagi
ja akku johonkin palonkestävään koppaan, josta savupiippu ulos ja ilmanvaihto.
Koppaan lukko siten, että kun lataus kytkeytyy, niin lukko menee päälle.

Eli kun haluaa latauksen, niin akku lataustelineeseen, telineen luukku kiinni ja tagilla aktivointi, jolloin järjestelmä ottaa ylös, kuka halusi latauksen ja lataa sitten akkua tietyn MAX ajan.

Latauksen pysäytys painikkeella ja tilaan kameravalvonta, josta näkee, jos joku nyysii akun tai vaihtaa sinne oman akun tilalle, ennen ajan umpeutumista.
-----------------
Tai perinteinen:
Seinään lappu, johon omalle kohdalle aina ruksi, kun lataa ja tilaan kameravalvonta kuvaamaan taulua ja sen käyttäjää, jos joku yrittää laskutusta naapurille..

Laturin aktivointi tietyksi ajaksi painonapilla ja siihen nollattava laskuri, jolloin voi verrata latauskertojen ja ruksien määrää.. Jos epäilyttää..

 

[noreth]

Kiitos kaikille kommenteista.

Laskutuksesta, niin meillä on pesula ja kuivaushuone ilmaisia, joten eiköhän tämäkin mene samalla.
Minulla on pyörässä irroitettava akku ja potkiksessa kiinteä, molempia löytyy.

Palovaara on tosiaan se, joka eniten mietityttää. Viemäriä ei tilassa ole ja vesipisteelle on 10 m. Toinen vaihto sijainnille voisi olla roskakatos, siellä on katos ja seinissä yläosa auki. Tosin pakkasilla ei kai ole suotavaa latailla. Tätä pitää vielä pohtia.

 

[living_death]

Sähköpotkulaudalla ajaminen maksaa noin 0,70€ / 100km ja jos kotona lataaminen harmittaa, niin silloin pitää olla melkoinen kitupiikki

 

[Algron28]

Jokaiselle tarvitsijalle tagi
ja akku johonkin palonkestävään koppaan, josta savupiippu ulos ja ilmanvaihto.
Koppaan lukko siten, että kun lataus kytkeytyy, niin lukko menee päälle.

Eli kun haluaa latauksen, niin akku lataustelineeseen, telineen luukku kiinni ja tagilla aktivointi, jolloin järjestelmä ottaa ylös, kuka halusi latauksen ja lataa sitten akkua tietyn MAX ajan.

Latauksen pysäytys painikkeella ja tilaan kameravalvonta, josta näkee, jos joku nyysii akun tai vaihtaa sinne oman akun tilalle, ennen ajan umpeutumista.
-----------------
Tai perinteinen:
Seinään lappu, johon omalle kohdalle aina ruksi, kun lataa ja tilaan kameravalvonta kuvaamaan taulua ja sen käyttäjää, jos joku yrittää laskutusta naapurille..

Laturin aktivointi tietyksi ajaksi painonapilla ja siihen nollattava laskuri, jolloin voi verrata latauskertojen ja ruksien määrää.. Jos epäilyttää..

Kuulostaa ihana halvalta...

 

[Satelite]

Kiitos kaikille kommenteista.

Laskutuksesta, niin meillä on pesula ja kuivaushuone ilmaisia, joten eiköhän tämäkin mene samalla.
Minulla on pyörässä irroitettava akku ja potkiksessa kiinteä, molempia löytyy.

Palovaara on tosiaan se, joka eniten mietityttää. Viemäriä ei tilassa ole ja vesipisteelle on 10 m. Toinen vaihto sijainnille voisi olla roskakatos, siellä on katos ja seinissä yläosa auki. Tosin pakkasilla ei kai ole suotavaa latailla. Tätä pitää vielä pohtia.

Ja vesikään ei ole se tie onneen... moni akku on itsehapettava palaessaan. Ei sammu siis edes vedellä. Iso pönttö hiekkaa paras ja ihan ammattilaistenkin käyttämä keino jos esim. kennottaessa syttyy palamaan.

 

[living_death]

@living_death onko irronnut johdin 1-lanka mallinen? Josko olis se lanka murtunut , ja "irronnut" sen takia. Nyt pesässä on irronnut pätkä pitämässä leukoja auki/estämässä johtimen uudelleen kiinnitystä.

Meinasin vielä ottaa laitoksen lattialle ja mitata kaikki johtimet, koska onhan se outoa, että 1½ kerroksen muutossa samassa rapussa yht'äkkiä menisi moottori rikki.

 

[djmake]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Suosittelisin miettimään sen latausmahdollisuuden sen mukaisesti, että niitä kulkupelejä on hetkeä myöhemmin paljon, Eli mikään pari pistorasiaa ei riitä.

Vakuutuksesta tuossa jo puhuttiin, ei ehkä kuulu tähän ryhmään mutta toki huomioitava. Samoin tilaluokat jne jottei tule tehtyä isompaa virhettä. Sähköt itsessään lopulta kovinkin pieni asia. Ja kulutuksen mittaukseen saa kyllä muutamalla kympillä kWh-mittaria joten tilaan oma keskus, siihen tarpeelliset kalusteet ja parit mittarit voi olla ihan riittävä alkuun. Tosin sillä ei erottele kaikkia lataajia.

Oma ajatus olisi kuitenkin mittarointi ja kiinteä hinta latausmahdollisuudesta. Kulutus on niin pientä, että edes nykyhinnoilla ei juuri kannata mitata jokaisen käyttäjän omaa kulutusta.

Jos se akku kosahtaa tulille, niin alueelle suunnattu sprinklerijärjestelmä, jos tilassa on viemäri. Vikavirtasuoja auttaa vain verkkopuolen vikohin, rajoitetusti.

Olikin jo mainittu, ettei vesi auta kaikkeen. Ja muutenkin, on aika yliammuttu järjestelmä. Se pyöräkellari tms voidaan toteuttaa aika helposti suljetuksi joten mahdollinen palo ei karkaa.

Itsehän en ole juuri sähköpyöriin/potkulautoihin tutustunut mutta eikös noissa yleensä ole irroitettavat akut. Jotenkin itsellä tulee mieleen että käyttäjä ottakoon akun mukaan ja ladatkoon huoneistossaan jossa valvonnan alla. Muuten tuosta talonyhtiön laskuun lataamisesta tulee ennemmin tai myöhemmin riitaa.

Laudoissa ja vastaavissa ei pääsääntöisesti ole irroitettavaa, fillareissa on. Joten ajatuksesi ei toimi.
Nykyinen suhtautuminen (siis kerrostalomaailmassa) on pääsääntöisesti "jokainen lataa asunnossaan". Eli niitä laitteita kannetaan asuntoon ja samalla kolhitaan porraskäytävät jne. Eikä silti lataus ole "valvonnan alla". Kovin harvalla on litium-akkujen sammuttamiseen tarkoitettua sammutinta joten ei se syttyminen kyllä toivottavaa ole siellä asunnossakaan.

Jokaiselle tarvitsijalle tagi
ja akku johonkin palonkestävään koppaan, josta savupiippu ulos ja ilmanvaihto.
Koppaan lukko siten, että kun lataus kytkeytyy, niin lukko menee päälle.

Eli kun haluaa latauksen, niin akku lataustelineeseen, telineen luukku kiinni ja tagilla aktivointi, jolloin järjestelmä ottaa ylös, kuka halusi latauksen ja lataa sitten akkua tietyn MAX ajan.

Latauksen pysäytys painikkeella ja tilaan kameravalvonta, josta näkee, jos joku nyysii akun tai vaihtaa sinne oman akun tilalle, ennen ajan umpeutumista.

Tämä oli varmasti vitsi? Toteutuksen hinnaksi tulisi niin järjetön, ettei sitä maksa koskaan takaisin.

Lataukseen soveltuvia tiloja ei malliksi taida liikaa vielä olla. Itse en ole nähnyt kuin yksittäisiä. Toisaalta taas "työn alla" kokonaisuutena joten ehkä jossakin kohdassa valmistakin esimerkkiä. Tai sitten ei, jää nähtäväksi lopputulokset.

 

[JiiPee]

Tämä oli varmasti vitsi? Toteutuksen hinnaksi tulisi niin järjetön, ettei sitä maksa koskaan takaisin.

Kaikenmoisia ropelihattuja on liikenteessä. Eihän tuosta oikeastaan puuttunut kuin ehdotus palkata pari tummaihoista poikaa nälkäpalkalla valvomaan lataustoimitusta 24/7

 

[Chaos]

Sen verran olen saanut/joutunut olemaan näiden akkuvehkeiden latauksen toteutuksessa mukana, tai siis sen lainsäädännön/asetusten/standardien tiimoilta, että luultavasti näille on lähitulevaisuudessa tulossa uudet ohjeet/määräykset ihan tuon palokuorman takia. Tavallaan ei liity millään tavalla korvauksiin, ainoastaan henkilö/asumisturvallisuuteen ja sitä kautta rakennusmääräyksiin.

 

[Hyrava]

Itseasiassa tuollaisen tägi + kaappi -hässäkän raudan hintahan ei ole kovin kummoinen, muutama satanen (ja jos taloyhtiössä on jo joku iloq tai vastaava älyavainsysteemi niin siitä etua) mutta se softapuoli ja ylläpitohan tuossa alkaa maksamaan.

Toisaalta, se sähkö joka noihin fillarin ja potkulaudan lataukseen kuluu on niin pientä että eihän tuossa sähkökustannusten kanssa ole mitään järkeä. Eri asia olisi jos tuollainen tehtäisiin jossain lukitus/kulunvalvontaurakassa siinä samalla tai uuteen kiinteistöön. Silloin tuon saattaisi saada niin halvalla toteutettua että joku tägisysteemi ei tulisi kohtuuttoman kalliiksi.

 

[djmake]

Sen verran olen saanut/joutunut olemaan näiden akkuvehkeiden latauksen toteutuksessa mukana, tai siis sen lainsäädännön/asetusten/standardien tiimoilta, että luultavasti näille on lähitulevaisuudessa tulossa uudet ohjeet/määräykset ihan tuon palokuorman takia. Tavallaan ei liity millään tavalla korvauksiin, ainoastaan henkilö/asumisturvallisuuteen ja sitä kautta rakennusmääräyksiin.

Näissä määräyksissä ollaan todella pahasti taas kerran jäljessä todellisuutta. Olemassa olevaa kalustoa on jo reilusti ja vasta nyt mietitään.
Ja vaikka uusia ohjeita ei olisikaan, on se asunnoissa lataaminen siitä huolimatta melkoinen riski monessa paikassa. Kerrostalossa eteisessä ei todellakaan ole se paras paikka.

Itseasiassa tuollaisen tägi + kaappi -hässäkän raudan hintahan ei ole kovin kummoinen, muutama satanen (ja jos taloyhtiössä on jo joku iloq tai vastaava älyavainsysteemi niin siitä etua) mutta se softapuoli ja ylläpitohan tuossa alkaa maksamaan.

Toisaalta, se sähkö joka noihin fillarin ja potkulaudan lataukseen kuluu on niin pientä että eihän tuossa sähkökustannusten kanssa ole mitään järkeä. Eri asia olisi jos tuollainen tehtäisiin jossain lukitus/kulunvalvontaurakassa siinä samalla tai uuteen kiinteistöön. Silloin tuon saattaisi saada niin halvalla toteutettua että joku tägisysteemi ei tulisi kohtuuttoman kalliiksi.

Ja tuo skaalattuna moneen kymmeneen... Ei, ei todellakaan. Saati moniin kohteisiin. Ei, ei todellakaan.
Eikä tosiaan palvele pääsääntöisesti kuin fillarilla ajavia. Muutoinkin ne kaapit eivät voi olla vakioita vaan sinne pitää saada se spessulaturi. Siis se, joka on kiinteän akun lisäksi kiinteänä osassa laudoista.

Eli kuten toteat, ei vaan järkeä. Ei siltikään, vaikka uudiskohde ja kulunvalvonta jne. Kulutus ei siitä huolimatta kasva kovin suureksi ja niitä lukittavia ja erikseen mittaroitavia laatikoita tulisi olla paljon.

 

[Chaos]

Näissä määräyksissä ollaan todella pahasti taas kerran jäljessä todellisuutta. Olemassa olevaa kalustoa on jo reilusti ja vasta nyt mietitään.
Ja vaikka uusia ohjeita ei olisikaan, on se asunnoissa lataaminen siitä huolimatta melkoinen riski monessa paikassa. Kerrostalossa eteisessä ei todellakaan ole se paras paikka.

Se on totta, että kaikki nämä asetukset, määräykset jne laahaavat todella paljon perässä. Ehkä yksi syy siihen on, että kukaan ei uskonut, että missä määrin aihe tulee kehittymään ja yleistymään, varmasti myös koronalla on oma osansa, kuten se vaikuttaa korjausrakentamiseen, matkailuun kotimaassa jne.

Itse en koskaan lataisi noita missään nimessä asuinhuoneistoon ja todella tarkkaan olen joutunut miettimään autotalliakin ja tullut siihen tulokseen, että paras mahdollinen paikka on ns. keskellä pihaa ja jatkoroikalla sähköt sinne. Palaa jos palaa, mutta ihmiset ja rakennukset eivät ole vaarassa ja se on onneksi rahaa mitä häviää pihasta, jos ei herää ajoissa hälyttimeen. Ja tuotakin voi kompensoida vakuutuksilla.

 

[Hyrava]

Eli kuten toteat, ei vaan järkeä. Ei siltikään, vaikka uudiskohde ja kulunvalvonta jne. Kulutus ei siitä huolimatta kasva kovin suureksi ja niitä lukittavia ja erikseen mittaroitavia laatikoita tulisi olla paljon.

Jälkiasenteisena erillisenä systeeminä ei tosiaan koko käyttöaikanaan maksaisi itseään takaisin mutta tosiaan jos tuon saisi esim johonkin uudiskohteeseen urakkaan mukaan ja valittu turvatekniikan laitteisto mahdollistaisi tuon toteuttamisen niin tuosta ei ihan hirveästi kuluja tulisi. Toki kun ottaa huomioon miten noita keikkoja suunnitellaan niin aika hankala vielä vuosiin saada tuollaista mitenkään läpi suunnitteluvaiheessa. Laskutushan ei olisi varmaankaan käytetyn sähkön perusteella vaan että on turvallinen ja valvottu latauspiste joten sen käytöstä voisi laskuttaa vahän enemmänkin kuin käytetyn sähkön verran.

Silti, tuo ei vielä vuosiin tule ottamaan niin paljoa tuulta purjeisiin että tuosta saisi järkevää konseptia kohtuuhinnalla eli toistaiseksi sanoisin että ei kannata edes ajatella. Kun on nähnyt millainen härdelli jo sähköautojen latauspisteistä taloyhtiöissä on tullut niin en ainakaan pidätäisi hengitystä.

 

[Tonnin Seteli]

Se on totta, että kaikki nämä asetukset, määräykset jne laahaavat todella paljon perässä. Ehkä yksi syy siihen on, että kukaan ei uskonut, että missä määrin aihe tulee kehittymään ja yleistymään, varmasti myös koronalla on oma osansa, kuten se vaikuttaa korjausrakentamiseen, matkailuun kotimaassa jne.

Itse en koskaan lataisi noita missään nimessä asuinhuoneistoon ja todella tarkkaan olen joutunut miettimään autotalliakin ja tullut siihen tulokseen, että paras mahdollinen paikka on ns. keskellä pihaa ja jatkoroikalla sähköt sinne. Palaa jos palaa, mutta ihmiset ja rakennukset eivät ole vaarassa ja se on onneksi rahaa mitä häviää pihasta, jos ei herää ajoissa hälyttimeen. Ja tuotakin voi kompensoida vakuutuksilla.

Onhan se paha mörkö, esimerkiksi 50 kertaa matkapuhelimen akun kokoinen tai 10 kertaa läppärin akun kokoinen paketti. Toisaalta kun enemmistö asuu kerrostalohuoneistoissa etenkin micromobility-laitteiden pääasiallisilla käyttöalueilla, niin usein se asunnossa lataaminen on yksinkertaisesti ainoa ratkaisu. Muussa tapauksessa ei lataaminen eli laitteiden käyttö olisi lainkaan mahdollista.

Minuakin asia stressaa, mutta ei kuitenkaan niin paljon että jättäisin kokonaan käyttämättä - ja silloin joutuisin samoilla perusteilla hankkiutumaan eroon mm. läppäristä.

Ettei vaan säännöillä rajoiteta jotain akkukapasiteettia tai kielletä kaikenlainen laitteiden korjaaminen tms. aivokuollutta. Ehkä vaan todetaan, että "kikkeliskokkelis, mitäs läksit, sää maksat" eikä mikään vahinko sillä kumoudu. Tehokas ratkaisu tietysti liittyisi syttymättömään alustaan ja ehkä johonkin hiekkalaatikkosysteemiin, mutta sehän ei ole realismia alkuunkaan. Myöskään realismia ei ole, että asunnoissa lataaminen kiellettäisiin. Itse asiassa se ei ole edes etäisesti mahdollista.

Uudisrakentamisen vaatimukset eivät liene ratkaisu mihinkään todelliseen ongelmaan, koska nehän korjaavat asian edes suurelta osin vasta noin 50 vuodessa.

Tilastollisesti vahingot liittyen sähköpotkulautojen lataamiseen lienevät aika äärimmäisiä poikkeuksia päätellen lehdistön lähes hiljaisuudesta tilanteessa, jossa laitteita on otettu käyttöön pöyristyttävä määrä ja suuri osa käyttäjistä ymmärtää sähköstä tai paloturvallisuudesta sen saman kuin sika polkupyörästä.

Tämä paloturvallisuusaihe tuskin enää edes liittyy varsinaisesti ketjun aihepiiriin, vaikka akkupaloista kysymys onkin.

 

[Chaos]

Onhan se paha mörkö, esimerkiksi 50 kertaa matkapuhelimen akun kokoinen tai 10 kertaa läppärin akun kokoinen paketti. Toisaalta kun enemmistö asuu kerrostalohuoneistoissa etenkin micromobility-laitteiden pääasiallisilla käyttöalueilla, niin usein se asunnossa lataaminen on yksinkertaisesti ainoa ratkaisu. Muussa tapauksessa ei lataaminen eli laitteiden käyttö olisi lainkaan mahdollista.

Ettei vaan säännöillä rajoiteta jotain akkukapasiteettia tai kielletä kaikenlainen laitteiden korjaaminen tms. aivokuollutta. Ehkä vaan todetaan, että "kikkeliskokkelis, mitäs läksit, sää maksat" eikä mikään vahinko sillä kumoudu. Tehokas ratkaisu tietysti liittyisi syttymättömään alustaan ja ehkä johonkin hiekkalaatikkosysteemiin, mutta sehän ei ole realismia alkuunkaan. Myöskään realismia ei ole, että asunnoissa lataaminen kiellettäisiin. Itse asiassa se ei ole edes etäisesti mahdollista.

Tilastollisesti vahingot liittyen sähköpotkulautojen lataamiseen lienevät aika äärimmäisiä poikkeuksia päätellen lehdistön lähes hiljaisuudesta tilanteessa, jossa laitteita on otettu käyttöön pöyristyttävä määrä ja suuri osa käyttäjistä ymmärtää sähköstä tai paloturvallisuudesta sen saman kuin sika polkupyörästä.

Tämä paloturvallisuusaihe tuskin enää edes liittyy varsinaisesti ketjun aihepiiriin, vaikka akkupaloista kysymys onkin.

Sen mitä tiedän ja on tullut vastaan, niin ei akkukapasiteettiä ole tarkoitus rajoitaa millään tavalla, ainoastaan latausturvallisuutta ja säilytys-/lataustilojen turvallisuutta. Ja tiloihin ei jo nykyisistä pystytä juurikaan kiristämään. Lähinnä pyritään ohjeistamaan noita ns. itsestäänselvyyksiä, ei kait noille ole paljoakaan muuta tehtävissä, ellei kielletä kaikkia akkuvehkeitä. Ohjeita, muistutuksia jne........

Tilastollisesti todella pieni riski, mutta jos se ensimmäinen siellä tupsahtaa ja varasto täynnä laitteita latureissa, niin kuormaa on. Mutta noita akku-/latausvikoja on todella vaikea ja jopa mahdotonta valvoa ja suojata sähköisesti ja noi akut jopa poksahtelevat tehtaalla, kun niitä ladataan ja puretaan testauksen yhteydessä.