Kysymyksiä sähkömiehille

Näin on. Tuossa näyttäisi olevan Carlo Gavazzin mittari yhdistettynä johonkin 3-vaiheanturisettiin epäilykseni mukaan juuri langattomaan RS485-siltaan perustuvalla tekniikalla.

Minulla Walle, hyvin toimii (tosin autotalli niin kaukana ja välissä metallinen nosto-ovi, että oli yhteysongelmia, mutta ne ratkesi kun laitoin hivenen suuntaava antennin ja laadukkaan vähähäviöisen kaapelin, jolla sain antennin yhtä seinää lähemmäksi). En kyllä tiedä onko mikään RS485 langaton silta... Virtamuuntajat tuli mittarilta lähteviin piuhoihin ja toi boxi vaan lähettää latausasemalle komennon nostaa tai tiputtaa tehoa... Mutta on toiminut loistavasti, saa lyödä vaikka saunan päälle ja lämmitykset täysille ja Walle tiputtaa tehot aina 1kW asti.

Mutta yleisellä tasolla, jengi tuntuu köyhäilevän näiden latausasemirn kanssa vaikka tiputtaavat 50k+ sähköautoon. Wtf? Itse ostaisin valmistajalta joka on tunnettu, kuten ABB jne. Walle oli suomalaisen sähköteollisuuteen keskittyvän firman, joten itse lähdin siihen.
 
Minulla taloyhtiö asennutti uuden Devireq Opti lattiatermostaatin. Ennen olen tottunut, että nuo lattiatermostaatit ova lähes äänettömiä.
Nyt kytkentä-ääni kuuluu helposti seinän läpi makuuhuoneeseen, ja erikoisuutena että poiskytkentä ääni on vielä paljon kovempi kuin päälle kytkentä ääni. Onko normaalia tuolla mallille vai onko rikkinäinen?

Luin tuolta taloon.com asiakaspalautteista, että jollakin muulla ollut sama vaiva.
 
Ei se sen kovaäänisempi ole kuin muutkaan termarit. Pieniä eroja niissä tietysti on, mutta kyllä se melko sivistyneen naksahduksen pitää toimiessaan.
 
Kysymys techin sähkäreille. Urakoitsija tulee korjaamaan tekemisiänsä ja tarvitaan sähkömiestä. Urakoitsija tilaa ja maksaa sähkärin, niin onko minulla oikeus kysyä sähkäriltä jotain sähkötyölupaa tms. ennen kun päästän koskemaan taloni sähköihin? Kyseessä on erittäin vaikea riita-asia ja urakoitsija yrittää varmasti säästää/kusettaa joka paikassa missä vain pystyy ja epäilen että sähkäriksi on saattanut joku möly-ossi lähibaarista valikoitua. Sähköalan koulutus pitää olla ja 2-vuotta kokemusta ennen kun saa tehdä yksin sähkötöitä, eikö niin? Mutta mistä minä tiedän mikä turaaja sieltä tulee jos vaikka jollain pakulla ilman firman logoja saapuu?
 
Sähköalan koulutus pitää olla ja 2-vuotta kokemusta ennen kun saa tehdä yksin sähkötöitä, eikö niin? Mutta mistä minä tiedän mikä turaaja sieltä tulee jos vaikka jollain pakulla ilman firman logoja saapuu?
Ei tuommoista velvoitetta ole. Sähköalan koulutus ja 2v kokemus tarvitaan jos aiot itse esim. perustaa firman ja alkaa tekemään sähkötöitä.

Se sähköfirma voi ottaa vaikka sen lähiöbaarin mölyOssin ja lähettää tekemään sähkötöitä firman lukuun. Firma sitten vastaa (firmassa urakointioikeudet), että asennukset ovat asiallisesti tehty.
 
Kysymys techin sähkäreille. Urakoitsija tulee korjaamaan tekemisiänsä ja tarvitaan sähkömiestä. Urakoitsija tilaa ja maksaa sähkärin, niin onko minulla oikeus kysyä sähkäriltä jotain sähkötyölupaa tms. ennen kun päästän koskemaan taloni sähköihin? Kyseessä on erittäin vaikea riita-asia ja urakoitsija yrittää varmasti säästää/kusettaa joka paikassa missä vain pystyy ja epäilen että sähkäriksi on saattanut joku möly-ossi lähibaarista valikoitua. Sähköalan koulutus pitää olla ja 2-vuotta kokemusta ennen kun saa tehdä yksin sähkötöitä, eikö niin? Mutta mistä minä tiedän mikä turaaja sieltä tulee jos vaikka jollain pakulla ilman firman logoja saapuu?
Voithan tarkistaa yrittäjän että on lupa tehdä sähkötöitä Suomessa.
 
Ei tuommoista velvoitetta ole. Sähköalan koulutus ja 2v kokemus tarvitaan jos aiot itse esim. perustaa firman ja alkaa tekemään sähkötöitä.

Se sähköfirma voi ottaa vaikka sen lähiöbaarin mölyOssin ja lähettää tekemään sähkötöitä firman lukuun. Firma sitten vastaa (firmassa urakointioikeudet), että asennukset ovat asiallisesti tehty.
Ei itse asiassa voi.
 
Ei itse asiassa voi.
Tämähän oli hieno postaus. Jos firmassa on nimetty sähkötöiden johtaja, niin hän vastaa firman suorittamista sähkötöistä. Jos sähkötöiden johtaja ei käy tarkistamassa työntekijöiden jälkeä, niin se on hänen murheensa.

Monessakin firmassa työntekijät, joilla ei ole virallisia urakointioikeuksia tekee pieniä sähkötöitä, kuten pistorasian asennuksia jne. ja sähkötöiden johtaja vastaa asennusten asianmukaisuudesta.
 
Tämähän oli hieno postaus. Jos firmassa on nimetty sähkötöiden johtaja, niin hän vastaa firman suorittamista sähkötöistä. Jos sähkötöiden johtaja ei käy tarkistamassa työntekijöiden jälkeä, niin se on hänen murheensa.

Monessakin firmassa työntekijät, joilla ei ole virallisia urakointioikeuksia tekee pieniä sähkötöitä, kuten pistorasian asennuksia jne. ja sähkötöiden johtaja vastaa asennusten asianmukaisuudesta.
Alla ote sähköturvallisuuslaista. Itse olen kahdessa yrityksessä sähkötöidenjohtaja ja tasan tarkkaan noudatetaan alla olevaa. Eli maallikko tai kokematon sähkäri ei työskentele itsenäisesti, koska laki kieltää sen.

Sähköalan ammattihenkilö

Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä katsotaan se, joka on mainittuihin töihin opastettu ja joka on:

1) suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
2) suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
3) suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
4) suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä; tai
5) hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun työkokemuksen tulee olla kyseisiin sähkö- ja käyttötöihin perehdyttävää.

Sen, joka antaa 1 momentissa tarkoitetun opastuksen, tulee täyttää 1 ja 2 momentissa mainitut pätevyysvaatimukset.

Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai sähkölaitteeseen rinnastettaviin sähkölaitteistoihin kohdistuvasta sähkö- ja käyttötyöstä, riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1 momentissa säädetyn estämättä myös se, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustiedot tai soveltuva sähköalan koulutus ja vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä.
 
Tämähän oli hieno postaus. Jos firmassa on nimetty sähkötöiden johtaja, niin hän vastaa firman suorittamista sähkötöistä. Jos sähkötöiden johtaja ei käy tarkistamassa työntekijöiden jälkeä, niin se on hänen murheensa.

Monessakin firmassa työntekijät, joilla ei ole virallisia urakointioikeuksia tekee pieniä sähkötöitä, kuten pistorasian asennuksia jne. ja sähkötöiden johtaja vastaa asennusten asianmukaisuudesta.
Toki vastaa, mutta kyllä sähkötöitä tekevän rivityöntekijänkin täytyy täyttää vaatimukset.
"Kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvia sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain ne sähköalan ammattilaiset, joilla on oikeus tehdä näitä töitä."

"Sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattilaiset, joilla on alan koulutus ja työkokemusta."


Vai onko tämä muuttunut sitten, että työntekijältä ei enää vaadita kokemusta eikä koulutusta vaan STJ saa palkata kenet uskaltaa?

Edit: Elikä ei ollut siis muuttunut.
 
Alla ote sähköturvallisuuslaista. Itse olen kahdessa yrityksessä sähkötöidenjohtaja ja tasan tarkkaan noudatetaan alla olevaa. Eli maallikko tai kokematon sähkäri ei työskentele itsenäisesti, koska laki kieltää sen.

Sähköalan ammattihenkilö

Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä katsotaan se, joka on mainittuihin töihin opastettu ja joka on:

1) suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
2) suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
3) suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
4) suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä; tai
5) hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun työkokemuksen tulee olla kyseisiin sähkö- ja käyttötöihin perehdyttävää.

Sen, joka antaa 1 momentissa tarkoitetun opastuksen, tulee täyttää 1 ja 2 momentissa mainitut pätevyysvaatimukset.

Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai sähkölaitteeseen rinnastettaviin sähkölaitteistoihin kohdistuvasta sähkö- ja käyttötyöstä, riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1 momentissa säädetyn estämättä myös se, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustiedot tai soveltuva sähköalan koulutus ja vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä.
Mielenkiintoisena tuossa mainitaan myös kuuden vuoden työkokemus. Eli jos olet kerryttänyt kokemusta jonkun parina niin kauan, saa työskennellä yksin, olettaen että perusteet on hallussa.
 
Toki vastaa, mutta kyllä sähkötöitä tekevän rivityöntekijänkin täytyy täyttää vaatimukset.
"Kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvia sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain ne sähköalan ammattilaiset, joilla on oikeus tehdä näitä töitä."

"Sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattilaiset, joilla on alan koulutus ja työkokemusta."


Vai onko tämä muuttunut sitten, että työntekijältä ei enää vaadita kokemusta eikä koulutusta vaan STJ saa palkata kenet uskaltaa?

Edit: Elikä ei ollut siis muuttunut.
Kaikissa lainauksissasi sanotaan "yleensä".
Itse aiheesta en väitä mitään tietäväni mutta yleensä =/= aina.
 
Yleensä == on olemassa poikkeuksia. Poikkeukset on määritelty sähköturvallisuuslaissa (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®), mutta Esson baarista reväisty Rane ei kuulu näihin poikkeuksiin. Rane taitaisi voida laskea sähkökaapelin kaapeliojaan ja tehdä muutaman muun laissa määritellyun jutun, mutta yleisesti sähkötöiden tekemiseen itsenäisesti pitäisi kyllä olla jo tuo sähköalan ammattihenkilö, jonka vaatimukset tuonne ylös joku pistikin.

Varmaan voisi jeesustella, että jos kohde irroitetaan valtakunnan verkosta jne. ja tämän jälkeen joku käy tarkastamassa kytkennät ja antaa siunauksensa, niin Ranekin voi homman tehdä, mutta tästä ei nyt varmastikaan ollut kyse.
 
Kaikissa lainauksissasi sanotaan "yleensä".
Itse aiheesta en väitä mitään tietäväni mutta yleensä =/= aina.
Se "yleensä" nyt ei kuitenkaan ole mikään vapaudu vankilasta -kortti, jos palkataan se mölyossi sähkötöihin ja sanotaan, että "kyllä se nyt käy, kun yleensä meillä ammattilaiset tekee". Eli kyllä tuo nyt vain oli väärää tietoa, että kuka vaan saa tehdä, koska "sähkötöiden johtaja vastaa".
 
Mielenkiintoisena tuossa mainitaan myös kuuden vuoden työkokemus. Eli jos olet kerryttänyt kokemusta jonkun parina niin kauan, saa työskennellä yksin, olettaen että perusteet on hallussa.
Tämä on ilmeisesti peruja ajalta, kun koulutusvaatimuksia ei ollut, niin silloin pääsi ilman koulutusta sähköhommiin ja silloin onnistui kerryttämään tuon 6 vuotta työkokemusta ilman koulutusta ja se kelpaa tänäkin päivänä. Enäähän tuo ei ole mahdollista, kun et ilman koulutusta voi päästä koko hommiin.
 
Tämä on ilmeisesti peruja ajalta, kun koulutusvaatimuksia ei ollut, niin silloin pääsi ilman koulutusta sähköhommiin ja silloin onnistui kerryttämään tuon 6 vuotta työkokemusta ilman koulutusta ja se kelpaa tänäkin päivänä. Enäähän tuo ei ole mahdollista, kun et ilman koulutusta voi päästä koko hommiin.
Ei tuo kyllä tuossa laissa ole noin esitetty vaan vaikuttaa ihan pätevältä tavalta edelleen. Toki olisihan se älytöntä johonkin asennusfirmaan palkata kaveri, joka olisi vain apukäsi seuraavat kuusivuotta ennen kuin saisi itsekseen mitään tehdä. Vois kuvitella, että saattaisi jossain tuotantolaitoksessa tapahtua, jossa olisi aina vaikka mekaanikko ja sähkäri parina, muuten tuskin missään.
 
Tämä on ilmeisesti peruja ajalta, kun koulutusvaatimuksia ei ollut, niin silloin pääsi ilman koulutusta sähköhommiin ja silloin onnistui kerryttämään tuon 6 vuotta työkokemusta ilman koulutusta ja se kelpaa tänäkin päivänä. Enäähän tuo ei ole mahdollista, kun et ilman koulutusta voi päästä koko hommiin.

Jaa millos tää on sitten muuttunut? Itte kun 2000 alussa olin 4kk työharjoittelussa ihan sähköfirmassa jona aikana pääsin näkemään kerrostalon sähköistyksen aika pitkälti alusta loppuun. Tuon jälkeen vasta kävin opiskelemassa alalle, eli jos ei nykyisin ole enää mahdollista niin missähän vaiheessa on muuttunut? Toi oli ihan työkkärin kautta järjestetty juttu.

Alkuun homma oli pääasiassa koiranhommaa eli tein vaan jotain jako/kojerasioita valmiiksi, reijät auki ja nysät kiinni, mutta loppupuolella tein jo aika pitkälti kaikkea, mm. asuntokohtaisten ryhmäkeskusten kytkentää. Toki paikalla oli jatkuvasti firman vakkari sähkärit myös mutta ei ne niskassa ollu hönkimässä. Ihan yksin tein jossain huoneistossa monesti hommia kun muut olivat muissa kerroksissa eri hommissa.
Tsekkasivat vaan tekemäni hommat ja totesivat että sehän on sitä mitä pitääkin.
 
Alla ote sähköturvallisuuslaista. Itse olen kahdessa yrityksessä sähkötöidenjohtaja ja tasan tarkkaan noudatetaan alla olevaa. Eli maallikko tai kokematon sähkäri ei työskentele itsenäisesti, koska laki kieltää sen.

Sähköalan ammattihenkilö

Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä katsotaan se, joka on mainittuihin töihin opastettu ja joka on:

1) suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
2) suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
3) suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
4) suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä; tai
5) hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun työkokemuksen tulee olla kyseisiin sähkö- ja käyttötöihin perehdyttävää.

Sen, joka antaa 1 momentissa tarkoitetun opastuksen, tulee täyttää 1 ja 2 momentissa mainitut pätevyysvaatimukset.

Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai sähkölaitteeseen rinnastettaviin sähkölaitteistoihin kohdistuvasta sähkö- ja käyttötyöstä, riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1 momentissa säädetyn estämättä myös se, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustiedot tai soveltuva sähköalan koulutus ja vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä.
Hmmm

Meillä rikotaan sinun mielestä lakia mutta Tukesin ja AVIn mielestä kaikki on erittäin hyvin.


EDIT: Aaa joo, siellä lukeekin:

  • rakennat tai korjaat kiinteitä sähköasennuksia, eli sähkölaitteistoja
Ei kosketa kiinteisiin rakennelmiin
 
Ei tuo kyllä tuossa laissa ole noin esitetty vaan vaikuttaa ihan pätevältä tavalta edelleen. Toki olisihan se älytöntä johonkin asennusfirmaan palkata kaveri, joka olisi vain apukäsi seuraavat kuusivuotta ennen kuin saisi itsekseen mitään tehdä. Vois kuvitella, että saattaisi jossain tuotantolaitoksessa tapahtua, jossa olisi aina vaikka mekaanikko ja sähkäri parina, muuten tuskin missään.
Niin no sitä juuri meinasin, että ei kai mihinkään oteta kuudeksi vuodeksi pystymetsästä kaveria jonka perään pitää 6 vuotta katsoa, että lienee aika marginaalinen mahdollisuus nykyään pelkällä tuolla 6 vuoden kokemuksella ilman koulutusta työllistyä. Kunhan veikkasin, että varmaan joskus ei ole perään katsomista kuutta vuotta vaadittu, vaikkei koulutusta olisikaan ollut, että olisiko nuo "kuuden vuoden säännön" sähkärit sitten jotain vanhempaa porukkaa lähinnä.
 
Niin no sitä juuri meinasin, että ei kai mihinkään oteta kuudeksi vuodeksi pystymetsästä kaveria jonka perään pitää 6 vuotta katsoa, että lienee aika marginaalinen mahdollisuus nykyään pelkällä tuolla 6 vuoden kokemuksella ilman koulutusta työllistyä. Kunhan veikkasin, että varmaan joskus ei ole perään katsomista kuutta vuotta vaadittu, vaikkei koulutusta olisikaan ollut, että olisiko nuo "kuuden vuoden säännön" sähkärit sitten jotain vanhempaa porukkaa lähinnä.
Taitaa olla suuri osa noista 6v säännön tapauksista esim sellaisia mitä yksi tuttu, teki työkseen hituvirta-asennuksia räkkeihin ja satunnaisesti kytki yksittäisiä kontaktoreita/releitä/pistorasioita/pistotulppia/vastaavia valvovan henkilön alaisuudessa noin 15v ajan ja sitten firmassa tarvittiin lisää sähkäreitä ja tuo pitkältä ajalta tullut kokemus + hituvirtakokemus laskettiin riittäväksi että sai niiden perusteella luvat.
 
Voiko saunan läpi vetää tavallisella MMJ:llä, jos kaapeli menee eristetyssä putkessa?

Putki on siis ulkoilmasta pannuhuoneeseen menevä öljylämmityksen ilmanotto, öljylämmitys poistetaan ja putkeen laitetaan VILPin letkut. Pannuhuoneeseen pitää saada myös voimavirta sähkövastukselle.
 
Pitäisi asentaa lämminvesivaraajalle kellokytkin että toimisi päivällä. Kyseessä on 3kW 2-vaiheella toimiva varaaja.
Oisko tämmöinen pätevä peli kyseiseen käyttötarkoitukseen? : DIGI 2 kellokytkin
2 kanavaisia kellokytkimiä vaikea löytää oikeen mistään 230V jännitteellä. Lähinnä tuo hinta mietityttää tässä tapauksessa.
 
Pitäisi asentaa lämminvesivaraajalle kellokytkin että toimisi päivällä. Kyseessä on 3kW 2-vaiheella toimiva varaaja.
Oisko tämmöinen pätevä peli kyseiseen käyttötarkoitukseen? : DIGI 2 kellokytkin
2 kanavaisia kellokytkimiä vaikea löytää oikeen mistään 230V jännitteellä. Lähinnä tuo hinta mietityttää tässä tapauksessa.
Mihin tarvitset tuossa käytössä kaksikanavaisuuden? Tuossa on siis kaksi erikseen ajastettavaa vaihtokärkeä mutta tarkoitus ei ole ohjata niillä saman laitteen eri vaiheita. Eli väärinymmärrys vai oikea tarve kahdelle?
Ja jos väärinymmärrys, mikä tahansa sovelias kello käy ja tehopuolelle kontaktori ohjaamaan sitä varaajaa.

Toisaalta kiinnostaisi, mitä tarkoittaa "toimisi päivällä". Jos okt niin monesti löytyy mahdollisuus päivä / yö -ohjaukselle. Tällöin kello ei ole mikään välttämättömyys.

Ja pakollinen huomautus: tuohan on sitten sähkärin hommia.
 
Mihin tarvitset tuossa käytössä kaksikanavaisuuden? Tuossa on siis kaksi erikseen ajastettavaa vaihtokärkeä mutta tarkoitus ei ole ohjata niillä saman laitteen eri vaiheita. Eli väärinymmärrys vai oikea tarve kahdelle?
Ja jos väärinymmärrys, mikä tahansa sovelias kello käy ja tehopuolelle kontaktori ohjaamaan sitä varaajaa.

Toisaalta kiinnostaisi, mitä tarkoittaa "toimisi päivällä". Jos okt niin monesti löytyy mahdollisuus päivä / yö -ohjaukselle. Tällöin kello ei ole mikään välttämättömyys.

Ja pakollinen huomautus: tuohan on sitten sähkärin hommia.
Seelvä asia, viesti meni perille -> kontaktoriohjaus. Aikaisemmin tuskailin juuri keskuksen tilanpuutteen takia että voisiko tämän hoitaa pelkästään "kytkimellä". Löysin nyt yhden moduulin levyisen 2-napaisen kontaktorin ja siihen kylkeen mekaanisen kellokytkimen. Tarkoituksena on saada aurinkovoimalasta suurin hyöty itselle eli päivittelen tässä lattianlämmitysten termostaatteja nykyaikaan ja sitten tämä varaajan muutos. Allekirjoittanut toimii teollisuudessa sähkö-automaatio käyttäjäkunnossapidossa.
 
Seelvä asia, viesti meni perille -> kontaktoriohjaus. Aikaisemmin tuskailin juuri keskuksen tilanpuutteen takia että voisiko tämän hoitaa pelkästään "kytkimellä". Löysin nyt yhden moduulin levyisen 2-napaisen kontaktorin ja siihen kylkeen mekaanisen kellokytkimen. Tarkoituksena on saada aurinkovoimalasta suurin hyöty itselle eli päivittelen tässä lattianlämmitysten termostaatteja nykyaikaan ja sitten tämä varaajan muutos. Allekirjoittanut toimii teollisuudessa sähkö-automaatio käyttäjäkunnossapidossa.
Tuo avasi paljon asioita. Silti tulee väkisin mieleen, voisiko ohjaus olla fiksumpi kuin pelkkä kello.
Mutta tuohon teholuokkaan saa vielä moduulin kokoista ja samaten ihan peruskelloa saa tuossa koossa. Käyttömukavuus on toki surkea mutta ilmeisesti ei tarvitse usein säädellä.

Ja kun automaatio on siis tuttua, tulee mieleen myös joku soppeli lisäkotelo ja Logo! tms pikkulogiikka. Toki peruskellon hinnan yli mennään mutta saattaisit hyvinkin hyötyä enemmän sellaisesta.
 
Tuo avasi paljon asioita. Silti tulee väkisin mieleen, voisiko ohjaus olla fiksumpi kuin pelkkä kello.
Mutta tuohon teholuokkaan saa vielä moduulin kokoista ja samaten ihan peruskelloa saa tuossa koossa. Käyttömukavuus on toki surkea mutta ilmeisesti ei tarvitse usein säädellä.

Ja kun automaatio on siis tuttua, tulee mieleen myös joku soppeli lisäkotelo ja Logo! tms pikkulogiikka. Toki peruskellon hinnan yli mennään mutta saattaisit hyvinkin hyötyä enemmän sellaisesta.
Hyviä ideoita, mutta menen nyt toistaiseksi kustannukset edellä projektissa. Säädettävä 24h kello, ja ohitus riittää toistaiseksi.
 
Hyviä ideoita, mutta menen nyt toistaiseksi kustannukset edellä projektissa. Säädettävä 24h kello, ja ohitus riittää toistaiseksi.
Eihän tuossa vikaa sinällään ole. Toimii ja kulut jokseenkin olemattomat.
Toisaalta jos haluaa lisää älyä, jää lähinnä vain se kello ylimääräiseksi joten siitäkään ei tule taloudellista rasitetta juuri ollenkaan.
 
Pitäisi saada ulos ja/tai autotalliin 16A pistorasia. Kaapelointi pinnassa ja vanhat 10A rasiat saisi jäädä. Aloin kuitenkin miettimään pitäisikö tuo sähkökeskus uudistaa niin pääsisi myös tulppasulakkeista eroon.
Tämän hetkinen tilanne näyttää tälle:

sulaketaulu.jpg


Eli tuossa vasemmalla ylhäällä on nyt 7 sulakepesää käytössä. Helpolla kai tuohon lisäisi 1 tai 2 16A sulaketta ja niiden taakse pistorasiat. Mutta pystyisikö tuohon olemassa olevaan koteloon rakentamaan tälläisen:

1652115211867.png

lähde: Sähkösuunnittelublogi - Sähkösuunnittelua (sahkosuunnittelua.com)

Tuon olemassa olevan kotelon sisämitat on n. 257mm x 257mm. Tarvitseeko kaikille johdonsuojille oman vikavirtasuojan vai riittäkö tuollainen yksi missä on kaikille vaiheille vikavirtasuoja ja voiko tai pitäisikö se kyktkeä ennen pääkytkintä? Ja ylipäätään mahtuuko tuohon nykyiseen koteloon tekemään tarvittavat muutokset? Myös suuntaa antava tarvike lista ja hinnat kiinnostaa. Ammattilainen tulee toki tekemään työt.
 
Pitäisi saada ulos ja/tai autotalliin 16A pistorasia. Kaapelointi pinnassa ja vanhat 10A rasiat saisi jäädä. Aloin kuitenkin miettimään pitäisikö tuo sähkökeskus uudistaa niin pääsisi myös tulppasulakkeista eroon.
Tämän hetkinen tilanne näyttää tälle:

sulaketaulu.jpg


Eli tuossa vasemmalla ylhäällä on nyt 7 sulakepesää käytössä. Helpolla kai tuohon lisäisi 1 tai 2 16A sulaketta ja niiden taakse pistorasiat. Mutta pystyisikö tuohon olemassa olevaan koteloon rakentamaan tälläisen:

1652115211867.png

lähde: Sähkösuunnittelublogi - Sähkösuunnittelua (sahkosuunnittelua.com)

Tuon olemassa olevan kotelon sisämitat on n. 257mm x 257mm. Tarvitseeko kaikille johdonsuojille oman vikavirtasuojan vai riittäkö tuollainen yksi missä on kaikille vaiheille vikavirtasuoja ja voiko tai pitäisikö se kyktkeä ennen pääkytkintä? Ja ylipäätään mahtuuko tuohon nykyiseen koteloon tekemään tarvittavat muutokset? Myös suuntaa antava tarvike lista ja hinnat kiinnostaa. Ammattilainen tulee toki tekemään työt.

Nykyinen tilannehan näyttää aivan siltä että "pääkeskus" on jonkun sähkärin itse rakentama hiacen takaboxista löytyneistä purkuosista. Ei siinä siis mitään, varmasti ihan soiva peli.
Itse kysymykseen niin tuohon ei toimita mielestäni alkaa modaamaan automaatteja, tulee varmasti enemmän hintaa modaamalla kuin hankkimalla jo valmiiksi kalustetun tuollaisen keskuksen jossa on sisuskalut mukana ja vaihtaa sen tuon tulppalootan tilalle suoraan.
 
Pitäisi saada ulos ja/tai autotalliin 16A pistorasia. Kaapelointi pinnassa ja vanhat 10A rasiat saisi jäädä. Aloin kuitenkin miettimään pitäisikö tuo sähkökeskus uudistaa niin pääsisi myös tulppasulakkeista eroon.
Tämän hetkinen tilanne näyttää tälle:

sulaketaulu.jpg


Eli tuossa vasemmalla ylhäällä on nyt 7 sulakepesää käytössä. Helpolla kai tuohon lisäisi 1 tai 2 16A sulaketta ja niiden taakse pistorasiat. Mutta pystyisikö tuohon olemassa olevaan koteloon rakentamaan tälläisen:

1652115211867.png

lähde: Sähkösuunnittelublogi - Sähkösuunnittelua (sahkosuunnittelua.com)

Tuon olemassa olevan kotelon sisämitat on n. 257mm x 257mm. Tarvitseeko kaikille johdonsuojille oman vikavirtasuojan vai riittäkö tuollainen yksi missä on kaikille vaiheille vikavirtasuoja ja voiko tai pitäisikö se kyktkeä ennen pääkytkintä? Ja ylipäätään mahtuuko tuohon nykyiseen koteloon tekemään tarvittavat muutokset? Myös suuntaa antava tarvike lista ja hinnat kiinnostaa. Ammattilainen tulee toki tekemään työt.

Miksi pitäisi? Ei tulppasulakkeissa ole mitään vikaa. JOS haluaa lisää "turvaa" niin "parilla" sataa € saa kyllä erillisen keskuksen viereen. Ei sitä vanhaa kannata lähteä purkamaan/vaihtamaan. Paskalla tuurilla MMJ:t ei kuitenkaan yllä uudelle, niin tulee turhia kuluja.

JA PS. Olen joo paritkin sähköiskut ottanut/saanut. Ilman VVSK:n ollaan edelleen hengissä.
 
JA PS. Olen joo paritkin sähköiskut ottanut/saanut. Ilman VVSK:n ollaan edelleen hengissä.
Miten tämä pitäisi tulkita? Koska sinä nyt satuit selviämään tällistä hengissä pariinkin otteeseen niin kiistatta paloturvallisuutta parantava ja vaarallisen sähköiskun riskiä pienentävä VVSK onkin ihan turha laite?
 
Miksi pitäisi? Ei tulppasulakkeissa ole mitään vikaa. JOS haluaa lisää "turvaa" niin "parilla" sataa € saa kyllä erillisen keskuksen viereen. Ei sitä vanhaa kannata lähteä purkamaan/vaihtamaan. Paskalla tuurilla MMJ:t ei kuitenkaan yllä uudelle, niin tulee turhia kuluja.

JA PS. Olen joo paritkin sähköiskut ottanut/saanut. Ilman VVSK:n ollaan edelleen hengissä.
Olen käsittänyt, että jos tuosta lähdetään vetämään kokonaan uusi pistorasia niin se täytyy laittaa nykyään vikavirtasuojan taakse. Ja se tässä myös kiinnosti, että saisiko koko kodin sähköt saman vikavirran taakse. Joo voishan sen lisätä varmasti jo olemassa olevaan, mutta siistein ja yksinkertaisin kun ei ole montaa vuosikymmentä rinnakkain.

...hankkimalla jo valmiiksi kalustetun tuollaisen keskuksen jossa on sisuskalut mukana ja vaihtaa sen tuon tulppalootan tilalle suoraan.

Tämmöinen ilmeisesti riittäisi siis?
UTU Ryhmäkeskus pinta Pointer 3412 V 35A IP30 PS | Netrauta.fi
tai edullisempi Malmbergs Ryhmäkeskus 2x12 modulia, IP40, pinta-asennus | Netrauta.fi
 
Olen käsittänyt, että jos tuosta lähdetään vetämään kokonaan uusi pistorasia niin se täytyy laittaa nykyään vikavirtasuojan taakse. Ja se tässä myös kiinnosti, että saisiko koko kodin sähköt saman vikavirran taakse. Joo voishan sen lisätä varmasti jo olemassa olevaan, mutta siistein ja yksinkertaisin kun ei ole montaa vuosikymmentä rinnakkain.



Tämmöinen ilmeisesti riittäisi siis?
UTU Ryhmäkeskus pinta Pointer 3412 V 35A IP30 PS | Netrauta.fi
tai edullisempi Malmbergs Ryhmäkeskus 2x12 modulia, IP40, pinta-asennus | Netrauta.fi
Huonoin mahdollinen idea laittaa koko kodin sähköt _saman_ vikavirran taakse. Helpointa varmaan laittaa vikavirralla varustettu 16A voimapistorasia/pistorasiakeskus tai nykyisen keskuksen viereen pieni moduulikotelo johon sen vikavirran sijoittaa.
 
Huonoin mahdollinen idea laittaa koko kodin sähköt _saman_ vikavirran taakse. Helpointa varmaan laittaa vikavirralla varustettu 16A voimapistorasia/pistorasiakeskus tai nykyisen keskuksen viereen pieni moduulikotelo johon sen vikavirran sijoittaa.
En kyllä itsekään lähtisi tuohon yhteen vikariin. Yksi laite rikko tms ja koko tönöstä valot sekä kylmälaitteet pimeänä, ikävää sitten pimeässä korjailla. Lisäksi kaikissa laitteissa on hieman vuotovirtaa ja jos koko talo on yhden takana, saattaa se kertautua jo niin isoksi ettei vikari pysy ylhäällä edes normaalissa tilanteessa.
 
Eli jos vetäisi nykyiseltä keskukselta kaapelin talliin ja talliin sitten esim. tämmöinen?
Pistorasiakeskus Malmbergs Mini vikavirtasuojalla 16A IP44 | Taloon.com

Keskukselta MMJ 5x2,5 kaapeli tuohon voimapistorasia/pistorasia kompo settiin kiinni.

Keskuksen päähän 3 kpl 16A sulakkeita suojaamaan kaapeli.

Pistorasioita, sekä voima että normi schuko pistorasioita suojaa vikavirtasuoja sekä pistorasioilla on vielä omat johdonsuojaautomaatit.

Edukas tuote, jonkun verran asentanut Malmbergsin tuotteita, ei oo pahemmin ollut ongelmia niiden kaa
 

Liitteet

  • 8C6F90C2-236B-4642-8A18-B845754D7761.jpeg
    8C6F90C2-236B-4642-8A18-B845754D7761.jpeg
    47,7 KB · Luettu: 54
Kysymyksiä sähkömiehelle:
1. En ole sähköinssi, inssi kuitenkin ja suunnittelutoimistossa töissä. Jos piirrän itse sähkösuunnitelman autotallille kuka päättää riittääkö se? Paikallisesta rakennusvalvonnasta kiinni vai kiinnostaako myös noita Setiä/Tukesia ketkä niitä sähkölupia valvookaan?

2. Jos muuntokoulutan itseni sähköinssiksi automaatioinssistä (ei sähköalaa alla), haaveilenko turhaan S2-luvista joskus tulevaisuudessa vai tarvitaanko siihen aina sähköasentajan työkokemusta se 2v?
 
Kysymyksiä sähkömiehelle:
1. En ole sähköinssi, inssi kuitenkin ja suunnittelutoimistossa töissä. Jos piirrän itse sähkösuunnitelman autotallille kuka päättää riittääkö se? Paikallisesta rakennusvalvonnasta kiinni vai kiinnostaako myös noita Setiä/Tukesia ketkä niitä sähkölupia valvookaan?

2. Jos muuntokoulutan itseni sähköinssiksi automaatioinssistä (ei sähköalaa alla), haaveilenko turhaan S2-luvista joskus tulevaisuudessa vai tarvitaanko siihen aina sähköasentajan työkokemusta se 2v?
1. Suunnittelu ei ole luvanvaraista, kuka vaan saa piirtää mitä haluaa. Se, hyväksyykö luvan omaava urakoitsija ne työn pohjaksi on sitten toinen asia. Rakentajalla pitää olla sähköpätevyys.

2. Automaatioinssistä varmaan helpoin muuntaa kun käyt ne muutamat opintopisteet vaikka avoimen kautta ja pyydät koululta lausunnon täydentävistä opinnoista. Jos taas vaikka koneinssistä niin tarvii aika paljon enemmän kuin muutaman pisteen. Setin sivulta löydät tiedot vaaditusta kokemuksesta: Sähköpätevyys 2 - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy
 
Olen käsittänyt, että jos tuosta lähdetään vetämään kokonaan uusi pistorasia niin se täytyy laittaa nykyään vikavirtasuojan taakse. Ja se tässä myös kiinnosti, että saisiko koko kodin sähköt saman vikavirran taakse. Joo voishan sen lisätä varmasti jo olemassa olevaan, mutta siistein ja yksinkertaisin kun ei ole montaa vuosikymmentä rinnakkain.

Joo ei missään tapauksessa kaikkia yhden vikiksen taakse. Joku yksittäinen härveli kun poksauttaa vikiksen niin koko mökki pimeenä. Mutta se on totta että nykyisin uuden rasian asennus vaatii myös sen vikiksen.


Jotain tommoista mutta itte kyllä varmaan etsisin sellaisen mallin jossa on kolmessa rivissä kisko niin on sitten vähän enemmän laajennusvaraa tulevaisuutta ajatellen jos nyt meinaa tuota tulppapömpeliä lähteä uusimaan. Se itse kotelo kun ei niin älyttömiä maksa vaikka koko kasvaisikin, muoviahan se vain on. Ne kalusteet sinne sisälle tuo sitä hintaa eli sulakkeet ja vikikset ja jos meinaa vikiksiä useampia laittaa niin tommosesta 2 kiskon pöntöstä loppuu tila kyllä heti.
 
VVSK:ä ei ole pakko asentaa kuin pesu ja ulkotilojen rasioille vanhojen asennusten lisäyksissä paitsi jos keskuskin uusitaan muutosten yhteydessä.
 
Joo ei missään tapauksessa kaikkia yhden vikiksen taakse. Joku yksittäinen härveli kun poksauttaa vikiksen niin koko mökki pimeenä. Mutta se on totta että nykyisin uuden rasian asennus vaatii myös sen vikiksen.



Jotain tommoista mutta itte kyllä varmaan etsisin sellaisen mallin jossa on kolmessa rivissä kisko niin on sitten vähän enemmän laajennusvaraa tulevaisuutta ajatellen jos nyt meinaa tuota tulppapömpeliä lähteä uusimaan. Se itse kotelo kun ei niin älyttömiä maksa vaikka koko kasvaisikin, muoviahan se vain on. Ne kalusteet sinne sisälle tuo sitä hintaa eli sulakkeet ja vikikset ja jos meinaa vikiksiä useampia laittaa niin tommosesta 2 kiskon pöntöstä loppuu tila kyllä heti.
Nykyään on niin paljon tarjontaa jo kalusteissakin, että löytyy jo 1-moduulin kokoisia "henkilösuojakytkimiä", eli johdonsuojan ja VVS:n yhdistelmiä. Ja kolmivaiheisina samaa 4-moduulin kokoisena. Kannattaako enää paljon erillisiä 2-moduulin vikiksiä erillisine johdosuojineen laittaakaan, kun melkein joka ryhmä sen jo vaatii muutenkin, niin miksei käyttäisi noita yhdistelmiä.
 
Nykyään on niin paljon tarjontaa jo kalusteissakin, että löytyy jo 1-moduulin kokoisia "henkilösuojakytkimiä", eli johdonsuojan ja VVS:n yhdistelmiä. Ja kolmivaiheisina samaa 4-moduulin kokoisena. Kannattaako enää paljon erillisiä 2-moduulin vikiksiä erillisine johdosuojineen laittaakaan, kun melkein joka ryhmä sen jo vaatii muutenkin, niin miksei käyttäisi noita yhdistelmiä.

Eikös tästä joku vuosi sitten täällä väännetty että ne yhden moduulin "vikikset" ei ole oikeita vaan jotain elektronisia tai jotakin missä ei laukaisuajat toteudu? Vai onko nykyään jo saatavana ihan kunnollisia yhden moduulin laitteita?
Ja mikä mahtaa olla hinta verrattuna normi sulakkeeseen?
 
Kysymyksiä sähkömiehelle:
1. En ole sähköinssi, inssi kuitenkin ja suunnittelutoimistossa töissä. Jos piirrän itse sähkösuunnitelman autotallille kuka päättää riittääkö se? Paikallisesta rakennusvalvonnasta kiinni vai kiinnostaako myös noita Setiä/Tukesia ketkä niitä sähkölupia valvookaan?

2. Jos muuntokoulutan itseni sähköinssiksi automaatioinssistä (ei sähköalaa alla), haaveilenko turhaan S2-luvista joskus tulevaisuudessa vai tarvitaanko siihen aina sähköasentajan työkokemusta se 2v?
Soveltuvan koulutuksen ja riittävän työkokemuksen lisäksi pitää suorittaa Tukesin sähköturvallisuustutkinto 1 tai 2.
 
Setin sivulta löydät tiedot vaaditusta kokemuksesta: Sähköpätevyys 2 - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy
Tui soveltuva työkokemus on vähän hämärän peitossa, riittääköhän siihen esim. sähköinssin tutkinto ja pari vuotta sähkösuunnittelua. Osa sähkäreistä vannoo, että S2 ei voi tenttiä ellei ole asentajan kokemusta. Toisaalta ymmärrän logiikan, toisaalta vaikuttaa suoraan päätökseeni opiskelenko sähköinssiksi vai en sillä enää en vuosiksi lähde sähköasentajaksi. Toki mieleni tekisi kartuttaa omaa ammattitaitoani ja tehdä tulevaisuudessa sekä sähköä että automaatiota kun kumpaankin sekä teoriatietämystä että käytännön ymmärrystä ja osaamista löytyy.
 
Tui soveltuva työkokemus on vähän hämärän peitossa, riittääköhän siihen esim. sähköinssin tutkinto ja pari vuotta sähkösuunnittelua. Osa sähkäreistä vannoo, että S2 ei voi tenttiä ellei ole asentajan kokemusta. Toisaalta ymmärrän logiikan, toisaalta vaikuttaa suoraan päätökseeni opiskelenko sähköinssiksi vai en sillä enää en vuosiksi lähde sähköasentajaksi. Toki mieleni tekisi kartuttaa omaa ammattitaitoani ja tehdä tulevaisuudessa sekä sähköä että automaatiota kun kumpaankin sekä teoriatietämystä että käytännön ymmärrystä ja osaamista löytyy.
Ei tarvita asentajan kokemusta. Esim. riittävän laaja-alainen suunnittelukokemus pitäisi riittää S2. Itse aikoinaan yli 10v sitten sain S1 asennusvalvonta-/työnjohtotehtävien pohjalta tekemättä päivääkään asentajan hommia. Hyvä tietysti jos suunnittelijana pääsisi mukaan vaikka koestus tai käyttöönotto hommiin. Pomon kanssa tietysti kannattaa se työtodistus kirjoittaa mahdollisimman positiiviseksi :)
 
Ei tarvita asentajan kokemusta. Esim. riittävän laaja-alainen suunnittelukokemus pitäisi riittää S2. Itse aikoinaan yli 10v sitten sain S1 asennusvalvonta-/työnjohtotehtävien pohjalta tekemättä päivääkään asentajan hommia. Hyvä tietysti jos suunnittelijana pääsisi mukaan vaikka koestus tai käyttöönotto hommiin. Pomon kanssa tietysti kannattaa se työtodistus kirjoittaa mahdollisimman positiiviseksi :)
Mikä on tilanne nykypäivänä? ;)
 
Mikä on tilanne nykypäivänä? ;)
Jaa-a vaikea sanoa ja kun ei tiedä mitä kunkin käsittelijän päässä liikkuu ja onko just se aika kuukaudesta kun on vaikeaa :) Sen tiedän kuitenkin, että minunkin jälkeen on noita lupia esim. YO-pohjalta ponnistaneet inssit saaneet ja ilman asennuskokemusta. En myöskään ”kentältä” ole kuullut, että linjaus olisi mihinkään muuttunut. Jonkin sortin hujumentti on asiaan kun työpaikalla porukka käy lainailemassa minulta noita standardeja kokeeseen. Varmaan parhaan varmuuden saa kun ottaa puhelimen käteen ja soittaa Setiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 463
Viestejä
4 508 379
Jäsenet
74 404
Uusin jäsen
japejoku

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom