Kysymyksiä sähkömiehille

[Chaos]

Näissä määräyksissä ollaan todella pahasti taas kerran jäljessä todellisuutta. Olemassa olevaa kalustoa on jo reilusti ja vasta nyt mietitään.
Ja vaikka uusia ohjeita ei olisikaan, on se asunnoissa lataaminen siitä huolimatta melkoinen riski monessa paikassa. Kerrostalossa eteisessä ei todellakaan ole se paras paikka.

Se on totta, että kaikki nämä asetukset, määräykset jne laahaavat todella paljon perässä. Ehkä yksi syy siihen on, että kukaan ei uskonut, että missä määrin aihe tulee kehittymään ja yleistymään, varmasti myös koronalla on oma osansa, kuten se vaikuttaa korjausrakentamiseen, matkailuun kotimaassa jne.

Itse en koskaan lataisi noita missään nimessä asuinhuoneistoon ja todella tarkkaan olen joutunut miettimään autotalliakin ja tullut siihen tulokseen, että paras mahdollinen paikka on ns. keskellä pihaa ja jatkoroikalla sähköt sinne. Palaa jos palaa, mutta ihmiset ja rakennukset eivät ole vaarassa ja se on onneksi rahaa mitä häviää pihasta, jos ei herää ajoissa hälyttimeen. Ja tuotakin voi kompensoida vakuutuksilla.

 

[Hyrava]

Eli kuten toteat, ei vaan järkeä. Ei siltikään, vaikka uudiskohde ja kulunvalvonta jne. Kulutus ei siitä huolimatta kasva kovin suureksi ja niitä lukittavia ja erikseen mittaroitavia laatikoita tulisi olla paljon.

Jälkiasenteisena erillisenä systeeminä ei tosiaan koko käyttöaikanaan maksaisi itseään takaisin mutta tosiaan jos tuon saisi esim johonkin uudiskohteeseen urakkaan mukaan ja valittu turvatekniikan laitteisto mahdollistaisi tuon toteuttamisen niin tuosta ei ihan hirveästi kuluja tulisi. Toki kun ottaa huomioon miten noita keikkoja suunnitellaan niin aika hankala vielä vuosiin saada tuollaista mitenkään läpi suunnitteluvaiheessa. Laskutushan ei olisi varmaankaan käytetyn sähkön perusteella vaan että on turvallinen ja valvottu latauspiste joten sen käytöstä voisi laskuttaa vahän enemmänkin kuin käytetyn sähkön verran.

Silti, tuo ei vielä vuosiin tule ottamaan niin paljoa tuulta purjeisiin että tuosta saisi järkevää konseptia kohtuuhinnalla eli toistaiseksi sanoisin että ei kannata edes ajatella. Kun on nähnyt millainen härdelli jo sähköautojen latauspisteistä taloyhtiöissä on tullut niin en ainakaan pidätäisi hengitystä.

 

[Tonnin Seteli]

Se on totta, että kaikki nämä asetukset, määräykset jne laahaavat todella paljon perässä. Ehkä yksi syy siihen on, että kukaan ei uskonut, että missä määrin aihe tulee kehittymään ja yleistymään, varmasti myös koronalla on oma osansa, kuten se vaikuttaa korjausrakentamiseen, matkailuun kotimaassa jne.

Itse en koskaan lataisi noita missään nimessä asuinhuoneistoon ja todella tarkkaan olen joutunut miettimään autotalliakin ja tullut siihen tulokseen, että paras mahdollinen paikka on ns. keskellä pihaa ja jatkoroikalla sähköt sinne. Palaa jos palaa, mutta ihmiset ja rakennukset eivät ole vaarassa ja se on onneksi rahaa mitä häviää pihasta, jos ei herää ajoissa hälyttimeen. Ja tuotakin voi kompensoida vakuutuksilla.

Onhan se paha mörkö, esimerkiksi 50 kertaa matkapuhelimen akun kokoinen tai 10 kertaa läppärin akun kokoinen paketti. Toisaalta kun enemmistö asuu kerrostalohuoneistoissa etenkin micromobility-laitteiden pääasiallisilla käyttöalueilla, niin usein se asunnossa lataaminen on yksinkertaisesti ainoa ratkaisu. Muussa tapauksessa ei lataaminen eli laitteiden käyttö olisi lainkaan mahdollista.

Minuakin asia stressaa, mutta ei kuitenkaan niin paljon että jättäisin kokonaan käyttämättä - ja silloin joutuisin samoilla perusteilla hankkiutumaan eroon mm. läppäristä.

Ettei vaan säännöillä rajoiteta jotain akkukapasiteettia tai kielletä kaikenlainen laitteiden korjaaminen tms. aivokuollutta. Ehkä vaan todetaan, että "kikkeliskokkelis, mitäs läksit, sää maksat" eikä mikään vahinko sillä kumoudu. Tehokas ratkaisu tietysti liittyisi syttymättömään alustaan ja ehkä johonkin hiekkalaatikkosysteemiin, mutta sehän ei ole realismia alkuunkaan. Myöskään realismia ei ole, että asunnoissa lataaminen kiellettäisiin. Itse asiassa se ei ole edes etäisesti mahdollista.

Uudisrakentamisen vaatimukset eivät liene ratkaisu mihinkään todelliseen ongelmaan, koska nehän korjaavat asian edes suurelta osin vasta noin 50 vuodessa.

Tilastollisesti vahingot liittyen sähköpotkulautojen lataamiseen lienevät aika äärimmäisiä poikkeuksia päätellen lehdistön lähes hiljaisuudesta tilanteessa, jossa laitteita on otettu käyttöön pöyristyttävä määrä ja suuri osa käyttäjistä ymmärtää sähköstä tai paloturvallisuudesta sen saman kuin sika polkupyörästä.

Tämä paloturvallisuusaihe tuskin enää edes liittyy varsinaisesti ketjun aihepiiriin, vaikka akkupaloista kysymys onkin.

 

[Chaos]

Onhan se paha mörkö, esimerkiksi 50 kertaa matkapuhelimen akun kokoinen tai 10 kertaa läppärin akun kokoinen paketti. Toisaalta kun enemmistö asuu kerrostalohuoneistoissa etenkin micromobility-laitteiden pääasiallisilla käyttöalueilla, niin usein se asunnossa lataaminen on yksinkertaisesti ainoa ratkaisu. Muussa tapauksessa ei lataaminen eli laitteiden käyttö olisi lainkaan mahdollista.

Ettei vaan säännöillä rajoiteta jotain akkukapasiteettia tai kielletä kaikenlainen laitteiden korjaaminen tms. aivokuollutta. Ehkä vaan todetaan, että "kikkeliskokkelis, mitäs läksit, sää maksat" eikä mikään vahinko sillä kumoudu. Tehokas ratkaisu tietysti liittyisi syttymättömään alustaan ja ehkä johonkin hiekkalaatikkosysteemiin, mutta sehän ei ole realismia alkuunkaan. Myöskään realismia ei ole, että asunnoissa lataaminen kiellettäisiin. Itse asiassa se ei ole edes etäisesti mahdollista.

Tilastollisesti vahingot liittyen sähköpotkulautojen lataamiseen lienevät aika äärimmäisiä poikkeuksia päätellen lehdistön lähes hiljaisuudesta tilanteessa, jossa laitteita on otettu käyttöön pöyristyttävä määrä ja suuri osa käyttäjistä ymmärtää sähköstä tai paloturvallisuudesta sen saman kuin sika polkupyörästä.

Tämä paloturvallisuusaihe tuskin enää edes liittyy varsinaisesti ketjun aihepiiriin, vaikka akkupaloista kysymys onkin.

Sen mitä tiedän ja on tullut vastaan, niin ei akkukapasiteettiä ole tarkoitus rajoitaa millään tavalla, ainoastaan latausturvallisuutta ja säilytys-/lataustilojen turvallisuutta. Ja tiloihin ei jo nykyisistä pystytä juurikaan kiristämään. Lähinnä pyritään ohjeistamaan noita ns. itsestäänselvyyksiä, ei kait noille ole paljoakaan muuta tehtävissä, ellei kielletä kaikkia akkuvehkeitä. Ohjeita, muistutuksia jne........

Tilastollisesti todella pieni riski, mutta jos se ensimmäinen siellä tupsahtaa ja varasto täynnä laitteita latureissa, niin kuormaa on. Mutta noita akku-/latausvikoja on todella vaikea ja jopa mahdotonta valvoa ja suojata sähköisesti ja noi akut jopa poksahtelevat tehtaalla, kun niitä ladataan ja puretaan testauksen yhteydessä.

 

[Griffin]

Näissä määräyksissä ollaan todella pahasti taas kerran jäljessä todellisuutta. Olemassa olevaa kalustoa on jo reilusti ja vasta nyt mietitään.
Ja vaikka uusia ohjeita ei olisikaan, on se asunnoissa lataaminen siitä huolimatta melkoinen riski monessa paikassa. Kerrostalossa eteisessä ei todellakaan ole se paras paikka.


Ja tuo skaalattuna moneen kymmeneen... Ei, ei todellakaan. Saati moniin kohteisiin. Ei, ei todellakaan.
Eikä tosiaan palvele pääsääntöisesti kuin fillarilla ajavia. Muutoinkin ne kaapit eivät voi olla vakioita vaan sinne pitää saada se spessulaturi. Siis se, joka on kiinteän akun lisäksi kiinteänä osassa laudoista.

Eli kuten toteat, ei vaan järkeä. Ei siltikään, vaikka uudiskohde ja kulunvalvonta jne. Kulutus ei siitä huolimatta kasva kovin suureksi ja niitä lukittavia ja erikseen mittaroitavia laatikoita tulisi olla paljon.

Tagisysteemit on monipuolistuneet ja halventuneet kokoajan.
Mutta jos ne ahdistaa, niin kuten totesin:
Lappu seinään, johon ruksi omalle riville, kun lataa. Pistorasiat, jos siis kyseessä onkin pistorasiat, eikä kiinteät laturit aikareleiden taakse, ja laskuri, joka laskee releiden kytkemiset (ei mitenkään kallis).

Jos esiintyy PERSEILYÄ, eli on ladattu enemmän, kuin on rukseja tai ruksittu naapurin riviin, niin tilaan kameravalvonta siten, että se ruksitaulu ja tulevat ja menevät näkyvät kuvassa. Kamera ja tallennin eivät ole nykyään kallis investointi (4Ch tallennin jotain alle 200e (alv0), perus kamera 99 (ALV0) ja kiintolevy 70e. Asennus onnistuu jos saa kameran seinään ja kiintolevyn tallentimeen. Samaan tallentimeen saa sitten 3 muutakin kameraa, joilla voidaan valvoa esim parkkipaikkaa tai muuta vandalismille / rosvoilulle altista paikkaa. CAT kaapelin veto on työläin ja kallein homma, jos tiettää sen jollain firmalla.. Virtaa kamerat saavat datakaapelin kautta. Halppiksille voi olla n 95m kaapelia ja kalliimmissa systeemeissä muistilisin, että on testattu 800 metrin kaapelillakin..

Ulkona latailu ei toimi, koska litiumakut eivät lataudu pakkasessa (suojapiiri estää, koska homma ei onistuisi).

JA vedellä ne sähköautotkin sammutetaan. Tietysti, jos tilassa ei ole viemäriä, niin sitten pitäisi olla vain huolehdittu siitä, että savu ei pääse leviämään esim porraskäytävään tai vastaavaan tai asuntoihin, eikä tulipalokaan pääse leviämään mihinkään yksittäisestä lataustilasta. Jos tila ei ole todella iso tai mielettömän hyvin tuuletettu, niin tulipalon sattuessa sinne ei pidä mennä seikkailemaan ilman happilaitteita.

Luonnollisesti jos sammutusta ei ole, niin savuvahinko todennäköisesti pilaa hyvinkin paljon asioita. (Kun joku pyörän akkujööti palaa alusta loppuun, niin savua syntyy yllättävän paljon, olen kokeillut yksittäisillä kennoilla ylilataamista ja seurauksia) Jos tila on pienehkö, niin isomman akun palaessa luultavasti tilan kamat menevät vaihtoon, vaikka palon leviäminen olisi estetty esim siten, että latauspaikat olisivat pilttuu tyylisiä, seinät esim tiiltä.

-------------------------------
Litiumakut ovat tiiveitä, ei sinne vesi pääse kennojen sisään. Ongelma niissä on se, että rikkinäinen kenno kuumentaa naapurinsa niin kuumaksi tai palava akun kuori, jotta ehjäkin kenno syttyy ja syntyy ketjureaktio. Jossain pyörän akussa voi olla esim 40 tai enemmän pikkukennoja. Jos ketjureaktion haluaa lopettaa, niin rakenne on jäähdytettävä ja vesi jäähdyttää hyvin. Per kenno litiumia on senverran vähän ja se palaa jokatapauksessa, jotta vedestä ei ole sinällään haittaa.
-------------------------------

Monta niitä latauspistorasioita tarvittaisiin?
2? 4? 8? 16? 32?
-------------------------------
Tietysti ainahan voidaan pistää sinne pistorasioita 6A:n sulakkeiden taakse läjä ja todeta: Ladatkaa pikkulaitteita vapaasti. Kaikki maksavat siitä yhtiövastikkeessa ja asiasta ei kuunnella valituksia. Joka kämpälle on oma latauspaikka.

 

[Chaos]

OTOTOT:

Sen verran vielä täytyy kommentoida tähän, että tuskin kenenkään kannattaa aloittaa mitään hanketta tuon latauksen laskuttamiseen, edes uudisrakennuksessa, hukkuu sinne omakäyttösähköön, varsinkin jos todelliset kulut on lähelläkään tuota yllä mainittua 0.7€/100km. Koska rakennusvaiheessa harvoin kukaan ajattelee järjellä, niin fiksumpi olisi tehdä vaikka porraskäytävät ns. seuraavalla valaistuksella ja riittävän lyhyellä sammutusajalla, että selän takana oleva valaisin sammuu lähes heti kun olet ohittanut sen. Toinen on ilmanvaihto, jäähdytys ja siihen yhdistetty älykäs lämmitys, nythän hukataan todella paljon energiaa kun jostain syystä kämppään tulee hetkellisesti "liian" kuuma, niin avataan esim. keittiön tuuletusikkuna ja tadaa, kaikki on sekaisin ilmanvaihtoa myöten.

Taloyhtiösaunan korvaaminen huoneistosaunoilla on energiatehokkuudessa jo huomattavasti suurempi säästökohde kokonaiskäyttökuluissa, kuin monikaan muu pikkujuttu.

 

[Tonnin Seteli]

varsinkin jos todelliset kulut on lähelläkään tuota yllä mainittua 0.7€/100km

Hattuvakiolaskelmillani - olettaen tavallinen kuluttaja-ajoneuvo - tuokin saattaa toteutua lähinnä nykyisillä kaikkein kalleimmilla kuluttajasähkösopimuksilla. Jopa kuluttajasähköllä ja edullisella sellaisella laskin normaaliaikana joka kerta noin 0,30. Tämä siis lisäkulutushintaa kuluttajalle, kun perusmaksuineen laskettu toteutuneen keskiarvohan on kertakaikkisen väärä laskutapa, ja yhtiön latausvarastoskenaariossa voi verrata vain ensinmainittua.

Kokonaiskulut ovat tietenkin ihan eri suuruusluokassa, mutta sehän taas on eri ketjun aihe etkä tähän viitannutkaan kun varastolatauksista ja maksunjaosta oli puhe. Yhdyn näkemykseen, että jos tuon kokoluokan laitteita ladataan yhteistiloissa, niin järkevä maksuperuste on mikä tahansa muu kuin kWh.

 

[napsa]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Mitähän muuta pitäisi olla, että käyttö olisi varmasti turvallista? Tuollaista olen miettinyt (1 tai 2 kpl)

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44

Etherma Double Safety on kahdella Schuko-pistorasialla ja vikavirtasuojalla varustettu pinnallinen laite. Pistorasiat ovat laitteen yläosassa olevien kansien alla. Pistorasia on helppo ketjuttaa, jolloin saadaan vikavirtasuojaus myös laitteen perään kytketyille pistorasioille.

www.taloon.com

Jos sähköpyörän tai -laudan akku syttyy, se ei ole todennäköisesti pientä käryä. Ja jos niitä on paljon, kannattaa palokuorma laskettaa ammattilaisella, varsinkin jos niitä ladataan siellä. Tilassa pitää olla palohälytin ja alkusammutuskalusto (ainakin suositellaan, vaikkei siitä paljoa hyötyä ole oikeasti akkupaloissa).

Ja vakuutuksesta jo oli puhe, mutta voiko vakuutusyhtiö kieltäytä maksamaata kun ei ole ladattu valvotuissa olosuhteissa, mitä ohjeissa yleensä vaaditaan, tai onko näistä ennakkotapauksia vielä?

Mutta itse asiaan, pistorasioissa mitkä on lataukseen tarkoitettu olisi hyvä olla kello, mikä katkaisee latauksen, muuten helposti joku "unohtaa" pyörän/laudan lataukseen päiviksi, mikä lisää tulipalon riskiä. Ja naapuri ärsytystä kun jonkun pyörä aina latauksessa ja itse ei saa laitettua jos ei ole vapaita.

 

[noreth]

Jos sähköpyörän tai -laudan akku syttyy, se ei ole todennäköisesti pientä käryä. Ja jos niitä on paljon, kannattaa palokuorma laskettaa ammattilaisella, varsinkin jos niitä ladataan siellä. Tilassa pitää olla palohälytin ja alkusammutuskalusto (ainakin suositellaan, vaikkei siitä paljoa hyötyä ole oikeasti akkupaloissa).

Ja vakuutuksesta jo oli puhe, mutta voiko vakuutusyhtiö kieltäytä maksamaata kun ei ole ladattu valvotuissa olosuhteissa, mitä ohjeissa yleensä vaaditaan, tai onko näistä ennakkotapauksia vielä?

Mutta itse asiaan, pistorasioissa mitkä on lataukseen tarkoitettu olisi hyvä olla kello, mikä katkaisee latauksen, muuten helposti joku "unohtaa" pyörän/laudan lataukseen päiviksi, mikä lisää tulipalon riskiä. Ja naapuri ärsytystä kun jonkun pyörä aina latauksessa ja itse ei saa laitettua jos ei ole vapaita.

Kyllä siitä tosiaan aika roihu voi tulla, löysin tästä artikkelin

Electric Scooter Fires - Common Causes of Fire & Battery Failure

Electric scooter fires are rare - but from time to time, they can happen. Modern day technology has grown so much but it's better to have an understanding of what to do should you find you have this issue.

scooter.guide

Latauksen aikakatkaisu varmaan vähentää riskiä. Latauksissa kannattaa sopia, että jos akku latautunut täyteen (minulla palaa vihreä valo laturissa), seuraava käyttäjä sen voi irrottaa.

Ihan todellinen ongelma tämä lataaminen on ja koko ajan akkujen käyttö yleistyy. Tekniikka ei tätä ihan heti ratkaise, vaikka jo nyt autoissa on akuissa kemioita, joiden väitetään olevan turvallisempia. Ja kuten jo huomautettiiin, niin onko turvallisempaa ladata asunnoissa vai yhteisessä säilytystilassa. Ulkona tolpassa etäällä palonaroista kohteista on varmaan turvallisinta lämpimillä keleillä. Meidän taloyhtiössä on lukittu sisäpiha, mutta viime vuonna pari pyörää on sieltäkin pöllitty.

 

[Griffin]

Mutta itse asiaan, pistorasioissa mitkä on lataukseen tarkoitettu olisi hyvä olla kello, mikä katkaisee latauksen, muuten helposti joku "unohtaa" pyörän/laudan lataukseen päiviksi, mikä lisää tulipalon riskiä. Ja naapuri ärsytystä kun jonkun pyörä aina latauksessa ja itse ei saa laitettua jos ei ole vapaita.

Ei litiumakkuja ladata "päiväkausia", jolloin tulpalon riski lisääntyisi olipa laturi virroissa ja akku kiinni tai ei. Tämä luulo on täysin hömppähömppää.

Litiumakut ladataan aina älylatureilla, jotka lataavat ensin yleensä virta ja sitten jänniterajotteisesti siten, että minkään kennon jännite ei ylitä maksimijännitettä. Sen jälkeen lataus katkeaa, eikä ola väliä, onko akku siinä laturissa tai ei.

Jos latauspaikka on asiallisesti palosuojattu, niin se latauspaikka voi itseasiassa olla sitten se turvallisin paikka, tulipalovaaran kannalta.

 

[0nanias]

Noiden potkuvehkeiden akkupaloissa on se ongelma, että palon lähde on useimmiten juurikin itse akku eikä laturi, jolloin palaminen ei näy vikavirtasuojalle tai edes valokaarivikasuojalle eli palotapahtuma on jo pitkällä siinä vaiheessa kun laturissa alkaa ilmenemään vikatila joka laukaisisi noista jumman kumman.

Ja suljetussa tilassa tuskin kannattaa alkaa värkkäämään minkään sammutushiekan tai sammuttimen kanssa, litiumakkujen palokaasut voivat johtaa keuhkojen tuhoutumiseen ja kuolemaan jo siitä ensimmäisestä henkäyksestä, eli jos tilassa sattuu olemaan palon alkaessa niin ensimmäinen homma on painua pihalle.

 

[Griffin]

Mitä itsellä on tiedossa /lukenut auton latausjohtojen / latureiden kanssa olevia tulipalo /läheltäpiti tilanteita, niin ovat johtuneet joko pistorasian ja töpselin sulamisesta, koska ollut pistorasia, jota ei ole suunniteltu pitkäaikaiseen MAX kuormaan tai johto on heikentynyt jostain kohti (laturimöntin / töpselin juuri ja tulittanut siitä EIKÄ ole ollut vikavirtasuojaa).

Noissa pikkulaitteissa vaara on paljon pienempi, sillä vähintään virrat ovat pienemmät VS autojen akkujen lataaminen.
Se tietysti pätee niin noihin pienempiin, kuin autonkin akkuihin, että jos akkua kolhii, niin se voi mennä oikariin ja syttyä palamaan joko heti tai joskus myöhemmin.. Eli jos jotain sattuu ja akkuun tulee vekki, niin pitäisi tarkastuttaa / käyttää tyhjäksi ja lopettaa käyttö. (Tietysi ns tyhjässäkin LI akussa on melkoisesti energiaa).

 

[jarp]

Aurinkosähköstä ja heti disclaimer, että toki sähkötyöt oikean sähkärin tehtäväksi... Mut mites, jos kotiin laittelisi aurinkopaneelit ja kytkee ne kodin sähköverkkoon, niin mihin tarkkaanottaen invertteriltä on sähköt tuotava? Onko sähkömittarissa jonkinlainen erillinen syöttö aurinkosähkölle, vai tuleeko kytkentä ihan vaan het mittarin jälkeen suoraan vaiheiden kanssa rinnan ja kiinteistö kuluttaa aurinkosähköstä minkä voi ja loppu painetaan valtakunnan verkkoon ja mittari laskee tämän?

Ja sit se mistä oikeasti olen kiinnostunut, eli onko aurinkosähkö tuotava mittauskeskukseen, vai voiko sen tuoda ryhmäkeskukseen? Asia on merkityksellinen sikäli, että paras paikka paneeleille on kaukana mittauskeskuksesta (talosta), mutta ryhmäkeskus (rantasauna) on hyvinkin lähellä ja sinne menee kolme vaihetta (en ole varma onko 2.5mm2 vai paksummat kaapelit)?

 

[djmake]

Se on totta, että kaikki nämä asetukset, määräykset jne laahaavat todella paljon perässä. Ehkä yksi syy siihen on, että kukaan ei uskonut, että missä määrin aihe tulee kehittymään ja yleistymään, varmasti myös koronalla on oma osansa, kuten se vaikuttaa korjausrakentamiseen, matkailuun kotimaassa jne.

Itse en koskaan lataisi noita missään nimessä asuinhuoneistoon ja todella tarkkaan olen joutunut miettimään autotalliakin ja tullut siihen tulokseen, että paras mahdollinen paikka on ns. keskellä pihaa ja jatkoroikalla sähköt sinne. Palaa jos palaa, mutta ihmiset ja rakennukset eivät ole vaarassa ja se on onneksi rahaa mitä häviää pihasta, jos ei herää ajoissa hälyttimeen. Ja tuotakin voi kompensoida vakuutuksilla.

Ja valitettavasti ajatus on tosiaan nimenomaisesti tuo asuinhuoneistoissa lataaminen. Varsinkin kerrostaloissa pidän sitä itsekin todella riskialttiina. Siinähän se laite on helposti eteisessä joten poistumistie on heti tukossa jos jotain sattuu.
Toki osa pitää parvekkeella mutta talvella pakkasessa lataaminen ja säilytys ei sekään ole paras tapa toimia. Enkä kyllä haluaisi tilannetta, jossa isoakkuinen laite palaa parvekkeella.

Itse lataan erillisessä varastorakennuksessa omaa lautaani kun tuo keskellä pihaa ei oikein ole se toimiva. Varasto on kuitenkin vain omaisuusvahinkoa.

 

[djmake]

Toki kun ottaa huomioon miten noita keikkoja suunnitellaan niin aika hankala vielä vuosiin saada tuollaista mitenkään läpi suunnitteluvaiheessa. Laskutushan ei olisi varmaankaan käytetyn sähkön perusteella vaan että on turvallinen ja valvottu latauspiste joten sen käytöstä voisi laskuttaa vahän enemmänkin kuin käytetyn sähkön verran.

Ei tämän kaltaisia paljon ole mutta on joka tapauksessa. Itse en ole livenä nähnyt uudesta lähtien suunniteltua kuin asuntomessuilla mutta mitä on ollut puhetta niin noihin yleisiin tiloihin ja niiden turvallisuuteen on herätty onneksi edes jossakin.
Mutta ongelmahan tästä tulee joka tapauksessa vielä. Mitä enemmän monikin tekijä jopa pakottaa noiden kevyiden välineiden suuntaan, sitä nopeammin ja enemmän tulisi saada aikaan tiloja.

 

[djmake]

Tagisysteemit on monipuolistuneet ja halventuneet kokoajan.
Mutta jos ne ahdistaa, niin kuten totesin:
Lappu seinään, johon ruksi omalle riville, kun lataa. Pistorasiat, jos siis kyseessä onkin pistorasiat, eikä kiinteät laturit aikareleiden taakse, ja laskuri, joka laskee releiden kytkemiset (ei mitenkään kallis).

Vaikka se tagisysteemi olisi ilmainen, sen ylläpito maksaa. Ja siitä huolimatta: koko ajatuksesi on edelleen aivan älytön. Mietit jotain tagilla aukeavaa koppaa akulle. Siis ratkaisua, joka ei ratkaise kuin murto-osan tarpeesta. Läheskään kaikissa kun ei tosiaan ole sitä irroitettavaa akkua.

Kiinteät laturit ovat nekin ilmeisesti sitä, ettet tunne aihetta? Autoissa mahdollista toki mutta kevyemmissä on niin montaa eri tyyppistä laturia, ettei mikään yleispätevä tule onnistumaan.

Ja laskuri siis laskemaan latauskertoja? Ja joku lukemaan laskuria? Jälleen jokseenkin turhia kuluja. Paljon helpompi on laskuttaa siitä latausmahdollisuudesta samaan tyyliin kuin auton lämmitystolpasta.

Jos esiintyy PERSEILYÄ, eli on ladattu enemmän, kuin on rukseja tai ruksittu naapurin riviin, niin tilaan kameravalvonta siten, että se ruksitaulu ja tulevat ja menevät näkyvät kuvassa. Kamera ja tallennin eivät ole nykyään kallis investointi (4Ch tallennin jotain alle 200e (alv0), perus kamera 99 (ALV0) ja kiintolevy 70e. Asennus onnistuu jos saa kameran seinään ja kiintolevyn tallentimeen. Samaan tallentimeen saa sitten 3 muutakin kameraa, joilla voidaan valvoa esim parkkipaikkaa tai muuta vandalismille / rosvoilulle altista paikkaa. CAT kaapelin veto on työläin ja kallein homma, jos tiettää sen jollain firmalla.. Virtaa kamerat saavat datakaapelin kautta. Halppiksille voi olla n 95m kaapelia ja kalliimmissa systeemeissä muistilisin, että on testattu 800 metrin kaapelillakin..

Ja jälleen kuluja hallinnoinnista. Plus toki kohteesta riippuen se ei niin helppo keskustelu, mitä saadaan kuvata ja mitä ei jne.
Kun ne tulevat ja menevät saadaan vaikka iLOQin kaltaisella järkevällä lukituksella hoidettua joten ei todellakaan mitään yliampuvaa ratkaisua noin pienen asian vuoksi. Kokonaan eri asia, jos muutoinkin tarvitaan valvonta.

Niin ja ei siellä taloyhtiössä se Rane asenna mitään joten kyllä kameroille alkaa jo hintaa tulla kun liike asentaa.

JA vedellä ne sähköautotkin sammutetaan. Tietysti, jos tilassa ei ole viemäriä, niin sitten pitäisi olla vain huolehdittu siitä, että savu ei pääse leviämään esim porraskäytävään tai vastaavaan tai asuntoihin, eikä tulipalokaan pääse leviämään mihinkään yksittäisestä lataustilasta. Jos tila ei ole todella iso tai mielettömän hyvin tuuletettu, niin tulipalon sattuessa sinne ei pidä mennä seikkailemaan ilman happilaitteita.

Luonnollisesti jos sammutusta ei ole, niin savuvahinko todennäköisesti pilaa hyvinkin paljon asioita. (Kun joku pyörän akkujööti palaa alusta loppuun, niin savua syntyy yllättävän paljon, olen kokeillut yksittäisillä kennoilla ylilataamista ja seurauksia) Jos tila on pienehkö, niin isomman akun palaessa luultavasti tilan kamat menevät vaihtoon, vaikka palon leviäminen olisi estetty esim siten, että latauspaikat olisivat pilttuu tyylisiä, seinät esim tiiltä.

Litium-akkujen sammuttamiseen on olemassa ihan oma sammutintyyppinsä mutta sähköautojen osalta tarvitaan tosiaan vettä ja paljon. Eivät palolaitokset turhaan niitä auton mentäviä kontteja upottamista varten mieti.

Eikä jokaisessa sprinklatussa tilassa toki ole viemäriä. Se vesi on pienempi paha vs tuli. Mutta täsin riippumatta siitä, on tuollainen lataukseen tarkoitettu tila luonnollisesti palo-ovella eristetty muista tiloista. Ja "mielettömän hyvin tuuletettu" on yksinkertaisesti älytön ajatus. Palavaan tilaan lisää happea?

Monta niitä latauspistorasioita tarvittaisiin?
2? 4? 8? 16? 32?
-------------------------------
Tietysti ainahan voidaan pistää sinne pistorasioita 6A:n sulakkeiden taakse läjä ja todeta: Ladatkaa pikkulaitteita vapaasti. Kaikki maksavat siitä yhtiövastikkeessa ja asiasta ei kuunnella valituksia. Joka kämpälle on oma latauspaikka.

Pistorasioita yksi per säilytyspaikka luonnollisesti. Jos uutta tai uusittua tilaa tehdään niin ei muu ole järkevää. Ja kuten jo totesin, laitetta säilyttävä maksaa paikasta ja siinä se.

Jotta jotain sähköönkin liittyvää on niin enpä lähtisi mitään 6A suojia laittamaan. Ei juuri järkeä eikä erityisen tarpeellistakaan. Vikavirtasuojaukset kuntoon, palohälystä sähköjen katkaisu tms ja niillä mennään.
Eikä missään tapauksessa mitään kelloratkaisuja. Jos halutaan estää loputtoman pitkä makuuttaminen laturissa, oikeastaan toimivin tapa on virtaan perustuva laukaisu. Kun virta putoaa riittävän alas, katkaistaan rasiasta sähkö. Eli käytännössä tilanteessa jossa akku on täynnä ja laturi ottaa vain tyhjäkäyntinsä verran. Tosin suojaava vaikutus on lopulta sikäli pieni, että kannattavuutta on hyvä laskeskella ja vasta sitten toteuttaa.

 

[djmake]

Aurinkosähköstä ja heti disclaimer, että toki sähkötyöt oikean sähkärin tehtäväksi... Mut mites, jos kotiin laittelisi aurinkopaneelit ja kytkee ne kodin sähköverkkoon, niin mihin tarkkaanottaen invertteriltä on sähköt tuotava? Onko sähkömittarissa jonkinlainen erillinen syöttö aurinkosähkölle, vai tuleeko kytkentä ihan vaan het mittarin jälkeen suoraan vaiheiden kanssa rinnan ja kiinteistö kuluttaa aurinkosähköstä minkä voi ja loppu painetaan valtakunnan verkkoon ja mittari laskee tämän?

Ja sit se mistä oikeasti olen kiinnostunut, eli onko aurinkosähkö tuotava mittauskeskukseen, vai voiko sen tuoda ryhmäkeskukseen? Asia on merkityksellinen sikäli, että paras paikka paneeleille on kaukana mittauskeskuksesta (talosta), mutta ryhmäkeskus (rantasauna) on hyvinkin lähellä ja sinne menee kolme vaihetta (en ole varma onko 2.5mm2 vai paksummat kaapelit)?

Mittarilla ei ole mitään omaa liitäntää tuon kaltaisiin. Vain verkon ja asiakkaan puoli. Eli suoraan sinne ei ole tarpeen tuoda. Mitä taas laskemiseen tulee niin kyllä, järkevä mittari laskee molempiin suuntiin ja kun soppari kunnossa niin hyvitetään se verkkoon syötetty.

Ei myöskään ole tarpeen tuoda mittauskeskukseen jos muualla on soveltuva paikka. Tosin ihan noilla antamillasi tiedoilla en uskalla sanoa, onko se saunan pää miten toimiva. Laitteistosi kokokin vaikuttaa asiaan. Mutta lopulta koko laitteiston kustannuksissa tuskin on merkittävä vaikka joutuisit vetämään saunalta uuden kaapelin. Siis ellei etäisyys ole oikeasti todella pitkä tai maasto hankalaa.
Keskustelisin sähkökuvien kanssa sen tahon kanssa, kenen on tarkoitus asennukset tehdä.

Luonnollisesti tuon kaltaisessa laitteistossa on sitten oltava saarekesuojaus. Se on aivan ehdoton. Eli jos se verkon puoli on kylmä, ei oma järjestelmäsi saa missään tilanteessa kyetä syöttämään sinne sähköä. Ja tämän tulee hoitua automaattisesti.

 

[Griffin]

Vaikka se tagisysteemi olisi ilmainen, sen ylläpito maksaa. Ja siitä huolimatta: koko ajatuksesi on edelleen aivan älytön. Mietit jotain tagilla aukeavaa koppaa akulle. Siis ratkaisua, joka ei ratkaise kuin murto-osan tarpeesta. Läheskään kaikissa kun ei tosiaan ole sitä irroitettavaa akkua.

Kiinteät laturit ovat nekin ilmeisesti sitä, ettet tunne aihetta? Autoissa mahdollista toki mutta kevyemmissä on niin montaa eri tyyppistä laturia, ettei mikään yleispätevä tule onnistumaan.

Ja laskuri siis laskemaan latauskertoja? Ja joku lukemaan laskuria? Jälleen jokseenkin turhia kuluja. Paljon helpompi on laskuttaa siitä latausmahdollisuudesta samaan tyyliin kuin auton lämmitystolpasta.


Ja jälleen kuluja hallinnoinnista. Plus toki kohteesta riippuen se ei niin helppo keskustelu, mitä saadaan kuvata ja mitä ei jne.
Kun ne tulevat ja menevät saadaan vaikka iLOQin kaltaisella järkevällä lukituksella hoidettua joten ei todellakaan mitään yliampuvaa ratkaisua noin pienen asian vuoksi. Kokonaan eri asia, jos muutoinkin tarvitaan valvonta.

Niin ja ei siellä taloyhtiössä se Rane asenna mitään joten kyllä kameroille alkaa jo hintaa tulla kun liike asentaa.


Litium-akkujen sammuttamiseen on olemassa ihan oma sammutintyyppinsä mutta sähköautojen osalta tarvitaan tosiaan vettä ja paljon. Eivät palolaitokset turhaan niitä auton mentäviä kontteja upottamista varten mieti.

Eikä jokaisessa sprinklatussa tilassa toki ole viemäriä. Se vesi on pienempi paha vs tuli. Mutta täsin riippumatta siitä, on tuollainen lataukseen tarkoitettu tila luonnollisesti palo-ovella eristetty muista tiloista. Ja "mielettömän hyvin tuuletettu" on yksinkertaisesti älytön ajatus. Palavaan tilaan lisää happea?


Pistorasioita yksi per säilytyspaikka luonnollisesti. Jos uutta tai uusittua tilaa tehdään niin ei muu ole järkevää. Ja kuten jo totesin, laitetta säilyttävä maksaa paikasta ja siinä se.

Jotta jotain sähköönkin liittyvää on niin enpä lähtisi mitään 6A suojia laittamaan. Ei juuri järkeä eikä erityisen tarpeellistakaan. Vikavirtasuojaukset kuntoon, palohälystä sähköjen katkaisu tms ja niillä mennään.
Eikä missään tapauksessa mitään kelloratkaisuja. Jos halutaan estää loputtoman pitkä makuuttaminen laturissa, oikeastaan toimivin tapa on virtaan perustuva laukaisu. Kun virta putoaa riittävän alas, katkaistaan rasiasta sähkö. Eli käytännössä tilanteessa jossa akku on täynnä ja laturi ottaa vain tyhjäkäyntinsä verran. Tosin suojaava vaikutus on lopulta sikäli pieni, että kannattavuutta on hyvä laskeskella ja vasta sitten toteuttaa.

Vaikka tila olisikin palo-ovella eristetty, niin jos siellä on esim 6 polkupyörää ja 6 potkulautaa latauksessa, niin.
1. Ilman aktiivista sammutusjärjestelmää ja hälytintä, kun esim yöllä syttyy, niin kaikki voivat vaurioitua. (Jos ei ole kunnon väliseiniä ym siellä latauspaikoissa).
2. Syntyvä noki pilaa sähkölaitteet ym tehokkaasti käyttökelvottomaksi. Menee koko kopin sisältö uusiin.

Itse laittaisin kyllä ihan tiedon siirtävän palohälytyksen ja sprinklerijärjestelmän vaatimuksena siihen tilaan tai sitten ihan talosta erillinen rakennus, joka saa palaa maantasalle, ilman tulen leviämisvaaraa..


Vikavirtasuojan lisäksi sinne kannattaa pistää mahdollisimman pieni sulake, kahdesta syystä.
1. Pieni oikosulkuvirta -> Pienemmät vahingot JOS laturiin tulee ensiöpuolelle kuormitusta aiheuttava vika.
2. Mahdollisimman pieni sulake myös siksi, että kun joku kuitenkin käy mainaamaan sillä sähköllä, jos on suljettu koppi, jossa on ilmanvaihto, niin saa tuhlattua vähän vähemmän sitä sähköä. (Tätä tietysti voi hieman hankaloittaa pistämällä pistorasiat sopivien aikareleiden taakse..)

Kameroiden asennus maksaa, mitä itse viimeksi tarkistin 55e +alv / tunti asennus. Ja jos pistetään 1 kamera + tallennin, eikä johtoa tarvitse vetää ties minne asti, niin ei siinä todennäköisesti kolmea tuntia enempää ainankaan viivy.

Nykyisihän on ihan naurettavan tarkkaa noiden paloasioiden kanssa. Esim rivarissa tuli ehdoton kielto bensalle pyörävarastossa. Taloyhtiö vaihtoi siksi leikkurinkin sähkömalliin (Jonka akkuja nyt ladataan sitten siellä pyörävarastossa ja säilytetään siellä). Käyttäjä pistää aina akun lataukseen, kun lopettaa leikkurin käytön. Laturi on etupäässä seinässä (Ei aikakatkaisua (ei minusta ole edes kyllä tarvis)).

 

[djmake]

Vaikka tila olisikin palo-ovella eristetty, niin jos siellä on esim 6 polkupyörää ja 6 potkulautaa latauksessa, niin.
1. Ilman aktiivista sammutusjärjestelmää ja hälytintä, kun esim yöllä syttyy, niin kaikki voivat vaurioitua. (Jos ei ole kunnon väliseiniä ym siellä latauspaikoissa).
2. Syntyvä noki pilaa sähkölaitteet ym tehokkaasti käyttökelvottomaksi. Menee koko kopin sisältö uusiin.

Itse laittaisin kyllä ihan tiedon siirtävän palohälytyksen ja sprinklerijärjestelmän vaatimuksena siihen tilaan tai sitten ihan talosta erillinen rakennus, joka saa palaa maantasalle, ilman tulen leviämisvaaraa..

Ei, ei sinne tilaan todellakaan rakenneta mitään palotiivitä koppeja. Ihan ymmärrettävästi siitä syystä, että se maksaa rahaa ja vie tilaa jota ei monessa paikassa muutenkaan ole riittävästi.
Samaten erillinen rakennus on jo "hieman" arvokas ratkaisu.

Palonilmaisimet tottakai mutta sillä ei ole mitään merkitystä jos se varaston sisältö menee. Kulu on merkityksetön vs nykytilanne, jossa se mahdollisesti palamaan syttyvä laite on siellä asunnon eteisessä.

2. Mahdollisimman pieni sulake myös siksi, että kun joku kuitenkin käy mainaamaan sillä sähköllä, jos on suljettu koppi, jossa on ilmanvaihto, niin saa tuhlattua vähän vähemmän sitä sähköä. (Tätä tietysti voi hieman hankaloittaa pistämällä pistorasiat sopivien aikareleiden taakse..)

On suljettuine koppeineen kyllä kaukaa haettu skenaario. Eli se siitä ot:sta ainakin omalta osaltani. Katsotaan sitten jos puhtaasti sähköön liittyvää on.

 

[Satelite]

Tehkää jo tosta sähköpyörien lataustilasta jo oma ketju... tukkii tän aika tehokkasti.

Tää vaan oma ehdotus.

 

[dot1q]

Luonnollisesti tuon kaltaisessa laitteistossa on sitten oltava saarekesuojaus. Se on aivan ehdoton. Eli jos se verkon puoli on kylmä, ei oma järjestelmäsi saa missään tilanteessa kyetä syöttämään sinne sähköä. Ja tämän tulee hoitua automaattisesti.

Haluaisin tietää tästä tämmöisestä lisää, millä nimellä näitä myydään?

Saako laitettua paikalleen niin, että omaan taloon voisi syöttää omasta 7kW akustosta sähköä, muttei lähtisi talosta eteenpäin se sähkö?
Ja/ Tai tuotettua suoran oman käytön omaan mökkiin vaikka ULOS ei lähde hattiwattiakaan?

 

[Copper]

Haluaisin tietää tästä tämmöisestä lisää, millä nimellä näitä myydään?

Saako laitettua paikalleen niin, että omaan taloon voisi syöttää omasta 7kW akustosta sähköä, muttei lähtisi talosta eteenpäin se sähkö?
Ja/ Tai tuotettua suoran oman käytön omaan mökkiin vaikka ULOS ei lähde hattiwattiakaan?

Väittäisin että kaikissa myytävissä inverttereissä on saarekesuojaus. Toimii automaattisesti.

Aurinkopaneelit saa asennettua myös niin, että käytetään akustoa. Eikä verkkoonpäin mene wattiakaan ikinä. Kustannukset vain nousee moninkertaiseksi.
Periaatteessa sama järjestelmä mitä kesämökille, mutta x10. Talvet voidaan sitten valtakunnanverkosta ladata akkuja, joista sitten invertterillä/reillä syötetään taloon. Tai tehdään generaattorilla tarvittava sähkö.

Edit: Niin ja mitään järkeähän siihän ei ole. Ainut hyöty mitä voi ajatella on pitkät sähkökatkot jne. Jos sen akuston haluaa niin niitä alkaa saamaan ihan vaikka Teslalta kohtuu hintaan. Niillä, määrästä riippuen, pärjää yön yli. Tai vaikka pari sadepäivää. Sähkökatkoihin ne ei auta.

 

[limppijani]

jos mulla on 1-2 kpl 180ah(yht360ah) akustoo ja aurinkopaneeli antaa max 9a lataustehoo niin jaksaako se ladata niitä

 

[djmake]

Haluaisin tietää tästä tämmöisestä lisää, millä nimellä näitä myydään?

Saako laitettua paikalleen niin, että omaan taloon voisi syöttää omasta 7kW akustosta sähköä, muttei lähtisi talosta eteenpäin se sähkö?
Ja/ Tai tuotettua suoran oman käytön omaan mökkiin vaikka ULOS ei lähde hattiwattiakaan?

Esim LoM-suoja (Loss of Mains) toimii hakusanana mutta yleensä suojaus on yhdistettynä muihin laitteisiin.
Ja toisaalta taas sen oman verkkoyhtiön puolelta löytyy paras tieto pientuotannon liittämiseen. Yhtiökohtaisia eroja kun on hieman.

Jätetään muut vaatimukset niin invertterien aktiivimetodit ovat pientuotannossa yksi mahdollinen jos verkkoyhtiö ei muuta vaadi.
Alle 50kW tuotannon osalta funktioksi kelpaa ROCOF (Rate of Change of Frequency) normaalisti arvoilla 2Hz/s.
Fingrid ja VJV2018 koskee kaikkia yli 0,8kW tuotantoyksiköitä joten myös sieltä saa apuja. Taajuus / jännite-ehdoilla siis myös toteutettavissa jos muita vaatimuksia ei verkon osalta ole.
Ja vector shift 10 astetta käy oikeastaan kaikissa tapauksissa.
Noissa kaikissa pääsääntöisesti toiminta-aika 0,5s

Suosittelen lämpimästi kuitenkin kysymään asiansa osaavalta yritykseltä. Aivan jokainen ei noiden kanssa tekemisiin sen suuremmin joudu.

Mitä taas tulee tuohon "ulos ei hattiwattiakaan" niin sopivalla järjestelmällä on toki toteutettavissa lähes kaikissa tilanteissa. Mutta jos omaa tuotantoa on kulutusta enemmän, on järkevääkin ajaa verkkoon ylijäämä.

Väittäisin että kaikissa myytävissä inverttereissä on saarekesuojaus. Toimii automaattisesti.

Aurinkopaneelit saa asennettua myös niin, että käytetään akustoa. Eikä verkkoonpäin mene wattiakaan ikinä. Kustannukset vain nousee moninkertaiseksi.
Periaatteessa sama järjestelmä mitä kesämökille, mutta x10. Talvet voidaan sitten valtakunnanverkosta ladata akkuja, joista sitten invertterillä/reillä syötetään taloon. Tai tehdään generaattorilla tarvittava sähkö.

Edit: Niin ja mitään järkeähän siihän ei ole. Ainut hyöty mitä voi ajatella on pitkät sähkökatkot jne. Jos sen akuston haluaa niin niitä alkaa saamaan ihan vaikka Teslalta kohtuu hintaan. Niillä, määrästä riippuen, pärjää yön yli. Tai vaikka pari sadepäivää. Sähkökatkoihin ne ei auta.

Fiksuissa inverttereissä on suoraan mutta vaatimukset on silti syytä tarkistaa. Ja ottaa huomioon, että tuollainen perustason ratkaisu täyttää vain LoM-suojauksen ehdot ilman saarekekäyttöä.

Mitään kokonaan omaa verkkoa taas ei tarvita siihen, ettei verkkoon mene mitään tai sanotaan lähes mitään. Voidaan toteuttaa muutoinkin.
Ja tosiaan myöskään saarekekäyttöön ei tarvita mitään pelkästään akuston takana olevaa ratkaisua. Riittää, kun verkkoyhtiön verkosta irrottaudutaan ja voidaan jatkaa oman akuston kapasiteetin käyttöä katkon ajan. Luotettava kytkinlaite väliin ja LoM-suojaus ohjaa avauksen niin sillähän homma toimii automaattisesti.

Takaisinkin verkkoon toki päästäisiin automaattisesti jos se oma invertteri osaa synkronoitua verkon kanssa mutta katkon kautta helpompi / riittää kevyempikin rauta.

Kokonaan oma asiansa on, jos halutaan vaikka kylmäkalusteet aina sen oman invertterin perään. Tällaista ratkaisua ei estä mikään ja on lopulta varsin halpa toteuttaa.

Lähinnä tarve ja budjetti siis ratkaisee. Olemassa olevaankin syntyy varsin kivuttomasti katkosten ajan omasta akustosta syöttävä järjestelmä jne. Mutta kuten edellä, miltä tahansa ranelta ei kannata kysellä.

 

[Pakana]

Sähkökeskuksiin tehtäviä muutoksia ja lisäyksiä on sivuttu tässä ja ainakin sähköautokeskustelussa. Laitan tähän tänään Tukesiltä tuleen ohjeen jossa otetaan kantaa että mitä olemassa oleviin sähkökeskuksiin saa jälkikäteen tehdä ja mitä ei.

1/2022 Ajankohtaista sähköurakoitsijoille ja käytön johtajille (tukes.fi)

Sähkökeskusten muutokset asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä
Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä asunnon alkuperäistä mittaus- ja/tai ryhmäkeskusta on muutettu siten, että keskuksesta on poistettu tulppasulakeosa ja vanhan keskusrungon päälle on asennettu uusi muovikotelo, johon puolestaan on asennettu johdonsuoja-automaatteja. Asennustapa on erittäin kyseenalainen, usein perusteeton sekä keskusten rakennetta ja muutoksia koskevien vaatimusten vastainen.

Standardisarja SFS 6000 Pienjänniteasennukset (osa 7-729, liite 729.X Keskusten rakenne) määrittelee sähkökeskuksille urakointitoiminnan puitteissa sallitut muutokset. Näihin sallittuihin muutoksiin kuuluu mm. yksittäisten komponenttien, kuten vikavirtasuojien tai johdonsuojakatkaisijoiden lisäys niille varattuihin paikkoihin. Kun tehdään tätä laajempia muutoksia, muutoksen tehneestä sähköurakoitsijasta tulee yleensä keskuksen valmistaja. Valmistajan velvollisuuksiin kuuluu mm. sähkökeskusten rakennetta koskevan standardisarjan SFS-EN 61439 mukaisten tarkastusten ja testausten suorittaminen ja keskuksen CE-merkintä.

Tietoomme tulleissa tapauksissa laajoissa keskusmuutoksissa on jätetty noudattamatta edellä mainittuja jakokeskusten rakennetta koskevia ohjeita ja vaatimuksia testausten suorittamisen sekä mm. keskuksen arvokilven ja piirustusten osalta.

Sähköturvallisuuden kannalta tulppavarokkeet ja -sulakkeet eivät itsessään yleensä aiheuta vaaraa, eikä niitä siksi tarvitse normaalisti ryhtyä vaihtamaan erillistyönä johdonsuoja-automaateiksi.

Huomion arvoista on, että joissakin tietoon tulleissa tapauksissa vanhan tulppavarokekeskuksen yleensä riskialttein osa, keskuksen pääkytkin, on näinkin massiivisen muutoksen yhteydessä jätetty uusimatta. Jos sähköjärjestelmä halutaan uusia nykyisten standardien mukaiseksi muuttamalla asennukset vikavirtasuojatuksi TN-S-järjestelmäksi, on usein syytä uusia sähkökeskus kokonaan eikä turmella olemassa olevaa keskusta edellä kuvatulla tavalla.

Kehotamme lopettamaan kyseistenlaisten ”viritelmien” rakentamisen.

Kuva 1. Kyseenalainen asennus

Tässä on taas yksi esimerkki kuinka sieltä toimistosta on niin helppo sanella kuinka asiat pitäisi tehdä, kun itsellä ei ole lainkaan alan työkokemusta, tai se on jostain Kekkosen ajoilta..

Tuo on mittauskeskus, eli sen vahtaminen on äkkiä kuukauden projekti, josta kiinteistö voi olla viikon ilman sähköä. Tuossa on tietysti sähköverkkoyhtiöissä eroja, mutta mitenkään kädenkäänteessä tuo ei käy ikinä.

Jotta tuon keskuksen voi vaihtaa, pitää sähkö katkaista verkon puolelta.. Tuo pitää tilata 2-4viikkoa etukäteen sähköverkkoyhtiöltä, joka sen sitten edelleen aliurakoitsijallaan teettää.. Päivämäärää voi tietysti voivoa työn suorittamiseen, ja päivämäärä voi toteutua, tai muuttua päivällä, parilla tai viikolla johonkin suuntaan. Kun vanha keskus on purettu, ja uusi asennettu asianmukaisesti tilalle, voidaan se mittaroida uudelleen ja kytkeä sähköverkkoon.. Luonnollisesti sillä verkkoyhtiön aliurakoitsijalla ei ole päivää aikaa notkua siinä vieressä, joten se uudelleen mittarointi tehdään kun ollaan muutenkin taas jossain lähistöllä liikkeellä..

Siis jos se sähköverkkoyhtiö ylipäätään suostuu vaihtamaan tuota. Yleensä tilanne on se että verkkoyhtiö vaatii että mittaria ei saa enää asentaa sisätiloihin, muuten kuin siinä tapauksessa että kulkureitin lukot mittarille sarjoitetaan sähköyhtiön huoltoavaimelle. Normaalissa omakotitalossa tuo tarkoittaa sitä että asuntoon on pääsy kaikilla joilla on se sähkösarjan avain.. todennäköisesti puhutaan tuhansista ihmisistä.

Sen tonttikeskuksen asentaminen taas edellyttää liittymäkaapelin siirtoa, eli yleensä käytännössä sellaista pientä maanrakennusurakkaa siinä samalla, pahimmassa tapauksessa se liittymäkaapeli pitää uusia kokonaan.

Käytännössä tietysti tuo homma voi kestää paljon pidempäänkin, jos verkkoyhtiön byrokratia vaatii että se uuden mittarin tilauspyyntö voidaan käsitellä vasta kun vanha on purettu, joka tarkoittaakin siis että kiinteistö on kuukauden ilman sähköä... tai vaihtoethoisesti kokonaan uuden sähköliittymän tilaamista.. Joka tapauksessa rahaa palaa useita tuhansia euroja ja aikaa menee, ja loppujenlopuksi vain siksi että jokun toimistossa istuva turhake ei pidä siitä miltä tuo näyttää.

Tuossa kuvassa olevassa toteutuksessa on kyllä moitittavaa, vanhat syötöt on jatkettu irtowagoilla, eikä riviliittimin, mutta tuo on asentajan tekemä virhe, jota se kokonaan uusi keskus ei muuta mihinkään. Muuten tuo on kohtuullisesn siististi tehty muutos mielestäni.

Mä uskon että suurin syy noiden perinteisten tulppasulakekeskusten päivitys johdonsuojiin tapahtuu ensisijaisesti siksi että ihmiset tuntevat olonsa epämukaviksi niiden sulakkeiden kanssa, joka on sinänsä ihan ymmärrettävää. Mä laittisin itse mielummun vaan viereen dinkotelon jolla tuota keskusta laajentaisi, mutta jonkin vastaavan toteutuksen mäkin tekisin jos vieressä ei laajennukselle ole tilaa.

 

[Catrik]

Haluaisin talliin kompressorille aikakytkimen, joko joku kierrettävä ajastin tai vaikka nappi jota painamalla virta kytkettynä +30min.
Kolmivaihevirta, 16A. Saisi kestää käynnistyä kuorma päällä.

Sähkökeskus on sopivassa paikassa joten voi olla vaikka joku DIN kiskoon tuleva juttu, viereen erilliseen koteloon tai jos pistokkeen/kompressorin päähän niin sit joku etäkäyttö mahdollisuus. Minkälaista toteutusvaihtoehtoja on?

 

[jetblack]

Haluaisin talliin kompressorille aikakytkimen, joko joku kierrettävä ajastin tai vaikka nappi jota painamalla virta kytkettynä +30min.
Kolmivaihevirta, 16A. Saisi kestää käynnistyä kuorma päällä.

Sähkökeskus on sopivassa paikassa joten voi olla vaikka joku DIN kiskoon tuleva juttu, viereen erilliseen koteloon tai jos pistokkeen/kompressorin päähän niin sit joku etäkäyttö mahdollisuus. Minkälaista toteutusvaihtoehtoja on?

ainakin jotain tälläisiä

Haku: "din ajastin"

www.onninen.fi

 

[0nanias]

Haluaisin talliin kompressorille aikakytkimen, joko joku kierrettävä ajastin tai vaikka nappi jota painamalla virta kytkettynä +30min.
Kolmivaihevirta, 16A. Saisi kestää käynnistyä kuorma päällä.

Sähkökeskus on sopivassa paikassa joten voi olla vaikka joku DIN kiskoon tuleva juttu, viereen erilliseen koteloon tai jos pistokkeen/kompressorin päähän niin sit joku etäkäyttö mahdollisuus. Minkälaista toteutusvaihtoehtoja on?

Simppelein olisi varmaankin joku moottorikuorman kestävä kontaktori keskukseen ja sitä ohjaamaan säädettävä ajastin vaikka sinne käyttöpaikan läheisyyteen. Scheideriltä löytyy jopa ihan mekaaninen munakellomalli jos haluaa mahdollisimman yksinkertaisen. Toki ajastimen voi laittaa myös keskukseen niin halutessaan.
Itse lisäisin myös ohituskytkimen ajastimelle jos tulee tarvetta pidempiaikaiselle käytölle.

 

[djmake]

Simppelein olisi varmaankin joku moottorikuorman kestävä kontaktori keskukseen ja sitä ohjaamaan säädettävä ajastin vaikka sinne käyttöpaikan läheisyyteen. Scheideriltä löytyy jopa ihan mekaaninen munakellomalli jos haluaa mahdollisimman yksinkertaisen. Toki ajastimen voi laittaa myös keskukseen niin halutessaan.
Itse lisäisin myös ohituskytkimen ajastimelle jos tulee tarvetta pidempiaikaiselle käytölle.

Jokseenkin näin lähestyisin itsekin. Kontaktori apukärjillä, timeri ja vaihtokytkin "ajastin / 0 / aina päällä" ja tuohon "ajastin"-asento jousipalautteisena jos erillinen painonappi ei käy.
En tosin laittaisi mekaanista jos aikaa ei ole tarpeen säätää. Unitin levyinen elektroninen perus aikarele katkaisemaan pitopiirin ja siinä kaikki.

Tosin koska 3~ kompura niin painekytkin ohjannee kontaktoria. Ei siis tarvitsisi ede kontaktoria, aikarele vaan piiriin mukaan sallimaan painekytkimelle kontaktorin ohjaus ajan x painikkeen painamisesta.

...jos pistokkeen/kompressorin päähän niin sit joku etäkäyttö mahdollisuus.

Mitä tarkoitat tällä etäkäyttömahdollisuudella? Mistä siis tulisi saada ohjattua? Kompressorin yhteydessä ei riitä?
Ja jos on suoraan keskukseen toteutettuna, siellä riittää paikallisesti painonappi?

 

[Catrik]

ainakin jotain tälläisiä

Haku: "din ajastin"

www.onninen.fi

Niin se olennaisin unohtui mainita, eli ajastin pitäisi olla keskusta avaamatta säädettävissä, siihen nuo omat etsintäyritykset tökkäsi. Laiskuutta vartenhan tämä tulisi niin kaapin sisällä oleva, pikkurillillä säädettävä nuppi ei ole aivan optimi. Pitäisi olla sellainen malli jossa ajastimen säädin tulee keskuksen kannen läpi, niinkuin joissain päävirtakytkimissä. Sellaista en ole löytänyt.

 

[Catrik]

Jokseenkin näin lähestyisin itsekin.
Mitä tarkoitat tällä etäkäyttömahdollisuudella? Mistä siis tulisi saada ohjattua? Kompressorin yhteydessä ei riitä?
Ja jos on suoraan keskukseen toteutettuna, siellä riittää paikallisesti painonappi?

Kompressori tulee autotallin taakse ulos, keskus on tallin ulko-oven vieressä. Eli jos on olemassa joku ihmeen Philips Hue tyylinen kolmivaiheadapteri jonka voi asentaa ilman sähkömiestä ja lyödä kaukosäätimen seinään kiinni, niin vaihtoehto sekin.

 

[djmake]

Niin se olennaisin unohtui mainita, eli ajastin pitäisi olla keskusta avaamatta säädettävissä, siihen nuo omat etsintäyritykset tökkäsi. Laiskuutta vartenhan tämä tulisi niin kaapin sisällä oleva, pikkurillillä säädettävä nuppi ei ole aivan optimi. Pitäisi olla sellainen malli jossa ajastimen säädin tulee keskuksen kannen läpi, niinkuin joissain päävirtakytkimissä. Sellaista en ole löytänyt.

Jos se ajastin asennetaan tuolla edellä mainittuun tapaan din-kiskoon, tulee sen naamataulu johdonsuojien tapaan näkyviin ja on siten käytettävissä itse keskusta avaamatta. Toki kansi pitää avata mutta itse keskusta ei.
Mutta onko siis kyse miten jatkuvasta säädön tarpeesta? Kerran vuodessa voi mielestäni säätää aivan mainiosti vaikka ruuvimeisselillä, tällöin riittää ihan perus aikarele. Jos taas tarve on jatkuvalle säädölle ilman työkaluja ja oikeasti myös keskuksen kannen ulkopuolelta, tilanne on aivan eri.

Kompressori tulee autotallin taakse ulos, keskus on tallin ulko-oven vieressä. Eli jos on olemassa joku ihmeen Philips Hue tyylinen kolmivaiheadapteri jonka voi asentaa ilman sähkömiestä ja lyödä kaukosäätimen seinään kiinni, niin vaihtoehto sekin.

Eli keskuksella oleva riittäisi, on riittävän lähellä käyttöpistettä? Luonnollisesti keskukseen asentaminen on siinä tapauksessa järkevin ja sen käyttökytkimen saa helposti myös näkyviin.

Kolmivaiheista kaukosäätimellä toimivaa en suoraan kyllä muista. Mutta toki tällaisenkin voi toteuttaa irto-osista mallilla pieni laatikko ja pistokkeet. Ehkä kuitenkin puoltaa paremmin paikkaansa jos tarve on joskus siirtää muualle eikä käyttää aina samassa kohteessa.
Toki myös kompuran yhteyteen voisi toteuttaa jos siinä sopivasti on tilaa. Sähkärin vaatii kuitenkin joka tapauksessa jos tai kun valmista ei löydy.

 

[Catrik]

Jos se ajastin asennetaan tuolla edellä mainittuun tapaan din-kiskoon, tulee sen naamataulu johdonsuojien tapaan näkyviin ja on siten käytettävissä itse keskusta avaamatta. Toki kansi pitää avata mutta itse keskusta ei.
Mutta onko siis kyse miten jatkuvasta säädön tarpeesta? Kerran vuodessa voi mielestäni säätää aivan mainiosti vaikka ruuvimeisselillä, tällöin riittää ihan perus aikarele. Jos taas tarve on jatkuvalle säädölle ilman työkaluja ja oikeasti myös keskuksen kannen ulkopuolelta, tilanne on aivan eri.

Aivan, siis kantta tarkoitin tietysti. En ihan ymmärrä mitä tarkoitat säädön tarpeella, jos tarvin ilmaa renkaiden täyttöön niin säädän ajastimeen vaikka 30min, ja virta on sillon päällä 30min. Jos olen tallilla koko päivän niin sillon säädän ajastimeen vaikka 6h. Säädön tarve on siis joka kerta kun kun on tarve käyttää kompressoria. Ajattelitko itse kenties sellaista mallia, jossa ajastimen säätö ja käynnistys on erillinen? Tietysti sekin on mahdollinen toteutustapa, joskaan en näe mitään etua pelkkään kiertokytkimeen nähden josta se lähtee samantien päälle.

 

[djmake]

Aivan, siis kantta tarkoitin tietysti. En ihan ymmärrä mitä tarkoitat säädön tarpeella, jos tarvin ilmaa renkaiden täyttöön niin säädän ajastimeen vaikka 30min, ja virta on sillon päällä 30min. Jos olen tallilla koko päivän niin sillon säädän ajastimeen vaikka 6h. Säädön tarve on siis joka kerta kun kun on tarve käyttää kompressoria. Ajattelitko itse kenties sellaista mallia, jossa ajastimen säätö ja käynnistys on erillinen? Tietysti sekin on mahdollinen toteutustapa, joskaan en näe mitään etua pelkkään kiertokytkimeen nähden josta se lähtee samantien päälle.

Siis tuosta alkuperäisestä syntyi ajatus kohtuullisen kiinteästä ajasta ja tarvittaessa päälle kytkennästä. Tiivis kompura pitää kuitenkin paineet joten ajatuksena luonnollisesti painekytkimen hoitama ohjaus sen ajan x, jonka saa sähköä. Eli ajattelin kellon erillisenä ja startin erillisenä, kun vielä tuota kaukokäyttöäkin tuossa toit esille.

Olisit heti sanonut haluavasi jokaiselle käyttökerralle erilaisen ajan.

Ajastimet - Sähköliike24.fi

Katso vaikka tuon linkin takaa Gira ja Schneider. Haluat siis tuon tyylisen, jonka voi asentaa kojerasiaan (uppona tai pintana) ja yhdellä nupilla ajan asetus? Tarvitsee parikseen kontaktorin mutta niillä siis syntyy.

Ja linkki vain esimerkkinä. Oli ensimmäinen vastaan tullut, jossa näppärästi samassa listassa nuo pari esimerkkiä mahdollisesti sopivista.

 

[Jiispo]

Miten olis vaan hallin valot ohjaamaan kompuran syöttöä -näin aika monessa paikkaa.

 

[Trans-Late]

Kaikki kompurat ei sitten käynnisty, jos niiden virtakytkin on päällä ja syöttöä katkotaan, vaan niitä pitää aina käyttää sillä omalla virtakytkimellään. Eli jos virta on päällä ja lyöt sen seinään, ei lähde käyntiin ennen kuin virtakytkimen käyttää off-asennossa ja takaisin päälle.

 

[Copper]

Miten olis vaan hallin valot ohjaamaan kompuran syöttöä -näin aika monessa paikkaa.

Itsehän toteuttaisin juurikin näin

Jos ei se kompura ihan helvetisti vuoda, jolloin olisi kyllä syytä tehdä muutakin remppaa. Niin valot päälle/kompura päälle ja lähtiessä pois.

Joku DIN-kiskoon asennettava kello ei kyllä tule kestämään edes vuotta, jos/kun sitä joka kerralla käy vähän sörkkimässä.

 

[Jiispo]

Kaikki kompurat ei sitten käynnisty, jos niiden virtakytkin on päällä ja syöttöä katkotaan, vaan niitä pitää aina käyttää sillä omalla virtakytkimellään. Eli jos virta on päällä ja lyöt sen seinään, ei lähde käyntiin ennen kuin virtakytkimen käyttää off-asennossa ja takaisin päälle.

Piti minunkin tuossa äsken myös tästäkin mainita mutta jäi, eli kompuran "kevennys" on monesti totetutettu niin että päästää paineet pois vain kun painekytkin on sähköt katkaissut.
Kevennys siis tarkoittaa sitä että kompuran ei tarvitse käynnistyä vasten painetta vaan paineet päästetään pois männän päältä kun sähkömoottoreiden käynnnistysmomentit ei kovin hääppösiä ole...

 

[Pakana]

Kyllä noi kolmivaihe kompurat yleensä jaksaa painettakin vastaan potkaista itsensä käyntiin. Ja muutenkin, jos se on pidempään ollut sammuksissa kyllä se vastapaine yleensä sieltä on ehtinyt vuotamaan pois, harvoin ne kompurat ihan 100% tiiviitä ovat.

 

[Jiispo]

Jeps joo kyllä ne paineet yleensä karkaa jonkin ajan kuluttua, mutta hetiperään käynnistys ei kyllä aina välttämättä tapauksesta riippuen onnistu Kolmivaiheiset tosiaan tämän suhteen kyllä paljon parempia.

 

[Griffin]

Piti minunkin tuossa äsken myös tästäkin mainita mutta jäi, eli kompuran "kevennys" on monesti totetutettu niin että päästää paineet pois vain kun painekytkin on sähköt katkaissut.
Kevennys siis tarkoittaa sitä että kompuran ei tarvitse käynnistyä vasten painetta vaan paineet päästetään pois männän päältä kun sähkömoottoreiden käynnnistysmomentit ei kovin hääppösiä ole...

Luulisin, jos kompurassa on tähti -kolmio käynnistin ja vapaakiertoventtiili, niin se tekee aina sen vapaakiertosyklin. (ainankin yksi laite teki, kun sitä testailin..)

 

[Pakana]

Luulisin, jos kompurassa on tähti -kolmio käynnistin ja vapaakiertoventtiili, niin se tekee aina sen vapaakiertosyklin. (ainankin yksi laite teki, kun sitä testailin..)

Nuo om yleensä sen verran järeitä että ne lähtevät ihan käyntiinkin sähköisesti ohjattu vapautusventtiili avoinna ja alkavat tekemään painetta vasta kun kone on täydessä vauhdissa.

 

[Chaos]

Jos jotain valmista ratkaisua hakee ja riittää 3x16A, niin tässä ajastin, ei halpa, mutta toimiva ja keskukseen ei tarvitse koskea.

 

[MacAo]

Onko syytä huolestua? Laitoimme mökillä kattolampun mutta jouduimme lyhentämään lamppuun menevää johtoa. Mielestäni laitoimme värit samalla tavalla sokeripalaan. Meillä on appi-ukolta saatu Fluke T100 voltage tester. Kun kokeilen sillä lampun kuorta, diodi-valo vilkkuu epäsäännöllisesti lampun ollessa päällä. Mitä se tarkoittaa?

 

[Hyrava]

Onko syytä huolestua? Laitoimme mökillä kattolampun mutta jouduimme lyhentämään lamppuun menevää johtoa. Mielestäni laitoimme värit samalla tavalla sokeripalaan. Meillä on appi-ukolta saatu Fluke T100 voltage tester. Kun kokeilen sillä lampun kuorta, diodi-valo vilkkuu epäsäännöllisesti lampun ollessa päällä. Mitä se tarkoittaa?

Tuo diodi-valo tarkoittaa manuaalin mukaan sitä että koetinpiikkien välillä on yhteys.

 

[MacAo]

Tuo diodi-valo tarkoittaa manuaalin mukaan sitä että koetinpiikkien välillä on yhteys.

Näin minäkin päättelin mutta minulla oli toinen piikki toisessa kädessä ja se ei ollut kiinni missään.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Näin minäkin päättelin mutta minulla oli toinen piikki toisessa kädessä ja se ei ollut kiinni missään.

Sitten se mittari ottaa jostain häiriötä/sekoilee.

 

[MacAo]

Jotain tällaista kuvittelinkin. Kiitos avusta.

 

[Trans-Late]

Näin minäkin päättelin mutta minulla oli toinen piikki toisessa kädessä ja se ei ollut kiinni missään.

Ei kaksinapaisella jännitetesterillä noin voida jännitettä koestaa, että toinen napa ei ole kiinni missään. Sillä testataan jännitettä kahden potentiaalin välillä. Toinen napa johonkin missä on varma maapotentiaali ja toinen sitten sen laitteen kuoreen, josta halutaan testata onko siinä maata vasten jännitettä.

 

[0nanias]

Ei kaksinapaisella jännitetesterillä noin voida jännitettä koestaa, että toinen napa ei ole kiinni missään. Sillä testataan jännitettä kahden potentiaalin välillä. Toinen napa johonkin missä on varma maapotentiaali ja toinen sitten sen laitteen kuoreen, josta halutaan testata onko siinä maata vasten jännitettä.

Tuon ajan flukeissa taitaa olla sen isomman kapulan takana metallinen kyhmy, josta jännitteenkoetin saa toisen navan (ihmiskeho) mitä vasten mitata onko piirissä jännitettä. Jännitelukemaa ei näe, mutta saa edes varoituksen, että piirissä on mahdollisesti jännite jo ennen kaksinapaista mittausta.
Uudemmissa 110+ sarjan flukeissa tuo kapasitiivinen elektrodi on upotettu kahvan sisään ja toimii muovin läpi ilman galvaanista kosketusta kunhan isompaa kapulaa pitelee kämmenotteella.

Johtavuusmittauksissa tuo on toki täysin merkityksetön asia eikä testerin pitäisi näyttää johtavuutta ilmaa vasten tuolla tavoin.