Kysy LVI:stä

[repairman]

Tarkoitin siis ilmeisesti alkuperäisen viestin tapaa jossa ilmeisesti juurikin putki kulkee lattiassa tai seinässä kaivolle. Ei tuota nyt kovin yleiseksi voi kutsua Suomessa. Lähes kaikki tehdään suoraan viemäriin vähintään 50 putkella, uudiskohteissa 75. 32 putki tukkeutuu aika helposti. Tuossa vaikka jonkun putkimiehen näkemys altaan oikeaoppisesta viemaroinnista.

Millä otannalla väität, että "lähes kaikki viemäröidään suoraan"?

Itse väittäisin, että lähes kaikki viemäröidään lattiakaivon kautta, jos tilassa yleensä on lattiakaivo. Kaivossa kun nuo yhteet on vamiina, niin säästää ainakin noitten muunnospalikoitten kanssa.

Lattiakaivo Vieser One vaaka DN75 3x32/40 ilman valutukea

Vieser One -vaakakaivo DN 75, 3 x 32/40 mm ilman valutukia. Kaivossa on kolme 32/40 mm:n avattavaa sivuliitäntää.

www.k-rauta.fi

 

[Oksa]

Kysymykseni aiheutti keskustelua, mutta kysyn vielä varmistuksena että ilmeisesti ei siis haittaa jos löydän sopivan tiivisteillä varustetun 90 asteen kulman "pullo"lukon tilalle ja vaihdan sellaisen?

Tosiaan erillisestä wc:stä kyse jossa juurikin tuo 32-millinen putki seinän kautta lattiakaivoon. Kylpyhuoneessa paksumpaa putkea ja siellä taitaakin mennä suoraan viemäriin eli oletin väärin.

 

[MJay]

Tarkoitin siis ilmeisesti alkuperäisen viestin tapaa jossa ilmeisesti juurikin putki kulkee lattiassa tai seinässä kaivolle. Ei tuota nyt kovin yleiseksi voi kutsua Suomessa. Lähes kaikki tehdään suoraan viemäriin vähintään 50 putkella, uudiskohteissa 75. 32 putki tukkeutuu aika helposti. Tuossa vaikka jonkun putkimiehen näkemys altaan oikeaoppisesta viemaroinnista.

Ainakin omalla otannalla esim. linjasaneerauskohteista pääkaupunkiseudulla yleisin tapa nykyisin on kylpyhuoneissa laittaa kaksi kaivoa, joista toinen altaan alle ja allas viemäröidään kannen läpi tähän kaivoon. Erillisvessoissa sitten vaihtelee suoraan sen mukaan tuleeko kaivoa vai ei. Jos ei, niin toki 50 mm viemärillä suoraan kiinni viemäriin, mutta jos kaivo, niin vastaavasti kuin kylppäreissä. Kuvassa kyllä komea viritelmä.

 

[kibe]

Ainakin omalla otannalla esim. linjasaneerauskohteista pääkaupunkiseudulla yleisin tapa nykyisin on kylpyhuoneissa laittaa kaksi kaivoa, joista toinen altaan alle ja allas viemäröidään kannen läpi tähän kaivoon.

Niin kauan kun kaikki pienet putket on näkyvillä, ongelmat saa hoidettua. Tuossahan mitään piilotettuja 32 putkia ei ole vaan kaivolta lähtee 75. Ppk putki ja mahdollisesti joku kondenssiputki lienee ainoita rakenteisiin yleisesti jääviä. Ensiksi mainittukin tuppaa tukkeutumaan silloin tällöin.

 

[MJay]

Jep, välillä näkee myös noita seinän kautta lattiaan ja kaivon sivuliitokseen vietyjä 32 mm viemäreitä, mutta en itse tuollaista kyllä perustason ratkaisuna taloyhtiössä käyttäisi. Mahdollista toki teettää osakasmuutoksena, jos haluaa viimeisen päälle esteettisyys edellä mennä pelkästään.

 

[kajakkivajakki]

Itse ainakin oletin, että pesuallasta ei edes saa määräysten mukaan betonivalussa tms piilossa lattiakaivon sivuhaaraan kytkeä. Yleisesti aina on vessoissa tms toteutus niin, että joko 50/75 putkella piilossa tai jos lattiakaivo on siinä altaan/kalusteiden alla niin kaivon kannen läpi 32:lla.

Mutta ilmeisesti näin ei sitten ole, että määräykset nuo kieltäisi. Saunan kuivakaivo tai pesukoneen purkuputki laitetaan kyllä 32:lla ja hyödyntävät kaivon hajulukkoa.

 

[jetblack]

Tai sitten ostaa setin, jossa vesilukko ei ole suoraan pohjaventtiilissä ja korvaa lukon vaikka 90 kulmalla

Vesilukko ja pohjaventtiili PROF 1 1/4

PROF-pullovesilukko on siisti ratkaisu kylpyhuoneeseen. Vesilukon mukana toimitetaan pohjanventtiili ja tulppa. Pullovesilukon väri on valkoinen ja materiaali on muovi. Lattiaputki myydään erikseen.

www.k-rauta.fi

Viemärin muhvikulma Uponor 32x88,5 valkoinen

Viemärin kulma, halkaisija 32 mm, jyrkkyys 88,5°, kahdella muhvilla, väri valkoinen.

www.k-rauta.fi

Ilman lukkoakin löytyy mm:

Viemäröintisarja Prevex Preloc 71

Pesualtaan viemäröintisarja. Poistoputki voidaan liittää lattiakaivoon neliökannen kautta tai käyttää esim. lattiavesilukkoa. Ø 32 mm:n kovalla poistoputkella

www.k-rauta.fi

muhvi kulman lisäksi tarvii vielä putkea kun ei tule tuon vesilukon mukana.

mutta tuo prevexin 71 maksaa sen 50% enemmän kuin esim. onnisen vesilukko. 200 kämppää kun tehdään niin joku senkin on ehkä laskenut kannattaako. tai sitten ei.

 

[kibe]

Itse ainakin oletin, että pesuallasta ei edes saa määräysten mukaan betonivalussa tms piilossa lattiakaivon sivuhaaraan kytkeä.

Lvi säännökset on tätä nykyä aika paljon vähemmän byrokraattiset, kuin D säännösten aikaan. Lvi suunnittelu ja valvonta vaihtelee aika paljon mikä on missäkin sallittua, välillä valvojat vaativat enemmän, välillä vähemmän. Suurin osa uudisrakennuksista on toistensa kopioita, ja tietysti hyväksi havaittuja tapoja toimia käytetään. Tämä siis ei koske esim osia. Esim Lvi puolen rainbow ja pirkkatuotteet on hinnan takia hyvinkin yleisiä. Vaikka jotkut onlinen sulut kestavat vuotamatta nippa nappa kaksi vuotta ja sen jälkeen niihin kannattaa koskea enää sateenvarjon kanssa.

 

[MJay]

Kyllä tuo on ollut SRMK D1 ohjeistuksien mukaankin jo sallittua. Vesilukkoa altaassa ei silloin saisi toki olla. Alla ote vanhasta D1 kytkentäviemärien mitoitustaulukosta ja tuo on sellaisenaan siirtynyt nykyisiin ohjeistuksiin.

Osiin liittyen ei nyt käyttöveden kanssa voi silti ihan mitä vain käyttää, kun noissa vaaditaan tyyppihyväksynnät.

 

[kibe]

Osiin liittyen ei nyt käyttöveden kanssa voi silti ihan mitä vain käyttää, kun noissa vaaditaan tyyppihyväksynnät.

Tyyppihyväksyntä ei tosin takaa kestävyyttä. Ja toisaalta, ei kukaan tähän päivään mennessä ole myöskään vaatinut purkamaan tyyppihyväksymättömiä virityksiä ainakaan minun tietääkseni. Surullisen kuuluisa Sisco vaikkapa asennutti lvi tavarat jostain Puolasta tai vielä kauempaa. Markan osat joista osa vaihtui ensimmäisten asuinkuukausien aikana hajotessaan. Silti talot vain menee läpi rakennusvalvonnasta.

 

[MJay]

Ei tyyppihyväksyntä toki mitään takaa, mutta silloin tuote ainakin täyttää tietyt vaaditut tekniset vaatimukset, joista osa toki vaikuttaa myös kestävyyteen. Jos tyyppihyväksyntää ei ole, tästä ei ole mitään takeita. Ilman näitä on toki mahdollista hakea myös rakennuspaikkakohtaista hyväksyntää, mutta itse en ainakaan lomakkeita tuota varten suostuisi laatimaan, enkä usko että ainakaan täällä päin rakennusvalvontakaan ihan kaikkeen suostuisi tuolta osin vaan vaatii kyllä melko tarkkaan ainakin oman kokemukseni mukaan tyyppihyväksynnät tuotetyyppien mukaan. Toki alueesta ja tekijöiden moraalistakin osin kiinni. Enkä tiedä mitä mahdollisesti omissa kohteissa olisi käynyt, jos koko ketjun läpi olisi päässyt ns. vääriä tuotteita loppuun asti ja huomattu vasta tässä vaiheessa. Tuossa on kuitenkin melko monta porrasta välissä, missä näitä tarkastetaan ja hyväksytetään, tai näin ainakin pitäisi tapahtua.

Edit. Ja tuotteet ovat ryhtyvän vastuulla. Eli urakoitsija voi ehdottaa kyllä mitä vain käytettäväksi, mutta ryhtyvän tulee huolehtia käytettävien tuotteiden kelpoisuus (tavallisesti palkattu suunnittelija tekee tämän) sekä sen että asennetaan myös näitä hyväksytettyjä tuotteita (valvojien tehtävä tilaajan palkkaamana). Jos havaitaan että on asennettu suunnitelmista tai hyväksytyistä poikkeavia tuotteita, on ryhtyvällä oikeus ja velvollisuus vaatia urakoitsijaa vaihtamaan nämä hyväksyttyihin.

 

[Greenlandi]

Ilmanvaihdon mittauspöytäkirjassa lukee venttiilin asento, niin millaisella mittalaitteella tuon lukeman saa otettua? Nykyisellään siis kellarin pesuhuoneen ja saunan poistoilmaventtiilit tuntuvat imevän heikon oloisesti. Venttiileitä on selkeästi edellisen omistajan toimesta säädetty isommalle, mutta jos nyt haluaisin säätää kaikki talon venttiilit kuten ovat aikanaan mittaushetkellä olleet, niin miten saan ne tuohon sopivaan plus miinus -lukemaan? Venttiileissä on se rajoitinmutteri paikallaan, mutta eipä niistäkään tiedä jos niitä on joskus pyöritelty eri kohtiin.

Ja toinen kysymys. Äänet kantautuu ilmanvaihtokanavia pitkin turhan hyvin kellariin, ja ajatuksena on asentaa äänenvaimentimet. Putket kellariin kulkee 1. kerroksen vaatehuoneen väliseinän takana, jonne pääsee luukun kautta suht helposti asentamaan. Mahtaako tällainen vaimennin riittää, jos laittaa sekä tulo- että poistokanaviin? Tarvitseeko vaimenninta kannakoida jotenkin erikseen?

 

[kibe]

Mittareita ilmamäärään on monenlaisia. Riittävyys on ääniasioissa aika yksilöllistä. Kokeilemalla selviää. Varmaan jotain osviittaa saa kiinamittareillakin. Nuo ammattivehkeet maksaa jonkin verran.

Ilmavirtaus- / ilmamäärämittarit - Kimrok Oy

www.kimrok.fi

 

[taikamuki]

Ilmanvaihdon mittauspöytäkirjassa lukee venttiilin asento, niin millaisella mittalaitteella tuon lukeman saa otettua? Nykyisellään siis kellarin pesuhuoneen ja saunan poistoilmaventtiilit tuntuvat imevän heikon oloisesti. Venttiileitä on selkeästi edellisen omistajan toimesta säädetty isommalle, mutta jos nyt haluaisin säätää kaikki talon venttiilit kuten ovat aikanaan mittaushetkellä olleet, niin miten saan ne tuohon sopivaan plus miinus -lukemaan? Venttiileissä on se rajoitinmutteri paikallaan, mutta eipä niistäkään tiedä jos niitä on joskus pyöritelty eri kohtiin.

Ja toinen kysymys. Äänet kantautuu ilmanvaihtokanavia pitkin turhan hyvin kellariin, ja ajatuksena on asentaa äänenvaimentimet. Putket kellariin kulkee 1. kerroksen vaatehuoneen väliseinän takana, jonne pääsee luukun kautta suht helposti asentamaan. Mahtaako tällainen vaimennin riittää, jos laittaa sekä tulo- että poistokanaviin? Tarvitseeko vaimenninta kannakoida jotenkin erikseen?

Noista DDQA seinähajottimista ei tietoa, mutta DKTS ja DKSO lienevät vastaavia kuin Fläktin KTS ja KSO, joiden säätöarvo mitataan tuollaisella mittatulkilla: Mittauskoukkupaketti - Pietiko Oy

Poistoilmaventtiilin tapauksessa mustat jalat venttiilin reunukselle ja keskellä olevalla keltaisella katsotaan venttiilin keskiöstä säätöarvo. Tuloilmaventtiilit taas katsotaan kääntämällä tuo keltainen kolmio esiin ja laitetaan se venttiilin lautasen ja reunuksen väliin ja luetaan arvo. Tuloilmaventtiilin tapauksessa lautanen usein heiluu sen verran, että säätöarvoon saa jo siitä hajontaa.

Tuolla saa venttiilien säätöarvot samaksi kuin pöytäkirjassa, mutta varsinkin jos jotain äänenvaimentimia lisäät ja muutenkin jos edellisestä mittauksesta on kohta 15 vuotta niin lienee paikallaan mitata myös ilmavirrat.

 

[Spartacus]

Ajattelin vaihtaa vessassa bidee käsisuihkun ja siihen menevän letkun.

Noita suihkuja ja letkuja saa erikseen 1/2" liitännällä ja kysymys kuuluu onko noissa o-renkaat vai tapahtuuko tiivistys putkiteipillä? Itse suihkun päässä kuvittelisin olevan o-rengas mutta altaan alapuolella on metalliputki jossa kierteet johon letku menee.

Mietin vain pitääkö myös tilata jotain tiivisteitä samalla ettei tarvitse jälkikäteen huomata puuttuvan jotakin.

 

[TeknoR]

Ajattelin vaihtaa vessassa bidee käsisuihkun ja siihen menevän letkun.

Noita suihkuja ja letkuja saa erikseen 1/2" liitännällä ja kysymys kuuluu onko noissa o-renkaat vai tapahtuuko tiivistys putkiteipillä? Itse suihkun päässä kuvittelisin olevan o-rengas mutta altaan alapuolella on metalliputki jossa kierteet johon letku menee.

Mietin vain pitääkö myös tilata jotain tiivisteitä samalla ettei tarvitse jälkikäteen huomata puuttuvan jotakin.

niissä on tiivisterenkula itessään molemmissa päissä, ei tarvi mitään tilailla

 

[Spartacus]

On muuten aikamoinen hintaero Oraksen ja Opalin vastaavan näköisissä tuotteissa

 

[juhaa]

Oras ja vipuhanan virtaaman rajoitus. Pitääkö ruuvi ottaa ensin löysälle, sen jälkeen hanasta sopiva virtaama ja ruuvi kiinni?
Vai sopiva virtaama ja ruuvia enempi kiinni?

 

[kibe]

On muuten aikamoinen hintaero Oraksen ja Opalin vastaavan näköisissä tuotteissa

Osa letkuista saa oraksen allashanan vuotamaan hetken hanan sulkemisen jälkeen. Harvemmin laitan muuta kuin orasta, en muista onko opal sellainen. Tiedä sitten kaatuuko budjetti tuohon. Oras suihkuletku 1,5 m kromi/metalli

 

[jetblack]

Oras ja vipuhanan virtaaman rajoitus. Pitääkö ruuvi ottaa ensin löysälle, sen jälkeen hanasta sopiva virtaama ja ruuvi kiinni?
Vai sopiva virtaama ja ruuvia enempi kiinni?

kahva pois, hana täysin auki ja säädä ruuvia haluttuun suuntaan.

 

[jetblack]

Osa letkuista saa oraksen allashanan vuotamaan hetken hanan sulkemisen jälkeen. Harvemmin laitan muuta kuin orasta, en muista onko opal sellainen. Tiedä sitten kaatuuko budjetti tuohon. Oras suihkuletku 1,5 m kromi/metalli

Tässä tapauksessa hana ei vuoda vaan letkussa oleva vesi puristuu pois. Kova muoviletku pitää muotonsa, mutta laskostuu huonommin. kierresauma letku jonka sisällä on ns kirurgin kumiletku on paineettomana löysä, laajenee kun hanan avaa, ja hanan sulkemisen jälkeen supistuu takaisin puristaen veden ulos letkusta. hana ei vuoda.

 

[juhaa]

kahva pois, hana täysin auki ja säädä ruuvia haluttuun suuntaan.

Kokeillaan sitäkin. Tämän löysin



edit: Nerokasta. Kiitos

 

[Spartacus]

Osa letkuista saa oraksen allashanan vuotamaan hetken hanan sulkemisen jälkeen. Harvemmin laitan muuta kuin orasta, en muista onko opal sellainen. Tiedä sitten kaatuuko budjetti tuohon. Oras suihkuletku 1,5 m kromi/metalli

Eipä se budjetti ihan vielä tuohon kaadu mutta tässä vastaava (tai ainakin vastaavan näköinen) halvemmalla

AQUALINE Clean 150 cm metallinen suihkuletku | Karkkainen.com verkkokauppa

Metallinen suihkuletku Aqualine Clean<ul><li>pituus: 150 cm</li><li>väri: rst</li><li>liitäntä: G1/2</li></ul><br><br>Duschslang AQ Stål 1500 mm, metall. Färg rostfri.

www.karkkainen.com

 

[Oksa]

Noita suihkuletkuja on sitten sekä täysin metallisena joissa ei ole edes muovipinnoitetta sekä muovisina, metallinen varmaan kestävämpi mutta esim. bidee-käytössä todella ärsyttävästi rahisee kalusteita, laattalattiaa yms vasten (vahingossa itse ostin aiemmin). Nyt ottaisin muovisen kromijäljitelmäversion ja vaikka vaihtaisin tiheämpään uuteen.

Esimerkiksi Suihkuletku Oras 241006 pituus 2,0 m kromi vs Suihkuletku Oras 241020 pituus 2,0 m muovi kromi

 

[ramram]

Lämminvesivaraajan varoventtiili tiputtaa vettä (oma moka, en ole sitä säännöllisesti testannut). Tekisi mieli vaihtaa se itse mutta kysyn tietenkin ensin asian_tuntijoilta pari kysymystä. Kuvassa on siis Jäspi Tehowatin varolaiteryhmä:

varoventtiili G
juoksuputki kaivolle C
kylmävesi tulo A
lattialämmityskattilalle menevä haara B
sekoittajalle menevä putki E (jossa säädetään hanoille tulevan veden max. lämpötila)
varaajan säiliöön menevä kylmävesi D
jonkinlainen sulkuventtiili F.

Jos suljen venttiilin F niin sulkeeko se virtauksen suuntiin/suunnista A, B, E, D ja G jotta voin turvallisesti vaihtaa tuon varoventtiilin G? Mulla on käsitys ettei sekoittajan (suunnassa E) sulkeminen sulje virtausta kokonaan (turvatoimi) koska silloin voi hanoille tulla liian kuumaa vettä. Toisaalta voisi myös ajatella, että F:n sulkeminen ei sulje virtausta varoventtiilin suuntaan koska jos sen unohtaa kiinni niin se aiheuttaa säiliön repeämisen veden laajentuessa.

Onko ainoa vaihtoehto tyhjentää varaaja?

 

[TeknoR]

Sammuta painepumppu tai laita painekytkin off-asentoon, ja laske vesihanasta paineet pois.

 

[ramram]

Sammuta painepumppu tai laita painekytkin off-asentoon, ja laske vesihanasta paineet pois.

Ei ole mitään noista mun järjestelmässä paitsi hanat. Jakotukin ja tuon 3-tieventtiilin(?) välissä on sulku josta saan kylmän veden syötön poikki sekä lattialämmitykselle menevässä putkessa on kaksi sulkua mutta ellei tuo venttiili sulje myös varaajalle sekä sekoittajalle meneviä putkia niin saattaapi varaaja tyhjentyä.

 

[jetblack]

Ei ole mitään noista mun järjestelmässä paitsi hanat. Jakotukin ja tuon 3-tieventtiilin(?) välissä on sulku josta saan kylmän veden syötön poikki sekä lattialämmitykselle menevässä putkessa on kaksi sulkua mutta ellei tuo venttiili sulje myös varaajalle sekä sekoittajalle meneviä putkia niin saattaapi varaaja tyhjentyä.

varaajan syöttö F kiinni, varosta päästät paineet pihalle ja vaihdat uuden osan nopeasti lennosta. älä polta itsesi kuumalla vedellä. ja varmista että osaat tiivistää kierteen jos ei ole valmiiksi pakattu osa kuten oras.

 

[ramram]

varaajan syöttö F kiinni, varosta päästät paineet pihalle ja vaihdat uuden osan nopeasti lennosta. älä polta itsesi kuumalla vedellä. ja varmista että osaat tiivistää kierteen jos ei ole valmiiksi pakattu osa kuten oras.

Varosta on venttiilin kara varmasti jumissa koska hattu ei tartu kiinni siihen karaan ja pyörii näin ollen tyhjää. Onko tuo hasardi tapa muka ainoa?

 

[jetblack]

Varosta on venttiilin kara varmasti jumissa koska hattu ei tartu kiinni siihen karaan ja pyörii näin ollen tyhjää. Onko tuo hasardi tapa muka ainoa?

Ei se ole ainoa tapa, se vain on tapa miten itse sen aina teen. jos varo avaudu ollenkaan, hanasta kuumalta puolelta paineet pois ja varon vaihto lennossa. pari viikkoa sitten piti koko syöttösekoitusventtiili vaihtaa lennossa, mutta siinä sentään sammutettiin varaaja hanan kautta kuumaa vettä ulos sen verran että vesi jäähtyi käsinkosketeltavaksi. tekee oikein niin vesi jää varaajaan vakuumiin.

 

[Zigh]

Millainen paine tähän Oraksen pumppuventtiiliin tarvitaan että tuo yksitieventtiili aukeaa?

Oras, 413015, Pumppuventtiili, DN15, Cu15

Pumppuventtiili DN 15, G 1/2, ø Cu 15

www.oras.com

Ongelmana, että käyttöveden kierto pyörii itsestään painovoimaisena kun kiertopumppu on kiinni. Onko siis mahdollista, että tuo venttiili ei tätä estä?

 

[jetblack]

Millainen paine tähän Oraksen pumppuventtiiliin tarvitaan että tuo yksitieventtiili aukeaa?

Oras, 413015, Pumppuventtiili, DN15, Cu15

Pumppuventtiili DN 15, G 1/2, ø Cu 15

www.oras.com

Ongelmana, että käyttöveden kierto pyörii itsestään painovoimaisena kun kiertopumppu on kiinni. Onko siis mahdollista, että tuo venttiili ei tätä estä?

laita sulku kiinni jos haluat kierron poikki, ei siellä lautasessa kovin kummoinen jousi ole. Sen yksisuuntaventtiilin tarkoitus on päästää vesi virtaamaan toiseen suuntaan ja estää virtaus toiseen suuntaan. sulku on sitä varten jos haluaa saada venttiilin kokonaan kiinni.

 

[Zigh]

laita sulku kiinni jos haluat kierron poikki, ei siellä lautasessa kovin kummoinen jousi ole. Sen yksisuuntaventtiilin tarkoitus on päästää vesi virtaamaan toiseen suuntaan ja estää virtaus toiseen suuntaan. sulku on sitä varten jos haluaa saada venttiilin kokonaan kiinni.

No pitää se kierto kuitenkin saada päälle silloin kun on tarvetta.

Onko sitten jotain jäykempää venttiiliä millä tämän saa toimimaan vai pitääkö laittaa joku magneettiventtiili mikä avataan samalla kun pumppu käynnistetään? Kai tähän joku standardiratkaisu on olemassa?

 

[jetblack]

On olemassa magneettiventtiileitä ja moottoriventtiileitä. mutta en kyllä vielä ole törmännyt tilanteeseen missä kierto ei olisi jäähtynyt jos pumppu on pois päältä. mikä siis on ongelma ja mitä yritetään tehdä? ja miten on varmistettu että kiero kiertää vapaakierrolla? mitattu linjasäätöventtiilistä vai miten? Yleensä on ongelma saada kierto toimimaan vaikka olisikin pumppu.

 

[Zigh]

On olemassa magneettiventtiileitä ja moottoriventtiileitä. mutta en kyllä vielä ole törmännyt tilanteeseen missä kierto ei olisi jäähtynyt jos pumppu on pois päältä. mikä siis on ongelma ja mitä yritetään tehdä? ja miten on varmistettu että kiero kiertää vapaakierrolla? mitattu linjasäätöventtiilistä vai miten? Yleensä on ongelma saada kierto toimimaan vaikka olisikin pumppu.

Mittarit meno- ja paluuputkissa, jotka ovat useita metrejä MLP:n varaajalta. Kun kiertopumppu on pois päältä ja vettä ei lasketa, mittarien lämpötilat tasaantuu ~40c meno ja ~30c paluu eivätkä laske tätä alemmas vaikka ko. tilassa on n. 15 astetta. Kun kierron paluupuolelta laittaa kiertopumpun sulun (jonka yllä mainitsit) kiinni, alkaa molempien lämpötila välittömästi tippumaan.

En siis tälle käytökselle muuta selitystä keksi kuin että kierto kiertää itsestään painovoimaisena. Todennäköisesti se kiertää vain yläkertaan menevässä haarassa koska vaatiihan tämä ilmiö varmaan jonkin verran pystysuuntaista putkea syntyäkseen.

Ja ongelmahan tässä on, että ilmiön takia varaajassa laskee veden lämpötila ~2,5 astetta tunnissa vaikka vettä ei tippaakaan käytettäisi ja kierto on pois päältä.

 

[Lumimies]

Mikä tarkoitus tuolla kierron pätkimisellä on? Määräysten mukaan nuo ovat väärät lämpötilat, paluun pitäisi olla 55c (tai 50c tietyn ikäisissä), tästä johtuen ei ole mitään ratkaisuja missä olisi yksisuuntaventtiilin lisäksi ajettava sulkuventtiili joka sulkee kierron.
Jos haluaa säästää energiakustannuksia niin sitten ottaa sen kierron pois ja odottelee pitempään että tulee lämmintä.

 

[kibe]

Mikä tarkoitus tuolla kierron pätkimisellä on? Määräysten mukaan nuo ovat väärät lämpötilat, paluun pitäisi olla 55c (tai 50c tietyn ikäisissä), tästä johtuen ei ole mitään ratkaisuja missä olisi yksisuuntaventtiilin lisäksi ajettava sulkuventtiili joka sulkee kierron.
Jos haluaa säästää energiakustannuksia niin sitten ottaa sen kierron pois ja odottelee pitempään että tulee lämmintä.

Tämä. Ainoa järkevä tapa säästää altistamatta itseään legionellalle on ihan perinteinen ajastin tai kauko-ohjaus. Ei kierron pumpun toki tarvitse pyöriä öisin tai silloin kun ketään ei ole kotona ja välttyy turhalta säädöltä.

 

[jetblack]

Tämä. Ainoa järkevä tapa säästää altistamatta itseään legionellalle on ihan perinteinen ajastin tai kauko-ohjaus. Ei kierron pumpun toki tarvitse pyöriä öisin tai silloin kun ketään ei ole kotona ja välttyy turhalta säädöltä.

pumppu kuluttaa muutaman watin ja jos putket on vielä oikein eristetty niin ei pitäisi olla paljon lämpöhäviöitäkään. jos on käyttövesi lämmitystä niin sitten voi ehkä olla jotain säästöä.

 

[kibe]

pumppu kuluttaa muutaman watin ja jos putket on vielä oikein eristetty niin ei pitäisi olla paljon lämpöhäviöitäkään. jos on käyttövesi lämmitystä niin sitten voi ehkä olla jotain säästöä.

Osaisinpa minäkin arvata ilman mitään tietoja, mikä pumppu ja kuinka sen säätö on tehty . Pumpuissa on kuitenkin satojen kWh eroja vuodessa. Joku itseään säätävä uudehko pumppu pienessä talossa ei toki suuria kuluta. Joku C-F luokan pumppu voi syödä moninkertaisesti. Oli miten oli, pienistä puroista, säästö alkaa ässällä jne.

 

[Zigh]

Mikä tarkoitus tuolla kierron pätkimisellä on? Määräysten mukaan nuo ovat väärät lämpötilat, paluun pitäisi olla 55c (tai 50c tietyn ikäisissä), tästä johtuen ei ole mitään ratkaisuja missä olisi yksisuuntaventtiilin lisäksi ajettava sulkuventtiili joka sulkee kierron.
Jos haluaa säästää energiakustannuksia niin sitten ottaa sen kierron pois ja odottelee pitempään että tulee lämmintä.

Jos tämä oli vastaus tuohon minun viestiin, niin ihmettelen luitko sitä yhtään.

Kiertoa ei MLP:n kanssa ole mitään järkeä pitää jatkuvasti päällä. Tämä on ihan yleinen fakta.

Nuo lämpötilat oli siis sen "vapaakierron" lämpötiloja. Kuumaa vettä kulkee kyllä putkissa kun kierto on oikeasti päällä tai hanasta laskee vettä. En ymmärrä miten tästä asiasta päästään legionellavouhotukseen.

Odottelu ei ole vaihtoehto kun etäisyys kauimpaan suihkuun on oikeasti pitkä (yli 25m putkea).

 

[ramram]

Ei se ole ainoa tapa, se vain on tapa miten itse sen aina teen. jos varo avaudu ollenkaan, hanasta kuumalta puolelta paineet pois ja varon vaihto lennossa. pari viikkoa sitten piti koko syöttösekoitusventtiili vaihtaa lennossa, mutta siinä sentään sammutettiin varaaja hanan kautta kuumaa vettä ulos sen verran että vesi jäähtyi käsinkosketeltavaksi. tekee oikein niin vesi jää varaajaan vakuumiin.

Ok, pitää varmasti kokeilla noin. Virrat pois, hanat auki kuumalta puolelta ja antaa valua. Kylmää vettä tilalle kunnes tuntuu sopivalta ja sitten vielä kylmä vesi kiinni varaajalle (ja tuo venttiili mikä on varolaiteryhmässä) ja antaa valua vielä hetken niin paine putoaa (vesipatsas), hanat kiinni ja varo pois (toivottavasti vakuumi auttaa). Tilalle sitten tämä: Varoventtiili Oras dn15 10 bar 430150

Tuo tiiviste vissiin mahdollistaa että saa sen juoksuputken aina alaspäin? Sitten varaajan täyttö (hanoista kuuma auki mahdollisen ilman poistamiseksi), virrat päälle halvan sähkön alettua.

Kiitos vastauksista!

 

[jetblack]

Ok, pitää varmasti kokeilla noin. Virrat pois, hanat auki kuumalta puolelta ja antaa valua. Kylmää vettä tilalle kunnes tuntuu sopivalta ja sitten vielä kylmä vesi kiinni varaajalle (ja tuo venttiili mikä on varolaiteryhmässä) ja antaa valua vielä hetken niin paine putoaa (vesipatsas), hanat kiinni ja varo pois (toivottavasti vakuumi auttaa). Tilalle sitten tämä: Varoventtiili Oras dn15 10 bar 430150

Tuo tiiviste vissiin mahdollistaa että saa sen juoksuputken aina alaspäin? Sitten varaajan täyttö (hanoista kuuma auki mahdollisen ilman poistamiseksi), virrat päälle halvan sähkön alettua.

Kiitos vastauksista!

suunnilleen noin, ja tuossa oraksessa on tiiviste valmiina niin senkuin vain kiertää paikoilleen niin että on tiivis ja oikeaan suuntaan. lämpimän veden käytön aikana on normaalia että varosta tippuu vettä.

 

[buko]

Miten se nyt on, kuinka väkevää lipeäliuosta voi/kannattaa lavuaareihin ja vessoihin kaataa ehkäisemään viemäritukoksia? Jossain joku kieltää ehdottomasti sen, mutta yleensä on kai fine. Annetaanko vaikuttaa joku puol tuntia ja sitten runsas vesihuuhtelu!?

 

[ramram]

suunnilleen noin, ja tuossa oraksessa on tiiviste valmiina niin senkuin vain kiertää paikoilleen niin että on tiivis ja oikeaan suuntaan. lämpimän veden käytön aikana on normaalia että varosta tippuu vettä.

No joo, tuli vaihdettua. Laitoin ensin tuon Oraksen sinne mutta sitten huomasin että sehän oli ihan erilainen se tiivistyspinta ja kierreosakin oli liian pitkä. Oraksessa on tiiviste tuossa kierteiden alussa ja alkuperäisessä rengastiiviste ihan lopussa. Ei muuta kuin katselemaan netistä uutta ja Puuilossa oli sellainen joka sopi ja myös tiivistyi. Pitää kuitenkin tilata alkuperäinen tuohon. Ei tullut hirveästi vettä kun irroitti varon, ei tainnut litraakaan tulla. Ilmeisesti tuo kuuma/kylmälinjasäätöventtiili sulkee lähes kokonaan kuuman puolen kun sen käänsi aivan "kylmälle".

Alkuperäinen:

Oras:

Puuilo:

 

[jetblack]

No joo, tuli vaihdettua. Laitoin ensin tuon Oraksen sinne mutta sitten huomasin että sehän oli ihan erilainen se tiivistyspinta ja kierreosakin oli liian pitkä. Oraksessa on tiiviste tuossa kierteiden alussa ja alkuperäisessä rengastiiviste ihan lopussa. Ei muuta kuin katselemaan netistä uutta ja Puuilossa oli sellainen joka sopi ja myös tiivistyi. Pitää kuitenkin tilata alkuperäinen tuohon. Ei tullut hirveästi vettä kun irroitti varon, ei tainnut litraakaan tulla. Ilmeisesti tuo kuuma/kylmälinjasäätöventtiili sulkee lähes kokonaan kuuman puolen kun sen käänsi aivan "kylmälle".

Alkuperäinen:




Oras:




Puuilo:

kyllänse oras olisi siinä toiminut, se tiivistää sen kierteen, O-renkaallisessa tiivistyy vasta kun on pohjassa ja ei välttämättä sovi kaikkiin paikkoihin.

 

[Kikero]

Onkos tälläseen patteriventtiiliin mahdollista saada ns kotikonstein älytermostaattia tilalle?

 

[kibe]

Ei tuohon saa äly eikä mitään muutakaan termostaattia. Katkaiset ilmeisesti kuuman käyttöveden, kierron ja vaihdat käsipyöräventtiilin tilalle termostaattiventtiilin (joka on suunniteltu käyttövedelle, suurin osa ei ole. Jos tuo on käyttövedessä, ei patterivedessä, pysyisin tuossa) .

 

[jetblack]

Ei tuohon saa äly eikä mitään muutakaan termostaattia. Katkaiset ilmeisesti kuuman käyttöveden, kierron ja vaihdat käsipyöräventtiilin tilalle termostaattiventtiilin.

Näyttää olevan TA:n rvo, sisäosan voi vaihtaa termostaattiseen paineet päällä jos on TA:n erikoisentyökalu. tai vedet poikki ja vaihtaa sisäosan. sitten menee kaikki M30x1. 5 kierteellä olevat älytermarit yleensä. tai vaihtaa koko venttiilin haluamakaeen.

mielestäni RVO:n calypso / trv3:n runko on sama.

Patteriventtiilin sisäosa IMI TA TRV-3

TRV-3 Calypso patteriventtiilin sisäosa.

www.k-rauta.fi

 

[Marquette]

Tiskiallas 80-luvun puolivälistä. Tässä on tämmöinen kupera sihti. Haluaisin sen tilalle "tavallisen" jotta saan tähänkin sellaisen tavallisen tulpan joka on siinä perus-helmiketjussa.

Voiko tuon vain ruuvata irti tuosta ruuvista ja laittaa tilalle kaupasta sellaisen tulppa-kelpoisen? Onko mahdollista että jokin hajoaa, kun en ole tämmöisiä koskaan tehnyt?

Mitä pitäisi mittailla, kun lähden kauppaan ostamaan tilalle uutta?

Kaljapurkki on koon arviointia varten .. reikäsihti on 2-3mm suurempi halkaisijaltaan kuin tölkki.

 

[jetblack]

Tiskiallas 80-luvun puolivälistä. Tässä on tämmöinen kupera sihti. Haluaisin sen tilalle "tavallisen" jotta saan tähänkin sellaisen tavallisen tulpan joka on siinä perus-helmiketjussa.

Voiko tuon vain ruuvata irti tuosta ruuvista ja laittaa tilalle kaupasta sellaisen tulppa-kelpoisen? Onko mahdollista että jokin hajoaa, kun en ole tämmöisiä koskaan tehnyt?

Mitä pitäisi mittailla, kun lähden kauppaan ostamaan tilalle uutta?

Kaljapurkki on koon arviointia varten .. reikäsihti on 2-3mm suurempi halkaisijaltaan kuin tölkki.

Tuo on yleensä sellainen kombo missä ylivuoto on toteutettu niin että toisessa altaassa on tulppa, ja jos se tulvii yli niin menee reunan yli tuohon altaaseen mitä ei pysty tulppaamaan, niissä ei ole erillistä ylivuotoa niinkuin nykyään on. mahdollista voi olla, riippuu millainen allas on ritilän alta ja alapuolelta.

rakmk D1 (nyttemmin kumottu) sanoi

4.2.1.2 Ohje
Lattiakaivottomassa tilassa oleva pesuallas tai muu allas, joka on varustettu ylivuotoaukolla, saadaan varustaa pohjatulpalla edellyttäen, että ylivuotoaukko pystyy viemäröimään 0,75-kertaisesti siihen johdetut normivirtaamat.

PREVEX KEITTIÖVESILUKKO PREVEX SMARTLOC 2-ALTAINEN 70mm SIHTI | Keittiövesilukot

Smartloc on täynnä huipputeknisiä ratkaisuja. Sileäpintaiset ovaaliputket parantavat virtausta ja estävät sakan kerääntymisen putkiin. Se on helppo asentaa, vie vähän tilaa ja voidaan puhdistaa ilman erikoistyökaluja.

www.onninen.fi