Vaihda koneeseen 19mm letku?Jatkokysymys aiempaan: poistoputken kiinnitys kiristimellä valutti vettä lattialle ja pitäisi löytää tähän joku pitävämpi ratkaisu.
Poistoletkun ja letkuliittimen väliin jää pari millimetriä väljää. Olisiko joku kuvanlainen ratkaisu olemassa johon poistoletkun voisi työntää ja joka menisi kiinni joko letkunippaan tai suoraan seinässä olevaan liittimeen?
Valitettavasti letku on kiinteästi kiinni koneessa eikä sitä pysty vaihtamaan. Yksi vaihtoehto olisi tietysti ostaa 19mm letku ja 22mm - 19mm jatkoliitin.
Itse jouduin yhden poistoletkun vaihtamaan ja puoli konetta piti purkaa ennen kuin pääsi liitokseen käsiksi. Eli voi se vaihto olla mahdollinen mutta vaatii vähän enemmän purkamista.
Joo itsekin joskus totesin purkamisen olevan liian työläs ja laitoin jatkoliittimen.
istumaan lattialle ja potkaisee niin kyllä se yleensä lähtee. Ruuvit korkkaa lattiasta. Jos ei lähde niin poraa kannat pois ja siirtoleukapihdeillä kiertää loput irti.
Saako ruuveja edes kiristettyä? Tuli mieleen että yrittäisi sitä ja koska ruuvit on ihan ruosteessa, niin ne menee helposti poikki = ongelma ratkaistu.
Ei niihin ruuveihin saa oikein mitään työkalua tarraamaan kumpaankaan suuntaan, ovat niin ruostuneita ainakin kannastaan että kanta vaan korkeintaan murenee.
Kunhan saa pöntön irti lattiasta, niin nostaa sitä etureunasta vähän ylöspäin? Ainakin suurin osa vedestä menisi viemäriin, jos ei kaikkikin?
märkäimurilla imaisee pois. käsipumpulla pumppaa pois. vessaharjalla tökkii enimmät pois ja sitten voi loput rättiin tai paperiin imeyttää ENNEN kuin ne on lattialla. Potkimalla ne on yleensä nopeiten lähtenyt.
Noniin, tänään kerkisi käydä potkimassa pönttöä. Muuten irtosi kyllä hienosti mutta yksi ruuvi ei meinannut antautua millään, sai repiä pönttöä suuntaan jos toiseen pitkän aikaa että viimeinen ruuvi antautui. Olisi varmaan lähtenyt helpommin jos olisi mahtunut toiselle puolelle pönttöä myös potkimaan mutta oli sen verran lähellä seinää ettei siltä puolelta oikein saanut potkittua.
Itselleni vastaten: laitoin vaihtoon sekä 20-vuotiaan varaajan että messinkiosat (+ muuten vaan kytköksissä tuohon olevat kuparitkin). Ilmeisesti mm. Varsinais-Suomessa sinkkikatoa ilmenee veden tyypin vuoksi ja ainakin vuosituhannen taitteessa on käytetty messinkiosia, jotka eivät ole olleet sinkkikadon kestäviä. Erityisesti kuumavesiputket kai ovat arempia tuolle ilmiölle. Aina oppii uutta.Edit: Kysäisenpäs näkemystä kuitenkin täältäkin, jos joku LVI-guru sattuisi paikalle:
Lämminvesivaraajan messinkiosiin oli ilmestynyt tällaisia valkoisia ”kekoja”. Kyseessä vaajat 20 vuotta vanha varaaja. Tutun putkarin mukaan näitä (sinkkikato?) alkaa ilmestyä alueen vesityypin vuoksi messinkiosiin kymmenessä vuodessa. Ei kuulemma aiheuta toimenpiteitä. Varaajan olen ajatellut vaihtaa muutaman vuoden päästä ja samalla toki vaihtuisivat ko. osatkin. Mahtaako tällainen olla kovinkin yleinen ilmiö? Vähän kieltämättä hirvittää jättää tuollaiset paikoilleen.
Tarkoitus olla tasainen sisälämpötila, lämmitys vesikiertoisella lattialämmityksellä ja termostaateilla säätö.
Hommaat tuonne talliin kompressori käyttöisen ilmankuivaimen jota käytät tarvittessa.
No joo koneellinen tulo & poisto onkin jo oma lukunsa. Lähinnä mietin poistopuhallin vs. poistopuhallin mainos-tv-LTO:lla...
Painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa? Sekin on käynyt mielessä. Onko kokemusta jostain hyvästä kuivaimesta?
Minulla on tuollainen Ilmankuivain TTK 75 ECO hyvä toimiva peli muuten mutta ensimmäinen hajosi jotain 5-6 vuoden ikäisenä,ostin kuitenkin toisen samanlaisen kun muuten olen ollut tyytyväinen.
Ah, en muistanut editoineeni linkkiä pois. Siis tämäntyylinen sisään ja ulos puhaltava ja mainostetaan ottavan lämpöä talteenkin.
Eli tässä mallissa on yksi puhallin, joka jaksotetusti vuoroin hoitaa raittiin puhallusta sisään ja poiston puhallusta ulos.
Pitää olla melko tehokas kuivain, erityisesti maltillisissa lämpötiloissa, että kuivaa riittävän nopeasti. Suurin osa kompressorikuivaimista on melko tehottomia puolilämpimässä tilassa ja kuivauskyky ilmoitetaan aina optimioloihin. Kuivaimella pitää olla mahdollisuus kiinteään poistoletkuun, jotta hommassa on järkeä.
Piti oikein tänne tulla kertomaan että taisin löytää sattumalta "tukoksen" tässä viemärissä. Nimittäin sattuu olemaan khh:n ja pesuhuoneen viemärin hajotukset alakerrassa pannuhuoneessa & sen viereisessä varastotilassa ja huomasin että pesuhuoneen lattiakaivon viemäröinnin yksi osa oli aivan perskaadolla.
Juu, eihän sitä kukaan osaa ajatuksia lukea, luulin pistäneeni sen linkin siihen ekaan viestiin mutta varmaan epähuomiossa klikkasin sen siitä pois.
Hmm, mulla tallissa on neliömetrejä 60. Eli kaksi autopaikkaa ja mahdollisuus vielä eristää siihen varastopääty väliseinällä (mitä en varmaankaan ole tekemässä). Joten kuulostaa siltä ettei tuossa välttämättä tehot riitä..
Jos kokonaan haluaa kuivaimen varaan laskea niin saattaa aika järeän laitteen joutua hankkimaan. Toisaalta hyötysuhde paranee kun on enemmän kuivattavaa (ja jos lämpötilaa pitää korkeampana). Ei tuo ero pinta-alassa vielä tee suurta eroa, jos kuivain vaan ehtii pyörittää tilassa olevaa ilmaa kennon läpi, joten totuus selviäisi lähinnä testaamalla. Tuo minunkin kuivain on noin 120 neliölle mitoitettu.
Hmm, joo vois se hyvä lisä olla joka tapauksessa. Tavoite pitää tallia jossain +17..19°C:ssa lämmityskaudella ja antaa kesällä huidella missä huitelee. Ehkä mietin yhdistelmää kuivain + tollanen "LTO"-puhallin. Se pelkkä poistopuhallin ilman LTO:ta ei nyt kuitenkaan niin suuri säästö ole tohon LTO:hon verrattuna.
Omien yli 10 vuoden kokemusten perusteella suosittelen. Tärkeintä on että autot eivät jää muhimaan. Ensimmäinen auto mitä tallissa pidettiin ruostui ennen aikojaan (vaikka oli kyllä ruostumisherkkä Golf VI). Seuraava ei sitten ollenkaan. Nykyään pidän lämmön alarajan noin 10C lämmityskaudella ja kuivaan niin paljon kuin laitteista lähtee. Pysyvillä plussakeleillä saatan pitää myös tallin ovea raollaan jos ulkona on kuivaa ilmaa tarjolla.
Tämä on nyt korjattu, ilmeisesti moottori asennettu väärinpäin, kun kanavat on puhdistettu samaan aikaan uuden koneen asennuksen jälkeen. Eli puhdistuksen tehnyt firma on purkanut tuota konetta sen verta, että eivät ole osanneet koota konetta oikein.Tänään tuli LVI-asentaja tekemään SFP-raporttia uuden Valloxin tiimoilta ja kun puhuttiin ohi aiheen ja sanoin, että kone sulattaa itseään todella usein, niin asentaja huomasi että kun IV-kone on lämmöntalteenotto -tilassa, kone laittaakin ohituksen päälle. Eli laite toimii ns. ristiin ja koko talven lämmöntalteenotot mennyt harakoille, ihmekkään että sähköä kuluu kun vastus koko ajan päällä.
Sanoi että ilmeisesti tehtaalla kytketty ristiin kaapelit ja tilaa siihen Valloxin huollon katsomaan, onko muilla käynyt ikinä näin? Asentaja kehui, että yhden kerran on tälläinen tapaus tullut vastaan.
Vähän laajempi kuva voisi oli hyvä. sen tuosta voi sanoa että on suljetun järjestelmän pumppu. Onko puskurisäiliötä? sen lataus pumppu koneessa ja tuo sitten lämmityksen pumppu mahdollisesti. Mistä putket tulee ja minne ne menee, ei selviä kuvasta. onko kytkentäkaaviota?Tämä on ilmeisesti vesikiertoisen lattialämmityksen kiertovesipumppu? Onkohan se ihan ok silloin tällöin sulkea esim vuorokaudeksi? Siitä kuuluu ärsyttävää jurnutusta seinän toiselle puolelle vierashuoneeseen... Vaikka ihan ehjän kuuloinen sinänsä, mutta eräitä vakiovieraita ärsyttää.
Talossa maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys kahdessa kerroksessa. Nibessäkin kiertovesipumppu ymmärtääkseni, mikä on sen tehtävä tässä yhtälössä?
Ottaisitko kuvan siihen seinään kiinnitetyistä kannakkeista
Sen perusteella mitä itse olen noita pumppuja nähnyt ja kuullut niin niistä ei lähde minkäänlaista ääntä. Meillä on eri valmistajan tekele mistä lähtee hyvin mieto surina mutta eipä sekään mihinkään seinän taakse kantaudu. Sen sijaan meidän viimeisiään vetelevä lämminvesikierron pumppu pitää sellaista rouskutusta, että ei jää epäselväksi seinän toisella puolella sen toiminta. En vain jaksa sitä alkaa uusimaan, kun pidän muutenkin aina sammutettuna.
Nopealla vilkaisulla Grundfoss Alpha2 25-60 N 180 näyttäisi ottavan virtaa max 34W ja tuohon UPEen on leimattu 100W. Sama pumppausteho kai noissa on.
Sinälläänhän tuo on ok pumppu vaikka sähkökattilaan.Tai kolmeksin vastaava. Edullisempi, ja suomalainen yritys.
Pesuhuone on tuo ensimmäinen. Siinä ei yleensä ole säädintä, koska siellä toki halutaan aina olevan lämpöä. Sen saa kiinni tuosta käsipyörästä. Voisiko KH olla kodinhoitohuone (eteinen) tms?Asun ensimmäistä kertaa elämässäni asunnossa, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys (jonka toiminnasta en ymmärrä juuri mitään), ja kuvassa sen jakotukki. Jakotukissa merkinnät vasemmalta oikealle PH, MH, MH, OH, KH, OH ja MH. Asunnosta löytyy termostaatit olohuoneesta, ja kolmesta makuuhuoneesta. Muutama (todennäköisesti) tyhmä kysymys tästä tuli mieleen:
1. Ilmeisesti jokaisesta termostaatista tulee piuha yhteen noista ylemmän rivin RBM mutikoista? Minkähän takia noita on tuossa 5 kappaletta, kun termostaatteja asunnossa on vain 4? Lisäksi mietin, miksi noita OH piirejä mahtaa olla kaksi, kun olohuone on hyvin pieni, avokeittiön kanssa yhteistä tilaa.
2. Pesuhuoneen lattia tuntuu hieman viileältä omaan makuun, ja pesuhuoneesta ei termostaattia löydy. Ilmeisesti ainoa keino säätää tätä on suoraan jakotukista? Hieman hämmentää nuo jakotukin merkinnät PH ja KH. Olettaisin tuon PH:n meinaavan pesuhuonetta, koska siitä tuo RBM säätömutikka puuttuu. Tiedä sitten mitä tuo KH meinaa, toki se voisi tarkoittaa kylpyhuonetta myös. Tuossa KH:n yläpuolella toisaalta lukee vain K, joka taas voisi meinata keittiötä. Keittiön seinässä ei kuitenkaan ole omaa termostaattia.
3. Tuossa alemmalla rivillä on jokaisen piirin kohdalla tuo asteikko 1-5. Mitä tämä indikoi? Virtausta, veden määrää?
Kiitos jos joku jaksaa selittää tyhmälle näitä. Varmaan nämä selviäisi helpoiten, jos olisi piirrustukset tallessa jossa nuo lämmityspiirit näkyvät, mutta niitä ei nyt tähän hätään ole saatavilla.
KH voisi periaatteessa tarkoittaa "kodinhoitohuonetta" joka on kyllä periaatteessa samassa tilassa pesuhuoneen kanssa, eikä erillinen "huone". Silläkään ei tosin oma termostaattia ole. Tosiaan tuo pesuhuone tuntui etenkin kuukauden takaisten pakkasten aikana melko viileältä verrattuna esim makuuhuoneisiin, joten ihan mielellään sinne lisäisin hieman vielä enemmän lämpöä.
Itsekin olen lähiaikoina ihmetellyt kaikenlaisia epästandardeja lyhenteitä kun olen erään omakotitalon kuvia ja papereita katsellut. Jotain huomioita ja veikkauksia noista lyhenteistä:
