Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Näistä pätkääkään tietämättömälle ei kyllä auennut tämä. Taidan ostaa tuon jeipasterin linkkaaman osan ja katson miltä tuo säätöosa näyttää.

Tälläisestä varmaan selviää ilman ammattilaista?

ota imusuoja pois ja ejektori juoksuputki tilalle. ja vasta sen jälkeen jos kokoajan vuotaa läpi niin sitten säätöosan vaihto.

 
Keittiöhana vaihdettu putkimiehen toimesta, ongelma ei kuitenkaan poistunut. Eli keittiöhanan päästä tippuu tippa noin vartin välein, ja lakkaa ehkä tunnissa parissa kun sitä ei käytä. Mistä muusta tuo pieni tiputtelu johtuu, vai onko normaalia? Jos tuota hanan vartta läppäsee, niin sieltä lentää pisaroita niin kauan kun jatkaa lätkiä. Oletin että vika olisi ollut hanassa.
 
Keittiöhana vaihdettu putkimiehen toimesta, ongelma ei kuitenkaan poistunut. Eli keittiöhanan päästä tippuu tippa noin vartin välein, ja lakkaa ehkä tunnissa parissa kun sitä ei käytä. Mistä muusta tuo pieni tiputtelu johtuu, vai onko normaalia? Jos tuota hanan vartta läppäsee, niin sieltä lentää pisaroita niin kauan kun jatkaa lätkiä. Oletin että vika olisi ollut hanassa.

poresuuttimessa jäännösvettä. täysin normaalia. jäähän mulkun päähänkin aina tippa housuihin valutettavaksi jos ei kunnolla ravista.
 
Keittiöhana vaihdettu putkimiehen toimesta, ongelma ei kuitenkaan poistunut. Eli keittiöhanan päästä tippuu tippa noin vartin välein, ja lakkaa ehkä tunnissa parissa kun sitä ei käytä. Mistä muusta tuo pieni tiputtelu johtuu, vai onko normaalia? Jos tuota hanan vartta läppäsee, niin sieltä lentää pisaroita niin kauan kun jatkaa lätkiä. Oletin että vika olisi ollut hanassa.
Kyseessä taitaa olla kaarihana?jos näin niin on yleistä että poresuutin päästää juoksuputken tyhjäksi pikkuhiljaa
 
Saako (ja miten) jäspi tehowatti ilma-vesilämpöpumpun ohjelmoitua käyttämään vain päiväsähköä veden lämmitykseen?
 
Tietämättömänä kyselen jos joku osaisi avata asiaa. Suht vanha kohde, kaiketi joskus 70-luvulla rakenettu kerrostaloasunto. Putkiremonttia tehty 5v sitten, uudet käyttövesiputket tuolloin laitettu. Keittiön tiskialtaan alapuoli on kauttaaltaan vaalean kerroksen peitossa, kts kuva. 1683277156570.jpg

Todella tiukkaa ja kovaa tavaraa, pyyhkimällä ei lähde. Kerros peittää koko lavuaaritason alaosan lavuaareineen, muutamaa kohtaa lukuunottamatta josta metallia näkyy. Liekkö kyseessä kalkkia/muuta likaa, uskaltaako raapia pois esim teräsvillan/karhunkielen ym kanssa?
 
Taitaa olla tullut ihan tehtaalta asti. Ohut metalliallas kolisee aika paljon niin ainakin osaan altaista lisätään vaimennusta/jäykistettä. Vähän samaan tapaan kun autojen peltejä vaimennetaan.
 
Kiitos, tämäkin epäilys kävi mielessä, kun ilmenee niin tasaisesti kauttaaltaan. Pari kohtaa kuitenkin vuosikymmenten saatossa ilmeisesti karissut.
 
Ongelmana on lattiakaivoista tuleva haju! Haju ei tule viemäristä, vaan kaivossa olevasta vedestä! Talo on neljä vuotta vanha ja Wc:n ja kylpyhuoneen lattiakaivot alkava haista puhdistuksen jälkeen noin viikossa. Molempiin kaivoihin menevät vedet myös käsienpesualtaista ja hajun ilmetessä kaivoissa näkyy vaaleaa peitettä pinnoilla. Tiloissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Saako nuo käsienpesualtaiden vedet mennä tuonne lattiakaivoon?
 
Eihän sieltä kylppärin lattiakaivosta puutu se huoltoaukon kumitulppa? Se tuppaa itsellä lähteä usein uimaan sinne lattiakaivoon, ja silloin viemärin hajut pääsee suoraan sisään.
 
Ikkunoiden huurtumisesta kyselisin. Kyseessä on uudehko taloyhtiö, jossa on alusta saakka ollut ongelmana, että osassa ikkunoista uloimman lasin sisäpinta huurtuu (ja pakkasilla myös jäätyy) syksystä kevääseen. Rakentaja syyttää ilmanvaihtoa, vaikka samaan syssyyn toteaa että iv on aikanaan mitattu ja säädetty, ja siihen vedoten kieltäytyy mittauttamasta ja säätämästä sitä uudelleen (asuntokohtainen koneellinen tulo ja poisto LTO:lla). Ihmettelen myös sitä, että jos syy olisi asunnosa vallitsevan ylipaineen, miksei kaikki ikkunat huurru? Toisaalta rakentaja syyttää myös ikkunoiden asennusta ja tiivisteitä, eli että karmit olisi säätämättä ja/tai tiivisteet falskaa. Jossakin asunnossa ikkunoita oli vaihdettu ja jossakin korjailtu karmien asennusta, ja nämä olivat poistaneet ongelman. Ikkunavalmistaja pesee kätensä.

Mitähän tässä nyt pitäisi osata vaatia ja keneltä, että ongelma saataisiin ratkaistua?
 
Ikkunoiden huurtumisesta kyselisin. Kyseessä on uudehko taloyhtiö, jossa on alusta saakka ollut ongelmana, että osassa ikkunoista uloimman lasin sisäpinta huurtuu (ja pakkasilla myös jäätyy) syksystä kevääseen. Rakentaja syyttää ilmanvaihtoa, vaikka samaan syssyyn toteaa että iv on aikanaan mitattu ja säädetty, ja siihen vedoten kieltäytyy mittauttamasta ja säätämästä sitä uudelleen (asuntokohtainen koneellinen tulo ja poisto LTO:lla). Ihmettelen myös sitä, että jos syy olisi asunnosa vallitsevan ylipaineen, miksei kaikki ikkunat huurru? Toisaalta rakentaja syyttää myös ikkunoiden asennusta ja tiivisteitä, eli että karmit olisi säätämättä ja/tai tiivisteet falskaa. Jossakin asunnossa ikkunoita oli vaihdettu ja jossakin korjailtu karmien asennusta, ja nämä olivat poistaneet ongelman. Ikkunavalmistaja pesee kätensä.

Mitähän tässä nyt pitäisi osata vaatia ja keneltä, että ongelma saataisiin ratkaistua?

Tarkemmin ei ollut määritelty mitä uudehko tarkoittaa mutta rakentajalta näiden korjausta vaaditaan. Rakentaja voi tarvittaessa keskustella ikkunoiden asentajien tai IV-järjestelmän säätäneiden urakoisijoiden kanssa.
 
Ikkunoiden huurtumisesta kyselisin. Kyseessä on uudehko taloyhtiö, jossa on alusta saakka ollut ongelmana, että osassa ikkunoista uloimman lasin sisäpinta huurtuu (ja pakkasilla myös jäätyy) syksystä kevääseen. Rakentaja syyttää ilmanvaihtoa, vaikka samaan syssyyn toteaa että iv on aikanaan mitattu ja säädetty, ja siihen vedoten kieltäytyy mittauttamasta ja säätämästä sitä uudelleen (asuntokohtainen koneellinen tulo ja poisto LTO:lla). Ihmettelen myös sitä, että jos syy olisi asunnosa vallitsevan ylipaineen, miksei kaikki ikkunat huurru? Toisaalta rakentaja syyttää myös ikkunoiden asennusta ja tiivisteitä, eli että karmit olisi säätämättä ja/tai tiivisteet falskaa. Jossakin asunnossa ikkunoita oli vaihdettu ja jossakin korjailtu karmien asennusta, ja nämä olivat poistaneet ongelman. Ikkunavalmistaja pesee kätensä.

Mitähän tässä nyt pitäisi osata vaatia ja keneltä, että ongelma saataisiin ratkaistua?

mulla oli yks tommonen ikkuna ja siinä syy oli ihan vaan päin peetä tehty asennus, vähän sisältä kun karmia raotti niin pysty suoraan katselee pikku raosta ulkoilmaa. Sisältä ei huurtunu mutta kovalla pakkasella veti jäähän se ulomman lasin sisäpinta.
 
mulla oli yks tommonen ikkuna ja siinä syy oli ihan vaan päin peetä tehty asennus, vähän sisältä kun karmia raotti niin pysty suoraan katselee pikku raosta ulkoilmaa. Sisältä ei huurtunu mutta kovalla pakkasella veti jäähän se ulomman lasin sisäpinta.
Juuri tätä tekee meilläkin. Lueskelin internjetsistä potentiaalisia syitä ja pystyin kotikonstein sulkemaan pois ainakin asunnon ylipaineen ja puutteelisen sisäkarmin tiiviyden. Aion siis edelleen jatkaa sen vaatimista, että mahdollinen asennusvirhe selvitetään.
 
Syksyllä edullinen sähkösoppari loppuu, niin olisi tarkoitus alkaa optimoimaan LVV ohjausta. Optimointiin olisi hyvä saada kuuman veden lämpötila, niin onko LVV varustettu ylimääräisillä mittayhteillä? Onko tietoa missä LVV mallissa voisi olla mahdollisuus lämpötilan mittaamiseen (LVV voisi uusia kokonaan, kun on niin vanha).
 
Syksyllä edullinen sähkösoppari loppuu, niin olisi tarkoitus alkaa optimoimaan LVV ohjausta. Optimointiin olisi hyvä saada kuuman veden lämpötila, niin onko LVV varustettu ylimääräisillä mittayhteillä? Onko tietoa missä LVV mallissa voisi olla mahdollisuus lämpötilan mittaamiseen (LVV voisi uusia kokonaan, kun on niin vanha).
Sähkövastuksilla lämmitys ?
Ilmeisesti ajatus sellaisesta varaajasta jossa perus termarit ja ajatus se säätää kuumaksi, ja sitten erillisellä automatiikalla välillä salli matalammat lämmöt. Eli itse toteuttaa erillisella automatiikalla noita sähkönhinta optimointeja, mutta myös turvata lämpimän veden riittävyys.

Liikkeestä varmaan kysyä, ei heittää ehdotuksia, mutta jos ei ylimääräistä, niin hätäpaikkona käyttää mittarin yhdettä , jos luottaa sitten oman automatiikan näyttöön.

Menevän, kiertovedenpaluulämpötila, voi usein riittävästi mittailla putken pinnasta, ja jos mittaa ennen lämmönsäätöventtiiliä, niin riittäiskö se. (ei tarvi putkaria pyyttää lisään yhteitä.)


Ikkunoiden huurtumisesta kyselisin. Kyseessä on uudehko taloyhtiö, jossa on alusta saakka ollut ongelmana, että osassa ikkunoista uloimman lasin sisäpinta huurtuu (ja pakkasilla myös jäätyy) syksystä kevääseen. Rakentaja syyttää ilmanvaihtoa, vaikka samaan syssyyn toteaa että iv on aikanaan mitattu ja säädetty, ja siihen vedoten kieltäytyy mittauttamasta ja säätämästä sitä uudelleen (asuntokohtainen koneellinen tulo ja poisto LTO:lla). Ihmettelen myös sitä, että jos syy olisi asunnosa vallitsevan ylipaineen, miksei kaikki ikkunat huurru? Toisaalta rakentaja syyttää myös ikkunoiden asennusta ja tiivisteitä, eli että karmit olisi säätämättä ja/tai tiivisteet falskaa. Jossakin asunnossa ikkunoita oli vaihdettu ja jossakin korjailtu karmien asennusta, ja nämä olivat poistaneet ongelman. Ikkunavalmistaja pesee kätensä.

Mitähän tässä nyt pitäisi osata vaatia ja keneltä, että ongelma saataisiin ratkaistua?
Maalikkona käsitys ettei ihan tavatonta.

Jos ilmanvaihto on tasapainossa, lievä alipaine, niin voi silti jotkin modernit ikkunat huurtua, jos ja kun niissä ei ole vanhaan malliin tuuletusreikiä. Kerros, ilmansuunta, avoin ympäristö, puustoa.

Mutta homman selvittelu taitaa alkaa siitä ilmanvaihdon tarkistamisesta, ja asukkaalta kysyä mitä asentoja käyttää, eli pitääkö koneen kotona/tehostus asennoissa.

Jos uudiskohde, ja käyttöohjeiden mukaan, ja IV koneiden huolto hoidettu (mm. suodattimet), niin sinne painetta, mistä jo olet kysellytkin.
 
Viimeksi muokattu:
Sähkövastuksilla lämmitys ?
Ilmeisesti ajatus sellaisesta varaajasta jossa perus termarit ja ajatus se säätää kuumaksi, ja sitten erillisellä automatiikalla välillä salli matalammat lämmöt. Eli itse toteuttaa erillisella automatiikalla noita sähkönhinta optimointeja, mutta myös turvata lämpimän veden riittävyys.

Liikkeestä varmaan kysyä, ei heittää ehdotuksia, mutta jos ei ylimääräistä, niin hätäpaikkona käyttää mittarin yhdettä , jos luottaa sitten oman automatiikan näyttöön.

Menevän, kiertovedenpaluulämpötila, voi usein riittävästi mittailla putken pinnasta, ja jos mittaa ennen lämmönsäätöventtiiliä, niin riittäiskö se. (ei tarvi putkaria pyyttää lisään yhteitä.)
Minulla lämpiää vain käyttövesi siinä varaajassa, niin ei ole mitään kiertopiiriä. En luota noihin softiin niin paljoa, että ottaisin varjaan oman kilikoliohjauksen pois. Tarkoituksena olisi HomeAsisstantilla ohjailla shellyn palikalla varaajan kontaktoria.
 
Minulla lämpiää vain käyttövesi siinä varaajassa, niin ei ole mitään kiertopiiriä. En luota noihin softiin niin paljoa, että ottaisin varjaan oman kilikoliohjauksen pois. Tarkoituksena olisi HomeAsisstantilla ohjailla shellyn palikalla varaajan kontaktoria.
Ihan hyvä ajatus, ilmeisesti kovin isoa varaajaa et ole hankkimassa, viimevuosisadalla yösähkö käytössä käytettiin sen verran isoa varaajaa että riittii päiväksi, ja manuaalisesti sitten päälle jos isot suihkupileet.
Pienissä varaajissa ei taida edes noita mittareitaolla, toivotaan että jollain lukijalla on tiedossa, en täysin ylläty jos liikkeessäkin tulee ei oota, en tosin ylläty siitäkään että nykyään olisi tarjontaa.

Vinkkien saamista varten voisit vähän laittaa haarukkaa minkä kokoinen (litrat, tila), minkä mallinen, minne sijoitus.


Hätäpaikkona siten mitata sitä menovettä ennen lämmönsäätöventtiiliä (varaajan päästä), ja säätöventtiilin jälkeen. Oletus kuitenkin se että varaaja on sen kokoinen että sillä nyt normisti osanpäivän kulutuksesta hanskaat. (että optimoinnissa jotain ideaa).

Vai onko ideana se että "poissaollessa" voisi pitää minimi lämpötilan, eikä niinkään jonkin pörssisähkön hintaan reagointi.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hyvä ajatus, ilmeisesti kovin isoa varaajaa et ole hankkimassa, viimevuosisadalla yösähkö käytössä käytettiin sen verran isoa varaajaa että riittii päiväksi, ja manuaalisesti sitten päälle jos isot suihkupileet.
Pienissä varaajissa ei taida edes noita mittareitaolla, toivotaan että jollain lukijalla on tiedossa, en täysin ylläty jos liikkeessäkin tulee ei oota, en tosin ylläty siitäkään että nykyään olisi tarjontaa.

Vinkkien saamista varten voisit vähän laittaa haarukkaa minkä kokoinen (litrat, tila), minkä mallinen, minne sijoitus.


Hätäpaikkona siten mitata sitä menovettä ennen lämmönsäätöventtiiliä (varaajan päästä), ja säätöventtiilin jälkeen.
Tuommoinen 300L varaaja se on. Epäilen että se on rikki kun yöllä 4h lämmityksellä ei tule enää illalla kuumaa vettä vaikka vettä ei ole käytetty. Mikäli tuota mittausta saa helpolla lisättyä, niin täytyy vain mennä vuorokauden edullisimman hinnan mukaan.
 
Tuommoinen 300L varaaja se on. Epäilen että se on rikki kun yöllä 4h lämmityksellä ei tule enää illalla kuumaa vettä vaikka vettä ei ole käytetty. Mikäli tuota mittausta saa helpolla lisättyä, niin täytyy vain mennä vuorokauden edullisimman hinnan mukaan.
Päivitin vähän aiempaa postausta.
Onko kyse minkätehoisesta varaajasta. Jos se lämittää, niin tuskin totaali rikki, jos tehot kyykänneet, niin vastus, vastuksia poispelistä.

Jos aina ollut tuollainen ja yksivaiheinen, niin voi olla vain liianlyhyt aika. tai termari liukunut, jos siis termari katkaisee lämmityksen 4h jälkeen. Oletko mitannut kuinka kuumaa vettä varaajasta lähtee, (siitä lähtevästä putkesta, silloin kun laskee kuumaavettä)

En tiedä kuinka noissa kerrostuu vesi, ja ilmeisesti on täynnä vettä.

Edit:
Siis jos ei ole käytetty vettä, ja kuumavesi jäähtyy päivässä, niin kyse jostain muusta, onko kunnan vesi, vai oma vesi, lämpiääkö kylmänpuolen putket.
 
Päivitin vähän aiempaa postausta.
Onko kyse minkätehoisesta varaajasta. Jos se lämittää, niin tuskin totaali rikki, jos tehot kyykänneet, niin vastus, vastuksia poispelistä.

Jos aina ollut tuollainen ja yksivaiheinen, niin voi olla vain liianlyhyt aika. tai termari liukunut, jos siis termari katkaisee lämmityksen 4h jälkeen. Oletko mitannut kuinka kuumaa vettä varaajasta lähtee, (siitä lähtevästä putkesta, silloin kun laskee kuumaavettä)

En tiedä kuinka noissa kerrostuu vesi, ja ilmeisesti on täynnä vettä.

Edit:
Siis jos ei ole käytetty vettä, ja kuumavesi jäähtyy päivässä, niin kyse jostain muusta, onko kunnan vesi, vai oma vesi, lämpiääkö kylmänpuolen putket.
3kW 3~ 400V lämmitin. Näen sähkönkulutuksen ja kyllä se hörppää öisin sen useamman kWh sähköä. Tuossa pöntössä kusee tuo LVI puolen homma. Olen komennuksella ulkomailla, niin laitoin kotona käydessäni varaajan toimimaan kellon ympärin. Täytyy tutkia tuota varajaa kun pääsen kesälomille. Tai sitten tilaan uuden asennettuna vaan.
 
Kannattaa tarkistaa varoventtiilli ettei se vaan tiputa koko aikaa. Toinen vaihtoehto on että on puhki mutta tuo kyllä pitäisi tulla helposti ilmi.
Ei noissa perusmalleissa mitään ylimääräisiä yhteitä ole lisäantureille. Siitä ei tietoa minkä kokoiset termostaatti ja lämpötilarajoittinen anturi ovat, mahtuuko samaan taskuun vielä yksi anturi.
 
Oraksen vesipostiventtiili täytyi irrottaa, ja siinä yhteydessä seinän läpi menvän 18 mm kupariputken ja sisäpuolella olevan venttiiliosan yhdistävän helmiliittimen mutteri halkesi kahteen osaan. Oletin, että helmiliittimet on kaikki samoja, joten hain kaupasta Opal-merkkisen 18 mm helmiliittimen, josta ajattelin ottavani uuden mutterin.

Vaan sepä ei sopinutkaan. Tarkempi mittaus osoitti, että kierteiden halkaisijat ovat molemmissa lähes samat, mutta Oraksen kierteen nousu on 1,5 mm, mutta Opalissa nousu on 14 TPI (~1,8 mm).

Miten tätä lähtisi ratkaisemaan? Oraksella ei näytä olevan varaosana saatavanma kuin koko venttiiliä.
 
Kokeile nyt vaikka ihan vaan ekana toisen merkkistä mutteria. Eiköhän jostain hyvin varustellusta rautakaupasta löydy toisen merkkistä. Tai tilaat jostain nettilvi kaupasta.
 
Oraksen vesipostiventtiili täytyi irrottaa, ja siinä yhteydessä seinän läpi menvän 18 mm kupariputken ja sisäpuolella olevan venttiiliosan yhdistävän helmiliittimen mutteri halkesi kahteen osaan. Oletin, että helmiliittimet on kaikki samoja, joten hain kaupasta Opal-merkkisen 18 mm helmiliittimen, josta ajattelin ottavani uuden mutterin.

Vaan sepä ei sopinutkaan. Tarkempi mittaus osoitti, että kierteiden halkaisijat ovat molemmissa lähes samat, mutta Oraksen kierteen nousu on 1,5 mm, mutta Opalissa nousu on 14 TPI (~1,8 mm).

Miten tätä lähtisi ratkaisemaan? Oraksella ei näytä olevan varaosana saatavanma kuin koko venttiiliä.

oraksen vesiposti ja esim oraksen syöttösekoitusventtiili käyttää eri kierrettä kuin kaikki muut putkiosat. ei myydä kaupassa irtona, tai tukkureilla. siksi olen säästänyt niitä erikseen kun ei niitä saa mistään.
IMG20230604171759.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Muistaakseni comisa merkkisessä puserrusliittimessä on sama kierre kuin oraksen mutterissa.
 
Oras jokin malli vuodelta 2004 tiputtaa hieman juoksuputken päästä. Ilmeisesti vasemmalla oleva käyttöventtiili vuotaa? Ei kuitenkaa tuo vasemman venttiilin kansi lähde irti ulospäin vetämällä. Oikean puolen termostaattiventtiilin kansi lähti suht helposti. Ei viitsisi putkaria tämmöisen takia pelkästään...
 

Liitteet

  • IMG_20230609_143554.jpg
    IMG_20230609_143554.jpg
    171,9 KB · Luettu: 51
Oras jokin malli vuodelta 2004 tiputtaa hieman juoksuputken päästä. Ilmeisesti vasemmalla oleva käyttöventtiili vuotaa? Ei kuitenkaa tuo vasemman venttiilin kansi lähde irti ulospäin vetämällä. Oikean puolen termostaattiventtiilin kansi lähti suht helposti. Ei viitsisi putkaria tämmöisen takia pelkästään...
Kahvojen pitäisi lähteä ihan vetämällä. Käyttöventtiili on numero 109898. Vaihtamiseen tarvitsee 17mm hylsyn.
 
Oras jokin malli vuodelta 2004 tiputtaa hieman juoksuputken päästä. Ilmeisesti vasemmalla oleva käyttöventtiili vuotaa? Ei kuitenkaa tuo vasemman venttiilin kansi lähde irti ulospäin vetämällä. Oikean puolen termostaattiventtiilin kansi lähti suht helposti. Ei viitsisi putkaria tämmöisen takia pelkästään...
Käsikahva lähtee ihan vetämällä. Välillä toki kalkkeentunut sen verran, että tosi jähmeä.
 
voimaa vaan peliin tai sitten ruuvarilla väliin. on tosiaan välillä niin tiukassa kun muovit kovettuneet että saa repiä ihan tosissaan. Screenshot_2023-06-11-12-05-10-41_f541918c7893c52dbd1ee5d319333948.jpg
 
Hajotin tuon pohjaosan. Miten se tulisi aukaista? Mikä osan nimi ja mistä uusi. Oras hana.
 

Liitteet

  • 20230608_115657.jpg
    20230608_115657.jpg
    142,2 KB · Luettu: 99
Hana ei vaikuta asiaan. Altaan pohjaventtiili on osan nimi. Vesilukko on joko tuossa kiinni ruuvilla tai tuon pohjassa on 1 1/4 kierre. Selvitä se ekana
 

Hetkinen, onko tähän vesipostiin saatavilla jotain pikalukkoa vai pitääkö tuohon sillä letkunkiristäjällä liittää kumiletku?

Olin eka, että kyllä kait se tollanen Gardena Liano tohon suoraan asettuu, mutta eipä asetukaan.
 

Liitteet

  • poista.jpg
    poista.jpg
    550,5 KB · Luettu: 89

Hetkinen, onko tähän vesipostiin saatavilla jotain pikalukkoa vai pitääkö tuohon sillä letkunkiristäjällä liittää kumiletku?

Olin eka, että kyllä kait se tollanen Gardena Liano tohon suoraan asettuu, mutta eipä asetukaan.

Ota tuo letkuliitin pois ja sen tilalle pikaliittimeen sopiva liitin tilalle?
 
Hajotin tuon pohjaosan. Miten se tulisi aukaista? Mikä osan nimi ja mistä uusi. Oras hana.


esim. tuollainen tilalle, sopii 1 1/4 kierrekiinnitykseen tai heittämällä alaosan mäkeen sopii ruuvikiinnitykseen.
 

Hetkinen, onko tähän vesipostiin saatavilla jotain pikalukkoa vai pitääkö tuohon sillä letkunkiristäjällä liittää kumiletku?

Olin eka, että kyllä kait se tollanen Gardena Liano tohon suoraan asettuu, mutta eipä asetukaan.

letkuliitin irti ja 1/2 sisäkierre pikaliitin kiinni, letkuun sopiva vastakappale.

 
tee haara ihan ht osilla, haara ja liukumuhvi niin saat paikoilleen. ja tuloputken sitten teet sopivilla osilla.
 

Liitteet

  • Screenshot_2023-06-14-06-50-07-03_3aea4af51f236e4932235fdada7d1643.jpg
    Screenshot_2023-06-14-06-50-07-03_3aea4af51f236e4932235fdada7d1643.jpg
    125,9 KB · Luettu: 47
Haaran voi tehdä kyllä HT osilla, mutta voinko liittää varmasti tuohon haaraan taipuisaa sadevesiputkea?

Vastataan itselle: kyllä voi ja hyvä tuli. :)
 
Viimeksi muokattu:

Hetkinen, onko tähän vesipostiin saatavilla jotain pikalukkoa vai pitääkö tuohon sillä letkunkiristäjällä liittää kumiletku?

Olin eka, että kyllä kait se tollanen Gardena Liano tohon suoraan asettuu, mutta eipä asetukaan.

letkuliitin irti ja 1/2 sisäkierre pikaliitin kiinni, letkuun sopiva vastakappale.


Niin siis millainen liitin pitää ostaa tuohon "ulkovesipostin" liittimen päähän? Millä se normaalisti kiinnitetään? Vai onko ne aina kiinnitetty jollain letkunkiristimillä?

Haluaisin tuon gardena lianon siihen kiinni ihan vaan. Muissa vesiposteissa tuli käytettyä letkunkiristintä/klemmaria, niin en ole näihin pikaliittimiin perehtynyt.. Eli saako tohon siis jonku mallin, joka pysyy kiinnikin tuossa vai pitääkö nimenomaan vesipostin pää kiinnittää ns. mekaanisesti kiristimellä?
 
Niin siis millainen liitin pitää ostaa tuohon "ulkovesipostin" liittimen päähän? Millä se normaalisti kiinnitetään? Vai onko ne aina kiinnitetty jollain letkunkiristimillä?

Haluaisin tuon gardena lianon siihen kiinni ihan vaan. Muissa vesiposteissa tuli käytettyä letkunkiristintä/klemmaria, niin en ole näihin pikaliittimiin perehtynyt.. Eli saako tohon siis jonk jotainåu mallin, joka pysyy kiinnikin tuossa vai pitääkö nimenomaan vesipostin pää kiinnittää ns. mekaanisesti kiristimellä?
No se vesipostissa oleva pää irtoaa kiertämällä vastapäivään, eli siis eri suuntaan kuin analoginen kello käy. Kierrät sen irti, ja kierrät tilalle tuollaisen adapterin, se taas pitää kiertää myötäpäivään, eli samaan suuntaan kuin analoginen kello pyörii.


Jos ei onnistu tällä ohjeella, niin tilaa putkimies. Muutenkin tuolla tietotaidolla suosittelen jotain talonmiespalvelua...
 
Meillä on porakaivovedessä satunnaisin väliajoin kivipölysakkaa ja mangaania - tuntuu erityisesti irtoavan silloin vesikalusteisiin, kun pääsulku on ollut kiinni esim. loman ajan ja pääsulku avataan uudelleen. Tuossa kun suihkun sekoittajaan tulevien vesiliitäntöjen suodattimista puhdistelin äsken sakkaa niin kävi mielessä, että puhdistellaankos noita lämminvesivaraajia joskus sakasta? Luulisi, että tässä 10 vuoden aikana sinnekin olisi jo kertynyt töhnää pohjalle.

Tarkoitus olisi laitella syssymmällä tuohon väliin vielä joku filtteri, mutta se ei nyt tietysti jo tähän asti mahdollisesti kerääntynyttä sakkaa poista.
 
Ongelmana on lattiakaivoista tuleva haju! Haju ei tule viemäristä, vaan kaivossa olevasta vedestä! Talo on neljä vuotta vanha ja Wc:n ja kylpyhuoneen lattiakaivot alkava haista puhdistuksen jälkeen noin viikossa. Molempiin kaivoihin menevät vedet myös käsienpesualtaista ja hajun ilmetessä kaivoissa näkyy vaaleaa peitettä pinnoilla. Tiloissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Saako nuo käsienpesualtaiden vedet mennä tuonne lattiakaivoon?
Se on nimenomaan oikein ja nykyaikaista että pesualtaan vesi menee lattiakaivoon.
Mutta onko pesualtaan purkuputkessa myös vesilukko? Jos on niin silloin siellä on peräkkäin kaksi vesilukkoa ja jos purkuputken pää on lattiakaivossa vedenpinnan alla jää putken "ilma" taskuun.
Sylki ja hammastahna ym. kehittää sinne lemua eli pitäisi putsata se altaan vesilukko säännöllisesti.
Itse kippaan joskus hieman Teknoseesamin viemärirakeita altaan vesilukkoon ettei tartte availla mitään.
 
Onko markkinoilla olemassa mitään saunan lauteiden alle kyljelleen tarkoitettua lämminvesivaraajaa, jossa olisi älyä mukana? Mökille tarvitsisi ostaa uusi, 120-150 l. Tavoitteena säästää sähköä mahdollisuuksien mukaan. Käyttöä on ympäri vuoden, mutta yleensä vain muutaman päivän viikosta, jos sitäkään. Tämän takia kotona/poissa-ominaisuus olisi toivottu. Pystyyköhän sellaista toteuttamaan ulkopuolisena ohjauksena?
 
Onko markkinoilla olemassa mitään saunan lauteiden alle kyljelleen tarkoitettua lämminvesivaraajaa, jossa olisi älyä mukana? Mökille tarvitsisi ostaa uusi, 120-150 l. Tavoitteena säästää sähköä mahdollisuuksien mukaan. Käyttöä on ympäri vuoden, mutta yleensä vain muutaman päivän viikosta, jos sitäkään. Tämän takia kotona/poissa-ominaisuus olisi toivottu. Pystyyköhän sellaista toteuttamaan ulkopuolisena ohjauksena?
Jos saa mennä kylmäksi ja ei ole ongelma ennakoida "käyttöpäivinä" niin katkoo sähköjä suoraan?
 
Onko markkinoilla olemassa mitään saunan lauteiden alle kyljelleen tarkoitettua lämminvesivaraajaa, jossa olisi älyä mukana? Mökille tarvitsisi ostaa uusi, 120-150 l. Tavoitteena säästää sähköä mahdollisuuksien mukaan. Käyttöä on ympäri vuoden, mutta yleensä vain muutaman päivän viikosta, jos sitäkään. Tämän takia kotona/poissa-ominaisuus olisi toivottu. Pystyyköhän sellaista toteuttamaan ulkopuolisena ohjauksena?
Mulla on 120l pömpeli mökillä saunan lauteiden alla ja tällä hetkellä sen äly on että käyn laittamassa sulakkeet alas silloin kun ei tarvita. Jotkut sanoo, että miljoonia vuosia kehitelty, mutta ite myönnän ettei kovinkaan kummoinen äly.

Harkitsen tulevaisuudessa esimerkiksi Evestan kolmivaiheohjausta sähkötauluun, niin sais lämmöt päälle etänä jo ennen mökille saapumista. Pörssisähkön hinnalla ohjauskin onnistuu tuolla, mutta omassa tapauksessani tuskin maksaisi itseään takaisin. Ehkä joku muukin halvempi vaan kellolla ohjaava riittää.

Ohjaus kannattanee olla erillisenä, koska lämminvesivaraaja on kulutustavaraa.
 
Viimeksi muokattu:
Vesipata on näppärä, kun laittaa tulet niin lämpenee, muutoin ei kuluta energiaa.
Eikä lisää käytännössä vaivaa sytyttää tulet kiukaaseen ja vesipataan vs pelkästään kiukaaseen...
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 545
Viestejä
4 499 606
Jäsenet
74 218
Uusin jäsen
Pena82

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom