Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Viemärihajut on välillä suht hankala paikallistaa. Varsinkin jos selvää syyllistä ei näy. Haju tosiaan tulee aaltoina eli välillä haisee, välillä ei. Viemäritiivisteet on sen verran halpoja, että siitä on helpoin aloittaa. Wc mansetti on yleinen hajun aiheuttaja, varsinkin piiloviemärillisissä vessoissa joissa sen tiiveyttä on hankala nähdä päällepäin. Tuo lattiakaivo näyttää sen verran vanhalta, että sen tiiveys voi olla niin ja näin. Jos olisi oma asunto, senkun vaihtaisi kaikki viemäritiivisteet, mansetin ja peittäisi tiiviisti lattiakaivon kannen. Tai peittäisi sen ohuella muovilla, vetelisi vessaa ym ja katselisi liikkuuko muovi missään vaiheessa mikä voisi kertoa, että ilma liikkuu ja vuotaa vesilukon tiivisteestä. Mutta vuokralla kaikki tällainen on hankalampaa, varsinkin jos huolto ei tilaa putkimiestä selvittämään ongelmaa.
 
En tiedä miltä tuon lattiakaivon pitäisi näyttää. Tuolla on aina vähän vettä pohjalla. Suihkussa käydessä vesi lainehtii lattialla, ei pahasti, mutta kuitenkin...
Jos käyt suihkussa useamman kerran viikossa, niin vesilukossa pitäisi vesi pysyä, eli sulla kun se kaivo on suihkussa , niin siitä se vesi tulee. Jos siellä pysyy vesi ja ei lemua, niin ok.
Jos pitkään ollut käyttämättä niin nuo kaivot voi kuivus, ja tulla hajua sieltä.

Se olisi sinänsä helppo teipata, mutta jos tulee vesivahinko niin en suosittele. peittäminen jollain kevyelläkkin kelluvalla testimielessä vähän niin jä näin
Asunnon omistaja säätänyt poistoilmaventtiiliä kokeeksi. Kun muutin tänne venttiiliä ei ollut ollenkaan, oli lähtenyt edellisen asukkaan matkaan. Tilalle laitettiin rikkinäinen. Täällä ei ketään tunnu kiinnostavan (paitsi minua) mitä kukakin säätelee ja onko säädöt oikein.
Piirtyy mielikuva kohteesta, jossa ehkä ne odotusarvot ei ole kovin korkeat.

Tavanomaisessa taloyhtiössä asukas omistaja ei koske venttiileihin , vaan ne säätää ammattimies ja lukitsee niin että siivostessa asennot pysyy.

Jos yhtiötä, jos ei osakkeen omistajaa kiinnosta, niin sinulle jää isompi rooli etsiä mistä se haju tulee. Pidä omatoimisuudessa se raja ettei lähdet muiden vastuulle kuluvia korjaan, siis lähinnä sen takia ettet tiettämättä ota vastuuta korjaamisista ja sitä myöten koko pommista.

Toki noita voi sinne vuokraisännälle tuupata, mutta se nyt vähän riippuu kuvioista, mikä homman meininki.

Ja tosiaan, siihen hajuu tottuu niin nopeasti että etsimiseen on vähän aikaan.
 
Miten paljon tuolla lattiakaivossa pitäisi olla vettä? Tuo vesimäärä, mitä kuvissa näkyy, on normitilanne. Onko se liian vähän?
 
Viimeksi muokattu:
Eikö tuossa nuolen kohdalla ole selvä rako suoraan viemäriin? Vedenpinnan pitäisi peittää reilusti tuon mustan osan alaosa!
 

Liitteet

  • Hajulukko.jpg
    Hajulukko.jpg
    242,6 KB · Luettu: 268
Eikö tuossa nuolen kohdalla ole selvä rako suoraan viemäriin? Vedenpinnan pitäisi peittää reilusti tuon mustan osan alaosa!
Mun silmään tuo musta muovisuppilo ei ole kunnolla paikallaan tai tiiviste uupuu jos viemäri irvistää sen välistä.
 
Nyt on tuo sähköinen pesukoneventtiili ostettu pyykinpesukonetta varten, ja yritän saada sitä asennettua jos pärjäisi ilman putkimiestä. Irrotin vanhan ventiillin ja pintakulmaliittimen, ja 12 mm kupariputki jäi jäljelle, sekä 3/8" kierteillä oleva mutteri tai mikä liekään nimeltään:
IMG_20230319_165827.jpg

Ostin tämän kaksoisnipan, tarkoituksena laittaa se suoraan tuohon vanhan kulmaliittimen tilalle, ja uusi venttiili siihen kiinni, mutta sepä ei sovikaan tuohon putkeen. Putki on tismalleen 12 mm paksu, kun taas tuon nipan sisämitta n. 11.9 mm. Vanhan kulmaliittimen sisämitta n. 12.1 mm. Noissa nipan tuotetiedoissa ei edes mainita sisämittaa ainakaan siten että ymmärtäisin, eikä Bauhausin hyllyssä näkynyt kuin kahta kokoa, joista toinen vielä pienempi, joten miten löydän 0.2 mm leveämmän nipan?

väärät osat. putki poikki, oraksen 12 10 ballofix päähän, siihen pk venttiili, yläpäähän mutteri ja 10 puserrustulppa. 1/2 3/4 muunnosnippa lähtöön ja pk letku siihen. kaiken kannakointi. jos ja kun taidot ei riitä niin pyydä avuksi joku joka osaa.
 
Eikö tuossa nuolen kohdalla ole selvä rako suoraan viemäriin? Vedenpinnan pitäisi peittää reilusti tuon mustan osan alaosa!
Tuosta taitaa tuo tiiviste olla alapuolella ja hajut tulee sieltä. Itse kävin teettämässä leveämmän tiivisteen ja hajut loppui
 

Liitteet

  • IMG_20220930_091924.jpg
    IMG_20220930_091924.jpg
    85,6 KB · Luettu: 113
Okei, joo, tässä alkaa nyt olemaan järkeä. Osasin nyt katselmoida tuota tiivistettä vähän paremmin ja sehän ei ollut alkuunkaan oikein paikoillaan, vaan piti pingottaa mustan tötsän reunan ympärille. Nyt on tiiviimpi. Toivottavasti ongelma ratkeaisi näinkin helposti. Kiitos teille avusta!
 
Kai niitä lattioitakin voisi viilentää, mutten tiedä onko paljon käyetty ja minkälaisissa rakennuksissa.

E:Eikä tietoa miten MLPt pystyvät jäähdyttämään.
Entisen työnantajan leivissä olen lattiaviilennysjärjestelmää ollut kerrostalokohteeseen toteuttamassa (asuntokohtainen jakotukki kaukokylmäverkostosta). Ei kokemusta myöskään noista MLP:n säädöistä.
Kuten @puik sanoikin aiheesta niin itse törmännyt vain systeemeihin missä kaivon vettä pyöritetään puhallinkonvektorissa. Tuossa siis maksaa käyttö vain vesipumpun ja puhaltimen pyörityksen eli ei mitään.
Itse harkitsen kunhan keittiö menee kaikkine pintoineen remppaan, tuossa olisi maalämpö seinän toisella puolella niin voisi helposti jonkin kattokasetin laittaa...
Kokemukset kiinnostaa.
Näkisin, että suuri pinta-ala ja betonimassa olisi energiatehokkaampi kuin ilmalämmitteinen/-jäähdytteinen energiankäyttö. Jos kesähelteellä lattiaan ajaisi esim. 3°C alle ulkolämpötilan ja matalimmillaan esim. 21°C vältettäisiin sekä kondensointi että liian kylmä lattia mutta myös hirveä hikoilu. ILP kiinnostaa itseä toisena vaihtoehtona, mutta ensisijaisena millainen prosessi olisi laittaa tuo lattiaviileä.
 
Kaipaisin neuvoa tällaiseen ongelmaan: Uuden vuokra-asunnon kylppärissä haisee viemäri lähes koko ajan. Olen vasta muuttanut, joten en tiedä kuinka kauan ongelmaa on jatkunut. Haju vähän elää päivän mittaan, pääsääntöisesti sitä on kuitenkin lähes koko ajan. Ilmanvaihdon säätäminen ei tunnu vaikuttavan hajuun positiivisesti, mutta asunnossa (yksiö 30 neliötä) on minusta kyllä vahva alipaine ja korvausilmaa tulee vähän (poistot keittokomerossa ja kylppärissä, pieni tuloventtiili asuinhuoneessa). Jos poistoilmaventtiilin säätää kylppärissä pienelleen, haju lisääntyy. Lavuaarin hajulukko on putsattu. Wc-pöntön mansetti on irrallaan lattiasta, voiko vaikuttaa? Lattiakaivoon on huoltomies käynyt asentamassa uuden tiivisterenkaan. Olen kokeillut putkenavausainetta, ei vaikutusta. Lattiakaivo vetää huonosti. Oheessa kuvat lattikaivosta, kun tutkin vähän sitä. Tuossa on siis kaikki mitä siellä on sisällä. On jotenkin oudon oloinen, puuttuuko lattiakaivosta kokonaan vesilukko/hajulukko tai jokin muu osa? Huoltomiestä ei voisi vähempää kiinnostaa. Kiitos avusta!
Kaikenmoisia kaivoja sitä onkin, mutta kuten todettu jo yllä niin ensimmäisessä kuvassa tuo tötterö on aivan liian syvällä kaivossa ja yläpuolella rako suoraan viemäriin josta haju pääsee huoneistoon eli hajulukko ei ole toiminut lainkaan.
Lisäksi mitä syvemmällä tuo tötterö on niin sen huonommin kaivo vetää.
 
jos tiputtelu loppuu hetken kuluttua niin ei välttämättä käyttöventtiili vuoda. avaa ja puhdista poresuutin ensin. voit myös sulkes kylmän sulun hanalle (jos sellainen on) ja Jos se ei vaikuta tiputteluun niin silloin vika ei ole käyttöventtiilissä. voi olla että vain tiputtaa vettä juoksuputkesta.

Kylmän veden käyttöventtiili vaihdettu tee-se-itse meiningillä ja vuoto loppui. Ainoastaan sellainen ongelma tuli että se messinkinen kiinnitysosa ei kyllä irronnut mihinkään muovisen sinisen kappaleen sisältä (kukaties edellinen omistaja liimannut sen tms jos alkanut pyörimään ympäri), eli vaihdoin itse venttiilin ja takaisin kasatessa meni sitten tuo vanha muovinen kappale + kiinnitysosa paikalleen. Tuntuu toimivan normaalisti ainakin toistaiseksi *kop kop*
 
20 vuotta vanha 160x160 mm muovinen lattiakaivo kodinhoitohuoneessa on hapertunut ja mennyt rikki, kun päältä on kävelty. Onkohan tuon vaihtaminen mahdollista ilman, että vesieristys menee rikki ja joutuu piikkaamaan koko lattian auki?

Harmi, kun tällaisia noin 40 milliä korkeita kansia ei tunnu enää löytyvän mistään, niin joutuisi samalla varmaan asentamaan korotusrenkaan. Miten tämän rakenteen saa tiiviiksi?
 

Liitteet

  • 2F532AAF-14ED-4E70-A99D-F44ABC1D5433.jpeg
    2F532AAF-14ED-4E70-A99D-F44ABC1D5433.jpeg
    243,6 KB · Luettu: 97
Valurautaviemärin kestävyys? Aloin laskeskelemaan, että 1966 talossa on jo 57 vuotta vanhat viemärit. Käyttöikä ilmeisesti netin mukaan 50 vuotta?

Pöntölle on 110mm valurata, ilmanvaihtoputkelle on myös. Mutta meno kaivoon ja sitä kautta kunnallistekniikkaan on noin 160mm. Eka kaivossa on 90 asteen kulma, ilmeisesti tuo kulma saisi olla loivempi, että ei ala kasaantumaan?

Talo on ollut vähällä käytöllä 2013-2019, eli 6 vuotta. Nyt sitten täytyi soitella ammattilainen paikalle avaamaan tuo vessan viemäri. Ilmeiseti viemäriputkeen oli jämähtänyt pökälettä pohjalle, kun sellaista tuo avaajakin epäili. Kovasti oli jo tukossa, kun huolellisesti tehtynä avauksessa kesti 2 tuntia.

Laskua ei ole vielä, mutta muistin kysyä etukäteen hinnan, niin pelkkä tuntihinta ilmeisesti 75€, eli halpa?

Kysymykseen, niin ilmeisesti valurautaviemäri voi ruostua puhki ja sortua? Joskus on kuvattukin, mutta en enää muista miltä näytti. Putkihan on melko iso, eli sitä pökälettä oli varmsaan noin puolet putken pohjalla.

Avaus tehtiin kaivolta päin. Mutta ei auennut, niin täytyi avata vielä wc-pöntön suunnalta. Sitten alkoi taas vetämään. Kuvausta ei siis tällä kerralla tehty.

Keittiö ja pesuhuone on omalla viemärillään kaivoon, jossa liittyy kunnallistekniikkaan.

Muistaakseni kaksi kertaa olen avannut tukoksen itse (4 vuoden aikana). Niin että wc-pönttö pois ja vesijohtoputkea niin pitkästi kuin menee. Sitten vaan täysi paine päälle (kuumaa vettä), niin tukos on kai siirtynyt vähän eteenpäin ja viemäri on alkanut toimia taas.

Toki vähän arvelluttaa siis, että koska valurautaviemäri sortuu kokonaan? Sitä ei varmaan kukaan osaa sanoa, mutta jotain arvailuja?
 
Toki vähän arvelluttaa siis, että koska valurautaviemäri sortuu kokonaan? Sitä ei varmaan kukaan osaa sanoa, mutta jotain arvailuja?

Koska arvailla saa, niin sortuu noin 15 vuoden päästä, mutta sitä ennen jo muita ongelmia (voi jopa juuret päästä kasvamaan viemärin sisään). Tuo valuraudan pintaruoste karhentaa sitä niin, että virtausnopeus tippuu verrattuna uuteen ja vielä enemmän muoviviemäriin nähden (tuohon perustuu sukituksen parantava vaikutus - toki tukkii myös vuodot).
 
20 vuotta vanha 160x160 mm muovinen lattiakaivo kodinhoitohuoneessa on hapertunut ja mennyt rikki, kun päältä on kävelty. Onkohan tuon vaihtaminen mahdollista ilman, että vesieristys menee rikki ja joutuu piikkaamaan koko lattian auki?

Harmi, kun tällaisia noin 40 milliä korkeita kansia ei tunnu enää löytyvän mistään, niin joutuisi samalla varmaan asentamaan korotusrenkaan. Miten tämän rakenteen saa tiiviiksi?

Saa tuon kehyksen vaihdettua ilman piikkausta. Saumat pois kehyksen ympäriltä ja siitä varovasti vääntelemään irti. Kehys on todennäköisesti saneerauslaastilla kiinni ja vesieriste tämän alla.

Kehyksen irroituksen jälkeen pinta puhtaaksi, uusi kehys+kansi kaupasta ja vaikka liimamassalla kiinni lattiaan.Kehys on ainoastaan kosmeettinen osa, ei mitään tekemistä itse vesieristeen kanssa.
 
Kuinka paljon käyttöveden sekä tuloilman lämmityksen sisältävä PILP (esim. Nilan E) pystyy käytännössä lämmittämään taloa tuloilmalla talvisin? Onko tällaisesta minkäänlaista hyötyä sähkölämmitteisessä talossa jossa lämmitysjärjestelmä ei ole vesikiertoinen?

Mietityttää myös se, kun olen kuullut suosituksen, että tuloilma pitäisi olla huoneilmaa viileämpää jotta ilma vaihtuisi kunnolla. Miten tämän kanssa käy kun tuloilmalla lämmitetään?
 
Jotenkin en näe mitään järkeä hommata PILPiä sähkötaloon. Hommaa vaikka sitten lisää ILPejä. Voi olla että joka huoneeseen ilpin hommaus tulee halvemmaksi kuin vaihto PILPiin.
Epäilen myös että jos haluaa pelkästään tuloimalla lämmittää taloa niin lämmityspiirin veden lämpötila pitää nostaa sen verta korkeaksi että rupeaa käyttämään sähkövastuksia. Se jälkilämmityspatteri ei ole kovinkiaan iso kuutio noissa laitteissa.
 
Toisen kylpyhuoneen lattiakaivosta puuttuu kiristysrengas. Kuntotarkastaja sanoi, että "1/3 kaivoista nyt vaan nykyään on tuollaisia" eikä asialle mitään voi, mutta väärin on tehty. Jälkeenpäin korjauskaan ei onnistu kuulemma, mutta jotain massaa voisi ehkä yrittää sivellä.

Onkos muut tällaista mitenkään ratkoneet? Tuo oli oikeastaan ainoa merkittävämpi puute talossa, eikä haluaisi vain sen takia jättää kohdetta ostamatta, kun muuten on juuri mitä etsitään...

EDIT: Kyseessä siis tiiviste itse lattiakaivon ja sen jatkopalan välissä, kun kaivo on hieman syvemällä lattiassa.
 
Jatkopala=korokerengas? Eli korokerenkaan alapäästä puuttuu tukirengas? Tiivistettä ei voi nähdä koska on siellä välissä. Selkeä asennusvirhehän tuo on.
Eipä tuolle voi oikein tehdä mitään, PP-muovin tiivistäminen massalla on aika hankalaa johtuen muovilaadusta.
Jos on lähellä 20v kylppärin ikä niin ei muuta kuin varautuu kylppäriremppaan.
 
Kyllä sen tiivistää jollain marine grade tyyppisellä sikaflexillä tai vastaavalla. Vähän vastaava ongelma oli itellä kun oli menny vesi kaakeleiden alle ja ne piti vaihtaa. Mutta siellä joku ihme viritelmä sen ritilän alla, ja tiiviste oli muuttunut tunnistamattomaksi ja vuoti läpi.

Tein niin että rälläkällä ja harjalaikalla yms ruosteet pois siitä valurautakaivon näkyvästä osasta. Sitten vielä hapolla loput ruosteet pois. 2k epoksilla maalasin sen kuntoon. Tähän epoksoidun viemäriputken pään ja muoviritilän jalan väliin sitten liimatiivistemassalla Biltema 25-4710 muovinen ritilän jalusta kiinni. Tai tuossa tapauksessa olis korokerengas ilmeisesti. Itellä kos olisi korokerenkaan laittanu niin ei ois saanu kaatoa.. jne.
 
Saa tuon kehyksen vaihdettua ilman piikkausta. Saumat pois kehyksen ympäriltä ja siitä varovasti vääntelemään irti. Kehys on todennäköisesti saneerauslaastilla kiinni ja vesieriste tämän alla.

Kehyksen irroituksen jälkeen pinta puhtaaksi, uusi kehys+kansi kaupasta ja vaikka liimamassalla kiinni lattiaan.Kehys on ainoastaan kosmeettinen osa, ei mitään tekemistä itse vesieristeen kanssa.
Kiitos vinkistä, nyt on muovinen kansi irti. Pitää vielä sahata korotusrengas sopivaksi ja kiinnittää uusi kansi paikalleen.

Varmaan vanha pinta pitäisi hioa tasaiseksi ja käyttää saneerauslaastia kannen kiinnitykseen? Saumat voinee tehdä silikonilla, kun saumalaastista ei kuitenkaan saisi samanväristä.

9B6E5BB2-50CB-498B-99BC-A02DB892B6F6.jpeg1BB5B4BA-10C0-4AF9-8F58-423C9023E4AF.jpeg
 
Jos on lähellä 20v kylppärin ikä niin ei muuta kuin varautuu kylppäriremppaan.
Jees, varmaan tähän menee. Kuitenkin talossa on kaksi kylppäriä ja "pääkylppärissä" on kaikki kunnossa myös lattiakaivojen osalta. Joten käytetään sitä sitten suihkutilana ja yläkerran kylppäriä vaan WC-tilana. Joskus viiden vuoden päästä sitten yläkerran kylppäri uusiks.
 
Kyllä sen tiivistää jollain marine grade tyyppisellä sikaflexillä tai vastaavalla. Vähän vastaava ongelma oli itellä kun oli menny vesi kaakeleiden alle ja ne piti vaihtaa. Mutta siellä joku ihme viritelmä sen ritilän alla, ja tiiviste oli muuttunut tunnistamattomaksi ja vuoti läpi.

Tein niin että rälläkällä ja harjalaikalla yms ruosteet pois siitä valurautakaivon näkyvästä osasta. Sitten vielä hapolla loput ruosteet pois. 2k epoksilla maalasin sen kuntoon. Tähän epoksoidun viemäriputken pään ja muoviritilän jalan väliin sitten liimatiivistemassalla Biltema 25-4710 muovinen ritilän jalusta kiinni. Tai tuossa tapauksessa olis korokerengas ilmeisesti. Itellä kos olisi korokerenkaan laittanu niin ei ois saanu kaatoa.. jne.

Epäilen että Sheikki tarkoittaa kaivoa mikä näkyy tuossa Celderin viestin 4423 ekassa kuvassa, tuo valkoinen (tai kuvassa harmaa) rengas puuttuu mikä jäykistää korokerenkaan liitoskohtaa. Tuota kohtaa on aika mahdoton alkaa tiivistämään luotettavasti muulla kuin juuri PP-muoveille tarkoitetulle massalla. Onnea Harri sille kuka yrittää tunkea kulmahiomakonetta tuonne.
 
Epäilen että Sheikki tarkoittaa kaivoa mikä näkyy tuossa Celderin viestin 4423 ekassa kuvassa, tuo valkoinen (tai kuvassa harmaa) rengas puuttuu mikä jäykistää korokerenkaan liitoskohtaa.
Juuri tuota tarkoitin.

Pitääkö muuten oman kokemuksenne mukaan kuntotarkastajan "1/3 kaivoista nykyään nyt on tällaisia" heitto paikkaansa?
 
Pisti omassakin kaivossa vielä silmään, että ylimpänä sisäpinnalla näyttäisi olevan repaleinen laippakangas, jonka alla kumitiivisterangas. Mikä lienee tämän funktiona, mutta tiivis se ei ainakaan ole… 8FDAC0FA-8EF0-4501-AF3D-DA163B69DCE8.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Pisti omassakin kaivossa vielä silmään, että ylimpänä sisäpinnalla näyttäisi olevan repaleinen laippakangas, jonka alla kumitiivisterangas. Mikä lienee tämän funtiona, mutta tiivis se ei ainakaan ole… 8FDAC0FA-8EF0-4501-AF3D-DA163B69DCE8.jpeg
Tässä kaivossa ei kyllä näy jälkeäkään vesieristyksestä,tuo nuolen osoittama tiiviste kuuluisi jäädä vedeneristyksen ja kiristerenkaan alle
 
Juuri tuota tarkoitin.

Pitääkö muuten oman kokemuksenne mukaan kuntotarkastajan "1/3 kaivoista nykyään nyt on tällaisia" heitto paikkaansa?
Harvemmin joutuu muiden tekemisiä katsella mutta Vieserin asennusohjeen mukaan tuo tukirengas pitää laittaa. Onhan tuo joskus vähän vitumainen laittaa mutta selvästi ainankin jäykistää tuota korokerengasta.

Pisti omassakin kaivossa vielä silmään, että ylimpänä sisäpinnalla näyttäisi olevan repaleinen laippakangas, jonka alla kumitiivisterangas. Mikä lienee tämän funktiona, mutta tiivis se ei ainakaan ole… 8FDAC0FA-8EF0-4501-AF3D-DA163B69DCE8.jpeg

Kuten mainittua, tuossa ei ole vesieristettä tai Vieserin laippaa näkyvissä. Joko vesieristettä ei ole tai jotain tehty kaivon kanssa vituileen. Siksi tuossa kannen kehyksessä on tuommoinen pieni "jotkos", saatu peitettyä tuo virhe tai sitten ei vaan olla osattu tehdä.
 
Työttömien ketjusta
Tuo vesimittareiden asentaminen vanhoihin taloyhtiöihin on vaan ihan järjettömän kallista hommaa.. Meidän taloyhtiöön kysyttiin tarjouksia, niin mittareiden asennus maksaisi n. 1000 € per asunto (mittarit kylmään ja kuumaan linjaan, mittarit+asennustyö).. Eli jos siis minäkin säästäisin mittarin asennuksen jälkeen tuon 9€/kk, niin kestäisi n. 9 vuotta saada takaisin tuo mittareiden asennuksen hinta. Ja kai isännöintifirmakin ottaa jotain lisähintaa tasauslaskujen lähetyksestä.
Jos tänäpäivänä ei ole mittareita, niin niitä ei ole asennettu rempan yhteydessä. (sori kärjistys)

Erikseen niitä ei kannata asentaa, ei ne maksa itseään takaisin. eikä ne ennen energia piikkejä oikein muutenkaan olleet erityisen kannattavia. Yksittäisessä kohteessa toki paljon eroja.

Kustannukset riippuu kohteesta, joissain voi olla niin että pitää eri vesipisteille asentaa omat mittarit, eli pieneenkin asuntoon neljämittaria, niin saa siinä nuukailla että maksaa itsensä takaisin.
 
Kyllähän tuo maksaa. Pelkästään osat, että mittarit saa kytkettyä maksaa reippaasti. Toki tuo mahdollisuuden katkaista vesi huoneistokohtaisesti. Luultavasti pitää tehdä luukkua kattoon tai seinään. Ja tokihan mittarit sitten tuo itsessään lisäkuluja, kun niitä pitää vaihtaa tai tiivisteet alkaa tiputtelemaan.
 
Pelkät mittarit maksaa lähtöhinnaltaan 150e kpl koska nykyään kaikki mittarit pitää olla etäluettavia. Eli ei riitä että pelkkä putkijeesus käy ne sinne väliin tunkemaan vaan tarvitaan myös sähköjeesusta vetämään johtoloita joko mittareille ja/tai toisimille. Ei tuossa ole mitään järkeä lähteä tekemään erikseen vaan kun on linjasaneeraus.
Hetki sitten myös muuttui laki/asetus että jos on vesimittarit niin laskutuksen pitää mennä kulutuksen mukaan (ennen vaikka oli mittarit niin sai olla kiinteä kuukausilaskutus).
 
Hei putkarit,

mitä käytätte kierteen tiivistämiseen sillon kun asennuskappale pitää saada tiettyyn kulmaan? eli sitä ei voi vetää tiukalle, tai muuten sojottaa väärään suuntaan.

a) teflon-teippi. kaikkein hankalin vaihtoehto. saada oikea määrä kierroksia yms.
b) pellava/hamppu + kitit
c) joku loctite, mikä? (keskilujuus, vai suurlujuus). Jos koira istahtaa vedenvaraajan putkien päälle, onko riskiä että aukeisi joku liitos jos on liitin löysällä ollessaan laitettu mömmöt väliin ja käytössä ollut vain keskilujaa loctite?
d) laittaa sellaset liittimet jotka sallii kääntämisen vapaasti. Nimeltään vesimittariliitin?
 
Hamppu+teippi toimii ja ei tarvitse sotkea käsiä. Hamppu lienee idioottivarmin. Toki loctatin nauhallakin nähnyt ihan pitäviä liitoksia mitä ei ole pyöritetty kuin pari kierrettä tai vähemmän. Hampulla riittää 2-3 varmasti, ei osaa tarvitse pohjaan asti vääntää, jos pakkaus on kunnollinen. Esim epäkeskoliittimien kanssa tietyt asennot ja syvyys on olennaista.
 
Hamppu+teippi toimii ja ei tarvitse sotkea käsiä. Hamppu lienee idioottivarmin. Toki loctatin nauhallakin nähnyt ihan pitäviä liitoksia mitä ei ole pyöritetty kuin pari kierrettä tai vähemmän. Hampulla riittää 2-3 varmasti, ei osaa tarvitse pohjaan asti vääntää, jos pakkaus on kunnollinen. Esim epäkeskoliittimien kanssa tietyt asennot ja syvyys on olennaista.

Loctiten nauha näköjään lupaa 45 asteen peruuttamisen ilman vuotoa, sen jälkeen kun kierre on kiristetty tiukalle. Eli tuo vaikuttaa hyvältä ja menee hankintaan ainakin.
 
Loctiten nauha näköjään lupaa 45 asteen peruuttamisen ilman vuotoa, sen jälkeen kun kierre on kiristetty tiukalle. Eli tuo vaikuttaa hyvältä ja menee hankintaan ainakin.
Onhan se syrjäyttänyt hamppua ihan nopeuden ja kätevyyden takia. Toki ei se silti varmuudessa pärjää turpoavalle hampulle. Hyvin harvoin itse ainakaan olen joutunut pakittamaan liitoksissa. Vaikka hamppu, että tuokin hieman sitä kestää, mieluummin ottaisin varman päälle ja pakkaisin uudestaan jos tarve tulee. Vaiva ja kustannukset, että liitos vuotaa paineellisena tai joskus myöhemmin on paljon suurempi.
 
Hei putkarit,

mitä käytätte kierteen tiivistämiseen sillon kun asennuskappale pitää saada tiettyyn kulmaan? eli sitä ei voi vetää tiukalle, tai muuten sojottaa väärään suuntaan.

a) teflon-teippi. kaikkein hankalin vaihtoehto. saada oikea määrä kierroksia yms.
b) pellava/hamppu + kitit
c) joku loctite, mikä? (keskilujuus, vai suurlujuus). Jos koira istahtaa vedenvaraajan putkien päälle, onko riskiä että aukeisi joku liitos jos on liitin löysällä ollessaan laitettu mömmöt väliin ja käytössä ollut vain keskilujaa loctite?
d) laittaa sellaset liittimet jotka sallii kääntämisen vapaasti. Nimeltään vesimittariliitin?

Hamppu ja kitti, riippumatta pitääkö saada oikeaan kulmaan vai ei. tai yhdistäjä kartio tai tasotiivisteellä, tai puristusliitin, tai puserrusliitin. myös loctite 55 välillä (harvemmin) käytössä. Ptfe teippiä sitten joskus viemärissä kierreliitoksiin laittanut teollisuuskeittiöissä. Eli tilanteen mukaan mennään... ja kannakoidaan putket niin että pysyy. ja pannaan vaikka koiraverkko eteen jos se koira nyt isoin ongelma on.
 
Pyykinpesukoneen asennusohjeessa ohjeistettiin, että poistoletkun letkunkiristin tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle letkun päätä. Tai näin ilmaisu oli tulkittavissa. Vaikutti mahdollisesti huonolta käännökseltä. Miten on, pitääkö paikkansa tuo ohjeistus?

Näin laitoin kiristimen.
IMG20230331160923.jpg
 
Pirtissä on vain yksi vesipiste ulkona ja sijainti vähän hankalasti talon päädyssä. Toisessa päädyssä olisi myös kiva saada vettä helpommin kuin vetämällä 30 m letkua pitkin pihaa. Vesiliittymä tulee taloon tuosta päädystä, jossa hana jo on ulkona.

Uuden putken vetäminen talon toiseen päähän on varmaankin jälkikäteen täysin mahdotonta. Onko mahdollista haaroittaa esim. wc-pytyn putkesta vedet ulos?

Hommassa on yksi toinenkin haaste: tuon lisävesipisteen paikka olisi autokatoksessa. Vessan ja katoksen välinen ulkoseinä on varmasti jotenkin paloeristetty. En ole vielä katsonut piirustuksista miten, mutta tuo paloseinän läpi reiän tekeminen voi varmaankin olla este koko hommalle?
 
Voi ottaa haaran mistä vaan vesipisteestä. Toki veden riittävyys pitää varmistaa, ettei nyt mistään miniputkesta haaroita. Muuten vesipostilla saattaa olla aika heikko virtaama, jos se haittaa. Paloseinän lävistämiseen on monenlaisia ratkaisuja. Ei se ole vaemaankaan ongelma.
 
Keittiöhanaa koskaan vaihtanut, ja muutama kysymys. Ammattilaisasennus suotavaa, tiedän.
Tiedän, että vaatii puserrushelmiä. Mistä tiedän minkä kokoisia? Näenkö asian altaan alta jotenkin? Tuleeko näitä 3, jos on apk-liitin? Onko puserrushelmiä erilaisia?
Pitääkö muuta ottaa huomioon, kuin veden katkaisu, veden laskeminen hanasta pois, ja liittimiä irrottamaan?
 
Viimeksi muokattu:
Keittiöhanaa koskaan vaihtanut, ja muutama kysymys. Ammattilaisasennus suotavaa, tiedän.
Tiedän, että vaatii puserrushelmiä. Mistä tiedän minkä kokoisia? Näenkö asian altaan alta jotenkin? Tuleeko näitä 3, jos on apk-liitin? Onko puserrushelmiä erilaisia?
Pitääkö muuta ottaa huomioon, kuin veden katkaisu, veden laskeminen hanasta pois, ja liittimiä irrottamaan?
-Ei välttämättä vaadi helmiä jos uudessa kytkentäletkut
-ehdottomasti ammattilaisasennus jos ei mitään käryä putkijutuista. Vakuutusyhtiö ei vaadi ammattikoulun käynyttä jos joskus tulee vesivahinko, mutta ammattitaito tai sen puute ilmenee heti jos asennusta ei ole tehty oikein.
-putkikoon mukaan helmet. Ei tule kolmea helmiliitosta vaikka olisi apk. Apk vaatii luultavasti muunnosnipan
-Aika paljon muitakin asioita. Oikeat liittimet. Mahdollisesti putkien jatko/koon muuttaminen, letkujen/putkien kannakointi mitä ei vanhassa varmaankaan ole.
 
EDIT: Vaihdanpa kysymystä kun homma eteni.

En perkele saa millään maalämmön mutasihtejä irti, sihtiä avatessa kuuluu jo hiekkamainen hankaus ja ovat totaalisen jumissa. Millähän keinoin tuon saisi auki? LK 520-25 Multifill kyseessä.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan vesiputkien paineissa jotain häikkää?

15127503.jpg


Kyseisen suihkupään alle tulee vähänväliä vettä vaikken käytä tuota ollenkaan. Sitten kun painaa tuon suihkupään kahvasta niin sieltä tulee sinne kerääntynyt vesi. Myös välillä ainakin toisen vessan hanasta saattaa tulla sekunnin pari ensin aika kovalla paineella vettä. Sama on suihkussa toisen suihkupään kanssa, siitä on ihan aina sen ajan nyt mitä ollaan tässä asuttu tullut paljon pieneemmällä paineella vettä, kuin toisesta.

Emmää näistä tajua, veikkauksia?
Tähän palaten, huomattiin, että ainakun käytiin suihkussa niin tuo valutti vettä alleensa. Nyt valuttaa ihan kokoajan vaikkei suihkussa edes käy. Painetta ei myöskään kerry samalla tavalla tuohon bideeseen itsekseen kun vesi pääsee jo valumaan ennen sitä maahan?

15143907.jpg

En tarkalleen osaa paikantaa mistä tulee. Löysältä ei mikään tunnu. Naapuri kun työkseen lvitä esimiehenä tekee niin veikkasi ”säätöosaa” että olisi rikki. Aika kallis yksittäinen osa niin onko muilla veikata mistä johtuu ennenkuin haen tuon varmaan huomenna.
 
Tähän palaten, huomattiin, että ainakun käytiin suihkussa niin tuo valutti vettä alleensa. Nyt valuttaa ihan kokoajan vaikkei suihkussa edes käy. Painetta ei myöskään kerry samalla tavalla tuohon bideeseen itsekseen kun vesi pääsee jo valumaan ennen sitä maahan?

15143907.jpg

En tarkalleen osaa paikantaa mistä tulee. Löysältä ei mikään tunnu. Naapuri kun työkseen lvitä esimiehenä tekee niin veikkasi ”säätöosaa” että olisi rikki. Aika kallis yksittäinen osa niin onko muilla veikata mistä johtuu ennenkuin haen tuon varmaan huomenna.
Säätöosahan sieltä päästää jatkuvasti läpi, eli ei sulje kunnolla. Sitä voi kokeilla myös puhdistaa, ne on joskus tosi herkkiä pienillekin roskille. Kuvan perusteella imusuoja on entinen, josta se päästää vedet ulos. Tämä

Vinkkinä tulevaisuuteen, jos ei jatkuvaa käyttöä ole, niin päästää aina paineet pois kuraharjan kahvasta käytön jälkeen. Saattaa pidentää käyttöikää.
 
Tähän palaten, huomattiin, että ainakun käytiin suihkussa niin tuo valutti vettä alleensa. Nyt valuttaa ihan kokoajan vaikkei suihkussa edes käy. Painetta ei myöskään kerry samalla tavalla tuohon bideeseen itsekseen kun vesi pääsee jo valumaan ennen sitä maahan?

15143907.jpg

En tarkalleen osaa paikantaa mistä tulee. Löysältä ei mikään tunnu. Naapuri kun työkseen lvitä esimiehenä tekee niin veikkasi ”säätöosaa” että olisi rikki. Aika kallis yksittäinen osa niin onko muilla veikata mistä johtuu ennenkuin haen tuon varmaan huomenna.

Näyttäis olevan ns. "laiton" / ei näin asennus. kahva auki ja imusuoja ja suihkuletku paineellisena joka ei ole tarkoitettu siihen. miksi imusuoja? ei ollut supparia? takaiskut puuttuu ja ei saisi olla liipasellista kahvaa. oikea setti olisi esim että imusuoja pois ja ejektori juoksuputki tilalle. lisäksi jos talossa on lämpimän veden kieto niin sekoitta kuuman ja kylmän tuolla asennuksella.
 
Näyttäis olevan ns. "laiton" / ei näin asennus. kahva auki ja imusuoja ja suihkuletku paineellisena joka ei ole tarkoitettu siihen. miksi imusuoja? ei ollut supparia? takaiskut puuttuu ja ei saisi olla liipasellista kahvaa. oikea setti olisi esim että imusuoja pois ja ejektori juoksuputki tilalle. lisäksi jos talossa on lämpimän veden kieto niin sekoitta kuuman ja kylmän tuolla asennuksella.
Näistä pätkääkään tietämättömälle ei kyllä auennut tämä. Taidan ostaa tuon jeipasterin linkkaaman osan ja katson miltä tuo säätöosa näyttää.

Tälläisestä varmaan selviää ilman ammattilaista?
 
Näistä pätkääkään tietämättömälle ei kyllä auennut tämä. Taidan ostaa tuon jeipasterin linkkaaman osan ja katson miltä tuo säätöosa näyttää.

Tälläisestä varmaan selviää ilman ammattilaista?

ota imusuoja pois ja ejektori juoksuputki tilalle. ja vasta sen jälkeen jos kokoajan vuotaa läpi niin sitten säätöosan vaihto.

 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 624
Viestejä
4 560 199
Jäsenet
75 008
Uusin jäsen
benta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom