Kysy LVI:stä

[Sledge]

Sunnitteilla 1.5kers talo valueristeharkoilla.
Suunnittelin tähän lisäksi kellaria, jonka jättäisi täysin raakatilaksi, johon sijoittaisi vain teknisen tilan. Tilaa olisi tarkoitus pitää "puolilämpimänä.

Helpoimmalla tuon kellarin "lämmityksessä" pääsisi jos laittaisi vain patterit seinille. Jos muualle laittaa lattialämmityksen niin vaatiiko tuo käytännössä 3 piirisen kaukolämpövaihtimen?
Säästääkö tuossa sähkö tai Lvi asennuksissa mitään, kun sähköt sekä putket voisi vetää kaikki tuolla kellarin katossa?

 

[Pakana]

Sunnitteilla 1.5kers talo valueristeharkoilla.
Suunnittelin tähän lisäksi kellaria, jonka jättäisi täysin raakatilaksi, johon sijoittaisi vain teknisen tilan. Tilaa olisi tarkoitus pitää "puolilämpimänä.

Helpoimmalla tuon kellarin "lämmityksessä" pääsisi jos laittaisi vain patterit seinille. Jos muualle laittaa lattialämmityksen niin vaatiiko tuo käytännössä 3 piirisen kaukolämpövaihtimen?
Säästääkö tuossa sähkö tai Lvi asennuksissa mitään, kun sähköt sekä putket voisi vetää kaikki tuolla kellarin katossa?

Jos sen kellarin lattian kuitenkin valat, niin et säästä siinä mitään että laitat patterit. Se lämmitysputki ei ole kovin kallista, patterit taas ovat yllättävän kalliita.

 

[kibe]

Jos sen kellarin lattian kuitenkin valat, niin et säästä siinä mitään että laitat patterit. Se lämmitysputki ei ole kovin kallista, patterit taas ovat yllättävän kalliita.

Eikä ole ilmaista ottaa isompaa ja monimutkaisempaa vaihdinta. Sen kytkeminen on kalliimpaa ja tuo yhden pumpun lisää kuluttamaan sähköä.

 

[Pakana]

Eikä ole ilmaista ottaa isompaa ja monimutkaisempaa vaihdinta. Sen kytkeminen on kalliimpaa ja tuo yhden pumpun lisää kuluttamaan sähköä.

Kellaritilassa voisi kyllä pärjätä sillä lattiakierron lämpötilalla pattereillakin, jos on hyvät ja ja ehkä vähän reilusti pattereita. Lämmöntarve on kuitenkin aika paljon pienempi maata vasten verrattuna ulkoilmaan, ja tila jätetään yleensä muutenkin viileäksi, sen puolesta varmaan riittäisi se sama lämmönvaihdin kuin asuinkerroksen lattiaan.

Kaukolämpö tietysti mahdollistaa korkean lämmitysveden lämpötilan, eli sen puolesta ohuetkin patterit toimii, jos niillä on oma kiertonsa.

 

[mikkot]

Pitäisi laitattaa seinä-WC. Yleensä kai Idoa suositellaan varaosasaatavuuden vuoksi. Ido kuitenkin käyttää Geberitin säiliöelementtiä, jonka voinee liittää moneen edullisempaankin WC-istuimeen. Onko siinä itse istuimessa jotain oleellisia osia, jotka puoltavat Idon hankintaa? Onko jollain alan miehellä suositella muita, edellullisempia istuimia?

 

[kibe]

Ei istuimella yleensä ole väliä. Taitaa kaikki olla suht samoilla mitoilla, viemäröintiratkaisuilla ja kiinnitysväleillä . Laufeneita oon ite vaihdellut idoon kun ovat halkeilleet. Ihan halpismerkeistä ei oo kokemusta

 

[jetblack]

Pitäisi laitattaa seinä-WC. Yleensä kai Idoa suositellaan varaosasaatavuuden vuoksi. Ido kuitenkin käyttää Geberitin säiliöelementtiä, jonka voinee liittää moneen edullisempaankin WC-istuimeen. Onko siinä itse istuimessa jotain oleellisia osia, jotka puoltavat Idon hankintaa? Onko jollain alan miehellä suositella muita, edellullisempia istuimia?

Geberitin duofix sigma kannattaa laittaa. Kokemuksen mukaan toimintavarmin ja helppo asentaa. varaosia saa. Geberit on nykyään idon omistaja myöskin. painonappi on telinekohtainen. kulhoksi sopii mikä tahansa. ainut mihin pitää kiinnittää huomiota on kiinnityspulttien kytkentäväli. 180mm tai 230mm, telineessä on molemmat vaihtoehdot, pöntöissä vaihtelee, tosin ehdottomasti suurin osa on 180mm. eli idot, villeroy & Boch , woodio, laufen yms sopii. tuohon telineeseen sopii myös tapwellin painonapit. ei ole halvin, mutta paras. ja saa varmasti varaosia vielä myöhemminkin.

 

[Kutvonen]

Olisiko kylmaineasentajia/tietäjiä paikalla? Olen opiskelemassa alle 3kg kylmäainelupia ammattitutkintona ja jäi askarruttamaan eräs asia tänään, kun mittailtiin matala- ja korkeapaineita pumpuilta. Huoltomittarilla mitataan esim. 6 ja 33bar ja nämä pitäisi siirtää log p, h diagrammiin. Merkataanko paineet 7 ja 34bar asteikolle piirrokseen ilmanpaineen takia? En itse tunnilla tätä tajunnut ja ei huomannut opettajakaan asiasta mainita.

 

[Coanda]

Olisiko kylmaineasentajia/tietäjiä paikalla? Olen opiskelemassa alle 3kg kylmäainelupia ammattitutkintona ja jäi askarruttamaan eräs asia tänään, kun mittailtiin matala- ja korkeapaineita pumpuilta. Huoltomittarilla mitataan esim. 6 ja 33bar ja nämä pitäisi siirtää log p, h diagrammiin. Merkataanko paineet 7 ja 34bar asteikolle piirrokseen ilmanpaineen takia? En itse tunnilla tätä tajunnut ja ei huomannut opettajakaan asiasta mainita.

Joo, diagrammissa on absoluuttisia paineita. Painemittarin lukema tarkoittaa että paine on 33 bar korkeampi kuin ilmakehän paine, eli 34 bar absoluuttista painetta.

 

[TeknoR]

edit: aivan juu

 

[Juhizzzz]

En tiedä onko tämä oikea paikka tällaiselle kysymykselle, mutta tuskin vääräkään. Muutettiin vastikään 1991 valmistuneeseen omakotitaloon. Talossa varmaankin alkuperäinen Haato lämminvesivaraaja lauteiden alla. Rupesin miettimään että missäköhän lämpötilassa se mahtaa olla ja aloin etsimään termostaattia, mutta empä sellaista löytänyt koko värkistä. Talosta löytyi vanhoja ohjekirjoja jalkakylpylaitteesta, takan kautta kelloradioon, mutta tuolle sitten ei tietenkään. Ko. vehje on Haato HM 220. En googlailullakaan ohjekirjaa löytänyt netistä. Sitten itse kysymykseen, onko noita varaajia sellasia missä ei mahdollisesti ole tosiaan lämpötilan säätöä lainkaan, vai voiko sellainen olla vietynä johonkin "etäälle" esim. sulaketaulun läheisyyteen (sieltä en sellaista kylläkään löytänyt, alkaa mielikuvitus loppumaan).

Kiitokset jo etukäteen jos tähän joku osaa vastata!

 

[kibe]

En nyt muista tuota mallia, mutta jos pitäisi veikata, lämpötilan säätö on venttiiliryhmässä mistä putket lähtee, jos ei muualla. 230 mallissa näkyy olevan päädyssä. Jos laitat kuvan siitä, helpottaa.

 

[stabbulamus]

Venttiiliryhmässä tosiaan varmaan 2 säädintä. Toinen varoventtiili niin sitä ei tarvitse koskea.

 

[Lumimies]

Ettei se säätönuppi lähtenyt irti ja kadonnut. Luultavasti samassa päädyssä kuin missä on sähkökytkentä ja vastukset. Jotenkin muistikuva on että jossain mallissa tuo säätönuppi piti ottaa pois että saa kytkentäkotelon auki. Siis jos kyse, kuten ymmärsin, on varaajan lämpötilasta.
Syöttösekoitusventtiili on sitten erikseen.

 

[TeknoR]

Onko suosituksia vuotovahdiksi (vesilinjaan tuleva eli osaa sulkea linjan)

plussaa jos vedenkulutuksen saa näkymään tietokoneelle

 

[Juhizzzz]

En nyt muista tuota mallia, mutta jos pitäisi veikata, lämpötilan säätö on venttiiliryhmässä mistä putket lähtee, jos ei muualla. 230 mallissa näkyy olevan päädyssä. Jos laitat kuvan siitä, helpottaa.

Ohessa kuva (pahoittelen lattian paskaisuutta ja vehkeessä myös Mersun pohja, kun pintakerroksessa hieman kariesta), sähkökytkentä menee seinästä varaajan pohjaan jossa myös putkiliitännät. Pohjassa ei mitään säätöhanikoita. Seinässä käsittääkseni sekoitusventtiili/venttiiliryhmä ja siinä pari säätöä, mutta ohjataanko noilla siis jommalla kummalla (ennemmin sitten varmaan tuolla mikä osoittaa Jeesusta kohden?) myös varaajan lämpötilaa/vastusta? Itse ymmärrän näistä siis yhtä paljon kuin talitintti valtion taloudesta.

 

[jerker66]

Ohessa kuva (pahoittelen lattian paskaisuutta ja vehkeessä myös Mersun pohja, kun pintakerroksessa hieman kariesta), sähkökytkentä menee seinästä varaajan pohjaan jossa myös putkiliitännät. Pohjassa ei mitään säätöhanikoita. Seinässä käsittääkseni sekoitusventtiili/venttiiliryhmä ja siinä pari säätöä, mutta ohjataanko noilla siis jommalla kummalla (ennemmin sitten varmaan tuolla mikä osoittaa Jeesusta kohden?) myös varaajan lämpötilaa/vastusta? Itse ymmärrän näistä siis yhtä paljon kuin talitintti valtion taloudesta.

Tuo 45 asteen kulmassa oleva on lämpötila, siis kiertoon lähtevän veden (hanojen kuuma puoli max.) ja oikean puoleinen varoventtiili.
Siitä mulla ei ole hajua saako ton pöntön itsensä lämpötilaa säädettyä.

Onko tuo lähtö jakotukkiin vähän pienellä? Joku 55 sais olla. En näe numeroita tosta kuvasta.

 

[Laissez-Faire]

Ohessa kuva (pahoittelen lattian paskaisuutta ja vehkeessä myös Mersun pohja, kun pintakerroksessa hieman kariesta), sähkökytkentä menee seinästä varaajan pohjaan jossa myös putkiliitännät. Pohjassa ei mitään säätöhanikoita. Seinässä käsittääkseni sekoitusventtiili/venttiiliryhmä ja siinä pari säätöä, mutta ohjataanko noilla siis jommalla kummalla (ennemmin sitten varmaan tuolla mikä osoittaa Jeesusta kohden?) myös varaajan lämpötilaa/vastusta? Itse ymmärrän näistä siis yhtä paljon kuin talitintti valtion taloudesta.

Mitä siellä varaajan toisessa päässä on, laita siitäkin kuva. Ainakin tuoreemmissa malleissa lämpötilan säädön potikka on samassa päässä kuin putkiliitokset.

Venttiiliryhmän säädöillä ei ohjata vastusta.

 

[Lumimies]

Tässä vaiheessa varmaan soittaisin Nibelle ja kysyisin sieltä. Toki tuo on tehty ennen kuin Nibe osti Haadon.

 

[flamma]

Onko kellään kokemusta näistä "älykkäistä" lämminvesivaraajista? Hinta ei näyttäisi nousevan mahdottomasti normaaliin verrattuna. Mainostavat, että oppii veden kulutusprofiilin viikon aikana. Ainakin meillä kyllä vaihtelee veden kulutus melko paljon viikkojen välillä riippuen tekeekö töitä kotona tai käykö suihkussa salilla. Teoriassa kaikki sähkönsäästö kelpaa, mutta ei nyt haluaisi maksaa pelkistä mainospuheista.

HAATO HK SC älykäs lämminvesivaraaja - NIBE

 

[Coanda]

Onko kellään kokemusta näistä "älykkäistä" lämminvesivaraajista? Hinta ei näyttäisi nousevan mahdottomasti normaaliin verrattuna. Mainostavat, että oppii veden kulutusprofiilin viikon aikana. Ainakin meillä kyllä vaihtelee veden kulutus melko paljon viikkojen välillä riippuen tekeekö töitä kotona tai käykö suihkussa salilla. Teoriassa kaikki sähkönsäästö kelpaa, mutta ei nyt haluaisi maksaa pelkistä mainospuheista.

HAATO HK SC älykäs lämminvesivaraaja - NIBE

Ei ole kokemusta, mutta ihan kovin suuri säästöpotentiaali tuossa ei ole. Varaajan lämpöhäviötkin jäävät useimmiten hyödyksi tilalämmitykseen. Ja kovin kylmäksi ei varaajaa voi kuitenkaan päästää.

 

[hypodermic]

jos tiputtelu loppuu hetken kuluttua niin ei välttämättä käyttöventtiili vuoda. avaa ja puhdista poresuutin ensin. voit myös sulkes kylmän sulun hanalle (jos sellainen on) ja Jos se ei vaikuta tiputteluun niin silloin vika ei ole käyttöventtiilissä. voi olla että vain tiputtaa vettä juoksuputkesta.

Löytyi ilmeisesti kylmän sulku, käänsin 1/4 kierroksen (viivat/hahlot vaakatasoon) niin kylmän hana lakkasi toimimasta eikä ja myös tippuminen loppui. Nyttemmin tuo on siis tiputtanut melkein jatkuvasti ja kiihtyvää tahtia tip tip tip...
Eli kylmän käyttöventtiili vaihtoon? Oraksen sivuilta löytyy hyvin varaosakoodit ja myös ohjevideot, tuo käyttöventtiili näyttää siltä että onnistunee itsekin tehtynä...

 

[munse]

Reilu 30-vuotias pesukoneventtiili vuotaa venttiilin vääntimen ja rungon saumakohdasta. Pitäisi asentaa uusi venttiili tilalle. Samanlainen Oras on hankittuna. Ilmeisen suoraviivainen työ kaiketi? Pitääkö liitoksiin putki-venttiili sekä venttiili-imusuoja laittaa kierreteippiä?

Myös samanikäinen (oletettavasti) imusuoja kannattanee vaihtaa uuteen? Itse asiassa taisin laittaa jokunen vuosi sitten imusuojan liitokseen kierreteippiä, epäilin varmaankin vuotoa.

 

[kibe]

Mihinkään osaan noista ei kuuluisi kierreteippi. Imusuoja on ainoa missä sillä käytännössä voisi saada pitävyyttä. Jos siis ei ole tiivistettä. Sekä venttiili, että PPK letkun mutterin tarkoitus on painaa tiivistepinta tiivistettä vasten. Jos siinä välissä on teippiä, se ei tiivisty vaan vuotaa. Imusuojan mukanakin tulee 1/2 tiiviste.

 

[munse]

Mihinkään osaan noista ei kuuluisi kierreteippi. Imusuoja on ainoa missä sillä käytännössä voisi saada pitävyyttä. Jos siis ei ole tiivistettä. Sekä venttiili, että PPK letkun mutterin tarkoitus on painaa tiivistepinta tiivistettä vasten. Jos siinä välissä on teippiä, se ei tiivisty vaan vuotaa. Imusuojan mukanakin tulee 1/2 tiiviste.

Aivan. Voi olla, että aikaisempi epäilty vuoto oli nykyisen ensisoittoa ja siten yritin korjata väärää kohtaa.

Mutta ei kai tuossa vaihto-operaatiossa mitään kummempaa ole? Pääsulku kiinni, ämpäri alle, PPK-letku irti ja valutus, peitekartion kiertäminen pois edestä, kahdella kiintoavaimella venttiili irti, uusi tilalle?

Ja uusi imusuoja. Sekä mukana tulleet tiivisteet muistaa laittaa väliin tietenkin.

 

[kibe]

Aivan. Voi olla, että aikaisempi epäilty vuoto oli nykyisen ensisoittoa ja siten yritin korjata väärää kohtaa.

Mutta ei kai tuossa vaihto-operaatiossa mitään kummempaa ole? Pääsulku kiinni, ämpäri alle, PPK-letku irti ja valutus, peitekartion kiertäminen pois edestä, kahdella kiintoavaimella venttiili irti, uusi tilalle?

Ja uusi imusuoja. Sekä mukana tulleet tiivisteet muistaa laittaa väliin tietenkin.

Vedet kiinni, letku irti, pihdeillä kiinni epäkeskosulusta ja jakarilla pyöräytät hanan irti. Sama toisinpäin ja hana kiinni. Peitelaippaan ei tarvi koskea jos sulla on ohuet papukaijapihdit. Sitten imusuoja paikalleen ja letku. Kaikissa tulee tiiviste mukana.

 

[Pea]

Astianpesukone (Bosch) ei ota vettä, vaan ohjelma jumahtaa heti alkuunsa. Tarkistin, että hanasta tulee vettä, mutta koneeseen se ei ilmeisesti päädy, kun hanavalo syttyy heti. Mitään vikakoodia ei tule myöskään. Kokeilin myös irrottaa pistokkeen muutamaksi minuutiksi, mutta ei auttanut.

Osaako joku asiantuntija sanoa, mistä mahdollisesti kiikastaa?

 

[jetblack]

Astianpesukone (Bosch) ei ota vettä, vaan ohjelma jumahtaa heti alkuunsa. Tarkistin, että hanasta tulee vettä, mutta koneeseen se ei ilmeisesti päädy, kun hanavalo syttyy heti. Mitään vikakoodia ei tule myöskään. Kokeilin myös irrottaa pistokkeen muutamaksi minuutiksi, mutta ei auttanut.

Osaako joku asiantuntija sanoa, mistä mahdollisesti kiikastaa?

magneettiventtiili ei toimi syystä tai toisesta. tai roskaa sihdissä. anturi rikki jne.

 

[Pea]

magneettiventtiili ei toimi syystä tai toisesta. tai roskaa sihdissä. anturi rikki jne.

Kiitos, jotain tuollaista arvelinkin. Enpä nyt jaksa tuota enempää ihmetellä, kun riskinä on aina että hajotaa lisää, aiheuttaa vesivahingon tms. Selvitelköön ammattilainen tuota lisää.

 

[Hyrava]

Kiitos, jotain tuollaista arvelinkin. Enpä nyt jaksa tuota enempää ihmetellä, kun riskinä on aina että hajotaa lisää, aiheuttaa vesivahingon tms. Selvitelköön ammattilainen tuota lisää.

Yleensä vesiletku irtoaa koneen päästä joten sen nyt voi irroittaa ja tarkistaa ettei siellä päässä suoraan näy mitään roskaa, ainakin niissä malleissa mihin olen itse koskenut on sihti suoraan siinä mistä letku liittyy koneeseen. Samoin voi kuunnella kuuluuko napsahdusta siltä suunnalta mistä letku menee koneeseen sisään, yleensä magneettiventtiili on ihan suoraan siinä koneen takaosassa ja pitää yleensä jonkinlaisen napsahduksen kun aukeaa. Noilla voi heti rajata vähän ongelmaa.

Joissakin pyykinpesukoneissa ainakin on ollut aika yleisenä vikana magneettiventtiilin hajoaminen, astianpesukoneita en juurikaan ole korjaillut / huoltanut niin niistä ei ole niin kokemuksia.

 

[stabbulamus]

Yleensä vesiletku irtoaa koneen päästä joten sen nyt voi irroittaa ja tarkistaa ettei siellä päässä suoraan näy mitään roskaa, ainakin niissä malleissa mihin olen itse koskenut on sihti suoraan siinä mistä letku liittyy koneeseen. Samoin voi kuunnella kuuluuko napsahdusta siltä suunnalta mistä letku menee koneeseen sisään, yleensä magneettiventtiili on ihan suoraan siinä koneen takaosassa ja pitää yleensä jonkinlaisen napsahduksen kun aukeaa. Noilla voi heti rajata vähän ongelmaa.

Joissakin pyykinpesukoneissa ainakin on ollut aika yleisenä vikana magneettiventtiilin hajoaminen, astianpesukoneita en juurikaan ole korjaillut / huoltanut niin niistä ei ole niin kokemuksia.

Mielessä ja Boschissa (APK) se venttiilimokkula on siinä tulovesiletkun päässä eikä itse koneessa.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mielessä ja Boschissa (APK) se venttiilimokkula on siinä tulovesiletkun päässä eikä itse koneessa.

Se on turvaventtiili(aquastop) mikä siinä tulovesiletkussa on. Koneen sisällä on edelleenkin oma venttiilinsä silti.

 

[Reivn]

Kuulin tuossa, että nykyaikaisissa maalämpöpumpun varaajissa on säädettävä ylläpitolämpö ja erityisesti tehostettu lämmitysajoitus vedelle legionellan vähentämiseksi. Mikä mahtaa olla tuon legionellan kannalta riittävän tiheä väli tehostetulle lämmitykselle jos samanlaista automaatiota miettisi vanhemman varaajan ohjaamiseen älyreleellä? Eli pitääkö se säätää kuumentumaan yli 55c rajan kerran viikossa, kerran kahdessa, vai riittääkö 1krt/kuukausi halvimman pörssisähkön aikaan?

 

[jeipaster]

Astianpesukone (Bosch) ei ota vettä, vaan ohjelma jumahtaa heti alkuunsa. Tarkistin, että hanasta tulee vettä, mutta koneeseen se ei ilmeisesti päädy, kun hanavalo syttyy heti. Mitään vikakoodia ei tule myöskään. Kokeilin myös irrottaa pistokkeen muutamaksi minuutiksi, mutta ei auttanut.

Osaako joku asiantuntija sanoa, mistä mahdollisesti kiikastaa?

Oletettavasti poistoletku menee vesilukkoon, niin tarkista että sen reikä on auki. Yleensä APK aloittaa veden poistolla ja jos se on tukossa niin ei lähde päälle.

 

[puik]

Kuulin tuossa, että nykyaikaisissa maalämpöpumpun varaajissa on säädettävä ylläpitolämpö ja erityisesti tehostettu lämmitysajoitus vedelle legionellan vähentämiseksi. Mikä mahtaa olla tuon legionellan kannalta riittävän tiheä väli tehostetulle lämmitykselle jos samanlaista automaatiota miettisi vanhemman varaajan ohjaamiseen älyreleellä? Eli pitääkö se säätää kuumentumaan yli 55c rajan kerran viikossa, kerran kahdessa, vai riittääkö 1krt/kuukausi halvimman pörssisähkön aikaan?

Niben VILP lämmitti muistaakseni oletuksena kerran kahdessa viikossa, mutta uusin softa taitaa säätää välin kerran viikkoon. Omasta mielestä tuolla ei hirmu eroa tehdä, kun lisälämmitys ei paljoa vie. Lämpöpumpuilla idea taitaa olla siinä, että nykypumput ei jaksa lämmittää 55C lämpötilaan vaikka lähelle pääsevätkin.

 

[Greenlandi]

Mikähän voisi olla syynä, että tämä Ikean sähköinen sulkuventtiili sopii vain astianpesukoneelle, mutta ei pyykinpesukoneelle? Vertailun vuoksi Oraksen vastaavaa tuotetta mainostetaan myös pyykinpesukoneelle sopivaksi. Kysyin asiaa Ikean chatista, ja vastaus oli "KNYCKLAN on suunniteltu ja testattu yhteensopivaksi ainoastaan astianpesukoneen kanssa. Tuote ei sovi yhteen pyykinpesukoneen kanssa.", mutta itse epäilen, että onko tuohon mitään oikeaa teknistä syytä. Samaa vettä, samasta vesijohtoverkosta, ja samalla paineella molempiin laitteisiin kuitenkin tulee, vai voiko tuossa olla vielä joku muu seikka jota en osaa huomioida?

 

[Hyrava]

Mikähän voisi olla syynä, että tämä Ikean sähköinen sulkuventtiili sopii vain astianpesukoneelle, mutta ei pyykinpesukoneelle? Vertailun vuoksi Oraksen vastaavaa tuotetta mainostetaan myös pyykinpesukoneelle sopivaksi. Kysyin asiaa Ikean chatista, ja vastaus oli "KNYCKLAN on suunniteltu ja testattu yhteensopivaksi ainoastaan astianpesukoneen kanssa. Tuote ei sovi yhteen pyykinpesukoneen kanssa.", mutta itse epäilen, että onko tuohon mitään oikeaa teknistä syytä. Samaa vettä, samasta vesijohtoverkosta, ja samalla paineella molempiin laitteisiin kuitenkin tulee, vai voiko tuossa olla vielä joku muu seikka jota en osaa huomioida?

Ei kai tuossa mitään sen kummempaa teknistä syytä ole. Lähinnä ainoa mikä tulee mieleen niin keittiö (astianpesukoneen sijoituspaikka) on yleensä kuiva tila ja pyykinpesukoneen sijoituspaikka on monesti märkätila että onko tuossa joku IP-luokitusjuttu esimerkiksi tuon virtalähteelle tms.

 

[PornReindeer]

Ei kai tuossa mitään sen kummempaa teknistä syytä ole. Lähinnä ainoa mikä tulee mieleen niin keittiö (astianpesukoneen sijoituspaikka) on yleensä kuiva tila ja pyykinpesukoneen sijoituspaikka on monesti märkätila että onko tuossa joku IP-luokitusjuttu esimerkiksi tuon virtalähteelle tms.

Ja muistaakseni tuossa on kosteusanturi aka vuotovahti joka pitää olla plugattuna. Ei toki ongelma kunhan on riittävän kuivassa paikassa

 

[Greenlandi]

Ja muistaakseni tuossa on kosteusanturi aka vuotovahti joka pitää olla plugattuna. Ei toki ongelma kunhan on riittävän kuivassa paikassa

Ei tarvitse vuotovahdin olla kiinni, kävin äsken testaamassa kun astianpesukoneessa meillä on jo samanlainen.

 

[PornReindeer]

Ei tarvitse vuotovahdin olla kiinni, kävin äsken testaamassa kun astianpesukoneessa meillä on jo samanlainen.

Ok, mä muistelin ettei meillä toiminut kun johto oli irti, muistan varmaan omiani.

 

[Sikatiiker]

Niben VILP lämmitti muistaakseni oletuksena kerran kahdessa viikossa, mutta uusin softa taitaa säätää välin kerran viikkoon. Omasta mielestä tuolla ei hirmu eroa tehdä, kun lisälämmitys ei paljoa vie. Lämpöpumpuilla idea taitaa olla siinä, että nykypumput ei jaksa lämmittää 55C lämpötilaan vaikka lähelle pääsevätkin.

Kerran viikossa kai on suosituskin, vaikka eikös tuo legionella-bakteerin syntyminen vaadi myös veden seisomista alhaisen lämpötilan lisäksi ja kolmas tekijä on kai vesihöyry josta tuo bakteeri välittyy elimistöön.

Ite olen miettinyt sellasta, että onko joku laittanut maalämpöön jälkikäteen viilennystä/jäähdytystä? Invertterin vaatii kuulemma, en tiedä vaatiiko muuta?

Kaksi vaihtoehtoa säädölle:
1. Itse ohjelmoitava säädin jolle mitataan sisä- ja ulkoilmasta lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Sitten lasketaan kastepistelämpötila ja säädin antaa menoveden asetusarvoksi aina kastepistelämpötilan + 1°C.

2. Asetellaan lämpöpumpulle käyrä, joka ei mene kesäkeleillä alle ~21-22°C koskaan. Saadaan aikaan silti porakaivon käyttöikää pidentävä vaikutus lämpimällä paluuvedellä ja viileämpää tilalle sekä pieni viilentävä vaikutus +27°C ilmoilla kun lattiavalu viilennetään 5°C alle ulkoilman.

Mielipiteitä, kokemuksia, vinkkejä?

 

[puik]

Kerran viikossa kai on suosituskin, vaikka eikös tuo legionella-bakteerin syntyminen vaadi myös veden seisomista alhaisen lämpötilan lisäksi ja kolmas tekijä on kai vesihöyry josta tuo bakteeri välittyy elimistöön.

Ite olen miettinyt sellasta, että onko joku laittanut maalämpöön jälkikäteen viilennystä/jäähdytystä? Invertterin vaatii kuulemma, en tiedä vaatiiko muuta?

Kaksi vaihtoehtoa säädölle:
1. Itse ohjelmoitava säädin jolle mitataan sisä- ja ulkoilmasta lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Sitten lasketaan kastepistelämpötila ja säädin antaa menoveden asetusarvoksi aina kastepistelämpötilan + 1°C.

2. Asetellaan lämpöpumpulle käyrä, joka ei mene kesäkeleillä alle ~21-22°C koskaan. Saadaan aikaan silti porakaivon käyttöikää pidentävä vaikutus lämpimällä paluuvedellä ja viileämpää tilalle sekä pieni viilentävä vaikutus +27°C ilmoilla kun lattiavalu viilennetään 5°C alle ulkoilman.

Mielipiteitä, kokemuksia, vinkkejä?

Itsellä tällaiset käsitykset maaviileästä, joku tietävämpi voi korjata. Tietääkseni maaviileän tapauksessa otetaan suoraan kaivosta tulevaa vettä viilennyskonvektorille ja paluuvesilämmittää sitten kaivoa. Jotkut sanoneet, että loppukesästä kaivo voi olla lämminnyt sen verran paljon, että on ennemmin maahaaleaa kuin viileää. En tiedä tarvitaanko itse MLP:ltä mitään logiikkaa tähän, paitsi että kaivon kiertovesipumppu käy.

Lisäksi nuo viilennyslaitteet on sen verran arvokkaita, että usein viilennykseen otetaan ILP, koska tulee erityisesti putkivetoineen edullisemmaksi. Maaviileän vesiputket pitää olla eristetty kondenssin takia ja ovat kai paljon kylmäaineputkia paksummat.

Kai niitä lattioitakin voisi viilentää, mutten tiedä onko paljon käyetty ja minkälaisissa rakennuksissa.

E:Eikä tietoa miten MLPt pystyvät jäähdyttämään.

 

[PornReindeer]

Kerran viikossa kai on suosituskin, vaikka eikös tuo legionella-bakteerin syntyminen vaadi myös veden seisomista alhaisen lämpötilan lisäksi ja kolmas tekijä on kai vesihöyry josta tuo bakteeri välittyy elimistöön.

Ite olen miettinyt sellasta, että onko joku laittanut maalämpöön jälkikäteen viilennystä/jäähdytystä? Invertterin vaatii kuulemma, en tiedä vaatiiko muuta?

Kaksi vaihtoehtoa säädölle:
1. Itse ohjelmoitava säädin jolle mitataan sisä- ja ulkoilmasta lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Sitten lasketaan kastepistelämpötila ja säädin antaa menoveden asetusarvoksi aina kastepistelämpötilan + 1°C.

2. Asetellaan lämpöpumpulle käyrä, joka ei mene kesäkeleillä alle ~21-22°C koskaan. Saadaan aikaan silti porakaivon käyttöikää pidentävä vaikutus lämpimällä paluuvedellä ja viileämpää tilalle sekä pieni viilentävä vaikutus +27°C ilmoilla kun lattiavalu viilennetään 5°C alle ulkoilman.

Mielipiteitä, kokemuksia, vinkkejä?

Kuten @puik sanoikin aiheesta niin itse törmännyt vain systeemeihin missä kaivon vettä pyöritetään puhallinkonvektorissa. Tuossa siis maksaa käyttö vain vesipumpun ja puhaltimen pyörityksen eli ei mitään.
Itse harkitsen kunhan keittiö menee kaikkine pintoineen remppaan, tuossa olisi maalämpö seinän toisella puolella niin voisi helposti jonkin kattokasetin laittaa...
Kokemukset kiinnostaa.

 

[Greenlandi]

Nyt on tuo sähköinen pesukoneventtiili ostettu pyykinpesukonetta varten, ja yritän saada sitä asennettua jos pärjäisi ilman putkimiestä. Irrotin vanhan ventiillin ja pintakulmaliittimen, ja 12 mm kupariputki jäi jäljelle, sekä 3/8" kierteillä oleva mutteri tai mikä liekään nimeltään:

Ostin tämän kaksoisnipan, tarkoituksena laittaa se suoraan tuohon vanhan kulmaliittimen tilalle, ja uusi venttiili siihen kiinni, mutta sepä ei sovikaan tuohon putkeen. Putki on tismalleen 12 mm paksu, kun taas tuon nipan sisämitta n. 11.9 mm. Vanhan kulmaliittimen sisämitta n. 12.1 mm. Noissa nipan tuotetiedoissa ei edes mainita sisämittaa ainakaan siten että ymmärtäisin, eikä Bauhausin hyllyssä näkynyt kuin kahta kokoa, joista toinen vielä pienempi, joten miten löydän 0.2 mm leveämmän nipan?

 

[Reivn]

Nyt on tuo sähköinen pesukoneventtiili ostettu pyykinpesukonetta varten, ja yritän saada sitä asennettua jos pärjäisi ilman putkimiestä. Irrotin vanhan ventiillin ja pintakulmaliittimen, ja 12 mm kupariputki jäi jäljelle, sekä 3/8" kierteillä oleva mutteri tai mikä liekään nimeltään:

Ostin tämän kaksoisnipan, tarkoituksena laittaa se suoraan tuohon vanhan kulmaliittimen tilalle, ja uusi venttiili siihen kiinni, mutta sepä ei sovikaan tuohon putkeen. Putki on tismalleen 12 mm paksu, kun taas tuon nipan sisämitta n. 11.9 mm. Vanhan kulmaliittimen sisämitta n. 12.1 mm. Noissa nipan tuotetiedoissa ei edes mainita sisämittaa ainakaan siten että ymmärtäisin, eikä Bauhausin hyllyssä näkynyt kuin kahta kokoa, joista toinen vielä pienempi, joten miten löydän 0.2 mm leveämmän nipan?

En ole ammattilainen, mutta näyttää siltä omaan silmään, että tuossa on puristettu helmi liian kauas putken suusta ja tuo mutteri ei pääse tulemaan tarpeeksi 'ylös'. Mitä muutaman hanan ite avannu, niin helmen reunasta putken päähän ei ole ollu muutamaa milliä enempää jollon mutterin kierteet tulee riittävän pitkälle putken pään ohi jotta vastakappale mahtuu sisälle.

 

[Kerasi]

Kaipaisin neuvoa tällaiseen ongelmaan: Uuden vuokra-asunnon kylppärissä haisee viemäri lähes koko ajan. Olen vasta muuttanut, joten en tiedä kuinka kauan ongelmaa on jatkunut. Haju vähän elää päivän mittaan, pääsääntöisesti sitä on kuitenkin lähes koko ajan. Ilmanvaihdon säätäminen ei tunnu vaikuttavan hajuun positiivisesti, mutta asunnossa (yksiö 30 neliötä) on minusta kyllä vahva alipaine ja korvausilmaa tulee vähän (poistot keittokomerossa ja kylppärissä, pieni tuloventtiili asuinhuoneessa). Jos poistoilmaventtiilin säätää kylppärissä pienelleen, haju lisääntyy. Lavuaarin hajulukko on putsattu. Wc-pöntön mansetti on irrallaan lattiasta, voiko vaikuttaa? Lattiakaivoon on huoltomies käynyt asentamassa uuden tiivisterenkaan. Olen kokeillut putkenavausainetta, ei vaikutusta. Lattiakaivo vetää huonosti. Oheessa kuvat lattikaivosta, kun tutkin vähän sitä. Tuossa on siis kaikki mitä siellä on sisällä. On jotenkin oudon oloinen, puuttuuko lattiakaivosta kokonaan vesilukko/hajulukko tai jokin muu osa? Huoltomiestä ei voisi vähempää kiinnostaa. Kiitos avusta!

 

[kibe]

Nyt on tuo sähköinen pesukoneventtiili ostettu pyykinpesukonetta varten, ja yritän saada sitä asennettua jos pärjäisi ilman putkimiestä. Irrotin vanhan ventiillin ja pintakulmaliittimen, ja 12 mm kupariputki jäi jäljelle, sekä 3/8" kierteillä oleva mutteri tai mikä liekään nimeltään:

Ostin tämän kaksoisnipan, tarkoituksena laittaa se suoraan tuohon vanhan kulmaliittimen tilalle, ja uusi venttiili siihen kiinni, mutta sepä ei sovikaan tuohon putkeen. Putki on tismalleen 12 mm paksu, kun taas tuon nipan sisämitta n. 11.9 mm. Vanhan kulmaliittimen sisämitta n. 12.1 mm. Noissa nipan tuotetiedoissa ei edes mainita sisämittaa ainakaan siten että ymmärtäisin, eikä Bauhausin hyllyssä näkynyt kuin kahta kokoa, joista toinen vielä pienempi, joten miten löydän 0.2 mm leveämmän nipan?

Oletko aivan varma, että haluat tehdä putkitöitä ilman minkäänlaista ammattitaitoa? Kaksoisnippa on tarkoitettu sisäkierteellisille osille. Puserrusosat taasen tarvitsee puserrusosia joissa on viiste helmelle.

 

[Lumimies]

Nyt on tuo sähköinen pesukoneventtiili ostettu pyykinpesukonetta varten, ja yritän saada sitä asennettua jos pärjäisi ilman putkimiestä. Irrotin vanhan ventiillin ja pintakulmaliittimen, ja 12 mm kupariputki jäi jäljelle, sekä 3/8" kierteillä oleva mutteri tai mikä liekään nimeltään:

Ostin tämän kaksoisnipan, tarkoituksena laittaa se suoraan tuohon vanhan kulmaliittimen tilalle, ja uusi venttiili siihen kiinni, mutta sepä ei sovikaan tuohon putkeen. Putki on tismalleen 12 mm paksu, kun taas tuon nipan sisämitta n. 11.9 mm. Vanhan kulmaliittimen sisämitta n. 12.1 mm. Noissa nipan tuotetiedoissa ei edes mainita sisämittaa ainakaan siten että ymmärtäisin, eikä Bauhausin hyllyssä näkynyt kuin kahta kokoa, joista toinen vielä pienempi, joten miten löydän 0.2 mm leveämmän nipan?

Ei tuohon voi käyttää kaksoisnippa vaan 12-dn10 uk liitintä. Itseasiassa pitäisi olla 12-dn10 uk kuulasulku. Ei valmistajan liittimien pistosyvyys vaihtelee, joskus myös kiereteet.

Tuohon hajuongelmaan, totta kai se vaikuttaa jos wc-mansettinon irti, samoiten jos vesilukkojen lattiaputken mansetit on irti/huonosti paikallaan

 

[Kerasi]

Tuohon hajuongelmaan, totta kai se vaikuttaa jos wc-mansettinon irti, samoiten jos vesilukkojen lattiaputken mansetit on irti/huonosti paikallaan

No näin minustakin se maalaisjärjellä voisi vaikuttaa. Huoltomies oli eri mieltä. Mansettia ei saa itse liikahtamaankaan. Tarvitaanko sen fiksaamiseen putkari?

 

[pulatunnus]

Jos ei lainkaa vesilukkoa, ja suoraan viemäriin, niin haisee varmaan niin rajusti ettei tarvi arpoa.

Jos lattikaivossa vesi vesilukossa, tuskin se haju sieltä tulee. jos kuiva, niin tulee, ja jos kuivuu nopeasti niin miettiä miksi.

Sanoit että vetää hitaasti, tarkoitatko että vesilainehtiin lattialla, vai sitä että vesilukko kuivuu silminähden

Nenällä jos olet etsinut, ettei esim lavuaarista.

Jos poistoilmaventtiilin säätää kylppärissä pienelleen, haju lisääntyy.

Nämä ei yleensä asukkaan säädettäviä ja vaatii siis säätäjän käynti jos olet niihin koskenut.

Wc-pöntön mansetti on irrallaan lattiasta, voiko vaikuttaa?

Siis niin että haju tulee sieltä ?

Jos tuota epäilee niin tulee mieleen että teippailee kokeeksi, vaikuttaako.

Lattikaivossa teippaaminen ei suotavaa jos jää valvomatta ja tulee vesivuoto.