Kysy LVI:stä

[jetblack]

Ja sauma parin vuoden jälkeen kusenkeltainen.
Sitä paitsi tuo ei ole silkkaria vaan
asennusliima.

Ei ole silikonia ei, vaan asennusliima. ei kai kukaan sitä silikoniksi väittänyt? Liimamalla pöntöt asennetaan. silikonin voi vetää päälle sitten koristeeksi halutulla värillä. Tuon sika 112 kiinnityslujuus on monikertainen esim sikasil-c:m verrattuna. joka on silikoni, ei liimamassa.
ja onko paljonkin tullut tuolla vedettyjä yli 2v vanhoja saumoja vastaan? ei oo tainnut markkinoillakaan olla edes kahta vuotta vielä tuo versio.

 

[Lumimies]

Nopealla luvulla sain käsityksen että vertaat muihin silikooneihin (alkavalla flunssalla ehkä myös vaikutusta ymmärrykseen).
Vaikea sitä jälkikäteen sanoa kenen liimalla ne liimattu mutta tähän mennessä en ole nähnyt muuttumatonta "kristallin kirkasta".

 

[kibe]

Ei ole silikonia ei, vaan asennusliima. ei kai kukaan sitä silikoniksi väittänyt? Liimamalla pöntöt asennetaan. silikonin voi vetää päälle sitten koristeeksi halutulla värillä. Tuon sika 112 kiinnityslujuus on monikertainen esim sikasil-c:m verrattuna. joka on silikoni, ei liimamassa.
ja onko paljonkin tullut tuolla vedettyjä yli 2v vanhoja saumoja vastaan? ei oo tainnut markkinoillakaan olla edes kahta vuotta vielä tuo versio.

On ollut ja tuo värin muuttuminen on ihan tiedossa oleva ongelma. Harva sitä joutuu omia jälkiä käymään katsomassa. Mutta vähän kph kosteudesta riippuen kyllä tuo muuttuu aivan törkeäksi suht nopeasti. Silikonin se vaatii päälle tai kerralla valkoisella jos kahta kertaa ei pyörähdä paikalla, jos hyvän haluaa.

 

[jetblack]

On ollut ja tuo värin muuttuminen on ihan tiedossa oleva ongelma. Harva sitä joutuu omia jälkiä käymään katsomassa. Mutta vähän kph kosteudesta riippuen kyllä tuo muuttuu aivan törkeäksi suht nopeasti. Silikonin se vaatii päälle tai kerralla valkoisella jos kahta kertaa ei pyörähdä paikalla, jos hyvän haluaa.

kesällä 2020 näköjään ainakin onnisella 521 FC vaihtunut crystal clear 112:een. Muualla on voinut olla myynnissä näköjään kun 2018 on mainoksia youtubessa.

"Sikaflex®-521 FC:n korvaa kirkkaampi ja teknisesti parempi Sikaflex® Crystal Clear."

 

[ElReino]

kesällä 2020 näköjään ainakin onnisella 521 FC vaihtunut crystal clear 112:een. Muualla on voinut olla myynnissä näköjään kun 2018 on mainoksia youtubessa.

"Sikaflex®-521 FC:n korvaa kirkkaampi ja teknisesti parempi Sikaflex® Crystal Clear."

Tein viimeisimmän pytyn liimauksen Sikan Marine-sarjan liimaus- ja tiivistysmassalla, taisi olla valkoista 291i:tä. Toiminut venekäytössä moitteetta ja sopii myös vedenalaisiin kiinnityksiin, niin ajattelin että kävisi pyttyynkin. Ja löytyi valmiiksi hyllystä. Homeenkestosta ei ole tietoa, mutta toistaiseksi on yhtä valkoisena pysynyt kuin pyttykin.

 

[Antti Alien]

Oraksen bideesuihku tiputtaa vettä painikkeen kohdalta kun siihen liitetyn hanan avaa. Avasin suihkukahvan ja mielestäni tiivisteet ovat ihan kunnossa. Mekanismi vaikuttaisi olevan niinkin hienostunut, että painike vetää alaspäin suhkukahvan sisällä olevaa muoviputkea, ja kun painikkeen vapauttaa, jousi nostaa kyseisen muoviputken kumista tiivistettä vastaan. Diagnosoin ongelmaksi tiivisteen sijaan jousen väsymisen, eikä siihen näyttäisi pääsevän mitenkään käsiksi. Voiko laatumerkkinä pitämäni Oraksen suunnittelu olla todella näin älytöntä, vai onko minulta jäänyt jotain tajuamatta?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Oraksen bideesuihku tiputtaa vettä painikkeen kohdalta kun siihen liitetyn hanan avaa. Avasin suihkukahvan ja mielestäni tiivisteet ovat ihan kunnossa. Mekanismi vaikuttaisi olevan niinkin hienostunut, että painike vetää alaspäin suhkukahvan sisällä olevaa muoviputkea, ja kun painikkeen vapauttaa, jousi nostaa kyseisen muoviputken kumista tiivistettä vastaan. Diagnosoin ongelmaksi tiivisteen sijaan jousen väsymisen, eikä siihen näyttäisi pääsevän mitenkään käsiksi. Voiko laatumerkkinä pitämäni Oraksen suunnittelu olla todella näin älytöntä, vai onko minulta jäänyt jotain tajuamatta?

Noin ne orakset aina hajoaa. Kestävät muutaman vuoden ja alkavat vuotamaan sieltä painikkeen kumin alta. Uutta vaan tilalle ja ehkä eri merkkiä.

 

[Antti Alien]

Noin ne orakset aina hajoaa. Kestävät muutaman vuoden ja alkavat vuotamaan sieltä painikkeen kumin alta. Uutta vaan tilalle ja ehkä eri merkkiä.

Tjooh, nyt kun kasasin takaisin, ei suihku vuoda enää heti hanan avatessa, mutta nyt se vuotaa suihkun painiketta painaessa vielä enemmän tuolta painikkeen alta. En keksi miten sinne pääsisi käsiksi. Uutta erilaista tilalle

 

[Zigh]

Hans grohella viiden vuoden takuu. Mukisematta tuli letkuineen päivineen uusi bidee kun kolme vuotta vanha alkoi vuotaa.

 

[Antti Alien]

Hans grohella viiden vuoden takuu. Mukisematta tuli letkuineen päivineen uusi bidee kun kolme vuotta vanha alkoi vuotaa.

Kesti tuo kolmen vuoden sijaan sentään seitsemän. Kaipaisin vain hieman huollettavuutta, kuluvat osat soisi voivan vaihtaa.

 

[Lumimies]

Tuommoinen kun maksaa pari kymppiä niin itse en ainankaa jaksaisi pahemmin alkaa ropaamaan vaan hakisin kaupasta uuden.

 

[TimbeS]

Kuinkahan alas uskaltaa pudottaa IV-koneen tuloilman lämpötilan? Nyt on 16C, mutta voikohan vielä laskea? Rivitalo v. 2009, yläpohjassa on puhallusvillaa ja luulisin että kanavat on siellä seassa. Koitin mollier diagrammia tuijotella mutta eipä kai siitä ole hyötyä jos ei tarkkaan tiedä olosuhteita.

Toinen kysymys, voiko puhallinnopeutta pitää huoletta asennossa "poissa" rakenteiden tuulettuvuuden puolesta, vaikka olisikin kotona? Puhallinnopeus tällöin 1, normaalitilanteessa 2. Maksimi on 4. Tietysti suihkussa käynnin ym. kosteuskuormien jälkeen puhallinta isommalle.

 

[puik]

Kuinkahan alas uskaltaa pudottaa IV-koneen tuloilman lämpötilan? Nyt on 16C, mutta voikohan vielä laskea? Rivitalo v. 2009, yläpohjassa on puhallusvillaa ja luulisin että kanavat on siellä seassa. Koitin mollier diagrammia tuijotella mutta eipä kai siitä ole hyötyä jos ei tarkkaan tiedä olosuhteita.

Toinen kysymys, voiko puhallinnopeutta pitää huoletta asennossa "poissa" rakenteiden tuulettuvuuden puolesta, vaikka olisikin kotona? Puhallinnopeus tällöin 1, normaalitilanteessa 2. Maksimi on 4. Tietysti suihkussa käynnin ym. kosteuskuormien jälkeen puhallinta isommalle.

Ei kai se kylmä tuloilma yläpohjassa mitään tee? Lämpimämpää se on kuin ulkoilma niin ei se kosteutta voi tiivistää. Mahdollinen veto ja kylmyys sisätiloissa mun nähdäkseni ongelma. Ja jos olisi hyvin kostea ilma voisi tuloilmaräppänät alkaa tiivistää vettä, mutta itsellä ei ole kokaan niin käynyt. Meillä on puutteellinen tuloilmaputkien eristys ja kylmällä tippuu kauimpana tuloilma 10C paikkeille ja makkari on vähän kylmä. Betonirakenteisessa kellarikerroksessa ei ainkaan meillä edes osittain eristämätön tuloilmaputki tiivistä enempää kosteutta ja menee vain kevyeen härmeeseen kovimmilla pakkasilla.

Puhallinnopeudesta en osaa sanoa. Riippuu varmaan myös henkilömäärästä. Itse en ole 5hlö taloudessa viitsinyt juurikaan tiputella ykköselle. Toisaalta meillä oli epähuomiossa pitkään puhallin ykkösellä eikä siitäkään huomannut. Sisäilman raikkaus ja kosteuden poisto silmällä pitäen säätäisin ilmanvaihtonopeuden. Höyrysulun ulkopuolisiin rakenteiden tuulettuvuuteen ei puhallinnpeuden pitäisi vaikuttaa, paitsi että alipaineisuus voi vetää rakenteista ilmaa sisälle.

 

[venalaine]

Kuinkahan alas uskaltaa pudottaa IV-koneen tuloilman lämpötilan? Nyt on 16C, mutta voikohan vielä laskea? Rivitalo v. 2009, yläpohjassa on puhallusvillaa ja luulisin että kanavat on siellä seassa. Koitin mollier diagrammia tuijotella mutta eipä kai siitä ole hyötyä jos ei tarkkaan tiedä olosuhteita.

Toinen kysymys, voiko puhallinnopeutta pitää huoletta asennossa "poissa" rakenteiden tuulettuvuuden puolesta, vaikka olisikin kotona? Puhallinnopeus tällöin 1, normaalitilanteessa 2. Maksimi on 4. Tietysti suihkussa käynnin ym. kosteuskuormien jälkeen puhallinta isommalle.

Eikös nyt vielä toistaiseksi LTO:n talteensaama lämpö riitä lämmittämään tuloilman vähintään tuohon 16c, joten tuon kanssa tuskin on vielä tähän aikaan vuodesta tarve alkaa säätämään? Eri asia sitten, kun ulkona alkaa olla niin kylmä, että pitäisi tuloilmaa alkaa sähkövastuksella lämittää, että päästään haluttuun lämpötilaan.

Ilmamäärien kanssa jos haluaa alkaa pihistelemään, niin kannattaa tarkkailla ilmankosteutta. Jos kosteus alkaa nousta ja/tai ilma menee tunkkaiseksi, niin on kuristettu liiaksi.

Itse kyllä yrittäisin hakea säästöä jostain muualta kuin ilmanvaihdosta.

Ei kai se kylmä tuloilma yläpohjassa mitään tee? Lämpimämpää se on kuin ulkoilma niin ei se kosteutta voi tiivistää. Mahdollinen veto ja kylmyys sisätiloissa mun nähdäkseni ongelma. Ja jos olisi hyvin kostea ilma voisi tuloilmaräppänät alkaa tiivistää vettä, mutta itsellä ei ole kokaan niin käynyt. Meillä on puutteellinen tuloilmaputkien eristys ja kylmällä tippuu kauimpana tuloilma 10C paikkeille ja makkari on vähän kylmä. Betonirakenteisessa kellarikerroksessa ei ainkaan meillä edes osittain eristämätön tuloilmaputki tiivistä enempää kosteutta ja menee vain kevyeen härmeeseen kovimmilla pakkasilla.

Normioloissa ei tosiaan mitään tee. Vaatisi, että yläpohjassa olisi jostain syystä lämmintä ja kosteaa, jolloin kylmän putken pinta voisi alkaa hikoilla. Yksi mahdollinen skenaario ehkä se, että höyrynsulussa olisi reikä juuri putken kohdalla ja huoneesta nouseva lämmin ja kostea ilma tiivistyisi putken pintaan ja valuisi samaa reittiä takaisin.

 

[TimbeS]

Eikös nyt vielä toistaiseksi LTO:n talteensaama lämpö riitä lämmittämään tuloilman vähintään tuohon 16c, joten tuon kanssa tuskin on vielä tähän aikaan vuodesta tarve alkaa säätämään? Eri asia sitten, kun ulkona alkaa olla niin kylmä, että pitäisi tuloilmaa alkaa sähkövastuksella lämittää, että päästään haluttuun lämpötilaan.

Ilmamäärien kanssa jos haluaa alkaa pihistelemään, niin kannattaa tarkkailla ilmankosteutta. Jos kosteus alkaa nousta ja/tai ilma menee tunkkaiseksi, niin on kuristettu liiaksi.

Itse kyllä yrittäisin hakea säästöä jostain muualta kuin ilmanvaihdosta.



Normioloissa ei tosiaan mitään tee. Vaatisi, että yläpohjassa olisi jostain syystä lämmintä ja kosteaa, jolloin kylmän putken pinta voisi alkaa hikoilla. Yksi mahdollinen skenaario ehkä se, että höyrynsulussa olisi reikä juuri putken kohdalla ja huoneesta nouseva lämmin ja kostea ilma tiivistyisi putken pintaan ja valuisi samaa reittiä takaisin.

Se on totta että kylmällä paljon enemmän hyötyä. En tiedä kuinka kylmästä ilmasta tuo LTO kykenee lämmittämään tavoitearvoon, mutta täällä pohjoisessa ainakin alkaa olla +5C kelejä. Ja puhaltimen nopeudessa oli myöskin ajatus myös sähkövastuksen käytön vähentämisestä, vähemmän ilmavirtaa=vähemmän sähköllä lämmitettävää ilmaa. Varmasti yläpohjan kanssa menee just noin kun sanoit.

Sähkö on mulla halpaa, mutta nyt täytyy vähentää energiankäyttöä ettei vuosikulutusraja mene yli... Ehdoissa ei ole määritelty mitä tapahtuu ylittäessä, pelkään pahinta eli sopimuksen purkamista jolloin sähköä vasta täytyykin alkaa säästää, kun hinta uudella sopimuksella olisi varmasti moninkertainen.

 

[venalaine]

Joo niin on ollut yöllä lämpötilat tuolla viiden asteen paikkeilla. Juuri äsken katselin IV koneen näytöltä arvoja, niin tällä hetkellä ulkoilma 12 astetta. Tuloilma LTO kennon jälkeen 20 astetta ja huoneista koneelle päätyvä poistoilma 22 astetta. Ihan hyvin tuo vielä näillä keleillä saa siis pidettyä tuloilman lämpimänä ilman sähkövastuksia. Lämpötila esim. olkkarissa vähän vaille 22 mutta esim. kylppäri/saunaosastolla lämpimämpää, kun lattialämmitys on päällä. Kanavat lienee kohtuullisesti eristetty, kun ei juuri lämpöhäviötä tule.

 

[petepeluri]

Lämminvesivarsan ohjauskytkimen asento 2 on varmaan yösähkölle kun varaaja ei mene päälle siinä asennossa?

 

[Lumimies]

Lämminvesivarsan ohjauskytkimen asento 2 on varmaan yösähkölle kun varaaja ei mene päälle siinä asennossa?

Väärä ketju, kokeile kysy sähkäriltä ketjua.

 

[stabbulamus]

Lämminvesivarsan ohjauskytkimen asento 2 on varmaan yösähkölle kun varaaja ei mene päälle siinä asennossa?

Yleensä se taitaa olla näin.

 

[Kutvonen]

Kävin katsomassa tutulla kyseenalaista putkiasennusta. Patterilämmitystalossa oli kaksi lattialämmityspiiriä otettu suoraan lämmityksen menoputkesta ilman sekoitusryhmää. Paluu jakotukilla oli asennettu Danfossin FJVR-venttiilit molempiin piireihin. Eikös tässä tapauksessa pitäisi olla aina lattialämmityksessä sekoitusryhmä/venttiili laskemassa menoveden lämpötilaa ? Mahtaako toimia ilman sekoitusta pelkillä FJVR-venttiileillä? Tai varmasti toimii, mutta eikös tuossa pakosti kierrä liian kuuma vesi lattiassa?

 

[Hilppari]

Kävin katsomassa tutulla kyseenalaista putkiasennusta. Patterilämmitystalossa oli kaksi lattialämmityspiiriä otettu suoraan lämmityksen menoputkesta ilman sekoitusryhmää. Paluu jakotukilla oli asennettu Danfossin FJVR-venttiilit molempiin piireihin. Eikös tässä tapauksessa pitäisi olla aina lattialämmityksessä sekoitusryhmä/venttiili laskemassa menoveden lämpötilaa ? Mahtaako toimia ilman sekoitusta pelkillä FJVR-venttiileillä? Tai varmasti toimii, mutta eikös tuossa pakosti kierrä liian kuuma vesi lattiassa?

Meillä kulkee saunan ja suihkun lattiassa vesilämmitys suoraan kiukaan vesipadasta. on muutes vähän lämpimät lattiat. harmiksi vaan kiukaat tuppaa ruostua puhki. Joskus oli jopa kytkettynä suoraan suihkuun niin että tuleva lämmin vesi kiersi kiukaasta tulevan veden vesivaraajan läpi esilämmittäen sen niin tarvi vähemmän kuumaa vettä boilerilta suihkuun. entis aikoijen faijan tekosia. Nykyään ei enään onneksi niin riskaa järjestelmää ole.

 

[jetblack]

Kävin katsomassa tutulla kyseenalaista putkiasennusta. Patterilämmitystalossa oli kaksi lattialämmityspiiriä otettu suoraan lämmityksen menoputkesta ilman sekoitusryhmää. Paluu jakotukilla oli asennettu Danfossin FJVR-venttiilit molempiin piireihin. Eikös tässä tapauksessa pitäisi olla aina lattialämmityksessä sekoitusryhmä/venttiili laskemassa menoveden lämpötilaa ? Mahtaako toimia ilman sekoitusta pelkillä FJVR-venttiileillä? Tai varmasti toimii, mutta eikös tuossa pakosti kierrä liian kuuma vesi lattiassa?

ei pitäisi jos piirin pituus ei ole liian pitkä ja termostaatti on säädetty oikein. FJVR mittaa veden lämpötilaa ja säätää virtaaman niin että lämpötila venttiilin kohdalla pysyy haluttuna. eli vesi kyllä alussa voi olla kuumempaa mutta venttiilin kohdalla pitäsi olla MAX 50 / 80 astetta riippuen termarista. yleensä kyllä säädetään paljon alemmaksi eli alle 30 astetta. toimii lyhyessä piirissä, mutta pitkässä piirissä voi tottakai alussa olla kuumempaa. eli vesi on kyllä kuumaa tullessaan, mutta virtaus pidetään niin pienenä että se on jäähtyneenä piirissä.

 

[jetblack]

tupla

 

[tietokonerikki]

Mitäs käytännön eroa on
1. Grundfos ALPHA1 25-40 180 1X230V
Sähkötiedot:
Ottoteho - P1: 3 .. 34 W

Ja

2. ALPHA1 25-80 180 1x230V 50Hz 6H

Ottoteho - P1: 3 .. 50 W
Syöttötaajuus: 50 / 60 Hz
-Nostaako toi alempi ylemmäs vettä (6m:n) ja toi eka vainko? 4m:n

Entä onko kokemuksia noiden vikaantumisesta?
-Vanhat Grundfos-pumputhat kestää vuosikymmeniä, mutta vievät enemmän evergiaa.

Vanhan laatuhan, ei ole uuden takuu.

 

[Lumimies]

Nostokorkeus ja maksimi virtaama. 80 on noin puolet tehokkaampi kuin 40.

Ei ole ainankaan minun korviin kantautunut että noita olisi hajonnut enempää mitä vanhat pumput.

 

[tietokonerikki]

Nostokorkeus ja maksimi virtaama. 80 on noin puolet tehokkaampi kuin 40.

Ei ole ainankaan minun korviin kantautunut että noita olisi hajonnut enempää mitä vanhat pumput.

Onko noi mun arvaukset nostokorkeuksista oikein? Mietin vähän joko vaihtaisi nykyinen vie 63W, toisaalta lämmöksihän se rehoerotus muuttuu. Vaihto sinänsä on helppoa kun toi asennusväli on vanhassakin 180mm.

 

[Algron28]

Osaako joku vähän avata tuollaisen vanhan (80 luvulla rakennetun) kaksikaivoisen sakokaivosysteemin rakennetta. Ensimmäinen kaivo n. 1m halkaisijaltaan ja tähän siis tulee talosta vedet. Tämähän on saostamista varten eli köntsät ja embot jää tänne. Toinen n, 60cm halkaisijaltaan oleva kaivo vieressä josta lähtee vielä purkuputki jonnekkkin.

Onko tuo pienempi kaivo yleensä ollut imeytystä vai lisäsaostusta varten vai mikä sen funktio on ollut?

Tuo toisesta kaivosta lähtevä putki saattaa mennä jonkinlaiseen kivipesään, onko nuo yleensä kuinka syvälle maan alle kaivettu?

 

[PornReindeer]

Osaako joku vähän avata tuollaisen vanhan (80 luvulla rakennetun) kaksikaivoisen sakokaivosysteemin rakennetta. Ensimmäinen kaivo n. 1m halkaisijaltaan ja tähän siis tulee talosta vedet. Tämähän on saostamista varten eli köntsät ja embot jää tänne. Toinen n, 60cm halkaisijaltaan oleva kaivo vieressä josta lähtee vielä purkuputki jonnekkkin.

Onko tuo pienempi kaivo yleensä ollut imeytystä vai lisäsaostusta varten vai mikä sen funktio on ollut?

Tuo toisesta kaivosta lähtevä putki saattaa mennä jonkinlaiseen kivipesään, onko nuo yleensä kuinka syvälle maan alle kaivettu?

Eikös tuo toinen kaivo toimi puskurina? Eli kun teillä on kaveriporukan saunailta niin köntsät ei ole pitkin maita ja mantuja vaikka imeytys ei toimisi yhtä nopeasti kuin vettä lotrataan

 

[Lumimies]

Onko noi mun arvaukset nostokorkeuksista oikein? Mietin vähän joko vaihtaisi nykyinen vie 63W, toisaalta lämmöksihän se rehoerotus muuttuu. Vaihto sinänsä on helppoa kun toi asennusväli on vanhassakin 180mm.

40 4m (0,4m3/h) ja 80 vajaa 8m (vajaat 0,8m3/h) https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/11466403.pdf

Jos tiedät tarpeelliset parametrit niin Grundfosin suvulla voi etsiä sopivaa pumppua Mitoitussivu

 

[tietokonerikki]

40 4m (0,4m3/h) ja 80 vajaa 8m (vajaat 0,8m3/h) https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/11466403.pdf

Jos tiedät tarpeelliset parametrit niin Grundfosin suvulla voi etsiä sopivaa pumppua Mitoitussivu

Ei kyllä mitään hajua noista parametreista kuin, että maks. nostokorkeus on n. 4,5-4,7m, jos sillä tarkoitetaan
(ylimmän patterin yläreunan korkeusasema - pumpun korkeus sijaintipaikassaan), kuten oletan.

eli riittääkö toi
1. Grundfos ALPHA1 25-40 180 1X230V
on "vähän" hakusessa.

 

[Lumimies]

Käsittääkseni tuo jää karvan liian pieneksi. 25-60 voisi olla sopiva.
Jos tietäisi verkoston kokonaisvirtaaman (tai mitoitusvirtaaman) niin olisi helpompi sanoa.

 

[Algron28]

Eikös tuo toinen kaivo toimi puskurina? Eli kun teillä on kaveriporukan saunailta niin köntsät ei ole pitkin maita ja mantuja vaikka imeytys ei toimisi yhtä nopeasti kuin vettä lotrataan

Onhan se mahdollista. Tuossa kun googletteli niin joissain havainnollistavassa kuvassa mitä löysin tuo jälkimmäinen kaivo oli sorapohjalla eikä umpipohjainen niinkuin tuo ensimmäinen. Lisäksi niihin oli piirretty jälkimmäisen kaivon pohjan ympärille myös karkeaa soraa imeytystä varten. Voi toki olla että 80 luvulla ei ole hifistelty tuonkaan kanssa kun on tehty.

 

[_remus_]

Huomasin juuri että meidän pönttö vuotaa aina silloin tällöin ja pääsääntöisesti 'korjaantuu' kun vessan vetää, mutta sitten taas X ajan päästä tiputtelee taas. Katkaitsin huuhteluveden tulo seinällä olevasta hanasta ja vuoto loppui, joten taitaa vika olla täyttöventtiilissä.

Tällainen ohje löytyi, mutta onko toi validia ja onko itse tehtävissä?

Vessanpönttö vuotaa - näin tukit vuodon! | Tee Itse

Tämä osa siis saattaisi olla joka vaatii vaihtoa, koska omapönttö taitaa olla GUSTAVSBERG NORDIC 390

TP-10 Gustavsberg Kalvo WC:hen uimuriventtiiliä TP varten | Staypro

Vaihdat sen koko uimuriventtiilin, hinta jotain 30€ ja näin ollen toimii kuin uusi taas.

2-Toimista pyttyä ei kannata missään nimessä ottaa ja varsinkin nuo uudet Gustavsbergit on todella huonoja vetämään (huuhteluteho olematon). Jos pytyn vaihtaa niin kannattaa ottaa suoraan Idon Glow sarjalainen jossa on todella hyvä huuhtelu....

 

[Trans-Late]

Vaihdat sen täyttöventtiilin, hinta jotain 30€ ja näin ollen toimii kuin uusi taas.

2-Toimista pyttyä ei kannata missään nimessä ottaa ja varsinkin nuo uudet Gustavsbergit on todella huonoja vetämään (huuhteluteho olematon). Jos pytyn vaihtaa niin kannattaa ottaa suoraan Idon Glow sarjalainen jossa on todella hyvä huuhtelu....

Jaa miksei? Ido Glowssa on 2-toiminen huuhtelu.

 

[_remus_]

Jaa miksei? Ido Glowssa on 2-toiminen huuhtelu.

Vanhoissa taloissa tuppaa tukkimaan heti viemärit, kun joku kyllä erehtyy joskus epähuomiossa käyttämään sitä pientähuuhtelua paperin kanssa + enemmän vikoja vrt 1-huuhtelu.

Löytyy sitä 1-huuhtelua Glow sarjastakin WC-istuin Ido Glow 63 kanneton ilman kiinnitysreikiä 1-huuhtelu peruskorjausmalli

 

[Trans-Late]

Vanhoissa taloissa tuppaa tukkimaan heti viemärit, kun joku kyllä erehtyy joskus epähuomiossa käyttämään sitä pientähuuhtelua paperin kanssa + enemmän vikoja vrt 1-huuhtelu.

Löytyy sitä 1-huuhtelua Glow sarjastakin WC-istuin Ido Glow 63 kanneton ilman kiinnitysreikiä 1-huuhtelu peruskorjausmalli

Näinpäs olikin. Glow:ssa tosiaan se huuhtelu on niin tehokas että könät ja paperitkin menee yleensä läpi pienelläkin huuhtelulla. Putket on kylläkin juuri uusittu.

 

[Trans-Late]

Mikä tällaisessa vesimittarissa on jäätymiselle herkkää:

QALCOSONIC W1 | Axioma Metering - a force that stimulates the growth

Ultragarsinis vandens skaitiklis QALCOSONIC W1 yra skirtas tiksliai matuoti sunaudotą šaltą ir karštą vandenį namų ūkiuose, daugiabučiuose namuose ir nedidelėse pramoninėse patalpose.

www.axiomametering.com

Tuohan on täysin sileä suora putki eikä mittarissa ole mitään liikkuvia osia, niin jos sen puhaltaa tyhjäksi, niin mikä siellä jäätyy? Tuolla ei ole mitään rattaita eikä vettä jää mihinkään, kun mittaa ultraäänellä.

Aiemmin oli mökillä perinteinen märkälaskijamittari ja silloin sen sai itse ottaa talveksi pois ja viedä lämpimään säilytykseen. Nyt ne vaihtoi nuo etäluettaviksi Qalqosoniceiksi ja nyt pitäisi tilata vesilaitos irrottamaan ja kytkemään n. 100€/käynti. Perusmaksut on jo muutenkin 200€/vuosi, niin mukava tuplaus tuolle ja lisää vaivaa itselle tilata ja sopia aikaa. Meinasin, että tonttisulku kiinni, niin itsetyhjentyvä venttiili valuttaa tuloputken tyhjäksi, mittarin jälkeen oleva vakiopaineventtiili irti niin tuon saisi puhallettua vastakarvaan täysin tyhjäksi. Mikä tuossa voi tyhjänä hajota jos sen jättää paikoilleen?

 

[Jasca]

Onko täällä Uponor Smatrix -tietäjiä? Asunnossamme kaksi X-165 keskusyksikköä, mutta jostain syystä vain toisessa microSD-kortti. Molempien mukana sellainen varmasti on tullut, mutta mihin lie (ja miksi?!?) ex-asukas kortin laittanut.

Ja juurikin tuo kortiton on kiukutellut koko sen ajan mitä täällä olemme asuneet; hukkaa toistuvasti yhteyden huonetermostaattiin (T-169). Mietin, olisiko näillä asioilla yhteys? Käykö mikä vain microSD vai pitääkö olla Uponorin oma? Jos mikä vain, mihin formaattiin formatoituna? Netistä en tietoa onnistunut löytämään...

EDIT: FAT32 formatointi. Ja ilmeisesti voi olla mikä vain microSD...

 

[jarp]

Oliko Ido Glow vai Seven nyt robustimpi valinta? Ois Onnisella alennusmyynnit ja hinnat kohdillaan. Sais viimein vaihdettua tuon pöntön...

 

[tietokonerikki]

Käsittääkseni tuo jää karvan liian pieneksi. 25-60 voisi olla sopiva.
Jos tietäisi verkoston kokonaisvirtaaman (tai mitoitusvirtaaman) niin olisi helpompi sanoa.

Virtaamista ei tietoa, ellet tarkoita pattereissa ja putkistossa olevaa vesimäärää se on n. 100-110litraa.

 

[Lumimies]

Vanhoissa taloissa tuppaa tukkimaan heti viemärit, kun joku kyllä erehtyy joskus epähuomiossa käyttämään sitä pientähuuhtelua paperin kanssa + enemmän vikoja vrt 1-huuhtelu.

Löytyy sitä 1-huuhtelua Glow sarjastakin WC-istuin Ido Glow 63 kanneton ilman kiinnitysreikiä 1-huuhtelu peruskorjausmalli

Sitä huuhtelua voi säätää normaali 2l/4litrasta 3/6litraan. SevenD:ssä 5/8 litraan. Eli vanhaan valurautaviemäritaloon kannattaa laittaa SevenD

Virtaamista ei tietoa, ellet tarkoita pattereissa ja putkistossa olevaa vesimäärää se on n. 100-110litraa.

En vaan millä vauhdilla se vesi kiertää siellä verkostossa. Pitäisi olla suunnitelmissa (jos löytyy) tai merkattu rungon linjasäätöön.

 

[tietokonerikki]

En vaan millä vauhdilla se vesi kiertää siellä verkostossa. Pitäisi olla suunnitelmissa (jos löytyy) tai merkattu rungon linjasäätöön.

Salmson MXL10-25 pumppu 3-asennossa RPM 2600 (65-88W), laitettu varmaa "hattu-mitoituksella" ja patteriventtiilit esisäädetty sitten ton mukaan huoneittain haluttuun lämpöön.

Onko sulla kokemusta voiko käytännössä 20-30 vuotta vanhojen patteriventtiilien esisäätöä muuttaa, vaiko korstoituvatko jumiin, neula niissä toimii.

 

[Lumimies]

Grundfossin "korvaustaulunko" antaa vastaavaksi Alpha2 25-40 ja joku toinen nettisivu Alpha2 25-60.
Joten taidan pysyä tuossa 25-60 suosituksessa, joko Alpha1senä tai kakosena. Pitäisi myös säästää enemmän kun pumpun ei tarvitse käydä täysillä.

Ei noin vanhoista voi enään olla varmoja kääntyykö se esisäätö ja ei kyllä ole tarvinnut noin vanhoihin niitä yrittää säädellä kun ollaan vaihdettu suosiolla uusiin venttiilirunkoihin

 

[tietokonerikki]

Grundfossin "korvaustaulunko" antaa vastaavaksi Alpha2 25-40 ja joku toinen nettisivu Alpha2 25-60.
Joten taidan pysyä tuossa 25-60 suosituksessa, joko Alpha1senä tai kakosena. Pitäisi myös säästää enemmän kun pumpun ei tarvitse käydä täysillä.

Ei noin vanhoista voi enään olla varmoja kääntyykö se esisäätö ja ei kyllä ole tarvinnut noin vanhoihin niitä yrittää säädellä kun ollaan vaihdettu suosiolla uusiin venttiilirunkoihin

Toi pumpun energian käyttö on oikeastaan se miksi asiaa mietin (ikääkin kiitettävästi).
Lämmöksihän toi tehoero jää joten varsinkin keskellä taloa olevassa pannuhuoneessa tehoerolla ei olle niin merkittävä, jotta pelkästään sen takia muutosta kannaisi miettiä?

Vanhan kiertovesipumpun (käy ympäri vuoden) vaihto uusi vie n. 8-10W ja vanha 60W on selkeästi kannattavaa, ero 438kWh, jos sähkö siirtoineen esim. 30snt säästö 131€/vuosi. Maksanee itsensä takaisin n. 4-vuodessa.

 

[Lumimies]

Taitaa se tehoero lämmittää vaan pannuhuonetta.
Ehkä tuotakin on tutkittu että mikä on pumpun vaikutus lämmitysveteen, uskoisin että kun paluuvesi on joku 40c niin aika hävyttömän vähän. Pumppu jäähtyy enemmän huonetilaan.

 

[tietokonerikki]

Taitaa se tehoero lämmittää vaan pannuhuonetta.
Ehkä tuotakin on tutkittu että mikä on pumpun vaikutus lämmitysveteen, uskoisin että kun paluuvesi on joku 40c niin aika hävyttömän vähän. Pumppu jäähtyy enemmän huonetilaan.

Jos se pannuhuone on keskellä taloa se lämpö siirtyy (ellei tuuleta pois) seiniin/kattoon ja sieltä muihin tiloihin (vähentäen niiden lämmitystarvetta), joten tilanne on erilainen riippuen myös pannuhuoneen sijainnista ja eristyksestä. Toi siis teoriaa.
Käytännön ero ollee kotikonstein aika vaikeaa hahmottaa. Kesällähän toi patteriveden kierto ei ainakaan kaikilla ole päällä, vesikiertoinen lattialämmitys taidetaan nykyisin patteriveteen laittaa? jos on molempia käytössä.

 

[xanteri]

Olisi kysymys lämminvesivaraajan varoventtiilin mitoituksesta. Uusin varolaiteryhmän vanhaan Jäspin VLM 300 varaajaan. Vanhasta oli takaisku rikki eikä sekoitusventtiilikään enää toiminut kunnolla.

Vesipumppu säädetty katkaisemaan paine 3 bar hujakoilla
Painesäiliö Pumppulohjan rosteripytty, kilvessä lukee 4 bar
Varaaja Jäspi VLM 300 rosterimalli, kilvessä lukee 10 bar, lämpötila säädetty 60 asteesen
Vanhan varolaiteryhmän varoventtiilin paine on 9 bar ja uuden on 10 bar.

Kysymys kuuluu, että miten tuohon mitoitetaan varoventtiili? Minusta tuo uuden 10 bar kuulostaa turhan isolta, eikö joku 6 bar riittäisi niin ei tulisi lämminvesiputkistoon niin paljoa rasitusta.

 

[Lumimies]

1Mpa kuulostaa ihan oikealle varolle.
Käyttövedelle ei yleensä erikseen mitoiteta varoa, vesijohtoverkoston pitää kestää tuo 1Mpa. Varon avautumispaine on alle tuon 1Mpa.
Tietenkin saat laittaa minkä kokoisen varon tahansa, tulee vaan tiputtamaan useammin ja enemmän kuin 1Mpa varo.

 

[JuhaH]

Työnalla on pientalo jonka pyrin rakentamaan kaikilta osin mahdollisimman pitkälti itse. Sähköihin löytyy koulutuksen ansiosta kelpoisuustodistus, mutta putkihommat on vielä kysymysmerkki. Miten näiden kanssa menee lainsäädäntö. Tuttavapiiristä löytyy parikin putkaria, mutta eivät ole kiinnostuneita ottamaan pientalourakkaa, mutta ovat lupautuneet tulemaan satunnaisesti ammattiavuksi. Katselin Uponorin videoita ja PEX-putket + quick & easy liittimien käyttö vaikuttaa todella helpolta, mutta pystynkö säädösten puolesta tekemään noita töitä itse, miten vakuutukset yms? Sähköjähän voi suunnitella kuka tahansa, mutta tekemiseen tarvitaan luvat. Putkipuolella taas suunnitteluun tarvitaan pätevyydet, mutta miten tekeminen? Tarpeet hankkisin tyyliin netrauta/taloon.com tms.. LVI-suunnitelmat on todella hyvät ja netti on täynnä opasvideoita ja webinaareja tekemiseen. Itse olen suht osaava kaikissa kädentaitoa vaativissa hommissa.

Tekemiseen liittyisi rahansäästön lisäksi myös aikataulutusten yksinkertaistaminen.

 

[_remus_]

Työnalla on pientalo jonka pyrin rakentamaan kaikilta osin mahdollisimman pitkälti itse. Sähköihin löytyy koulutuksen ansiosta kelpoisuustodistus, mutta putkihommat on vielä kysymysmerkki. Miten näiden kanssa menee lainsäädäntö. Tuttavapiiristä löytyy parikin putkaria, mutta eivät ole kiinnostuneita ottamaan pientalourakkaa, mutta ovat lupautuneet tulemaan satunnaisesti ammattiavuksi. Katselin Uponorin videoita ja PEX-putket + quick & easy liittimien käyttö vaikuttaa todella helpolta, mutta pystynkö säädösten puolesta tekemään noita töitä itse, miten vakuutukset yms? Sähköjähän voi suunnitella kuka tahansa, mutta tekemiseen tarvitaan luvat. Putkipuolella taas suunnitteluun tarvitaan pätevyydet, mutta miten tekeminen? Tarpeet hankkisin tyyliin netrauta/taloon.com tms.. LVI-suunnitelmat on todella hyvät ja netti on täynnä opasvideoita ja webinaareja tekemiseen. Itse olen suht osaava kaikissa kädentaitoa vaativissa hommissa.

Tekemiseen liittyisi rahansäästön lisäksi myös aikataulutusten yksinkertaistaminen.

Putkityöt eivät ole luvanvaraisia sähkötöiden tapaan. Periaatteessa saat itse ne tehdä, mutta kannattaa nyt ainakin varmistaa vakuutusyhtiöltä miten asia on ja pyytää mustaa valkoisella ettei tule yllätyksiä.

E: Kannattaa muuten kysyä könttätarjous paikalliselta putkiliikkeeltä tavaroista sillä saat ne varmasti edullisemmin kuin netistä.