Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Rakennusalan monitoimi yrittäjä teki nuo ja putket eivät ole parasta osaamistansa. Hampulla yritettiin saada liitos pitämään mutta ei onnistunut. Veikkaisin syyksi liikakiristystä alunperin joka aihetti vuotamisen..
No jokatapauksessa hampulla et tuossa kohtaa tee yhtään mitään. Helmiliitos ei tiivisty kierteessä.

Purkuun vaan ja liitokset uudelleen tehden järkevästi voimaa käyttäen. 12mm? liitos ei nyt paljon kiristystä edes kaipaa.
 
Ok, Pitää käydä rautakaupassa ja kysäsäistä jos toinen kaveri kerkeisi tulla korjaamaan kun asuu lähempänä minua. Roisin näköinenhän tuo kulmaliitin on. Saako esim. k-raudasta laadukkat osa vai pitääkö mennä johonkin putkiliikkeeseen?
Ehkä kannattaisi pyytää ihan oikeaa putkimiestä, eikä tee-se-itse miehiä =). Tietävät mitä osia käyttää ja niinpäinpois. Putkihommissa on omat niksinsä. Vaikka tietää miten osa kiinnitetään, itse asennuksiin liittyy paljon asioita joita oppii vaan tekemällä, oppimalla ja toki myös tekemällä virheitä. Putkimies maksaa varmasti satasen tai pari tollaisen homman korjaukseen, mutta ei ainakaan tarvitse pelätä, että liitokset poksahtavat kaupassa käydessä.
 
Ehkä kannattaisi pyytää ihan oikeaa putkimiestä, eikä tee-se-itse miehiä =). Tietävät mitä osia käyttää ja niinpäinpois. Putkihommissa on omat niksinsä. Vaikka tietää miten osa kiinnitetään, itse asennuksiin liittyy paljon asioita joita oppii vaan tekemällä, oppimalla ja toki myös tekemällä virheitä. Putkimies maksaa varmasti satasen tai pari tollaisen homman korjaukseen, mutta ei ainakaan tarvitse pelätä, että liitokset poksahtavat kaupassa käydessä.

Joo näin se on tehtävä että saa mielenrauhan. Otin jo yhteyttä paikalliseen putkariin ja hän soittaa alkuviikosta ja katsotaan sopiva aika korjaukselle. Kiitokset kaikille auttajille tässä asiassa, yritin ehkä taas säästää väärässä paikkassa.
 
Onko palstalaisilla kokemuksia rothin multipex pistoliitintuotteista? Olisi omakotitalon käyttövesiremppa edessä ja kiinnostaisi noilla toteuttaa, mutta snadi epäilys kuitenkin takaraivossa kytee että miten lie aikaa kestävät
 
Kalliita.
Silloin kun nuo oli vielä TA teckticle (tai joku tuon tyyppinen nimi) 20v sitten noita tuli kokeiltua käyttövesipuoleen (kupariin) ja joskus 10v yhteen jäähdytysprojektiin. Nuo on ainankin pysynyt paikallaan. Enemmänkin käytettiin väliaikaisiin tulppauksiin kun oli helppo laittaa, helpohko ottaa pois ja pystyi käyttämään uudestaan Ameriikan ihmemaassa nuo tunnetaan nimellä sharkbite ja on ilmeisesti aika huonossa maineessa.
TA (nykyinen IMI) ei saannut lyötyä noita läpi joten möivät koneet Rothille.
 
Mitä suuruusluokkaa on auringon lämmitysteho 100mm alumiiniputkella (musta) metrille? 5l/s (18m3) ilmamäärällä ja 120w/m2 teholla.
 
Nykynen liesituuletin ei ime juuri yhtään (A4 paperi pysyy juuri ja juuri imussa, kiehuvan kattilan hyöryt menee liesituulettimen ohi) ja pitää hemmetin kovaa mekkalaa. Sen verran purin liesituuletinta että näin ilmanvaihtoputken, se oli paikallaan, ei mutkia ja kaikin puolin ehjä sisäkattoon asti. Taloyhtiö 5v vanha niin hormi tuskin on tukossa? Maantasosta katteltuna hormin päälle ei näyttäs olevan lintu tehny pesää. Rasvasuodatin on puhdas. Huoneistossa on koneellinen ilmanvaihto ja siitä kokeiltu takkatoiminolla saada kämppä hieman ylipaineiseiks, lisäksi kokeiltu pitää ovea auki -> Ei vaikutusta imutehoon.

Naapureiltakin tullu viestiä että nykynen Electrolux eff60560ox on aikalailla täys susi, samat oireet kun ittellä - paljon melua vähän imua. Pari osakasta vaihtanu liesituulettimen laadukampaan ja ongelmat ovat kadonneet. Tuleeko jollekkin vielä mieleen jotain mitä olis hyvä tarkistaa ennen ku lähtee kaupoille uutta hakee?

Onko hyviä ehdotuksista hiljaisesta liesituulettimesta? Omalla moottorilla, seinäasennus ja poisto hormiin.
Eihän siellä ole sitä aktiivihiilisuodatinta paikallaan?
 
0w/m jos aurinko ei paista.
Taitaa olla sen verran monimutkainen juttu että ehkä jostain korkeamman fysiikan ryhmästä saisi helpommin apua.
 
En? Putken lämmitysteho per metri pitäisi tietää.
Minimissäähän tuon putken pinta-ala ”litistettynä” on 0,1 m2 eli 12 W/m. Maksimissaan puolikkaan putken pinta-alan verran. Todellinen auringolle ”näkyvä” pinta-ala ja sitä kautta teho on jossain noiden kahden välissä. Ilmamäärää ja -tilavuutta ihmettelen, ei niillä tee laskussa mitään, jos tehon haluat tietää. Jos haluat tietää paljonko ilma lämpenee putkessa, niin googlella löytynee sopivia esimerkkilaskuja.
 
Moi, Ei välttämättä suoraan tälle alueelle kuullu mutta alkanut ihmetyttämään suihkun ympärillä muutama kohta laattasaumoissa jotka ovat aina märän näköiset. Putket pitäisi kulkea suojaputkissa (ainakin varajaan alta lähtevät niin)

Tuleeko kellekkään mieleen mistä noi voi johtua?
 

Liitteet

  • IMG_20220727_091437.jpg
    IMG_20220727_091437.jpg
    2 MB · Luettu: 187
Moi, Ei välttämättä suoraan tälle alueelle kuullu mutta alkanut ihmetyttämään suihkun ympärillä muutama kohta laattasaumoissa jotka ovat aina märän näköiset. Putket pitäisi kulkea suojaputkissa (ainakin varajaan alta lähtevät niin)

Tuleeko kellekkään mieleen mistä noi voi johtua?

Joku roikkinut jotain oikein öljyistä/rasvaista ainesta tuohon? Sauma jää näistä "märän" näköiseksi kun imasee aineen itseensä.
 
Joku roikkinut jotain oikein öljyistä/rasvaista ainesta tuohon? Sauma jää näistä "märän" näköiseksi kun imasee aineen itseensä.
Hmm vois olla, lähinnä jännittää et vuotaako tuol seinän takaa jokin mut ei varmaa olis noin pienellä ja rajallisel alueel märkänä
 
Moi, Ei välttämättä suoraan tälle alueelle kuullu mutta alkanut ihmetyttämään suihkun ympärillä muutama kohta laattasaumoissa jotka ovat aina märän näköiset. Putket pitäisi kulkea suojaputkissa (ainakin varajaan alta lähtevät niin)

Tuleeko kellekkään mieleen mistä noi voi johtua?
Voitko tarkistaa varaajan päästä, onko suojaputkissa vettä? Hanan liittimet voivat vuotaa!
 
Voitko tarkistaa varaajan päästä, onko suojaputkissa vettä? Hanan liittimet voivat vuotaa!
Jees tarkistin ei näy vettä suojaputkissa ja kokeilin vielä paperia tuppoa sinne vähän syvemmälle tunkea että kastuuko, kun on niin ahdas paikka kurkkia. Siellä kaikki ok
 
Ajattelin tukevoittaa astianpesukoneen poistoletkun viemäriliitäntää asentamalla kannakkeen. Luonnollisin paikka kannakkeelle olisi varmaankin kaapiston takalevy/seinä, mutta toisaalta en haluaisi lähteä arpomaan, missä seinän koolaukset sijaitsevat. Onko suosituksia tai vinkkejä? Voisiko kannakkeen kiinnittää vaikka kaapiston runkoon? Tai takalevyyn, mutta liimaamalla? Tai vain tekee reiän takalevyyn/seinään, ja jos ei osunut koolaukseen niin laittaa kipsilevyankkurin?
kannake.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin tukevoittaa astianpesukoneen poistoletkun viemäriliitäntää asentamalla kannakkeen. Luonnollisin paikka kannakkeelle olisi varmaankin kaapiston takalevy/seinä, mutta toisaalta en haluaisi lähteä arpomaan, missä seinän koolaukset sijaitsevat. Onko suosituksia tai vinkkejä? Voisiko kannakkeen kiinnittää vaikka kaapiston runkoon? Tai takalevyyn, mutta liimaamalla? Tai vain tekee reiän takalevyyn/seinään, ja jos ei osunut koolaukseen niin laittaa kipsilevyankkurin?
kannake.jpg
Lyhyt ruuvi ja silikonia/liimaa. Kyl tommonen poistoletku sillä pysyy
 
Moi, Ei välttämättä suoraan tälle alueelle kuullu mutta alkanut ihmetyttämään suihkun ympärillä muutama kohta laattasaumoissa jotka ovat aina märän näköiset. Putket pitäisi kulkea suojaputkissa (ainakin varajaan alta lähtevät niin)

Tuleeko kellekkään mieleen mistä noi voi johtua?
Näyttää kyllä enemmän siltä että laattojen kiinnityslaastia tursunnut vähän liikaa eikä siten peittynyt saumalaastilla.
 
Ollaan ihmetelty suihkun toimimattomuutta kuuman veden osalta, kun ei tule painetta ollenkaan. Nyt on tullut huomattua, että kuuman veden sihtiin kun ottaa sekoittajan pois tulee tuollaista vihreää ikäänkuin metallipölyä/hiekkaa tms joka tuon tukkii. Ei tunnu lialta vaan enemmän tosiaan joltain metallipölyltä tms.. Päästin suoraan seinästä vatiin kuumalta puolelta vettä, kaadoin pois ja pyyhkäsin talouspaperilla. Mitäköhän tuo mahtaa olla ja mikä meillä on vikana? Ammattilaistahan tuo varmasti vaatii, mutta ajattelin silti kysyä. Kylmä vesi on puhdasta. -09 okt kaukolämmössä. Jotakin tuossa lämmityspuolessa varmaan on ongelmaa joka tuon tekee, kun kylmä vesi kerran on puhdasta? Koitettiin muistakin hanoista ja sama ilmiö, mutta lievempänä.

20220627_212026.jpg
 
Minimissäähän tuon putken pinta-ala ”litistettynä” on 0,1 m2 eli 12 W/m. Maksimissaan puolikkaan putken pinta-alan verran. Todellinen auringolle ”näkyvä” pinta-ala ja sitä kautta teho on jossain noiden kahden välissä. Ilmamäärää ja -tilavuutta ihmettelen, ei niillä tee laskussa mitään, jos tehon haluat tietää. Jos haluat tietää paljonko ilma lämpenee putkessa, niin googlella löytynee sopivia esimerkkilaskuja.
Ilmamäärä vaikuttaa tarvittavaan tehoon. 1m2 aurinkokeräimellä pitäisi saada lämmitettyä ilmaa vajaa 4c talvella, keväällä nelinkertaisesti. Tuostahan saa jo laskettua kannattavuuden.
 
Ollaan ihmetelty suihkun toimimattomuutta kuuman veden osalta, kun ei tule painetta ollenkaan. Nyt on tullut huomattua, että kuuman veden sihtiin kun ottaa sekoittajan pois tulee tuollaista vihreää ikäänkuin metallipölyä/hiekkaa tms joka tuon tukkii. Ei tunnu lialta vaan enemmän tosiaan joltain metallipölyltä tms.. Päästin suoraan seinästä vatiin kuumalta puolelta vettä, kaadoin pois ja pyyhkäsin talouspaperilla. Mitäköhän tuo mahtaa olla ja mikä meillä on vikana? Ammattilaistahan tuo varmasti vaatii, mutta ajattelin silti kysyä. Kylmä vesi on puhdasta. -09 okt kaukolämmössä. Jotakin tuossa lämmityspuolessa varmaan on ongelmaa joka tuon tekee, kun kylmä vesi kerran on puhdasta? Koitettiin muistakin hanoista ja sama ilmiö, mutta lievempänä.
Onko siellä kaukolämpöhöyryn merkkiaine vihreää, eli onko lämmönvaihdin mennyt rikki?
 
Ilmamäärä vaikuttaa tarvittavaan tehoon. 1m2 aurinkokeräimellä pitäisi saada lämmitettyä ilmaa vajaa 4c talvella, keväällä nelinkertaisesti. Tuostahan saa jo laskettua kannattavuuden.
Menee jo pilkun viilaukseksi, mutta haluat siis tietää siirtokyvyn, paneelin teho sulla on jo tiedossa. Googlettele lämmönvaihtimen mallinnusta, hyvällä tuurilla löytyy sopivat kaavat ja laskuesimerkki. Helpoimmalla saat sinnepäin tiedon mittaamalla.
 
sekin ns helppo tarkistaa. kylmän veden syöttö kiinni ja hana auki lämpimältä. jos veden tulo ei lopu niin lämmönvaihdin vuotaa. ja ei ole mitään höyryä, ihan vettä on kaukolämpöverkostossa.
Jos vuoto on ihan pieni, niin voi olla tällakin tavalla vaikea huomata. Mutta veden värissä pitäisi kyllä näkyä jos on useamman tunnin laskematta (sekä kv-kierto pois päältä jos sellainen on) ja sen jälkeen laskee kuumaa vettä lähimmältä vesipisteeltä johonkin valkoiseen astiaan.
 
Kiitos vinkeistä, pitää huomenna testata kun kotiutuu. Luin kanssa, että kaukolämpövesi olisi värjätty vihreäksi vuotojen havaitsemiseksi, mutta kuvittelin että silloin tulee jotain smurffilimsan näköistä hanasta eikä tuollaista hiekan tapaista tavaraa. Tässä on kyllä jatkuvasti ollut jotakin ongelmia lämmön ja kuuman veden riittävyyden kanssa kun tuntuu että loppuu aina kesken, vaikka ei erillistä varaajaa olekkaan. Talvella kylmeni koko talo ja siihen auttoi kiertovesipumpun vaihtaminen, että kai tämä on sitten vain järjestyksessä seuraava lvi ongelma. Tuo kaukolämmön periaate ja ymmärrys on itellä vähän hukassa ja teknisessä tilassa on namikoita ja nupikoita joka lähtöön, mutta kun ei ymmärrä mitä tapahtuu mistäkin. Toki silloin varmaan parempi olla koskematta ja koittaa tilata ammattilaista.
 
Menee jo pilkun viilaukseksi, mutta haluat siis tietää siirtokyvyn, paneelin teho sulla on jo tiedossa. Googlettele lämmönvaihtimen mallinnusta, hyvällä tuurilla löytyy sopivat kaavat ja laskuesimerkki. Helpoimmalla saat sinnepäin tiedon mittaamalla.
85Kwh/v sain tulokseksi, aika vähän. Talvella ei pahemmin auringonpaistetta tosin ole, tammikuussa 37 tuntia keskimäärin.
 
Tuo kaukolämmön periaate ja ymmärrys on itellä vähän hukassa ja teknisessä tilassa on namikoita ja nupikoita joka lähtöön, mutta kun ei ymmärrä mitä tapahtuu mistäkin. Toki silloin varmaan parempi olla koskematta ja koittaa tilata ammattilaista.

Kaukolämpöyhtiöstä pitäisi saada ilmainen neuvoja paikalle! Tämä henkilö sitten kertoo kaikki hanat, laitteet ja tarvittavat toimenpiteen lämmönjakohuoneessa!
 
Tuleva kaukolämpö vesi on omassa kennossa kaukolämpö yksikössä ei sekoitu mihinkään muuhun kiertää vain siinä. Lämpimälle vedelle on taas oma kenno joka lämmittää kylmän veden josta vesi kiertää talon omassa lämmin vesi järjestelmässä. Talon lämmitys myös omassa kennossa kiertää vain patteri tai lattia lämmitys järjestelmässä. eli yhteensä 3 eri kennoa kaukolämpö yksikössä jotka ei pääse keskenään sekaantumaan. Toimii säteily periaatteella kennot.
 
Viimeksi muokattu:
Tuleva kaukolämpö vesi on omassa kennossa kaukolämpö yksikössä ei sekoitu mihinkään muuhun kiertää vain siinä. Lämpimälle vedelle on taas oma kenno joka lämmittää kylmän veden josta vesi kiertää talon omassa lämmin vesi järjestelmässä. Talon lämmitys myös omassa kennossa kiertää vain patteri tai lattia lämmitys järjestelmässä. eli yhteensä 3 eri kennoa kaukolämpö yksikössä jotka ei pääse keskenään sekaantumaan. Toimii säteily periaatteella kennot.

no nyt on kyllä asiat vähän hukassa. Normaalissa okt:ssa on yleensä vain kaksi levylämmönvaihdinta, lämmitys- ja lämmin käyttövesi verkostolle. ja ei lämmitä säteilemällä vaan johtumalla. ja jos levylämmönvaihdinta vuotaa niin silloin pääsee korkeamman paineen puolelta vuotamaan matalemman paineen puolelle nesteet. voi olla myös kolme lämmönvaihdinta jos on esim patteri- ja lattialämmitys eri piireissä. tai voi olla vain yksi vaihdin jos on käyttövesi lämmitys.
 
Pitää uusia lämminvesivaraaja, kun edellinen on kaksikymmentä vuotta vanha. 200 neliötä, neljä henkilöä, joten 300litrainen varaaja varmaan tulisi kyseeseen. Suosituksia energiatehokkaasta ja laadukkaasta mallista?
 
Oma kokemus laadukkaasta lämminvesivarajasta oli myyjä suosittelema Jäspi, joka oli rosteria ja lämmitysvastukset levynä pinnassa (ei läpivientejä). Oli muita kalliimpi, mutta tuli ostettua. Runsaan viiiden vuoden kuluttua havaittiin vesivuoto, joka oli jatkunut jo jonkin aikaa. Putkiliikkeessä arvattiin heti, mistä on kysymys kun kerroin varaajan mallin. Ulkopuoliset lämmistysvastukset olivat jonkin kemiallisen(?) reaktion vuoksi tehneet rosteriseen ulkokuoreen pieniä reikiä, joista vesi sitten tihkui läpi. Onneksi hyvä vakuutus korvasi paljon, mutta laadukasta ei tullut enää laitettua tilalle. Putkiliikkeen mukaan kaikissa noissa Jäspin laadukkaissa oli samaa vikaa.
 
Pitää uusia lämminvesivaraaja, kun edellinen on kaksikymmentä vuotta vanha. 200 neliötä, neljä henkilöä, joten 300litrainen varaaja varmaan tulisi kyseeseen. Suosituksia energiatehokkaasta ja laadukkaasta mallista?

Haadon HK 300 on ihan soiva peli. Aikanaan Haato myös tarjosi varaajalle pidemmän takuun kuin Jäspi 2 vs 5 vuotta. Nykytilanteesta en osaa sanoa takuun suhteen.

Kaikki rautakaupan omat mallit jätä kauppaan.
 
Osaako joku LVI guru selittää miksi joissain vanhoissa taloissa on 150mm halkaisijaltaan olevia ilmastointikanavia ja miksi tuo koko sitten myöhemmin ilmeisesti on korvautunut 160mm koolla? Tämä on vain asia joka on mieltä askarruttanut aina joskus kun noita on vastaan tullut.
 
Osaako joku LVI guru selittää miksi joissain vanhoissa taloissa on 150mm halkaisijaltaan olevia ilmastointikanavia ja miksi tuo koko sitten myöhemmin ilmeisesti on korvautunut 160mm koolla? Tämä on vain asia joka on mieltä askarruttanut aina joskus kun noita on vastaan tullut.

Ennen oli 150mm, uusi n. vastaava koko on 160mm. Ei tietoa miksi päivittynyt.
 
Osaako joku LVI guru selittää miksi joissain vanhoissa taloissa on 150mm halkaisijaltaan olevia ilmastointikanavia ja miksi tuo koko sitten myöhemmin ilmeisesti on korvautunut 160mm koolla? Tämä on vain asia joka on mieltä askarruttanut aina joskus kun noita on vastaan tullut.
Osaako joku LVI guru selittää miksi joissain vanhoissa taloissa on 150mm halkaisijaltaan olevia ilmastointikanavia ja miksi tuo koko sitten myöhemmin ilmeisesti on korvautunut 160mm koolla? Tämä on vain asia joka on mieltä askarruttanut aina joskus kun noita on vastaan tullut.
Oiskohan ollut mitat silloin tuumissa ?
Joskus ollut 350mm putki, nykyään 315 ja 400mm
 
Tälle vuodella ajoittui mittava sisäremppa sisältäen keittiörempan. Heti vuoden alusta olisi tarkoitus ilmanvaihtokone uusia, mutta sitä ennen pitäisi keksiä mitä nykyiselle liesituulettimelle tekisi (Muh).

Jollen nyt ihan väärin ymmärrä niin tällä laitteella:

1) ilmanvaihtokone on/off
2) ilmanvaihtokoneen teho
3) pellillä toimiva säätö liesikupuun
4 ) valo on/off
5) laitteessa itsessään ei ole moottoria vaan ilmanvaihtokone (Nokia Findow, koneellinen tulo ja poisto ) hoitaa poiston.

Järkeilin että voisin napata sulakkeen irti, katkaista kuvan johdon joka tulee ilmanvaihtokoneelta liesituulettimelle, kantaa rumiluksen ilmanvaihtokoneen hollille ja sielläkin katkaista saman johdon ja yhdistää sokeripalalla? Valon on/off kytkin ainoa mihin tuossa tullut koskettua eli säätöjä en tarvitse.

Tilalle uusi liesituuletin (omalla moottorilla) joko samaan hormiin tai sitten hormiin poistoilmaventtiili ja aktiivihiili liesituuletin tilalle. Tarve 90cm liesituulettimelle niin Valloxin korvaava ei käy.

Ajatuksia?
1F0FD888-85D3-4EA5-9115-A4A36EC9CECB.jpeg
1F0FD888-85D3-4EA5-9115-A4A36EC9CECB.jpeg
 
Jos laitat siihen liesituulettimen jossa on oma puhallin työnnät ruuanlaitto käryt viereiseen huoneeseen sillä. Osa menee kyllä uloskin.

Ainakin periaatteessa voit tuon koko liesikuvun viedä iv koneen viereen ohjaamaan sitä, mutta johtuu vähän siitä kuinka kaapelointi on toteutettu.
 
@Örbelböm Olet kai varma, että liesikuvun poisto on viety IV-koneelle (tosin toinen vaihtoehto olisi varmaan erillinen huippuimuri katolla)? Mulla on sellainen käsitys, että olisi aika harvinainen ratkaisu.

Kuten @Pakana ohjeisti, ei iv-koneen poistokanavaan pidä kytkeä liesituuletinta omalla moottorilla. Jollet voi vaihtaa vastaavaan uuteen laitteeseen ainoa vaihtoehto kuullostaisi olevan tosiaan sisäilmaan kierrättävä liesituuletin. Niitä kuulemma suositaan nykyisin, koska eivät sotke LTO:lla varustetun talon ilmanvaihtoa. EC-puhaltimia/LTO-koneita ohjaavia liesikupuja eri leveyksillä löytyy myös muilta valmistajilta, mutta itsellä ei tietoa yhteensopivuudesta. Esim. Savolta voi valita EC-ilmanvaihtokoneita ohjaavia kupuja SAVO | Tuotteita, joissa on ajatusta mutta yhteensopivuustailukossa on vain muutamia koneita.
 
@Örbelböm Olet kai varma, että liesikuvun poisto on viety IV-koneelle (tosin toinen vaihtoehto olisi varmaan erillinen huippuimuri katolla)? Mulla on sellainen käsitys, että olisi aika harvinainen ratkaisu.

Kuten @Pakana ohjeisti, ei iv-koneen poistokanavaan pidä kytkeä liesituuletinta omalla moottorilla. Jollet voi vaihtaa vastaavaan uuteen laitteeseen ainoa vaihtoehto kuullostaisi olevan tosiaan sisäilmaan kierrättävä liesituuletin. Niitä kuulemma suositaan nykyisin, koska eivät sotke LTO:lla varustetun talon ilmanvaihtoa. EC-puhaltimia/LTO-koneita ohjaavia liesikupuja eri leveyksillä löytyy myös muilta valmistajilta, mutta itsellä ei tietoa yhteensopivuudesta. Esim. Savolta voi valita EC-ilmanvaihtokoneita ohjaavia kupuja SAVO | Tuotteita, joissa on ajatusta mutta yhteensopivuustailukossa on vain muutamia koneita.
Joo, ei ole huipparia ja tämä ratkaisu ollut melko yleinen 80-luvun koneellisissa LTO-järjestelmissä.

Tilasin tämän Montblanc 90 liesituuletin aktiivihiilillä - periaatteessa tuosta vois jättää moottorin kytkemättä ja käyttää pelkkänä liesikupuna, mutta samapa se on testata miten homma toimii sisäilmaan palauttavalla.

IV-koneesta kuva - äkkiseltään veikkaan että menee niin, että nouseva asennusputki menee pyöreään jakorasiaan josta lähtee seinälle piuha on/off-kytkimelle ja poikittain näkyvä asennusputki menee keittiiöön liesituulettimelle.
 

Liitteet

  • 60A2810E-B22E-46B9-81EB-B9273EBB3FD9.jpeg
    60A2810E-B22E-46B9-81EB-B9273EBB3FD9.jpeg
    872,8 KB · Luettu: 71
Viimeksi muokattu:
Uudessa kämpässä pesukoneen mukana tullut kuminen tulovesiletku ei riittänyt pituuden puolesta, joten kävin ostamassa uuden pidemmän. Se ei kuitenkaan kiristy koneen kierteille ja vuotaa, laittoi väliin sitten miten paljon teippiä ja/tai tiivisterenkaita tahansa. Ihan kun ei menisi jengoille ollenkaan. Uusi letku on softpex OPAL KYTKENTÄLETKU SOFT-PEX 1/2
Vanha letku muovisilla liittimillä menee heittämällä koneeseen kiinni.

Onko tosiaan sitten eroa muovisessa ja metallisessa 3/4" liittimessä muuta kuin materiaali? Vai mitähän sitä sitten keksisi
 
Tälle vuodella ajoittui mittava sisäremppa sisältäen keittiörempan. Heti vuoden alusta olisi tarkoitus ilmanvaihtokone uusia, mutta sitä ennen pitäisi keksiä mitä nykyiselle liesituulettimelle tekisi (Muh).

Jollen nyt ihan väärin ymmärrä niin tällä laitteella:

1) ilmanvaihtokone on/off
2) ilmanvaihtokoneen teho
3) pellillä toimiva säätö liesikupuun
4 ) valo on/off
5) laitteessa itsessään ei ole moottoria vaan ilmanvaihtokone (Nokia Findow, koneellinen tulo ja poisto ) hoitaa poiston.

Järkeilin että voisin napata sulakkeen irti, katkaista kuvan johdon joka tulee ilmanvaihtokoneelta liesituulettimelle, kantaa rumiluksen ilmanvaihtokoneen hollille ja sielläkin katkaista saman johdon ja yhdistää sokeripalalla? Valon on/off kytkin ainoa mihin tuossa tullut koskettua eli säätöjä en tarvitse.

Tilalle uusi liesituuletin (omalla moottorilla) joko samaan hormiin tai sitten hormiin poistoilmaventtiili ja aktiivihiili liesituuletin tilalle. Tarve 90cm liesituulettimelle niin Valloxin korvaava ei käy.

Ajatuksia?
1F0FD888-85D3-4EA5-9115-A4A36EC9CECB.jpeg
1F0FD888-85D3-4EA5-9115-A4A36EC9CECB.jpeg

Unohdat nuo hirvitykset ja tilalle keittotaso integroidulla liesituulettimella?
 
Uudessa kämpässä pesukoneen mukana tullut kuminen tulovesiletku ei riittänyt pituuden puolesta, joten kävin ostamassa uuden pidemmän. Se ei kuitenkaan kiristy koneen kierteille ja vuotaa, laittoi väliin sitten miten paljon teippiä ja/tai tiivisterenkaita tahansa. Ihan kun ei menisi jengoille ollenkaan. Uusi letku on softpex OPAL KYTKENTÄLETKU SOFT-PEX 1/2
Vanha letku muovisilla liittimillä menee heittämällä koneeseen kiinni.

Onko tosiaan sitten eroa muovisessa ja metallisessa 3/4" liittimessä muuta kuin materiaali? Vai mitähän sitä sitten keksisi
Jos ei ota jengoille niin väärän kokoinen liitin - tuo Opal on 1/2” x 3/4” ja näitähän löytyy vaikka minkälaisia erilaisia riippuen pesukoneen valmistajasta ja mallista.
Unohdat nuo hirvitykset ja tilalle keittotaso integroidulla liesituulettimella?
On jo uusi 90cm liesi ja eipä se keittotasoon integroitu liesituuletin mitään mun ongelmista ratkaisisi.

Sähkäri nappaa tuosta liesikuvusta piirikortin irti ja koteloi sen katonrajaan piiloon ja asennan aktiivihiili liesituulettimen tilalle.
 
Uudessa kämpässä pesukoneen mukana tullut kuminen tulovesiletku ei riittänyt pituuden puolesta, joten kävin ostamassa uuden pidemmän. Se ei kuitenkaan kiristy koneen kierteille ja vuotaa, laittoi väliin sitten miten paljon teippiä ja/tai tiivisterenkaita tahansa. Ihan kun ei menisi jengoille ollenkaan. Uusi letku on softpex OPAL KYTKENTÄLETKU SOFT-PEX 1/2
Vanha letku muovisilla liittimillä menee heittämällä koneeseen kiinni.

Onko tosiaan sitten eroa muovisessa ja metallisessa 3/4" liittimessä muuta kuin materiaali? Vai mitähän sitä sitten keksisi

eiköhän se ole väännetty väärille jengoille. metallinen mutteri on helppo vääntää väärille jengoille muoviin. Ainakaan tähän mennessä ei ole tullut vastaan yhtäkään pesukonetta jonka tuloliitäntä ei olisi 3/4 kierteillä. teippiä sinne ei kuulu. jos opalin mukana tuli vihreä tiiviste niin se kannattaa tässä tapauksessa korvata kumisella. Näköjään tämäkin homma olisi kannattanut jättää ammattilaiselle.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
263 050
Viestejä
4 564 745
Jäsenet
75 081
Uusin jäsen
Jusa0

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom