Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Sähkäri nappaa tuosta liesikuvusta piirikortin irti ja koteloi sen katonrajaan piiloon ja asennan aktiivihiili liesituulettimen tilalle.
Tästä tuli verrattain hieno ja jäi vieläpä tehonsäätönuppi kotelon ja seinän väliin.

24 viikkoa toimitusaika uudelle IV-koneelle, pitää toivoa ettei tuo poksahda sitä ennen (hyvin toiminut tähän saakka, 10v sitten edellinen omistaja poistomoottorin uusinut).

Kipsilevyt taitaa mennä suosiolla vaihtoon, aika näkyy niissä melkosen selvästi ja kaakelit liimattu kiinni, siitä jatkot toisessa ketjussa jos alkaa askarruttamaan.
 

Liitteet

  • B92B3C6B-E40A-4DB3-A036-5E49D9452DF7.jpeg
    B92B3C6B-E40A-4DB3-A036-5E49D9452DF7.jpeg
    1,5 MB · Luettu: 139
Hommasin bideen ja laitoin sen kuvan mukaisesti vain tuohon aiemmin tulpattuun letkuun kiinni. Varsinainen hana liruttaa vettä suihkulähdetyyliin (edellisen omistajan viritys) mutta nyt, bideen asennuksen jälkeen hana ruiskii nätisti etumukselle vettä kun hanan laittaa kiinni. Ilmeisesti bideen puolelta tulee painetta hanaan? Tarviiko tuohon jotain välikappaleena asentaa, se tuli näin maallikkona mieleen?
 

Liitteet

  • F0F7A7CB-9420-4FA5-8E7B-C280A4CD0404.jpeg
    F0F7A7CB-9420-4FA5-8E7B-C280A4CD0404.jpeg
    1,3 MB · Luettu: 89
Tämä on nyt vaan ihan omaa mutuilua ilman minkään sortin kokemusta. Ennen bideetä hana sulkeutui ihan nätisti ruiskimatta, nyt välillä heittää vettä syliin. Hana vaihtoon vai onko tossa jotain muuta tehtävissä?
 
Tämä on nyt vaan ihan omaa mutuilua ilman minkään sortin kokemusta. Ennen bideetä hana sulkeutui ihan nätisti ruiskimatta, nyt välillä heittää vettä syliin. Hana vaihtoon vai onko tossa jotain muuta tehtävissä?
Älä ainakaan kerro hanan mallia, ota kuvaa hanasta tai videota toimivuudesta. Tuolla kuvauksella ei mitään toivoa edes arvata. Toisaalta jos hana on mallia kertakäyttö, jostain bauhausista, turha edes alkaa arpomaan uusiako hana, jos sen toimivuus heikkenee.
 
Älä ainakaan kerro hanan mallia, ota kuvaa hanasta tai videota toimivuudesta. Tuolla kuvauksella ei mitään toivoa edes arvata. Toisaalta jos hana on mallia kertakäyttö, jostain bauhausista, turha edes alkaa arpomaan uusiako hana, jos sen toimivuus heikkenee.
Hetko, koetan saada tuosta selvää. Kiitos kun viitsitte auttaa, vaikka vähän käsi olenkin.
 


Tuossa toivottavasti näkyy kaikki tarvittava.


grana, siinä vika. ja oraksen bidekahva. sekoitettu kahta eri merkkiä keskenään. ja metalli kierre letku näyttää olevan. laita. muovinen letku. metallisessa kierresauma letkussa on ohut kumiletku sisällä joka laajenee kun hanan avaa ja puristuu kasaan kun hanan sulkee, puskien vedet ulos hanasta.
 
grana, siinä vika. ja oraksen bidekahva. sekoitettu kahta eri merkkiä keskenään. ja metalli kierre letku näyttää olevan. laita. muovinen letku. metallisessa kierresauma letkussa on ohut kumiletku sisällä joka laajenee kun hanan avaa ja puristuu kasaan kun hanan sulkee, puskien vedet ulos hanasta.
Kiitos, pitää hankkia Granan bide ja muoviletku, josko se sillä tokenisi.
 
Mini lto tulisi samalle seinälle patterin kanssa, vastakkaiseen päätyyn ilp. Vai olisiko tuo parempi ilpin kanssa vierekkäin?
 
Osaisko jokua antaa vastausta tähän. Kävin katsomassa vuonna 2003 rakennettua kerrostaloasuntoa, noin 80 m2. Oli muuten OK, mutta yksi asia ihmetytti. En löytänyt sisääntulevalle ilmalle venttiilejä. Ikkunoiden karmeissa ei ollut. Mistä korvausilma vois tulla? porraskäytävästä? Kyllä tuon ikäisessä asunnosa pitäisi asia olla jo kunnossa, ei tällaista 70-luvun ratkaisua.
 
Osaisko jokua antaa vastausta tähän. Kävin katsomassa vuonna 2003 rakennettua kerrostaloasuntoa, noin 80 m2. Oli muuten OK, mutta yksi asia ihmetytti. En löytänyt sisääntulevalle ilmalle venttiilejä. Ikkunoiden karmeissa ei ollut. Mistä korvausilma vois tulla? porraskäytävästä? Kyllä tuon ikäisessä asunnosa pitäisi asia olla jo kunnossa, ei tällaista 70-luvun ratkaisua.
Oletko varma, että ei ole tuloilmakonetta? Alkaa olla suht yleistä 2000-luvulla. Ei ollut mitään venttiileitä katossa/seinässä makuuhuoneessa?
 
Oletko varma, että ei ole tuloilmakonetta? Alkaa olla suht yleistä 2000-luvulla. Ei ollut mitään venttiileitä katossa/seinässä makuuhuoneessa?

Kiitos vastauksesta. Kysyin asiaa välittäjältä; sanoi, että on koneellinen poistoilma. Ihmetteli samaa kuin ei venttiilejä ole näkyvillä. Katsoin makuuhuoneet ja olohuoneen, ei siellä näkyvillä olleet. Monessa 90-luvun asunnossa on ikkunan tuuletusluukussa venttiilit, mutta tässä ei ollut. On kyllä erikoista että olisi vanha ratkaisu: sisään tuleva ilma tulisi joistain seinien, postiluukun raoista. Vähän raskas ilma asunnossa oli ja tuuletusikkunat olivat auki.
Olisiko patterin takana? Talon ulkoseinässä on jokaisen asunnon kohdalle jotkin venttiiliaukot. Hauilla löytyi, että näitä patteriratkaisuja on käytössä. Oli kyllä kiva kämppä ja sijainti, mutta ei jätetä tarjousta. Ilmanvaihto on oltava kunnossa.
 
Vaihtoehtoina on alakertaan 16m3/h ilmanvaihtoa ja kellarin kylppäristä ulos 40m3/h, tai 60m3/h ja kylppärin tuuletin pyörii tarpeen mukaan. Mielipidettä puolesta tai vastaan? Ensimmäisessä vaihtoehdossa alakerran ilmanvaihdon voisi pysäyttää jos kukaan ei oleskele siellä (pakkasella).
 
Viimeksi muokattu:
Osaisko jokua antaa vastausta tähän. Kävin katsomassa vuonna 2003 rakennettua kerrostaloasuntoa, noin 80 m2. Oli muuten OK, mutta yksi asia ihmetytti. En löytänyt sisääntulevalle ilmalle venttiilejä. Ikkunoiden karmeissa ei ollut. Mistä korvausilma vois tulla? porraskäytävästä? Kyllä tuon ikäisessä asunnosa pitäisi asia olla jo kunnossa, ei tällaista 70-luvun ratkaisua.
Ilman saa tuotua ikkunatiivisteiden ohi. Ei optimaalinen, mutta ihan toimiva ratkaisu - ainakin jos asian tiedostaa ja osaa jättää tarvittavat raot tiivisteihin: Korjaustieto > Ikkuna korvausilmareittinä
 
Olisiko patterin takana? Talon ulkoseinässä on jokaisen asunnon kohdalle jotkin venttiiliaukot. Hauilla löytyi, että näitä patteriratkaisuja on käytössä. Oli kyllä kiva kämppä ja sijainti, mutta ei jätetä tarjousta. Ilmanvaihto on oltava kunnossa.
On noita patterien takana olevia ratkaisuja. Vaikka ihan hirveän hyviä tai yleisiä eivät ole. Ideana toki ihan ok. Käytäntö vähän niin ja näin.
 
Vaihtoehtoina on alakertaan 16m3/h ilmanvaihtoa ja kellarin kylppäristä ulos 40m3/h, tai 60m3/h ja kylppärin tuuletin pyörii tarpeen mukaan. Mielipidettä puolesta tai vastaan? Ensimmäisessä vaihtoehdossa alakerran ilmanvaihdon voisi pysäyttää jos kukaan ei oleskele siellä (pakkasella).
Sinulla on ollut niin paljon kysymyksiä että suosittelen etsimään lvi suunnittelijan kuka kävisi paikan päällä katsomassa kokonaisuuden kuntoon. Ettei nyt vaan sattuisi mitään.
 
Vaihtoehtoina on alakertaan 16m3/h ilmanvaihtoa ja kellarin kylppäristä ulos 40m3/h, tai 60m3/h ja kylppärin tuuletin pyörii tarpeen mukaan. Mielipidettä puolesta tai vastaan? Ensimmäisessä vaihtoehdossa alakerran ilmanvaihdon voisi pysäyttää jos kukaan ei oleskele siellä (pakkasella).
Eiköhän ilmanvaihdon pysäyttäminen ole vähän tilanteessa kuin tilanteessa pahojen ongelmien hakemista. Edellä @Mönssi ltä hyvä neuvo ottaa ammattilainen asialle.
 
Sinulla on ollut niin paljon kysymyksiä että suosittelen etsimään lvi suunnittelijan kuka kävisi paikan päällä katsomassa kokonaisuuden kuntoon. Ettei nyt vaan sattuisi mitään.
Suunnittelija vastaa a tai b, kustannus lienee satasia. Kuvittelin että täällä voisi joku tietää aiheesta.
Mitä vahinkoa ilmanvaihdon parantaminen aiheuttaa?
 
Suunnittelija vastaa a tai b, kustannus lienee satasia. Kuvittelin että täällä voisi joku tietää aiheesta.
Mitä vahinkoa ilmanvaihdon parantaminen aiheuttaa?
Painovoimaisessa järjestelmässä "parantamiset" voi myös muuttaa ilman kulkusuuntaa. Kokonaisuuden suunnitteleminen on tärkeää
 
Hommasin suosiolla mittarin millä mitata ilmavirtaa. Sitten tasapainotin vakiotilanteen tulot + poiston samalle tasolle (keskikerrokseen). Yläkerrassa oma tulo/poistokoneensa. Kellaria en vielä ole rempannut ilmanvaihdon osalta, jos ensin piikkais sieltä lattiat helvettiin ja maatäytöt vaihtais kapillaarikatkolliseen. Mut se saa olla 2024 tai myöhemmin ohjelmassa. Olis pari muutakin puuhapistettä nikkaroitavaksi.

Tuntematta sen tarkemmin petepelurin kellaria, väitän että kuivan kylppärin tuuletukseen 11 l/s on yläkanttiin. Eli siis 40 m3/h. Tila on niin pieni että käy melko vinkka.
 
Tuntematta sen tarkemmin petepelurin kellaria, väitän että kuivan kylppärin tuuletukseen 11 l/s on yläkanttiin. Eli siis 40 m3/h. Tila on niin pieni että käy melko vinkka.

10 l/s on pienin sallittu kph poistoilmamäärä, ei ole kovin iso vinkka
 
Hommasin suosiolla mittarin millä mitata ilmavirtaa. Sitten tasapainotin vakiotilanteen tulot + poiston samalle tasolle (keskikerrokseen). Yläkerrassa oma tulo/poistokoneensa. Kellaria en vielä ole rempannut ilmanvaihdon osalta, jos ensin piikkais sieltä lattiat helvettiin ja maatäytöt vaihtais kapillaarikatkolliseen. Mut se saa olla 2024 tai myöhemmin ohjelmassa. Olis pari muutakin puuhapistettä nikkaroitavaksi.

Tuntematta sen tarkemmin petepelurin kellaria, väitän että kuivan kylppärin tuuletukseen 11 l/s on yläkanttiin. Eli siis 40 m3/h. Tila on niin pieni että käy melko vinkka.
Tuo pyörii nyt jatkuvasti, imee ilmaa asuintiloista. Talvella toki lämmittää kylppäriä.
 
Te joilla on jotain pieniä okt liittyviä kysymyksiä tai suunnittelutarpeita, miten hyvin olette saaneet apua tai vastauksia suunnittelijoilta? Itse en oikeastaan edes ehdi vastata näille OKT tai rivarikyselijöille lainkaan, saati että ehtisin tehdä jotain niihin liittyvää (poislukien jotkut usean miljoonan hankkeet). Olisi hauska tietää onko tilanne sama yleisesti vai onko olemassa ihmisiä jotka saavat leivän näillä pientöillä
 
Vaihtoehtoina on alakertaan 16m3/h ilmanvaihtoa ja kellarin kylppäristä ulos 40m3/h, tai 60m3/h ja kylppärin tuuletin pyörii tarpeen mukaan. Mielipidettä puolesta tai vastaan? Ensimmäisessä vaihtoehdossa alakerran ilmanvaihdon voisi pysäyttää jos kukaan ei oleskele siellä (pakkasella).
Painovoimainen järjestelmä jäö pois käytöstä. Kysymys on lähinnä onko kph poisto jatkuvasti päällä vai ei.
En ole ammattilainen näissä, mutta oman talon IV-suunnitelma tuli korjattua asiantuntijan opastuksella.

Jos kyseessä LTO ilmanvaihto en sulkisi mistään mitään. Ilmanvaihdon tasapainotus menee pieleen jos alkaa sorkkimaan tulo/poistovirtoja ja riippuen tilanteesta voi ylipaineistaa tai alipaineistaa. Tulo- ja poistovirtojen mitoitukseen löytyy ohje. Nyrkkisääntönä tulot ja poistot pitäisi olla yhtäsuuret, poisto max. 10% suurempi.

Jos koneellinen poisto en näkisi niin suurta ongelmaa jos jonkun sulkee. Säästääkseen sähkö- ja lämmityskuluissa pitäisi sitten myös puhallinnopeutta laskea. Jos tehostettu painovoimainen ei mielestäni puhaltimen sammuttamisesta ongelmaa, mutta jos johonkin puhallin jää päälle kun muualla sammuksissa voi tosiaan ilmavirtaukset mennä toisin kuin suunniteltu. Kahdessa viimeksi mainitussa pitää myös raitisilmaräppänät olla kunnossa ettei korvausilmaa revitä rakenteista ja huononneta ilmanlaatua.
 
Te joilla on jotain pieniä okt liittyviä kysymyksiä tai suunnittelutarpeita, miten hyvin olette saaneet apua tai vastauksia suunnittelijoilta? Itse en oikeastaan edes ehdi vastata näille OKT tai rivarikyselijöille lainkaan, saati että ehtisin tehdä jotain niihin liittyvää (poislukien jotkut usean miljoonan hankkeet). Olisi hauska tietää onko tilanne sama yleisesti vai onko olemassa ihmisiä jotka saavat leivän näillä pientöillä

Itse otan silloin tällöin pienempiä hommia kun isojen rojektien kanssa tulee välillä aikataulullisesti sellasia taukoja. Toki en mihinkään kyselyihin vastaile mikäli niistä ei voi laskuttaa eli toisin sanoen sopparia ole tehty suunnittelutyöstä/konsultaatiosta.
 
Mistähän mahtaisi johtua Oras Cubista hanan (2802) "vuotaminen" bidesuihkua käytettäessä? Hanan juoksuputkestakin tulee siis tuolloin vettä. Kolmisen vuotta vanha, muutoin toimii ongelmitta. Kohtalaisen pitkä letku bidesuihkulle, voisiko se olla syynä? Tehnyt tuota koko sen ajan mitä olemme tässä asuneet (eli ainakin vuoden).
 
Mistähän mahtaisi johtua Oras Cubista hanan (2802) "vuotaminen" bidesuihkua käytettäessä? Hanan juoksuputkestakin tulee siis tuolloin vettä. Kolmisen vuotta vanha, muutoin toimii ongelmitta. Kohtalaisen pitkä letku bidesuihkulle, voisiko se olla syynä? Tehnyt tuota koko sen ajan mitä olemme tässä asuneet (eli ainakin vuoden).

oraksessa vesi ohjataan ejetorilla bideelle. pidempi letku tai putkitukset välissä aiheuttavat enemmän virtausvastusta jolloin ejektori ei jaksa puskea kaikkea bideelle asti. jollain hana valmistajilla myös normaali toiminto.

edit: ja voihan ejetorissa olla myös roskaa, mutta todennäköisesti syy on bideen pituus
 
Viimeksi muokattu:
Huomasin juuri että meidän pönttö vuotaa aina silloin tällöin ja pääsääntöisesti 'korjaantuu' kun vessan vetää, mutta sitten taas X ajan päästä tiputtelee taas. Katkaitsin huuhteluveden tulo seinällä olevasta hanasta ja vuoto loppui, joten taitaa vika olla täyttöventtiilissä.

Tällainen ohje löytyi, mutta onko toi validia ja onko itse tehtävissä?

Vessanpönttö vuotaa - näin tukit vuodon! | Tee Itse

Tämä osa siis saattaisi olla joka vaatii vaihtoa, koska omapönttö taitaa olla GUSTAVSBERG NORDIC 390

TP-10 Gustavsberg Kalvo WC:hen uimuriventtiiliä TP varten | Staypro
 
Minulla sama homma, mit ajattelin vaihtaa koko pytyn kun on 20v vanha. Voi olla kaikki sisuskalut niin kalkissa ja muovit rapeita, että jaksa alkaa korjaamaan. Uusi pönttö on kuitenkin kohtuullisen halpa.
 
Minulla sama homma, mit ajattelin vaihtaa koko pytyn kun on 20v vanha. Voi olla kaikki sisuskalut niin kalkissa ja muovit rapeita, että jaksa alkaa korjaamaan. Uusi pönttö on kuitenkin kohtuullisen halpa.
Joo pitää itsekin tuota miettiä. Perus pönttöä kun näyttää saavan 200€ luokassa.

Pönttö tulossa meillä märkätilaan niin pötön asentaja tarvitsee varmaan putki- tai vesieristysluvat vai voiko ne tehdä ilmankin? Nykyään kun pönttöjä ei vissiin porata/ruuvata kiinni vaan liimataan.
 
Pönttö tulossa meillä märkätilaan niin pötön asentaja tarvitsee varmaan putki- tai vesieristysluvat vai voiko ne tehdä ilmankin? Nykyään kun pönttöjä ei vissiin porata/ruuvata kiinni vaan liimataan.
No ei tarvitse mitään lupia. Vanha pönttö pois ja uusi paikalleen. Helppo tehdä itsekin.
 
Pönttö tulossa meillä märkätilaan niin pötön asentaja tarvitsee varmaan putki- tai vesieristysluvat vai voiko ne tehdä ilmankin? Nykyään kun pönttöjä ei vissiin porata/ruuvata kiinni vaan liimataan.

Kyllä kai nykyäänkin voi vielä ruuvata pöntön kuten ennenkin, jos haluaa, ainakin IDO:lla on valikoimissa sekä ruuvattavia, että liimattavia. En ole vielä itse ottanut vanhaa pönttöä pois ja mitannut, mutta jos sattuis passamaan vanhoihin proppuihin uusi pönttö ja kun vesiliitäntäkin on joustavalla letkulla, niin vaihtotyöhän on triviaali ja ajattelin kyllä itse tehdä.
 
Kyllä kai nykyäänkin voi vielä ruuvata pöntön kuten ennenkin, jos haluaa, ainakin IDO:lla on valikoimissa sekä ruuvattavia, että liimattavia. En ole vielä itse ottanut vanhaa pönttöä pois ja mitannut, mutta jos sattuis passamaan vanhoihin proppuihin uusi pönttö ja kun vesiliitäntäkin on joustavalla letkulla, niin vaihtotyöhän on triviaali ja ajattelin kyllä itse tehdä.
Jos liimaamalla kiinnittää pöntön niin kannattaa sitten oikeasti käyttää oikeaa liimaa ja antaa sen kuivaa ohjeessa olevan ajan. Kaverin taloyhtiössä oli putkiremppa ja samalla vaihtoivat pöntötkin ja siellä kun asuu aika paljon ulkomaalaisvahvistuksiakin niin osa niistä oli about heti remppamiesten lähdön jälkeen mennyt pusertamaan mambaa pönttöön ja ainakin muutamassa asunnossa oli pöntöt irronneet. Ja yhden tee-se-itse -remppamiehen pönttö taas irtosi ehkä kuukauden päästä kun oli käyttänyt jotain ensimmäisenä käteen osunutta silikonia liimana, tosin tuo tyyppi on muutenkin sellainen täystuho että aina huvittaa kuunnella sen uusia remppavouhotuksia, meinaan että sille sattuu ja tapahtuu... :D
 
Ihan hyvin on kyllä silikonillakin pysynyt pöntöt paikallaan. No, en ole ammattilainen niin disclaimerilla tämä.
 
Kyllä kai nykyäänkin voi vielä ruuvata pöntön kuten ennenkin, jos haluaa, ainakin IDO:lla on valikoimissa sekä ruuvattavia, että liimattavia. En ole vielä itse ottanut vanhaa pönttöä pois ja mitannut, mutta jos sattuis passamaan vanhoihin proppuihin uusi pönttö ja kun vesiliitäntäkin on joustavalla letkulla, niin vaihtotyöhän on triviaali ja ajattelin kyllä itse tehdä.
Tottakai voi. Mutta jos tilaan on tehty vesieristys, sen puhkaisemista voi tulla sanomista jälkeenpäin jos asunto ei ole oma vaan taloyhtiö. Toki jos siellä jo proput on, mikäpä ettei.
 
Tottakai voi. Mutta jos tilaan on tehty vesieristys, sen puhkaisemista voi tulla sanomista jälkeenpäin jos asunto ei ole oma vaan taloyhtiö. Toki jos siellä jo proput on, mikäpä ettei.

Joo juuri näin. Oletin et kyseessä okt - taloyhtiössähän pitää tehdä muutostyöilmoituskin ja ei välttämättä lupaa heltiä, jos urakoitsijaksi merkkaa "minä itte", ellei oo alan ammattilainen.

Edit: Itseasiassa taloyhtiössä taitaa WC-istuin olla taloyhtiön vastuulla, eli tiputtava istuin korjataan ihan ilmatteeksi (vastikkeissa toki tästä maksetaan).
 
Itse en vaihtaisi parikymmentä vuotta vanhaa pyttyä ihan vaan vaihtamisen vuoksi, varsinkaan perus halpaan pyttyyn kuten svedberg/cersanit tms.
Pytty liimataan voimaliimalla kuten T2, itse käyttänyt Soudal Fix All X-tremeä, ja viimeistellään liiman kuivuttua silkkarilla jalan ympäri. Voimaliimalla siis ei vedetä koko jalkaa ympäri koska sen siistiminen on aika rasittavaa.
Joskus myös tullut laitettua pelkällä silkkarillakin mutta tietyissä tilanteissa silkkari antaa helpommin periksi.
Toki liimaustyylejä on yhtä monta kuin asentajia.
 
Itse en vaihtaisi parikymmentä vuotta vanhaa pyttyä ihan vaan vaihtamisen vuoksi, varsinkaan perus halpaan pyttyyn kuten svedberg/cersanit tms.
Pytty liimataan voimaliimalla kuten T2, itse käyttänyt Soudal Fix All X-tremeä, ja viimeistellään liiman kuivuttua silkkarilla jalan ympäri. Voimaliimalla siis ei vedetä koko jalkaa ympäri koska sen siistiminen on aika rasittavaa.
Joskus myös tullut laitettua pelkällä silkkarillakin mutta tietyissä tilanteissa silkkari antaa helpommin periksi.
Toki liimaustyylejä on yhtä monta kuin asentajia.

sikaflex crystal clear. helppo siistiä jos ei sotke... ja pytty pysyy. kolminumeroinen määrä pyttyjä sillä vedetty kiinni eikä oo tarttenut uudestaan liimata kun tekee kerralla kunnolla. muitten silikonilla liimattuja saadaan sitten uudelleen käydä liimaamassa... muovimatossa voi joskus olla tarpeen vetää ruuveilla. mutta tosiaan ei enään ruuvata kuin poikkeustapauksissa koska vesieristys ja lattialämmitys...

 
Ja sauma parin vuoden jälkeen kusenkeltainen.
Sitä paitsi tuo ei ole silkkaria vaan
asennusliima.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 046
Viestejä
4 564 615
Jäsenet
75 080
Uusin jäsen
kermala

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom