Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Ilmanvaihdon tehostamista tuli mietittyä. Puhallin piipun hormissa menisi ehkä, mutta jos sulkisi tuon ja laittaisi mini lto laitteen?

omalla kohdalla sama homma pitäisi tehostaa painovoimaista ilmanvaihtoa. Ilmakas kävi ja laski niin rapean tarjouksen n. 9k mikä sisälsi 6 tuloilmaventtiiliä tuulettimilla, timattinporaukset, muutama venttiilin ritilän vaihdon ja huipparin asennuksen. Jäi kyllä lähtötelineisiin kun pelkät tuloilmaventtiilit tuulettimineen heillä n. 600-700€kpl koska sanoi että ilman 120mm tuuletinta olisi 470€ / kpl halvempi… poskettomia hintoja.

kovasti sitä mieltä kuitenkin oli että huippari olisi paras tohon tehostamiseen. Mitähän tuon asennus n. olisi? Tietäisi vähän suuntaa jos pyytelee tarjousta. Tuntuu että nyt kaikki koittaa kairata ahteriin noilla tarjouksilla. ite kairaan reiät seinään ja bauhaussista 80€ kpl vilpen wivejä haluttuihin paikkoihin.
 
Kovalta hinnalta kuulostaa


Mikä on oikea mitoitus ilmamäärille? 50m2 vaatii karkeasti 17l/s, mutta esim. 4 ihmistä yhdessä huoneessa vaade on 24l/s?
 
No tässähän on… Uskaltaakohan tuon vain sulkea? :hmm:

Tuon Moduulin sisällä ainakin pitäisi olla Niben ohjaama säätöventtiili, eli jos se säätöventtiili on kiinni (lämpimillä ilmoilla) kulkee vesivirta tuota ohitusputkea pitkin ohittaen lämmityspatterin. Tällä tavalla saadaan vesivirrat myös patteri/lattialämmitys piirissä pysymään paremmin hanskassa, virtasipa se vesi tuon patterin tai ohituksen kautta, lisäksi tuolla kytkennällä patterin säätö on tarkempi.

Tuo olisi hullun kierto vasta sitten, jos tuolla moduulissa olisi oma pumppu.

Edit. Kuka ikinä tuon onkaan tehnyt on ajatellut ja tehnyt asian fiksusti, noita näkee myös ilman tuota ohitusta ja sitten ihmetellään kun taas kaikki ei pelaa ihan niin hyvin kuin pitäisi.
 
Tuon Moduulin sisällä ainakin pitäisi olla Niben ohjaama säätöventtiili, eli jos se säätöventtiili on kiinni (lämpimillä ilmoilla) kulkee vesivirta tuota ohitusputkea pitkin ohittaen lämmityspatterin. Tällä tavalla saadaan vesivirrat myös patteri/lattialämmitys piirissä pysymään paremmin hanskassa, virtasipa se vesi tuon patterin tai ohituksen kautta, lisäksi tuolla kytkennällä patterin säätö on tarkempi.

Tuo olisi hullun kierto vasta sitten, jos tuolla moduulissa olisi oma pumppu.
Kiitos tästä! Tuo selvensi asiaa kummasti, eikä tarvitse enää sitä ihmetellä.
 
Miten puhdistetaan hajulukko, kun pesualtaassa on jalka?

Tapauksessani vaikuttaa siltä, että jalkaa ei saa ujutettua pois nostamatta allasta ylöspäin. Ei kai sentään allasta täydy irrottaa tällaista pientä huoltotoimenpidettä varten?

Ei oma mutta sinnepäin:
1654337129488.png


Edit: Onnistui, kun jalkaa pyöritti hieman pituusakselinsa ympäri. Näin tuli juuri ja juuri tilaa irrottaa hajulukko.
 
Viimeksi muokattu:
Riittääkö ilma 25m3 makuuhuoneessa jos ilma vaihtuu 16m3/h mini ilmanvaihtolaitteella?
Teoriassa makuuhuoneessa pitää olla suurempi ilmavirta, mutta käytännössä tuota ei voi toteuttaa. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa suurin alipaine muodostuu talon alimpiin kohtiin ja tuloilman kuuluisi tulla sieltä, teeppä tuo jos makuuhuone on yläkerrassa.
 
Miten puhdistetaan hajulukko, kun pesualtaassa on jalka?

Tapauksessani vaikuttaa siltä, että jalkaa ei saa ujutettua pois nostamatta allasta ylöspäin. Ei kai sentään allasta täydy irrottaa tällaista pientä huoltotoimenpidettä varten?

Ei oma mutta sinnepäin:
1654337129488.png


Edit: Onnistui, kun jalkaa pyöritti hieman pituusakselinsa ympäri. Näin tuli juuri ja juuri tilaa irrottaa hajulukko.
Monesti tulee töiden puolesta kirottua näitä virityksiä. Joskus on vedetty niin tiukalla sovitteella, että joutuu tosiaan irrottamaan altaan h.lukon vaihtoa varten. Selitäppä siinä sitten asiakkaalle miksi vartin hommasta tulee kolmen tunnin lasku.
 
(Kysytäänpä ennemmin tässä ketjussa aiheesta kun liippaa ilmanvaihtoa..)

Keittiössä vaihdettiin mm. liesituuletin muun hässäkän yhteydessä. Ostin Boschin mallin DWK67EM60, jota mainostettiin hiljaiseksi laitteeksi eli pitäisi sopia avokeittiöihin. No, laitehan on aivan saatanallisen meluisa pienimmälläkin teholla. Mittasin huvikseni halpismittarilla, ja tilanteessa "taustamelu 41dBA" oli liesarin käydessä äänentaso 69-70-71dBA kolmella eri teholla.

Perhospelti vaikuttaisi pitävän ääntä kun kone on päällä, paukuttelee jonkun verran pienimmälläkin teholla ja enemmän sitten isolla. Aloin tässä miettimään, että onko 125mm poistohormi liian pitkä? Se lienee lähemmäs 7-8 metriä koneelta, eli tulee suoraan katon läpi yläpohjaan ja siellä kahden mutkan avulla hyvin lähelle katon harjaa. Vanha AEG oli hyvinkin hiljainen, joten ihmettelen miten hormi voisi vaikuttaa näin paljon, mutta en todellakaan ole alan asiantuntija. Asentaja on tulossa käymään varmistamaan asennuksen, mutta yritän tässä selvitellä asioita vähän ennakkoon.
 
(Kysytäänpä ennemmin tässä ketjussa aiheesta kun liippaa ilmanvaihtoa..)

Keittiössä vaihdettiin mm. liesituuletin muun hässäkän yhteydessä. Ostin Boschin mallin DWK67EM60, jota mainostettiin hiljaiseksi laitteeksi eli pitäisi sopia avokeittiöihin. No, laitehan on aivan saatanallisen meluisa pienimmälläkin teholla. Mittasin huvikseni halpismittarilla, ja tilanteessa "taustamelu 41dBA" oli liesarin käydessä äänentaso 69-70-71dBA kolmella eri teholla.

Perhospelti vaikuttaisi pitävän ääntä kun kone on päällä, paukuttelee jonkun verran pienimmälläkin teholla ja enemmän sitten isolla. Aloin tässä miettimään, että onko 125mm poistohormi liian pitkä? Se lienee lähemmäs 7-8 metriä koneelta, eli tulee suoraan katon läpi yläpohjaan ja siellä kahden mutkan avulla hyvin lähelle katon harjaa. Vanha AEG oli hyvinkin hiljainen, joten ihmettelen miten hormi voisi vaikuttaa näin paljon, mutta en todellakaan ole alan asiantuntija. Asentaja on tulossa käymään varmistamaan asennuksen, mutta yritän tässä selvitellä asioita vähän ennakkoon.
Minusta sen perhospellin ei pitäisi kolistella ollenkaan. Ilmanpaineen mukaan on joko auki tai kiinni, ehkä se pääsee siellä liikkumaan turhaan..?

Mulla olis sellainen kysymys putkiväelle että saankos minä piirrellä autotallin lattialämmitysputket itse kun ne saa itse asentaakin? Piirtelen työkseni muuta talotekniikkaa joten cadi olis nytkin valmiiksi auki. Putkikytkennät olen ottamassa oikealta putkiasentajalta lattiasta jakotukille ja lämpökanaalista sekä tallin jakotukille että talon päähän.
 
On tuommoisesta kolistelusta joku muukin valitellu. Syytä en osaa sanoa.

Ei kukaan estä jos haluat piirrellä itse, toki olisi parempi että mitoitukset menisi edes sinne päin.
 
Yleensä perhospelti kolistelee silloin ku lieskari ei ole käytössä ja talossa on hiukan ylipainetta jota se pyrkii purkamaan lieskarin poistosta niin pelti kolisee. Voisikohan tässä tapauksessa olla kyse korvausilman puutteesta? Helppo tapa testata kun avaa ulko-oven tai ikkunan ja kokeilee vieläkö kolisee.
 
Saakohan oraksen vanhoihin syöttösekoitusventtiileihin huoltosarjaa? Vai hakisiko vain mallin mukaan uudet tiivisteet?
 
Saakohan oraksen vanhoihin syöttösekoitusventtiileihin huoltosarjaa? Vai hakisiko vain mallin mukaan uudet tiivisteet?
Eivät ainakaan Vesipisteellä osannu tarjota mitään omaan venttiiliin. Motonet tason tiivistesarjasta löytyi sopivat tiivisteet, ei siinä edes ollut kuin kaksi O-rengasta. Tiivisteiden lisäksi olisi pitänyt tajuta tarpeeksi lujaa vetää sitä sisällä olevaa osaa että se lähtee irti ja putsata sylinteri jossa se liikkuu. Ihan turhaan vaihdoin hyvän 70 vuotta vanhan venttiilin uuteen :think: Vika oli siis sellainen että lämpötila heitteli vähän väliä.
 
Eivät ainakaan Vesipisteellä osannu tarjota mitään omaan venttiiliin. Motonet tason tiivistesarjasta löytyi sopivat tiivisteet, ei siinä edes ollut kuin kaksi O-rengasta. Tiivisteiden lisäksi olisi pitänyt tajuta tarpeeksi lujaa vetää sitä sisällä olevaa osaa että se lähtee irti ja putsata sylinteri jossa se liikkuu. Ihan turhaan vaihdoin hyvän 70 vuotta vanhan venttiilin uuteen :think: Vika oli siis sellainen että lämpötila heitteli vähän väliä.
Täytyy varmaan tehdä noin. Hanan asennosta huomasin ettei venttiili liiku enää niin hyvin.
 
Arveluita, että mikä on vikana...?

Kylpyhuoneessa on vierekkäin 2 kpl Oras Optima sadesuihkuja (ikää noin 12 vuotta). Lähes aina suihkussa käynnin jälkeen suihku alkaa jonkin ajan päästä tiputtaa hieman. Tämä ei yleensä tapahdu välittömästi suihkun sammuttamisen jälkeen, vaan esim. tunnin päästä. Vettä ei tule solkenaan eikä se tule paineella, vaan suihkun alle muodostuu pieni lätäkkö tai joskus yksittäisiä tippoja. Eilen illalla saunottiin porukalla ja käytettiin molempia suihkuja, nyt aamulla otin toisesta suihkusta vettä ja yllätykseksi silloin toisen suihkun sadetin alkoi tiputtaa. Mikähän tätä voisi selittää? Jääkö sinne jonnekin putkeen vettä jumiin, mikä sitten syystä X tyhjenee vai onko syytä huolestua? Vuotoja ei pitäisi olla (vesimittari ei pyöri yksinään, kun vettä ei lasketa jne.). Se tässä lähinnä pelottaa, että joku tee-se-itse-mies on tehnyt kytkennät jotenkin päin honkia ja jossain kylpyhuoneen seinän takana on armoton vesilätäkkö.

Nuo ovat aika kalliita suihkuja, niin summamutikassa ei kehtaisi alkaa vaihtamaankaan. Noiden sisuskalujen päälle en myöskään itse mitään ymmärrä.
 
Arveluita, että mikä on vikana...?

Kylpyhuoneessa on vierekkäin 2 kpl Oras Optima sadesuihkuja (ikää noin 12 vuotta). Lähes aina suihkussa käynnin jälkeen suihku alkaa jonkin ajan päästä tiputtaa hieman. Tämä ei yleensä tapahdu välittömästi suihkun sammuttamisen jälkeen, vaan esim. tunnin päästä. Vettä ei tule solkenaan eikä se tule paineella, vaan suihkun alle muodostuu pieni lätäkkö tai joskus yksittäisiä tippoja. Eilen illalla saunottiin porukalla ja käytettiin molempia suihkuja, nyt aamulla otin toisesta suihkusta vettä ja yllätykseksi silloin toisen suihkun sadetin alkoi tiputtaa. Mikähän tätä voisi selittää? Jääkö sinne jonnekin putkeen vettä jumiin, mikä sitten syystä X tyhjenee vai onko syytä huolestua? Vuotoja ei pitäisi olla (vesimittari ei pyöri yksinään, kun vettä ei lasketa jne.). Se tässä lähinnä pelottaa, että joku tee-se-itse-mies on tehnyt kytkennät jotenkin päin honkia ja jossain kylpyhuoneen seinän takana on armoton vesilätäkkö.

Nuo ovat aika kalliita suihkuja, niin summamutikassa ei kehtaisi alkaa vaihtamaankaan. Noiden sisuskalujen päälle en myöskään itse mitään ymmärrä.
Kalkkia kertynyt sinne suuttimeen, etikka auttaa. Tai käännä se lautanen vinoon, että vesi valuu pois suihkun jälkeen.
 
Yleensä perhospelti kolistelee silloin ku lieskari ei ole käytössä ja talossa on hiukan ylipainetta jota se pyrkii purkamaan lieskarin poistosta niin pelti kolisee. Voisikohan tässä tapauksessa olla kyse korvausilman puutteesta? Helppo tapa testata kun avaa ulko-oven tai ikkunan ja kokeilee vieläkö kolisee.
Ilmanvaihto on suunnilleen tasapainossa, ihan minimaalisesti alipaineinen.

Tutkiskelin tuota poistohormia vähän tarkemmin ja ongelma johtunee loppupäässä käytetystä ruttuputkesta, joka näyttäisi olevan aika rytyssä jonkun idiootin asentajan muinaisen käsittelyn jäljiltä. Ei ihme jos pitää ääntä. Taidan tässä yhteydessä uusituttaa tuon eli läpiviennin siirto suoraan liesarin yläpuolelle niin putki lyhenee ja on ainakin suora yhteys katolle.
 
Yleensä perhospelti kolistelee silloin ku lieskari ei ole käytössä ja talossa on hiukan ylipainetta jota se pyrkii purkamaan lieskarin poistosta niin pelti kolisee. Voisikohan tässä tapauksessa olla kyse korvausilman puutteesta? Helppo tapa testata kun avaa ulko-oven tai ikkunan ja kokeilee vieläkö kolisee.
Vanhempien talossa (OKT painovoimaisella ilmanvaihdolla) tekee juuri tuota kun sattuu tuulemaan oikeasta suunnasta. Eli aina tuulenpuuskan tullessa pelti vähän kolisee.
 
Arveluita, että mikä on vikana...?

Kylpyhuoneessa on vierekkäin 2 kpl Oras Optima sadesuihkuja (ikää noin 12 vuotta). Lähes aina suihkussa käynnin jälkeen suihku alkaa jonkin ajan päästä tiputtaa hieman. Tämä ei yleensä tapahdu välittömästi suihkun sammuttamisen jälkeen, vaan esim. tunnin päästä. Vettä ei tule solkenaan eikä se tule paineella, vaan suihkun alle muodostuu pieni lätäkkö tai joskus yksittäisiä tippoja. Eilen illalla saunottiin porukalla ja käytettiin molempia suihkuja, nyt aamulla otin toisesta suihkusta vettä ja yllätykseksi silloin toisen suihkun sadetin alkoi tiputtaa. Mikähän tätä voisi selittää? Jääkö sinne jonnekin putkeen vettä jumiin, mikä sitten syystä X tyhjenee vai onko syytä huolestua? Vuotoja ei pitäisi olla (vesimittari ei pyöri yksinään, kun vettä ei lasketa jne.). Se tässä lähinnä pelottaa, että joku tee-se-itse-mies on tehnyt kytkennät jotenkin päin honkia ja jossain kylpyhuoneen seinän takana on armoton vesilätäkkö.

Nuo ovat aika kalliita suihkuja, niin summamutikassa ei kehtaisi alkaa vaihtamaankaan. Noiden sisuskalujen päälle en myöskään itse mitään ymmärrä.
Omien kokemusten perusteella ihan normaalia toimintaa.
 
Kalkkia kertynyt sinne suuttimeen, etikka auttaa. Tai käännä se lautanen vinoon, että vesi valuu pois suihkun jälkeen.
Tätä itsekin veikkaisin, meillä on toisenmerkkinen sadesuihku, olikohan joku Hansgrohe tms ja se tekee tuota kun se yläsuutin alkaa kalkkeutua. Tuossa on kätevät kuminystyt niin ihan kädellä pari kertaa pyyhkäisemällä kalkkeumat irtoavat ja tiputtelu loppuu.
 
Putsasin nyt nystyrät etikalla ja kyllähän niissä kalkkia oli. Katsellaan pari päivää, että oliko vaikutusta. Ihmetystä vaan herätti tänään tuo, että toisen suihkun käyttö sai toisen tiputtamaan. :confused2:
 
bidee.jpg

Kädetön tässä terve. Bideen letku alkoi vuotaa (letkusta, ei liitoksesta) ja hain uuden. Oras-hanan pohjassa oleva liitin on todella epämääräinen, enkä saa mitään tuntumaa milloin se on riittävän kireällä. Muovia kun on, niin hirveällä voimalla ei uskalla vääntää. Riittääkö sormitiukkuus? Ei se ainakaan nyt vuoda kun hanaa käyttää... Tuo pää kun jää allaskaappiin piiloon niin en haluaisi jättää huonosti.
 
bidee.jpg

Kädetön tässä terve. Bideen letku alkoi vuotaa (letkusta, ei liitoksesta) ja hain uuden. Oras-hanan pohjassa oleva liitin on todella epämääräinen, enkä saa mitään tuntumaa milloin se on riittävän kireällä. Muovia kun on, niin hirveällä voimalla ei uskalla vääntää. Riittääkö sormitiukkuus? Ei se ainakaan nyt vuoda kun hanaa käyttää... Tuo pää kun jää allaskaappiin piiloon niin en haluaisi jättää huonosti.
Sormikireyteen ja siihen päälle varttikierros pitäisi riittää.
 
WC ei meinaa täyttää säiliötä, sen verran ehdin ennen lomareissua tutkia että vesi tulee säiliöön suurinpiirtein sumuna. Avasin ja kasasin tiivisteen/venttiiliin ja säiliö täytyi kerran kunnolla ja sitten huuhtelun jälkeen alkoi sama hidas lirutus niin vedin vain vedet kiinni.

Kannattaako suoraan etsiä uutta tiivistesarjaa, kokonaista mekanismia vai vielä koittaa roplata tuota?

Vessa menossa remonttiin niin hirveästi rahaa ei viitsisi laittaa kiinni...

Edit.
Purin koko laitoksen ja venttiilin tiivistekumissa on halkeama kun tarkasti katsoo.
Ja nyt kun pääsi tutkimaan rakennetta niin vesi tulee väärästä paikasta; pitäisi siis valua säiliön pohjalle ja viallisen kumin takia ruiskuaa raoista sumuna. Oletan ettei oikea reitti ei aukea kunnolla kun veden paineen pitäisi työntää kumitiiviste auki, mutta halkeaman takia vesi menee mistä menee.

Tuon näköinen laite (Siamp merkiltään), Talotarvikkeesta saisi, mutta pitää katsoa hommaako kokonaan uuden vastaavan.
1655107139617.png


Edit2. Tämä muuten ratkesi niin että hain Biltemasta heidän "varaosia käymälään" -setin (17,90€) joka sisälti pöntön kaikki mekanismit kokonaisuudessaan. Ei tarvitse pelätä pettääkö vanhat kellastuneet osat takaisinasennuksessa, asensin siis kokonaan uuden tuloventtiilimekanismin ja vielä jäi huuhtelumekanismi varastoon jos sattuu tarvitsemaan :think:
 
Viimeksi muokattu:
Nähtävästi LVI-liikeiden tarjouksissa pitää olla tarkkana ja erityisesti, että mitä tarjousta ja millä tavalla sitä on pyytänyt. Asia oli niinkin arkinen kuin astianpesukoneen kytkeminen uuteen asuntoon. Kyselin tarjouksia ja valitsin tarjousten perusteella minulle järkevimmän liikeen hoitamaan asian. Homma hoitui, mutta lasku ei ollutkaan sitä mitä tarjouksessa luvattiin. Laskulle oli sisällytetty eriä, joita ei ollut tarjouksessa huomioitu, vaikka pyysin tarjousta nimenomaisesti siten, että se sisältää kaikki kulut taikka mahdolliset muuttuvat kustannukset tulee eritellä, jos niitä ei pysty suoraan antamaan. Eipä ollut kahta sanaa, että oliko lasku väärin ja yritys laskun korjasi, mutta harmillisesti sähköpostit yhtiön suunnalta olivat jokseenkin tylyjä asian suhteen. Silti onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin.
 
Nähtävästi LVI-liikeiden tarjouksissa pitää olla tarkkana ja erityisesti, että mitä tarjousta ja millä tavalla sitä on pyytänyt. Asia oli niinkin arkinen kuin astianpesukoneen kytkeminen uuteen asuntoon. Kyselin tarjouksia ja valitsin tarjousten perusteella minulle järkevimmän liikeen hoitamaan asian. Homma hoitui, mutta lasku ei ollutkaan sitä mitä tarjouksessa luvattiin. Laskulle oli sisällytetty eriä, joita ei ollut tarjouksessa huomioitu, vaikka pyysin tarjousta nimenomaisesti siten, että se sisältää kaikki kulut taikka mahdolliset muuttuvat kustannukset tulee eritellä, jos niitä ei pysty suoraan antamaan. Eipä ollut kahta sanaa, että oliko lasku väärin ja yritys laskun korjasi, mutta harmillisesti sähköpostit yhtiön suunnalta olivat jokseenkin tylyjä asian suhteen. Silti onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin.
Mitä "ylimääräistä" siinä erittelyssä sitten oli laskutettu?
 
Mitä "ylimääräistä" siinä erittelyssä sitten oli laskutettu?

Käytännössä kyse oli eräänlaisesta kilometrikorvauksesta, joka meni vyöhykkeittäin ja josta ei mainittu tarjouksessa, eikä tuollaista pystynyt suoraan mistään saamaan tietoonkaan (esim. yrityksen verkkosivuilta). Olin tarjouspyynnössä kuitenkin pyytänyt erittelemään mahdolliset muuttuvat kulut tai antamaan könttäsumman, jonka pitäisi sitten sisältää kaikki kulut.
 
Kysytäänpäs täällä kun sopii ehkä paremmin kuin muut ketjut.

Elikkäs sähkölämmitteisen (kaksi ILPiä tilattu) kämpän energiatehokkuutta olisi tarkoitus tehostaa. Talossa on koneellinen poistoilmanvaihto huiparilla, poistot kylppäreissä, keittiössä ja useampi kellar(e)issa. Yksi iso sähkösyöppö varsinkin lapsiperheessä on käyttöveden lämmitys. Olen törmännyt tällaiseen vehkeeseen (Multiheater ECO PILP), josta löytyy harvinaisen vähän suoraa kokemusperäistä tietoa. Noin teoriassa homma on sinänsä looginen, eli sen sijaan että ajetaan vaivalla lämmitetty jäteilma harakoille, otetaankin siitä ensin lämpö talteen ja sitten ajetaan vain se kylmentynyt ilma ulos. Ihan sama periaate kuin tavallisesa PILPissä, mutta tuo on tarkoitettu pääosin käyttöveden lämmitykseen. Edullinen hinta tarkoittaa, että jos COP on lähelläkään luvattua, TMA varsinkin näillä sähkönhinnoilla pitäisi olla hyvin kohtuullinen.

Parhaitenhan tuollainen varmaan toimisi jos olisi vesikiertoinen lämmitys, mutta ainakin myyntipuheiden mukaan toimii myös sähkölämmitteisessä talossa. Tuloilman voi ottaa suoraan ympäröivästä huoneilmasta (esim. teknisesessä tilassa hukkalämpö), mutta esitteessä mainitaan myös:

"Ilmanvaihtoliitännät ovat laitteen päällä. Tuloilma voidaan ottaa vapaasti laitteen päältä tai mistä tahansa poistokanavasta. Jos talossa on LTO-kone, otetaan ilma sen jäteilmalähdöstä. Kylmä poistoilma, josta Multiheater on ottanut lämpöenergian talteen, johdetaan ulos."

Talon lämminvesivaraaja sijaitsee isossa (n. 35 m2) kellarissa, johon tulee yksi raitisilmaventtiili (ilmeisesti) suoraan ulkoa ja tilassa on kaksi poistoilmaventtiiliä, jotka menevät huipparille.

Ajatuksen tasolla siis pyöritellyt jotain tällaista systeemiä:

1655472745351.png


Eli toinen kellarin nykyisistä poistoventtiileistä käännettäisiinkin imemään poistokanavistosta jäteilmaa ja vastaavasti kylmä jäteilma ajetaan pihalle tuloilmaventtiilin kautta. Näin saataisiin varastettua lämpöä vehkeeseen ja todennäköisesti ainakin hyvin pitkälti esilämmitettyä käyttövesi kohtuullisella teholla, varsinkin kesäaikaan kun "turhaa" lämpöä on erityisen paljon. Lisäksi jos näyttää siltä, että homma pelaa ja lämpöä tuotetaan liiaksikin, tuohon voisi tuupata vielä konvektorin hoitamaan kellarin lämmityksenkin, sinne kun ILPien lämpö ei tule ulottumaan kovin hyvin. Ongelmana tässä tietysti tulee se, että kellaritilan ilmanvaihto menisi vähän sekaisin, koska raitisilmaventtiili poistuisi käytöstä (jäljelle jäisi toki vielä yksi poisto). Ja olikos joku laki, asetus tai muuten vaan sääntö sano, että jäteilman pitäisi poistua katolta? Tuossahan poistoilma hönkisi pois sitten jostain seinäventtiilistä.

Toinen vaihtoehto olisi se, että valjastaisi tilan kahdesta poistoventtiilistä toisen tuloksi ja toisen poistoksi, mutta en tiedä pyörisikö siinä lähinnä se kylmä ilma loppuviimein? Silloin tilaan ei myöskään jäisi yhtään vapaata poistoa. Yksi riski olisi mahdollisesti se, että poistokanavisto muuttuu ylipaineiseksi ja kylppäreiden yms. poistot hönkiikin jäteilmaa ulos. Vehkeen tulo- ja poistoilman pitäisi kyllä olla tasapainossa, että tuo ei liene kovin todennäköistä, mutta en sitten tiedä mitä tuommoinen kanavisto tuumaa jos sinne ruvetaan tuuppaamaan isompi määriä kylmää ilmaa.

Mitenköhän tuollaisessa systeemissä ylipäätään kannattaisi huipparia ajaa? Varmaan pienemmällä teholla ainakin, että PILP saisi imettyä enemmän. Vaiko kokonaan tukkoon, jotta mahdollisimman paljon ilmaa saadaan PILPille? Toisaalta mitenköhän hyvin tuo oikeasti ylipäätään toimisi, että ylöspäin tahtovaa lämmintä ilmaa imettäisiin talon alimpaan kohtaan...

Varmaan joku LVI-suunnittelija osaisi vastata ja varmaan sellaiseen otan muutenkin yhteyttä jos tuohon hullutukseen lähden. Lähinnä olisi kiva kuulla onko foorumilaisilla tuosta tai vastaavista viritelmistä kokemusta, vai kuulostaako koko vehje ja nää suunnitelmat ihan höpöhöpöhommilta?
 
Tuloilmaventtiili likaiseen tilaan, vai imeä korvausilma kerrosta ylempää? Painovoimainen yrittää imeä ilman mahdollisimman alhaalta, mahtaako noin olla myös konevoimin tapahtuvalla poistolla?
 
Arveluita, että mikä on vikana...?

Kylpyhuoneessa on vierekkäin 2 kpl Oras Optima sadesuihkuja (ikää noin 12 vuotta). Lähes aina suihkussa käynnin jälkeen suihku alkaa jonkin ajan päästä tiputtaa hieman. Tämä ei yleensä tapahdu välittömästi suihkun sammuttamisen jälkeen, vaan esim. tunnin päästä. Vettä ei tule solkenaan eikä se tule paineella, vaan suihkun alle muodostuu pieni lätäkkö tai joskus yksittäisiä tippoja. Eilen illalla saunottiin porukalla ja käytettiin molempia suihkuja, nyt aamulla otin toisesta suihkusta vettä ja yllätykseksi silloin toisen suihkun sadetin alkoi tiputtaa. Mikähän tätä voisi selittää? Jääkö sinne jonnekin putkeen vettä jumiin, mikä sitten syystä X tyhjenee vai onko syytä huolestua? Vuotoja ei pitäisi olla (vesimittari ei pyöri yksinään, kun vettä ei lasketa jne.). Se tässä lähinnä pelottaa, että joku tee-se-itse-mies on tehnyt kytkennät jotenkin päin honkia ja jossain kylpyhuoneen seinän takana on armoton vesilätäkkö.

Nuo ovat aika kalliita suihkuja, niin summamutikassa ei kehtaisi alkaa vaihtamaankaan. Noiden sisuskalujen päälle en myöskään itse mitään ymmärrä.

Samaa tekee myös meidän Optima-sadesuihku ja putkimiestutun mukaan on kuulemma noille ominaista. Voisi toki Oraksen asiakaspalvelusta kysyä mikä heidän mielipide on tästä "ominaisuudesta."
 
Samaa tekee myös meidän Optima-sadesuihku ja putkimiestutun mukaan on kuulemma noille ominaista. Voisi toki Oraksen asiakaspalvelusta kysyä mikä heidän mielipide on tästä "ominaisuudesta."
En muista oliko oraksella ohjeissa, mutta ainakin moni valmistaja ilmoittaa, ettei tuollainen ole vika vaan ominaisuus. Sadesuihkun putkeen ja suuttimiin jää vettä joka tulee samantien, tai pikkuhiljaa ulos. Ei tarvitse montaa ripausta tulla suuttimista, että lattialla on lätäkkö.
 
En muista oliko oraksella ohjeissa, mutta ainakin moni valmistaja ilmoittaa, ettei tuollainen ole vika vaan ominaisuus. Sadesuihkun putkeen ja suuttimiin jää vettä joka tulee samantien, tai pikkuhiljaa ulos. Ei tarvitse montaa ripausta tulla suuttimista, että lattialla on lätäkkö.
Uusikin tiputtaa, vaikkei varmasti ole kalkkeutunut.
 
Niin kuin tuolla edellä kirjoitin, voi lautasta kääntää vinoon suihkun jälkeen, jolloin sieltä tulee suurin osa vedestä pois. En ole itse jaksanut moisesta murehtia kun itsekseen tippuva vesimäärä on hyvin pieni ja sitä varten on kosteissa tiloissa vesieristys, lattialämmitys ja hyvä ilmanvaihto. Etikkaa käytetään sitten kun joku suutin alkaa pissiä väärään suuntaan.
 
Nyt on noin viikko siitä kun etikalla nuo sadesuihkut puhdistin ja näyttää tosiaan käyttäytyvän niin, että kun käytön jälkeen sadetinosan laittaa vinoon, tulee vesi heti tai lähes heti ulos. Ei ole enää esiintynyt seuraavana päivänä tapahtuvia tiputuksia. Eipähän tuo tosiaan ongelma ole, kun jo tietää käydä lätäkön poistamassa lastalla esim. tunti suihkun käytön jälkeen. Siihen menenssä sieltä on tippunut se mikä on tippuakseen.
 
Kysytäänpäs täällä kun sopii ehkä paremmin kuin muut ketjut.

Elikkäs sähkölämmitteisen (kaksi ILPiä tilattu) kämpän energiatehokkuutta olisi tarkoitus tehostaa. Talossa on koneellinen poistoilmanvaihto huiparilla, poistot kylppäreissä, keittiössä ja useampi kellar(e)issa. Yksi iso sähkösyöppö varsinkin lapsiperheessä on käyttöveden lämmitys. Olen törmännyt tällaiseen vehkeeseen (Multiheater ECO PILP), josta löytyy harvinaisen vähän suoraa kokemusperäistä tietoa. Noin teoriassa homma on sinänsä looginen, eli sen sijaan että ajetaan vaivalla lämmitetty jäteilma harakoille, otetaankin siitä ensin lämpö talteen ja sitten ajetaan vain se kylmentynyt ilma ulos. Ihan sama periaate kuin tavallisesa PILPissä, mutta tuo on tarkoitettu pääosin käyttöveden lämmitykseen. Edullinen hinta tarkoittaa, että jos COP on lähelläkään luvattua, TMA varsinkin näillä sähkönhinnoilla pitäisi olla hyvin kohtuullinen.

Parhaitenhan tuollainen varmaan toimisi jos olisi vesikiertoinen lämmitys, mutta ainakin myyntipuheiden mukaan toimii myös sähkölämmitteisessä talossa. Tuloilman voi ottaa suoraan ympäröivästä huoneilmasta (esim. teknisesessä tilassa hukkalämpö), mutta esitteessä mainitaan myös:

"Ilmanvaihtoliitännät ovat laitteen päällä. Tuloilma voidaan ottaa vapaasti laitteen päältä tai mistä tahansa poistokanavasta. Jos talossa on LTO-kone, otetaan ilma sen jäteilmalähdöstä. Kylmä poistoilma, josta Multiheater on ottanut lämpöenergian talteen, johdetaan ulos."

Talon lämminvesivaraaja sijaitsee isossa (n. 35 m2) kellarissa, johon tulee yksi raitisilmaventtiili (ilmeisesti) suoraan ulkoa ja tilassa on kaksi poistoilmaventtiiliä, jotka menevät huipparille.

Ajatuksen tasolla siis pyöritellyt jotain tällaista systeemiä:

1655472745351.png


Eli toinen kellarin nykyisistä poistoventtiileistä käännettäisiinkin imemään poistokanavistosta jäteilmaa ja vastaavasti kylmä jäteilma ajetaan pihalle tuloilmaventtiilin kautta. Näin saataisiin varastettua lämpöä vehkeeseen ja todennäköisesti ainakin hyvin pitkälti esilämmitettyä käyttövesi kohtuullisella teholla, varsinkin kesäaikaan kun "turhaa" lämpöä on erityisen paljon. Lisäksi jos näyttää siltä, että homma pelaa ja lämpöä tuotetaan liiaksikin, tuohon voisi tuupata vielä konvektorin hoitamaan kellarin lämmityksenkin, sinne kun ILPien lämpö ei tule ulottumaan kovin hyvin. Ongelmana tässä tietysti tulee se, että kellaritilan ilmanvaihto menisi vähän sekaisin, koska raitisilmaventtiili poistuisi käytöstä (jäljelle jäisi toki vielä yksi poisto). Ja olikos joku laki, asetus tai muuten vaan sääntö sano, että jäteilman pitäisi poistua katolta? Tuossahan poistoilma hönkisi pois sitten jostain seinäventtiilistä.

Toinen vaihtoehto olisi se, että valjastaisi tilan kahdesta poistoventtiilistä toisen tuloksi ja toisen poistoksi, mutta en tiedä pyörisikö siinä lähinnä se kylmä ilma loppuviimein? Silloin tilaan ei myöskään jäisi yhtään vapaata poistoa. Yksi riski olisi mahdollisesti se, että poistokanavisto muuttuu ylipaineiseksi ja kylppäreiden yms. poistot hönkiikin jäteilmaa ulos. Vehkeen tulo- ja poistoilman pitäisi kyllä olla tasapainossa, että tuo ei liene kovin todennäköistä, mutta en sitten tiedä mitä tuommoinen kanavisto tuumaa jos sinne ruvetaan tuuppaamaan isompi määriä kylmää ilmaa.

Mitenköhän tuollaisessa systeemissä ylipäätään kannattaisi huipparia ajaa? Varmaan pienemmällä teholla ainakin, että PILP saisi imettyä enemmän. Vaiko kokonaan tukkoon, jotta mahdollisimman paljon ilmaa saadaan PILPille? Toisaalta mitenköhän hyvin tuo oikeasti ylipäätään toimisi, että ylöspäin tahtovaa lämmintä ilmaa imettäisiin talon alimpaan kohtaan...

Varmaan joku LVI-suunnittelija osaisi vastata ja varmaan sellaiseen otan muutenkin yhteyttä jos tuohon hullutukseen lähden. Lähinnä olisi kiva kuulla onko foorumilaisilla tuosta tai vastaavista viritelmistä kokemusta, vai kuulostaako koko vehje ja nää suunnitelmat ihan höpöhöpöhommilta?
Mä olen vähän tirkistellyt tuota samaa laitetta, mutta meillä menee sen verran vähän lämmintä vettä että tuon kannattavuus on vähän kiikunkaakun.

Mä en nyt ihan täysin seurannut sun ajatuksenjuoksua, mutta ideahan on että tuo laitetaan huipparin tilalle. Käytännössä sen roudaaminen katolle on tietysti kovin epäkäytännöllistä, joten sen putkiston joutuu funtsimaan, mutta tosiaan sopivalla putkistolla tuon koneen voi kytkeä yhden venttiilin tilalle, kun katolle huipparille menevä haara tulpataan.

Poistossa pitää huomioida että se jäteilma on kylmää, eli poistoputki kondensoi sen verran että se on syytä eristää esim arfmaflexillä. Katto on periaatteessa paras paikka poistolle, mutta voi poisto olla seinässäkin, kunhan se ei ole sellaisessa paikassa että poistoilman kosteus pääsee takaisin rakenteisiin (esim räystään alla).

Täysin vastaavalla tavalla toimivia vilppejäkin on, mutta niissä tulee lvv säiliö myös mukana, ja hintaa on 2-3x. Tuon laitteen kestävyydestä on paha sanoa, voi olla paska, mutta hajoaa niitä pilppejäkin.
 
C64B8E3B-D00C-474B-BA39-9EE4706AA79E.jpeg
Ja taas olisi pidempi lomareissu tiedossa - viimeksi tuli suljettua veden pääsulut (punaiset pisteet), jolloin kiertovesipumppu (sininen piste) huusi hoosiannaa takaisin tullessa. Mitä vipuja/laitteita näistä nyt kannattaa sulkea, jos on pidemmän aikaa poissa? Vesikiertoinen lattialämmitys + PILP Nibe F470 kyseessä.
 
C64B8E3B-D00C-474B-BA39-9EE4706AA79E.jpeg
Ja taas olisi pidempi lomareissu tiedossa - viimeksi tuli suljettua veden pääsulut (punaiset pisteet), jolloin kiertovesipumppu (sininen piste) huusi hoosiannaa takaisin tullessa. Mitä vipuja/laitteita näistä nyt kannattaa sulkea, jos on pidemmän aikaa poissa? Vesikiertoinen lattialämmitys + PILP Nibe F470 kyseessä.
Pumpulta virrat pois myös. Ilmeisesti tuo on käyttöveden kierron pumppu. Eipä sitä muutenkaan kannattaisi koko ajan pitää päällä.
 
C64B8E3B-D00C-474B-BA39-9EE4706AA79E.jpeg
Ja taas olisi pidempi lomareissu tiedossa - viimeksi tuli suljettua veden pääsulut (punaiset pisteet), jolloin kiertovesipumppu (sininen piste) huusi hoosiannaa takaisin tullessa. Mitä vipuja/laitteita näistä nyt kannattaa sulkea, jos on pidemmän aikaa poissa? Vesikiertoinen lattialämmitys + PILP Nibe F470 kyseessä.

Lämpöpumpusta kannattaa hyödyntää myös loma/poissaolo-tilaa niin se ei turhaan lämmittele käyttövettä yms.
 
Ymmärtääkö kukaan ilmanvaihtokoneen kesäviilennyksen sielunelämän päälle? Kone on Swecon CASA W130 ja siinä on nyt käytössä kesäviilennys. Asetus on laitettu niin, että sen pitäisi olla päällä, kun sisälämpotila on yli 22 astetta. Eli käytännössä pitäisi näillä keleillä olla kesäviilennyksen aina päällä. Sekä eilen, että tänään kävi niin, että kun iltapäivästä kämpän lämpötila kipusi 30 asteeseen, niin näköjään kesäviilennys päättää mennä pois päältä (aamun ja aamupäivän oli päällä). Ei pitäisi olla mitään aikaohjausta tai muuta, mistä tuo johtuu. Oma ymmärrykseni ei riitä siihen, että miksi näin tapahtuu?
 
Ymmärtääkö kukaan ilmanvaihtokoneen kesäviilennyksen sielunelämän päälle? Kone on Swecon CASA W130 ja siinä on nyt käytössä kesäviilennys. Asetus on laitettu niin, että sen pitäisi olla päällä, kun sisälämpotila on yli 22 astetta. Eli käytännössä pitäisi näillä keleillä olla kesäviilennyksen aina päällä. Sekä eilen, että tänään kävi niin, että kun iltapäivästä kämpän lämpötila kipusi 30 asteeseen, niin näköjään kesäviilennys päättää mennä pois päältä (aamun ja aamupäivän oli päällä). Ei pitäisi olla mitään aikaohjausta tai muuta, mistä tuo johtuu. Oma ymmärrykseni ei riitä siihen, että miksi näin tapahtuu?

Varmaan se yrittää tuloilman lämpötilaa seurailla ja sen mukaan tehostaa ilmanvaihtoa, mutta kun ulkona on lämmin niin mitä se hyödyttää?
 
Ymmärtääkö kukaan ilmanvaihtokoneen kesäviilennyksen sielunelämän päälle? Kone on Swecon CASA W130 ja siinä on nyt käytössä kesäviilennys. Asetus on laitettu niin, että sen pitäisi olla päällä, kun sisälämpotila on yli 22 astetta. Eli käytännössä pitäisi näillä keleillä olla kesäviilennyksen aina päällä. Sekä eilen, että tänään kävi niin, että kun iltapäivästä kämpän lämpötila kipusi 30 asteeseen, niin näköjään kesäviilennys päättää mennä pois päältä (aamun ja aamupäivän oli päällä). Ei pitäisi olla mitään aikaohjausta tai muuta, mistä tuo johtuu. Oma ymmärrykseni ei riitä siihen, että miksi näin tapahtuu?
Onkohan ollut sellainen tilanne, että ulkona on viileämpää kuin sisällä (jollain hystereesillä seurattuna). Kesäviilennys saattaa toimia niin, että LTO on käytössä jos sisällä on viileämpää kuin ulkona eli toimii viileän talteenottokennona ja jäähdyttää tuloilmaa.
 
Varmaan se yrittää tuloilman lämpötilaa seurailla ja sen mukaan tehostaa ilmanvaihtoa, mutta kun ulkona on lämmin niin mitä se hyödyttää?

Juu, eihän se todellakaan mitään hyödytäkään viilennyksen näkökulmasta. Jos pihalla on 30 astetta lämmintä, niin eipä se mitään viilennä. Kunhan ihmetelin, että miksi meni "viilennys" pois, kun lämpötila nousi tarpeeksi.

Onkohan ollut sellainen tilanne, että ulkona on viileämpää kuin sisällä (jollain hystereesillä seurattuna). Kesäviilennys saattaa toimia niin, että LTO on käytössä jos sisällä on viileämpää kuin ulkona eli toimii viileän talteenottokennona ja jäähdyttää tuloilmaa.

Periaatteessa varmaan mahdollista, mutta ainakaan laitoksen manuaalissa ei tällaista sanota. Ei sanota toki montaa muutakaan asiaa. Sisällä kyllä on iltapäivästä pirun kuuma (30 astetta) ja tuloilma otetaan sisään talon pohjoispuolelta, missä voi vähän viilempää olla. Nyt olin tässä pari tuntia poissa ja nyt näyttää taas olevan "viilennys" päällä. Ulkona varjon puolella näyttää elohopea 28 astetta, sisällä alakerrassa 27 astetta ja yläkerrassa 30 astetta. Koneelle huoneista päätyvä ilma siis jossain 27 ja 30 asteen välillä (suurin osa poistoista on alakerrassa). On se ihanaa elo "modernissa" koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa. :D
 
Periaatteessa varmaan mahdollista, mutta ainakaan laitoksen manuaalissa ei tällaista sanota. Ei sanota toki montaa muutakaan asiaa. Sisällä kyllä on iltapäivästä pirun kuuma (30 astetta) ja tuloilma otetaan sisään talon pohjoispuolelta, missä voi vähän viilempää olla. Nyt olin tässä pari tuntia poissa ja nyt näyttää taas olevan "viilennys" päällä. Ulkona varjon puolella näyttää elohopea 28 astetta, sisällä alakerrassa 27 astetta ja yläkerrassa 30 astetta. Koneelle huoneista päätyvä ilma siis jossain 27 ja 30 asteen välillä (suurin osa poistoista on alakerrassa). On se ihanaa elo "modernissa" koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa. :D
Meillä modernisointi tapahtui kun vaihdettiin alkuperäiset, 80-luvun alusta peräisin olevat ikkunat aurinkoiselle puolelle taloa. Ei ne päällisin puolin tuntuneet vetoisilta talvella tai mitään sellaista, mutta on nuo uudet ihan eri luokkaa lämmön suhteen. Näin auringonpaisteessa toimii sitten liiankin hyvin :p No, sitä varten saa ILP jauhaa vaikka useamman kuukauden putkeen, se on halpa hinta viihtyvyydestä.
 
Meillä modernisointi tapahtui kun vaihdettiin alkuperäiset, 80-luvun alusta peräisin olevat ikkunat aurinkoiselle puolelle taloa. Ei ne päällisin puolin tuntuneet vetoisilta talvella tai mitään sellaista, mutta on nuo uudet ihan eri luokkaa lämmön suhteen. Näin auringonpaisteessa toimii sitten liiankin hyvin :p No, sitä varten saa ILP jauhaa vaikka useamman kuukauden putkeen, se on halpa hinta viihtyvyydestä.

ILP (tai siis varmaan kaksi) tulisi ilman muuta meillekin, jos olisi kyseessä järkevästi rakennettu talo, jolla tulevaisuutta. Meillä kuitenkin ensimmäinen ongelma on se, että on kaksi kerrosta, joten putkien vetäminen ulkoa sisään vaikeaa. Tuntuu myös, että sisällä ei oikein olisi hyvää paikkaa yksiköille. Ehkä suurempi ongelma on kuitenkin se, että höyrynsulut ovat seulat, joten pelkona vaan rakenteiden pilaantuminen, jos sisäilmaa erehtyy viilentämään. Kolmanneksi, kun tässä on pelkona, että edellä mainitusta syystä, rakenteita saa olla repimässä auki päivänä minä hyvänsä, niin silloin tuollaiset enemmän tai vähemmän kiinteästi asennetut laitteet tuovat omat ongelmansa. Ehkä sitten joskus, jos asuu vähän paremmassa talossa.
 
Ymmärtääkö kukaan ilmanvaihtokoneen kesäviilennyksen sielunelämän päälle? Kone on Swecon CASA W130 ja siinä on nyt käytössä kesäviilennys. Asetus on laitettu niin, että sen pitäisi olla päällä, kun sisälämpotila on yli 22 astetta. Eli käytännössä pitäisi näillä keleillä olla kesäviilennyksen aina päällä. Sekä eilen, että tänään kävi niin, että kun iltapäivästä kämpän lämpötila kipusi 30 asteeseen, niin näköjään kesäviilennys päättää mennä pois päältä (aamun ja aamupäivän oli päällä). Ei pitäisi olla mitään aikaohjausta tai muuta, mistä tuo johtuu. Oma ymmärrykseni ei riitä siihen, että miksi näin tapahtuu?
Ihan manuaalista:
"Kesäviilennys. Toiminto käynnistyy, jos tietyt lämpötilaehdot täyttyvät. Laitteen lämmönvaihdin ohitetaan, sähköinen lämmitysvastus sammuu ja puhaltimien nopeus kasvaa. Siten hyödynnetään esim. öisin viileämpää ilmaa asunnon viilentämiseen. Puhallinnopeus on valittavissa."

Tuommoinen vähän harhaanjohtava markkinointitermi. Eli kun ulkona on viileämpää ilmaa niin tehostetaan ilmanvaihtoa että saadaan vaihdettua sisäilma nopeammin.
 
Ihan manuaalista:
"Kesäviilennys. Toiminto käynnistyy, jos tietyt lämpötilaehdot täyttyvät. Laitteen lämmönvaihdin ohitetaan, sähköinen lämmitysvastus sammuu ja puhaltimien nopeus kasvaa. Siten hyödynnetään esim. öisin viileämpää ilmaa asunnon viilentämiseen. Puhallinnopeus on valittavissa."

Tuommoinen vähän harhaanjohtava markkinointitermi. Eli kun ulkona on viileämpää ilmaa niin tehostetaan ilmanvaihtoa että saadaan vaihdettua sisäilma nopeammin.

Juu, kyllä tuon muistan lukeneeni, mutta lähinnä se kiinnostaisi, että mitähän nuo "tietyt lämpötilaehdot" ovat. Ne kun kerrottaisiin, niin olisi helpompi tavan tallaajan ymmärtää koneen toimintaa.
 
Juu, kyllä tuon muistan lukeneeni, mutta lähinnä se kiinnostaisi, että mitähän nuo "tietyt lämpötilaehdot" ovat. Ne kun kerrottaisiin, niin olisi helpompi tavan tallaajan ymmärtää koneen toimintaa.
Valistunut arvaus on, että poistoilman lämpötilan tulee olla pari astetta ulkoilman lämpötilaa korkeampi.
 
ILP (tai siis varmaan kaksi) tulisi ilman muuta meillekin, jos olisi kyseessä järkevästi rakennettu talo, jolla tulevaisuutta. Meillä kuitenkin ensimmäinen ongelma on se, että on kaksi kerrosta, joten putkien vetäminen ulkoa sisään vaikeaa. Tuntuu myös, että sisällä ei oikein olisi hyvää paikkaa yksiköille. Ehkä suurempi ongelma on kuitenkin se, että höyrynsulut ovat seulat, joten pelkona vaan rakenteiden pilaantuminen, jos sisäilmaa erehtyy viilentämään. Kolmanneksi, kun tässä on pelkona, että edellä mainitusta syystä, rakenteita saa olla repimässä auki päivänä minä hyvänsä, niin silloin tuollaiset enemmän tai vähemmän kiinteästi asennetut laitteet tuovat omat ongelmansa. Ehkä sitten joskus, jos asuu vähän paremmassa talossa.
Tuo kosteuden kondensoitumisen mahdollisuus kannattaa unohtaa, ellei tarkoitus ole vetää huonetta jääkaappikylmäksi. ILPillähän ei ole järkeä painaa lämpötilaa mihinkään alle 20C lukemiin, vaan pudottaa jonnekin 24-25 asteen paikkeille. Se poistaa runsaasti kosteutta ilmasta, joka vaikuttaa huomattavasti enemmän siihen helteen tuntuun kun itse lämpötilan pudottaminen.

Ts. ilmiö on ihan puhdasta iltalehtikamaa ja paniikin lietsontaa medialta.
 
Tuo kosteuden kondensoitumisen mahdollisuus kannattaa unohtaa, ellei tarkoitus ole vetää huonetta jääkaappikylmäksi. ILPillähän ei ole järkeä painaa lämpötilaa mihinkään alle 20C lukemiin, vaan pudottaa jonnekin 24-25 asteen paikkeille. Se poistaa runsaasti kosteutta ilmasta, joka vaikuttaa huomattavasti enemmän siihen helteen tuntuun kun itse lämpötilan pudottaminen.

Ts. ilmiö on ihan puhdasta iltalehtikamaa ja paniikin lietsontaa medialta.

Joo 25 astettahan olisi ihan miellyttävä. Meillä on yön jäljiltä alakerrassa näillä keleillä ehkä 25 - 26 astetta, mikä on ihan siedettävä. Ylekerrassa, missä lämpötila alkaa kolmosella, ei enää kuitenkaan pystykään nukkumaan. Tällä hetkellä mennään patja lattialla alakerrassa.
 
Ehkä suurempi ongelma on kuitenkin se, että höyrynsulut ovat seulat, joten pelkona vaan rakenteiden pilaantuminen, jos sisäilmaa erehtyy viilentämään
Kosteudesta ei ole mitään vaaraa, kunhan ei jäähdytä alle kastepisteen. Se ei Suomessa ole ongelma. Esimerkiksi tällä hetkellä kastepiste näyttää Ilmatieteen laitoksen mukaan olevan n. 18-19 astetta Etelä- ja Lounais-Suomen sääasemilla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 460
Viestejä
4 496 848
Jäsenet
74 209
Uusin jäsen
merts

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom