Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Paljonko vanhaan mustaa rautaa olevaan patteriverkostoon uskaltaa pistää menoveden lämpötilaksi? Paisuntasäiliölle oli annettu max. 75 astetta, että sen enempää ei ainakaan. Mut onko olemassa jotain yleistä suositusta tai ohjearvoa minkä yli ei ole hyvä mennä? En kyllä tiedä mikä tuossa ensimmäisenä pettäis, liitokset tehty vanhalla hyvällä tavalla eikä millään muovitiivisteillä.

e: Nyt siis lämmöt 50-astetta ja jos yhtään kylmenee, niin teho loppuu. Nyt vielä pärjää.
 
Kyllä kait sinne uskaltaa lyödä lämpöä. Vanhoissa kerrostaloissa ei ole tavatonta -20 asteen pakkasillä 70 - 80 asteen lämpötilat.
 
Paremmin se vanha valurauta kestää lämpöä kun nykypäivän muovit/komposiitit joihin sen 70c saa syöttää. En näkisi asiassa ongelmaa vaikka lähtevä lämpö olisi tuon 75c minkä paisari kestää.

Ennemmin kuitenkin lisäisi virtausta eli pumppua isommalle/tehokkaampaa tilalle kun yrittäisin sillä menolämmöllä pelata.
 
Kiitos. Patterit taitaa olla heikoin lenkki. Pumppu on vanha motti ja ei mitenkään säädettävä. Luulis olevan aika tehokas, kun putkisto on alunperin tehty passiiviselle kierrolle ennen öljylämmityksen asentamisen yhteydessä tehtyjä muutoksia. Samapa tuo, näillä mennään. 60-asteisella vedellä pääsee jo -30 tuntumaan, niin riittää etelässä.

e: Uusitaan siis kaikki kunhan remppa etenee. Nyt vaan on ollut öljy halpaa ja romut toimineet, niin rahat menneet tärkeämpiin kohteisiin.
 
Olisi ajatuksissa iv-koneen uusinta. Itse en näistä juuri mitään tiedä. Nykyisellä ikää 20v, pitää melkoista jyrinää - voi käyttää ainoastaan 1 teholla, ei mitään automatiikkaa.. Eli mukavuuden vuoksi ehkä tekisi mieli uusia tuo. Vaikkakin ajattelin että olisi ehkä hyvä saada jokin lvi-asentaja ensin kertomaan oma mielipide.

Laitoin neljään lähiseudun lvi-firmaan tarjouspyyntöä. Ainoastaan yhdestä tuli vastaus. Ja siinäkin tarjouksessa iv-koneella oli melkein 500e enemmän hintaa kuin esim. taloon.comista tilatessa. Ja sähkäri olisi pitänyt etsiä itse.

Olisiko jotain suosituksia mista lähteä etsimään hyvää lvi-asentajaa? Tai muuta vinkkiä miten edetä tämän keissin kanssa.
 
Olisi ajatuksissa iv-koneen uusinta. Itse en näistä juuri mitään tiedä. Nykyisellä ikää 20v, pitää melkoista jyrinää - voi käyttää ainoastaan 1 teholla, ei mitään automatiikkaa.. Eli mukavuuden vuoksi ehkä tekisi mieli uusia tuo. Vaikkakin ajattelin että olisi ehkä hyvä saada jokin lvi-asentaja ensin kertomaan oma mielipide.

Laitoin neljään lähiseudun lvi-firmaan tarjouspyyntöä. Ainoastaan yhdestä tuli vastaus. Ja siinäkin tarjouksessa iv-koneella oli melkein 500e enemmän hintaa kuin esim. taloon.comista tilatessa. Ja sähkäri olisi pitänyt etsiä itse.

Olisiko jotain suosituksia mista lähteä etsimään hyvää lvi-asentajaa? Tai muuta vinkkiä miten edetä tämän keissin kanssa.

Ei kyllä taida ihan halvaksi tulla tuollainen operaatio. Koneen asennuksen lisäksi saattaa olla tarpeellista säädättää tulo- ja poistoventtiilit paremmin uuden koneen ilmamäärää vastaaviksi. Säätöä varten kanavat voidaan joutua puhdistamaan, jos ovat kovin pölyiset. Sähkökytkennän voit tehdä itsekin, jos nykyinen kone on liitetty pistorasiaan. Laakerimeluun ensisijaisesti halvin vaihtoehto on uusia pelkät puhaltimet. Ainakin ILTO:ssa puhaltimet ovat kohtuuhintaiset ja helposti käyttäjän irroitettavissa mm. puhdistusta varten, jolloin vaihto on helppo tehdä itsekin.
 
Nykyinen kone on Fresco Futura 400-450. Ja tuosta ei oikeen mitään infoa löydy. Edellisen asukkaan jättämä ohjekirjakaan ei oikeen tunnu tuon kanssa matchaavan.

Ja en ihan edullista hommaa odottanutkaan. Jotain siinä 2500e pintaan ajattelin että jos selviäisi. Kiinnostaisi kuitenki nuo mittauksetkin teettää joka tapauksessa. Taidettu mitata rakennusvaiheessa, ja talossa on sen jälkeen autotalli muutettu makuuhuoneeksi.
 
tämmönen uuno ku oon nii saanko ite tehtyä tälle asialle jotai vai soitanko putkimiehen. Mulla siis keittiön lavuaariin kun laskee tarpeeksi kauan vettä niin se nousee jotenkin putkia pitkin ja tulee mun kaappiin ympyröidystä kohdasta.. on koitettu kyllä viemärinavaajaa mutta siitä ei ole mitään hyötyä..

85942C63-7C77-4EFF-B66C-CE3355F72B7A.jpeg
 
Onko noissa tököissä reikä? Ovat liitäntöjä vaikka pesukoneen poistoputkelle. Ne pitäisi olla ummessa kun niissä ei ole letkua. Tuo putkihässäkkä vain vaihtoon.
 
No ei helvetissä sitä putkistoa vaihdeta vaan siihen hommataan se tulppa, joka siitä uupuu. Bauhausista tms. euron-pari.

e: Kannattaa suurinpiirtein mitata ulkohalkaisija putkelle, että tietää ostaa sopivan tulpan. Ei niitä montaa kokoa taida olla, eli sinnepäin arvauksella osunee oikea ostoskoriin. Tai kun ovat halpoja, niin ostat useamman koon (ja palautat turhat).
 
Hätärinä voi käyttää käyttää vaikka (kertakäyttöistä) kumihanskaa jonka taiteilee teipillä/kumilenkeillä siihen tulpaksi.
 
Mikä oikein lämmittää 1971 rakennettua 74 neliön neukkukuutiota? Naapurin seinät, lämmitysvesiputket? Termostaatti on *-asennossa nyt. Analoginen ja digitaalinen mittari tarjoavat siis yli 23C lämpötiloja öisinkin. En muista että täällä olisi aiempina vuosina ollut näin lämmintä.

Ikkunat ovat itään ja länteen. Pattereihin vaihdettu uudet venat ja termarit 2014. Sisälämpötilaa ei ole tällä lämmityskaudella saanut juuri alle 23C muuta kuin kovimmilla pakkasilla tai jatkuvalla läpivedolla.

Ikkunoiden yläreunoissa on sellaiset venttiilit, josta puhaltaa ulkoa sisään korvausilmaa. Vaatehuoneessa, keittiössä ja vessassa on poistoventtiilit, josta katolla oleva imuri imee ilmaa pois asunnosta vuorokauden ympäri.

Mitä tälle voisi tehdä, kun kesä on vasta tulossa... Eristää patterien putket? Ne menevät tosiaan lattiasta kattoon, meno- ja paluuputket. Menoputken lämpötila 27,8C olkkarissa kun teippaa anturin siihen, voiko noi putket itsessään jo lämmittää huoneistoa niin paljon? Paluuveden putki 26,6C. Patterin yläreunan lämpötila mittarilla 21,4C. Sohvalla lämpötila patterin vieressä 23,6C...

Ilmatieteen laitoksen mukaan ulkona on +5 nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Täytyy se sun patteris jostain kohtaa olla vähintään yhtä lämmin ko se paluuputki, ei se paluu itekseen voi lämmetä.
 
Täytyy se sun patteris jostain kohtaa olla vähintään yhtä lämmin ko se paluuputki, ei se paluu itekseen voi lämmetä.

Paluuputki tulee yläkerran katosta läpi ja jatkuu alakertaan, siinä on vaan haara patterille. Sama menoputkessa. Voisihan tuota mittailla eri kohdista. En vaan tajua miten tää kämppä on tänä vuonna ollut näin lämmin..

Pitäiskö ostaa esisäätöavain ja kokeilla vaikuttaako esisäätöjen roplaus asiaan? Ei tuon termostaatin pitäisi kyllä päästää patteria yhtään lämpimäksi minimiasennossa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos termostaatit on kiinni ja pattereissa ei virtaa vesi, vaihdat lamput energiansäästöksi, katsot että vahvistimet ja muut lämpöä tuottavat vehkeet on pois päältä, patteriputket ei tuollaisella lämmöllä kämppääsi lämmitä.
 
Ollut jo vuosia ledit/esl:t käytössä. Päällä ei nytkään ole kuin jääkaappi ja verkkolaitteet + virransäästötilat + oma ruumiinlämpö. Jollain se 190 kuutiota lämpenee, en vaan tajua millä. Miten voi varmistua siitä, että patterit eivät lämmitä? Mittailee joka huoneen patterien pintalämpötiloja eri kohdista..? Toki tollanen Bilteman lämpömittari teipattuna johonkin ei välttämättä ole kovin tieteellisen tarkka tapa.
 
Ollut jo vuosia ledit/esl:t käytössä. Päällä ei nytkään ole kuin jääkaappi ja verkkolaitteet + virransäästötilat + oma ruumiinlämpö. Jollain se 190 kuutiota lämpenee, en vaan tajua millä. Miten voi varmistua siitä, että patterit eivät lämmitä? Mittailee joka huoneen patterien pintalämpötiloja eri kohdista..? Toki tollanen Bilteman lämpömittari teipattuna johonkin ei välttämättä ole kovin tieteellisen tarkka tapa.
Lainaa jostain (vaikka kirjastosta) semmonen infrapunalämpömittari ja käy kaikki seinä-, lattia- ja kattopinnat läpi josko niistä löytyy jotain erityisen lämpimiä (yli 25 astetta) kohtia.
 
Paremmin se vanha valurauta kestää lämpöä kun nykypäivän muovit/komposiitit joihin sen 70c saa syöttää. En näkisi asiassa ongelmaa vaikka lähtevä lämpö olisi tuon 75c minkä paisari kestää.

Ennemmin kuitenkin lisäisi virtausta eli pumppua isommalle/tehokkaampaa tilalle kun yrittäisin sillä menolämmöllä pelata.

Moro!

Koitan aktivoitua uudelleen täälläkin.

Nimenomaan paremmin sitä tehoa saa lisää nostamalla menolämpötilaa. Pattereiden teho perustuu patterin keskilämpötilan ja huonelämpötilan erotukseen. Tilanteesta toki riippuu, onko silti järkevämpää nostaa mielummin virtaamaa (jos kyseessä on lämpöpumppujärjestelmä, on kuumemman veden teko aina kannattamattomampaa).
 
Terve,

2013 rakennettu kerrostalo.

Reilu vuosi asuttu ja pari kertaa käynyt niin, että suihkun viemäri on alkanut pitämään pulputtavaa ääntä. Ekalla kerralla likakaivon puhdistus poisti pulputuksen. Eilen selvisi vielä, että se on yhteydessä ilmanvaihtoon. Kun ilmanvaihdon laittoi asentoon "poissa" ääni lakkasi. Jos laittoi tehostuksen päälle niin ääni yltyi. Eli selkeästi ilmanvaihto imi ilmaa jostain viemärin uumenista.

Puhdistin likakaivon, josta lähti aikamoinen hiuslimaskeidaköntti pois. Pulputus loppui vasta kun työnsin suihkun letkun likakaivossa olevaan ylivuotoputkeen ja huuhtelin kunnolla. Sieltäkin tuli limakönttejä. Tämän jälkeen pulputus loppui välittömästi.

Nyt jäi vaivaamaan, että imeekö ilmanvaihto ilmaa likakaivosta vieläkin, vaikka pulputus loppuikin. Ajattelin kokeilla savutestillä kaivon päällä. Tuli mieleen, että onkohan tulo/imu -suhde väärin jos viemäristä tulee korvausilmaa. Toisaalta onko viemärissä joku vika, koska eihän sieltä pitäisi ilmaa tulla hajulukkojen läpi ollenkaan? Tuo ko. ylivuotoputki on erillään kaivon varsinaisesta hajulukosta. Yksi skenaario mikä tuli mieleen vielä on, että jos lika on jättänyt hajulukkoon ilmareitin auki, mistä on juuri ja juuri tullut ilmaa pulputtamalla..
 
Ilmanvaihtokoneen ei kyllä pitäisi jaksaa imeä ilmaa vesilukon yli, paitsi jos vesilukko on huonosti kiinni. Tällöin kyllä myös pesuhuoneessa haisee kakka. Jos haisee etkä osaa itse asialle mitään tehdä niin huoltomies vain paikalle, pitäisi kuulua taloyhtiön laskuun.

Se "ylivuotoputki" on sivuliitin joka tulee joko pyykinpesukoneelta, saunan kaivolta tai sinun tapauksessa varmaan ilmanvaihtokoneen kondenssiviemäristä. Iv-koneen viemäri voi alkaa pulputtamaan varsinkin jos koneessa oleva vesilukko on kovin matala. Lattiakaivo on tällöin hieno kaikukoppa. Voi olla että pulputus hiljeni jos sait tukittua sivuliittimen suihkulla ja sillä moskalla. Iv-koneen pulputukseen on tai ei ole kotikonstia, riippuen miten viemäröinti on tehty.
 
Voisko se ylivuotoputki olla sivuliitäntä esim. saunan lattiakaivoon jos moista on? Ei tosiaan vesilukkojen takaa pitäisi tulla mitään ja jos tulee niin hajusta kyllä luulisi huomaavan, viemärinlemu on aika pistävä.
 
IV koneesta menee kondensiovesiputki lattiakaivoon. Tässä putkessa on yleensä joko vesilukko, tai ihan vaan mutka joka toimii vesilukkona. Jos putki tyhjenee, IV koneesta pääsee ilmaa lattiakaivoon. Eli koneen luukku auki ja pohjassa olevasta reiästä pari dl vettä. Pitäisi loppua.
 
Kiitokset vastauksista. "Ylivuotoputki" taitaa tosiaan olla LTO-laitteen kondenssiveden liitäntä. Saunasta en ainakaan löytänyt kaivoa joten siihen se ei varmaankaan liity. Pesukoneen poisto menee lavuaarin kanssa samaan linjaan. Viemärin hajua ei onneksi ole. Mietin nyt vain, että meniköhän LTO:n poistoputki tukkoon vai tulikohan se vain huuhdeltua hyvin..
 
Iv-koneen ja lattian välillä on sen verran korkeuseroa että kyllä sieltä vesi läpi tulee
 
Miten onko mahdollista liittää vessanpyttyä viemärin tuuletusputkeen? Mahdollisesti nousisi kylpyhuoneessa sopivassa kohtaa väliseinää katolle? Putkikoosta ei ihan täyttä varmuutta ole, voi olla 100mm tai vaan 75mm
 
Takatuuppari-mallilla voi ja onkin tehty. Paisi jos tuuletus on 75mm, silloin ei tietenkään saa liittyä.
 
Kiitokset vastauksista. "Ylivuotoputki" taitaa tosiaan olla LTO-laitteen kondenssiveden liitäntä. Saunasta en ainakaan löytänyt kaivoa joten siihen se ei varmaankaan liity. Pesukoneen poisto menee lavuaarin kanssa samaan linjaan. Viemärin hajua ei onneksi ole. Mietin nyt vain, että meniköhän LTO:n poistoputki tukkoon vai tulikohan se vain huuhdeltua hyvin..

Kaada koneeseen lähelle kondenssipoistoa lasi vettä ja kuuntele laskeeko se kaivoon.
"Pingis" vesilukolla (esim. Vallox Silent) tuosta pulputuksesta pääsisi eroon.
 
Uusi wc olisi tulossa jakamalla vaatehuone kahtia jolloin muodostuu pieni vaatehuone ja wc. Voinko vetää haaran nykyisestä ilmanvaihtoputkesta alaslasketussa katossa kevyen väliseinän toiselle puolelle n. 90cm päähän uuteen vaatehuoneeseen taipuisalla putkella. wc:n puolelle jää nykyinen poistoputki? Ammattilaisten täytyy toki käydä mittaukset tekemässä, mutta tuosta taipuisan putken käytöstä on vähän eri mielipiteitä..
 
Ja se mielipide mikä sanoo että ei saa vetää taipuisalla putkella on oikeassa.
 
"Pingis" vesilukolla (esim. Vallox Silent) tuosta pulputuksesta pääsisi eroon.

Meillä asentaja oli laittanut tuon Silentin perään vielä S-mutkan hajulukoksi. Kaksi peräkkäistä hajulukkoa estivät veden pääsyn, jolloin kanavapatteri oli kerännyt litrakaupalla kondenssivettä. Se sitten tulvahti lattialle kun menin vaihtamaan suodatinta. :facepalm:
 
Ja se mielipide mikä sanoo että ei saa vetää taipuisalla putkella on oikeassa.

Mihis tuo homma oikein perustuu ja miks sitä sitten edes myydään kaupoissa siihen tarkoitukseen jos sitä ei saa käyttää? Olis vain niin helpompi käsitellä ja laittaa taipuisa putki, kun tuonne väliin on niin v-mäinen tunkea jäykkä putki...
 
Mihis tuo homma oikein perustuu ja miks sitä sitten edes myydään kaupoissa siihen tarkoitukseen jos sitä ei saa käyttää? Olis vain niin helpompi käsitellä ja laittaa taipuisa putki, kun tuonne väliin on niin v-mäinen tunkea jäykkä putki...
Ei niitä ole käytetty koskaan kuin liesituulettimien kytkemiseen ja siihenkin se taitaa tätä nykyä olla laiton.
 
Mihis tuo homma oikein perustuu ja miks sitä sitten edes myydään kaupoissa siihen tarkoitukseen jos sitä ei saa käyttää? Olis vain niin helpompi käsitellä ja laittaa taipuisa putki, kun tuonne väliin on niin v-mäinen tunkea jäykkä putki...

Mielestäni vanhan D2 kieltää sen.
"
3.7.5
Ilmakanavat jäykistetään ja kannatetaan siten, että ne pysyvät tukevasti paikallaan ja kestävät ilmanvaih-
tojärjestelmässä esiintyvät painevaihtelut ja muut rasitukset.
"
"
3.8.1.4
Ilmanvaihtojärjestelmän tulee olla sisäpinnaltaan sellainen, että sen puhtautta on helppo ylläpitää. Il-
makanavien jäykistyksiä tai kannatuksia ei saa sijoittaa ilmakanavan sisälle siten, että ne haittaavat
merkittävästi ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamista.
"

Noi ryppyputket ei pysy paikallaan puhdistuksen aikana ja eipä noi rypyt auta helppoon puhtauden ylläpitoon. Liesituulettimissa noihinhan liittyi vielä rasvapalon vaara.

Jos ei muuten niin lyhyemmillä pätkillä ja sisäliittimillä.
 
Viimeksi muokattu:
Taipuisa kanava ei kestä nuohoamista. Jonkun 30 cm pätkän sitä voisi laittaa, jos sen kohdalle asentaa tarkastusluukun josta kanava vaihdetaan aina nuohouksen yhteydessä. Ei mitään järkeä.

Liesituulettimessa taipuisa alumiinikanava kerää rasvaa, syttyy kohta palamaan ja vieläpä katkeaa palaessaan polttaen koko talon.
 
Meillä asentaja oli laittanut tuon Silentin perään vielä S-mutkan hajulukoksi. Kaksi peräkkäistä hajulukkoa estivät veden pääsyn, jolloin kanavapatteri oli kerännyt litrakaupalla kondenssivettä. Se sitten tulvahti lattialle kun menin vaihtamaan suodatinta. :facepalm:

No just. Tosin tunnen kyllä itsekkin muutaman asentajan jotka tekisivät ihan samoin jos niille ei erikseen sanota ettei noin saa tehdä (voisi ne asennusohjeet kyllä vilkaista läpi ihan omin päin välillä)
 
Noissa taipuisissakin on vissiin ajankuluessa ollut eroja. Vanhempien 80-luvulla rakennetussa omakotitalossa on kaikki kanavat vedetty tuolla mutta nykyisiin haitariputkiin verrattuna tuo oli todella jäykkää ja paksuseinäistä. En tiedä onko tuo edes alunperin kasaan painettuakaan sillä rakentajat oli jättäneet sitä ylimääräisiä paloja välikatolle ja se oli sen oloista että sitä ei paljon venytelty tai kasaan painettu.
 
Kämpässä valloxin ilmastointikone. Muuttaessa ei ollut kondenssivedelle mitään putkea mihinkään, vaan ainoastaan sellainen tutti siinä. Jälkikäteen siihen tehtiin putki. Oliko asennus alunperin jätetty kesken, vai miksi siihen oli jätetty vain se tutti? Olisiko se laite toiminut oikein ilman tuota muutosta?
 
Miten kyseisen venttiilin esisäätöarvoa pystyy muuttamaan? Numerorinkulan alla on messinkinen rengas, ja kun sitä kääntää niin numerorinkulan pystyy vetämään ulospäin, mutta numerorinkulaa ei siltikään pysty kääntämään. Jos tuota messinki rengasta ei käännä yhtään, niin koko numerorinkulaa ei pysty vetämään ulospäin
IMG_20180528_154408.jpg
IMG_20180528_154352.jpg
 
Danfossin RA-N runko, sitten se on jotenkin jumissa koska pitäisi riittää että vain nostaa esisäätöpyörää tarpeeksi ulospäin ja sitten kääntää. Eipä ole tullut avattua noita joten en osaa nyt sanoma miten korjata.
 
Danfossin RA-N runko, sitten se on jotenkin jumissa koska pitäisi riittää että vain nostaa esisäätöpyörää tarpeeksi ulospäin ja sitten kääntää. Eipä ole tullut avattua noita joten en osaa nyt sanoma miten korjata.
Googlasin tuossa vähän tarkemmin tätä, ja ilmeisesti tässä olisikin kyseessä Danfossin RA-U runko? Ja silloin esisäätöön tarvittaisiin esisäätöavain, joka googlauksen perusteella sopisi juuri tuohon numerorinkulan alla olevaan messinkiseen renkaaseen. Eipä ole tullut ennen tälläistä vastaan, yleensä tosiaan riittää kun nostaa tuota numerorinkulaa ja kääntää.
 
Tanskalaisen RA-U dokumentin mukaan esisäätö tehdään samalla lailla kuin RA-N sarjan. Se on vaan jumissa.
 
Pytyn korjaus.

Menin suuressa viisaudessani vähän säätämään pytyn uimuria että säästyis edes vähän vettä ku toi pytty laskee olympia-altaallisen kerralla.
No kuinkas ollakkaan en saa tota paskaa kasaan. Irroitin siis uimurin sokan jahiukan taitoin uimuria. Helppo homma. Ainoo vaan että nyt se neulaventtiili siinä mikä uimuria vasten on ei toimi. Se jää jumiin ala-asentoon ja päästää vettä loputtomiin. Pikkuen kuin pihdeillä ronkkaa niin se taas ponnahtaa ylös. Mutta vaikka kuinka varovasti yritän uimuria siihen laittaa, niin aina se jotenkin taipuu tai jää pohjaan.

Mitähän nyt? Joku säätöjuttu vai pitääkö repiä koko paska auki ja tehä jotain vai vaihtaa koko roska?
 
Btw. yksinkertaisin tapa säästää huuhteluvettä on laittaa vesisäiliöön vaikka litran lasipullossa vettä.
 

Nojuu kaiken muun oon tehny mutta uutta uutta kalvoa ei tähän hätään oo, pitää käydä huomen hakemassa. Muuten on vähän epäselvä toi toimintamekanismi.. mistä ja miten toi toimii ja saako/pitääkö kalvossa olla reikä keskellä? Reikä siinä on ja joku messinkiholkki..
En vaan oikein tiiä pitääkö ton neulan olla jämäkkä ja saako neulan varresta tulla vettä pois ja puuh. Kaikkialla on purku ja kasausohjeita mutta missään ei ole mistä tietää onko vika kalvossa vai missä..
 
Btw. yksinkertaisin tapa säästää huuhteluvettä on laittaa vesisäiliöön vaikka litran lasipullossa vettä.
Joo niin on. Sitäkin mä kokeilin kunnes ajattelin että helppokos toi uimuri on irroittaa ja vähän vääntää niin ei jää kolisevia pulloja säiliöön.
 
Btw. yksinkertaisin tapa säästää huuhteluvettä on laittaa vesisäiliöön vaikka litran lasipullossa vettä.
Joo niin on. Sitäkin mä kokeilin kunnes ajattelin että helppokos toi uimuri on irroittaa ja vähän vääntää niin ei jää kolisevia pulloja säiliöön.
 
Kyllä siinä kalvossa pitää olla reikä, jonka se neulaventtiili tukkii.

Noissahan on se ongelma, että kun purkaa ja kasaa, niin joutuu jonkin verran rassaamaan, ennenkuin saa toimimaan. Anoppilan WC-remontissa oli pytty varastossa kuivana jonkun kuukauden, niin sen takaisin asentaminen ei ollutkaan ihan tunnin juttu, kun aina jostain tihkutti, ennenkun sai kaiken taas toimimaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 314
Viestejä
4 491 389
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom