Kysy LVI:stä

[Kvarkki]

Taisi muuten olla Akvatekin työkortissa rasti kohdassa harjapesu painepesun sijaan.

Ihan mielenkiinnosta; saako valurautaputkesta soivaa peliä sukituksella vai olisiko parempi vain tehdä isompi remontti. Ymmärrän että kerrostalossa sukitus on usein ainoa järkevä vaihtoehto mutta omakotitalossa tilanne on vähän helpompi.

Ihan mikä tahansa talo on varmasti parempi tehdä uusilla putkilla, jos on helposti paikat avattavissa. Taitaa tulla ainakin sukitushuijarien hinnoilla myös selvästi edullisemmaksi.

 

[kibe]

Ihan mikä tahansa talo on varmasti parempi tehdä uusilla putkilla, jos on helposti paikat avattavissa. Taitaa tulla ainakin sukitushuijarien hinnoilla myös selvästi edullisemmaksi.

Ehdottomasti. Kyllähän noita myös yhdistellään. Tehdään esim uudella putkella suurin osa, mutta sitten pahoja paikkoja mihin ei ilman suuria purkuja pääse käsiksi, sukitetaan. Sukituksessakin on omat rajoitteet ja heikkoudet.

 

[MJay]

Ainakin isommissa linjasaneeraushankkeissa sukituksen hinta on tullut lähivuosina selvästi alaspäin ja enää ei oikeastaan esim. pohjaviemäriä uusi halvemmalla vaikka se kulkisi heti helposti avattavan betonilattian alapuolella. Aiemmin oli selvää, että helposti avattavissa paikoissa viemärit tulee halvemmaksi uusia kuin sukittaa. Selvittelin valvojan roolissa yhden tällaisen kohteen hintoja tänä vuonna, kun jouduttiin vaihtamaan pohjaviemärin sukitus kaato-ongelmien takia uusimiseen urakan aikana ja sukituksen hinta 160mm pohjaviemärille liikkuu nykyään 150-200 e/m (sis. alv 24%) ja viemärin uusiminen sisältäen lattian avauksen ja paikkauksen (betonilaatta, viemäri välittömästi laatan alla) noin 300-400 e/m (sis. alv 24 %). Nämä toki isompien hankkeiden hintoja, niin eivät ole suoraan sovellettavissa esim. omakotitaloihin.

Sukittamalla ei toki saada korjattua mahdollisia kaato-ongelmia tai painumia mistä syystä viemärit tulee vähintäänkin puhdistaa hyvin ja kuvata ennen sukitusta. Tämä työkin maksaa jotain mistä syystä uusiminen heti on monesti helpompaa ja sillä viemärit tulevat varmasti kuntoon. Itselläni ei ole mitään sukitusta vastaan, mutta menetelmän heikkoudet tulee olla tiedossa ennen päätöksien tekemistä. Sukitukselle on omat hyvät paikkansa myös olemassa.

 

[Terroo]

Vasemmalla ylhäällä akvaario, oikealla alemmalla tasolla keittiön vesihana. Onnistuuko veden juoksutus letkulla keittiöhanasta akvaarion tasolle ihan vain niin, että hankin keittiöhanaan sopivan hanaliittimen mihin kiinnitän vesiletkun? Nouseeko vesi tuon 2,6 metriä keittiöhanasta? Matkaa hanalta akvaariolle on noin 8-10 metriä.

Jatketaan itseasiassa vielä tästä.

Millainen olisi järkevä hanaliitin, kun kyse on tuosta Oraksen hanasta? Toiveena olisi mahdollisimman vähän silmään osuva ratkaisu, mikä kuitenkin kestäisi. Tuota liitintä tarvittaisiin noin kerran viikossa.

Ymmärsinkö oikein, että varsinaiseen hanaan tarvii vaihtaa osa mihin tuon vesiletkuliittimet saa kiinni?

 

[Zigh]

Jatketaan itseasiassa vielä tästä.

Millainen olisi järkevä hanaliitin, kun kyse on tuosta Oraksen hanasta? Toiveena olisi mahdollisimman vähän silmään osuva ratkaisu, mikä kuitenkin kestäisi. Tuota liitintä tarvittaisiin noin kerran viikossa.

Ymmärsinkö oikein, että varsinaiseen hanaan tarvii vaihtaa osa mihin tuon vesiletkuliittimet saa kiinni?

Tällainen jos nyt puutarhaletkun tyyppisestä ratkaisusta puhutaan: Gardena OGS -sisähanaliitin 14,90

 

[Galaxy]

Olen taloyhtiön hallituksessa ja patteriverkostoon ollaan tekemässä puhdistus/tasapainotus. Nyt urakoitsija ilmoitti että 30v vanhat termostaatit ei käy ja ne pitäisi vaihtaa. Ehdottaa patteriventtiilin ja termostaatin alvilliseksi vaihtohinnaksi 72€/kpl. Ja pattereita talossa on varmaan parisataa että isosta kokonaissummasta puhutaan. En mitään tietysti LVIstä ymmärrä, mutta kuulostaako tuo ihan kusetushinnalta? Katselin jotain malleja nettikaupoista ja hintahaitaria on jonkinverran, mutta kai noi urakoitsijat saa niistä hyvät alennukset.

 

[masaf2]

Se tossa onkin, että jollain sen urakoitsijankin pitää elää ja työkin yleensä maksaa + tellit ja lellit ja vakuutukset ja autot, työkalut jne.. Vaihda ite ne parisataa venttiiliä ja osta ne eka Netraudasta mualiman halvimmalla ja kuuntele 50 mummon narinat, että on liian kuuma/kylmä/sopiva ja käy takuuna vaihtamassa vialliset. Ihan asiahinta, tohon hintaan ei sanota edes päivää monesti. LJ-verkoston tasapainotuksen takaisinmaksuaika on 5...10 vuotta JOS on suunniteltu ja tehty hyvin.

Oikeesti se kuka alkaa vaikka wc-pönttöäkin vaihtaan alle tonnilla on huono yrittäjä.

 

[Galaxy]

No en mä nyt meinannu että ilmaiseksi kukaan tekee vaan sitä että onko tuo ihan kilpailukykyinen hinta. Siis jos joku tekisi vastaavaa vaikka 40€/kpl hinnalla jolloin ensimmäisestä muodostuisi se ns. kusetushinta. Mutta kommenttisi perusteella kai ihan ok hinta.

 

[kibe]

Vanhat venttiilit saattaa olla järkevä vaihtaa. Sinällään termostaatit ei vaikuta millään tavalla tasapainotukseen. Olisiko urakoitsija tarkoittanut kuitenkin venttiileitä? Vanhojen venttiileiden esisäätöihin koskeminen saa helposti ne vuotamaan. Voit laskea vähän talosta riippuen, että niitä vaihtaa 6-18 paria työpäivän aikana. Vähän riippuen kuinka paljon jättää sotkua jälkeensä ja minkälaisia patterit ovat.

Tarjouksia voi toki pyytää muiltakin jos haluaa, mutta aika nappikauppaa nuo on putkiliikkeille. Jotain on viilattu linssiin jos firmalle jää enemmän kun muutama tonni pienestä patteriurakasta palkkojen ja kulujen jälkeen, olettaen että kaikki menee nappiin eikä firma joudu tekemään takuutöitä tms. Lisätyöt on oma haasteensa mistään mitään ymmärtämättömille. Siksi teknisten ihmisten pitäisi hoitaa urakkaneuvotteluja. Ne tuppaa paisumaan jos patteriventtiileitä vaihtaessa murtuu seiniä/tulee putkimuutostöitä tms mitkä ei kuulu hintaan.

 

[Galaxy]

Ehkä nyt ymmärsin miksi homma maksaa. Eli urakoitsija ehdotti venttiilin ja termostaatin vaihtoa, mutta se varsinainen syy on venttiili. Ja venttiili ei ihan sekunneissa taida vaihtua. Termostaatti varmaan lähinnä ulkonäkösyistä ja onhan se 20v vanha. Näin siis sanoi

"Nuo vanhat Orakset alkavat vuotamaan niitä säätäessä, jos ylipäätään suostuu säätymään. Yleensä säätö pyörii, mutta se ei liikuta sulkurumpua vaan pakeliittitappi säätöpyörän ja sulkurummun välissä on poikki."

Kysytään vielä sellaista juttua että kun nyt kaikki patterit käydään läpi niin kannattaako ilmausruuvi uusia samalla? Ikää silläkin 30v

 

[kibe]

Ehkä nyt ymmärsin miksi homma maksaa. Eli urakoitsija ehdotti venttiilin ja termostaatin vaihtoa, mutta se varsinainen syy on venttiili. Ja venttiili ei ihan sekunneissa taida vaihtua. Termostaatti varmaan lähinnä ulkonäkösyistä ja onhan se 20v vanha.

Jeps. Ihan asiaa puhui. Tosiaankin nuo vanhat orakset toimii jollain tavalla, niin pitkään kun niihin ei koske. Siinä vaiheessa jos niitä pitäisi alkaa säätelemään, on ihan aiheellista uusia kaikki. Termostaatit tosiaan säätelevät venttiiliä. Patteriventtiilien vaihto on helppoa. Siinä vaan kannattaa huomioida firman tapa tehdä hommia ja kantaa vastuuta. Patterivesi tuppaa sotkemaan paikat jos asentajaa ei kiinnosta. Ja myöskin ottaa huomioon, että lämmityskausi alkaa nyt ja homma vie kuitenkin aikaa. Ennen kun homma on valmis, yksikään patteri ei lämpeä.

 

[jeipaster]

Ehkä nyt ymmärsin miksi homma maksaa. Eli urakoitsija ehdotti venttiilin ja termostaatin vaihtoa, mutta se varsinainen syy on venttiili. Ja venttiili ei ihan sekunneissa taida vaihtua. Termostaatti varmaan lähinnä ulkonäkösyistä ja onhan se 20v vanha. Näin siis sanoi

"Nuo vanhat Orakset alkavat vuotamaan niitä säätäessä, jos ylipäätään suostuu säätymään. Yleensä säätö pyörii, mutta se ei liikuta sulkurumpua vaan pakeliittitappi säätöpyörän ja sulkurummun välissä on poikki."

Tuo on ihan oikein sanottu urakoitsijan puolesta, vanhat orakset alkaa vuotamaan melkein poikkeuksetta oman kokemuksen perusteella. Olen noissa tasapainotushommissa ollut tekemässä ja suosittelen vääntää rautalangasta asukkaille että ne patterien edustat on tyhjiä jos hommaan lähdetään.

 

[Lumimies]

Ilmaruuveja on aika turha lähteä vaihtamaan. Muutaman kerran tullut vastaan että ei meinannut saada uutta ilmaruuvia paikalleen kun vastakierteet levinneet liikaa tms.

 

[MJay]

Paluupuolen sulkuventtiilit suosittelen uusimaan samalla. Ja kannattaa testata että ilmaruuvit toimivat ja uusia vähintäänkin tarpeen mukaan, ne eivät työssä juuri enää lisäkustannusta tuo.

 

[jeipaster]

Uusi mökki tekeillä mihin tulee koneellinen ilmanvaihto. Tarviiko ns. ylimääräisiä korvausilmoja takkaa ja kiuasta varten vai toimiiko iv-koneen takkatoiminto riittävän hyvin?

 

[juu-zo]

Uusi mökki tekeillä mihin tulee koneellinen ilmanvaihto. Tarviiko ns. ylimääräisiä korvausilmoja takkaa ja kiuasta varten vai toimiiko iv-koneen takkatoiminto riittävän hyvin?

Iv-koneen takkatoiminto auttaa käytännössä ylipaineistamaan taloa niin että takka on helpompi sytyttää, mutta ei riitä varsinaisesti korvausilman tuomiseen. Suosittelen siis erillisiä kanavointeja paloilmalle. Joko suoraan takkaan/pesään tai johonkin lähistölle.

 

[Juise]

Noniin. Iloxair 89 optiman tuloilma möksähti. Moottori toimii, mutta piirikortti ei sille tarjoile virtaa. Mitenhän tuota lähtisi vikaetsimään? piirikortti käpälään ja mittailemaan. Tuo on siis vanhempi malli eli ei sisällä mitään väylähommeleita.

Hyviä ideoita otetaan vastaan.

 

[masaf2]

Olen taloyhtiön hallituksessa ja patteriverkostoon ollaan tekemässä puhdistus/tasapainotus. Nyt urakoitsija ilmoitti että 30v vanhat termostaatit ei käy ja ne pitäisi vaihtaa. Ehdottaa patteriventtiilin ja termostaatin alvilliseksi vaihtohinnaksi 72€/kpl. Ja pattereita talossa on varmaan parisataa että isosta kokonaissummasta puhutaan. En mitään tietysti LVIstä ymmärrä, mutta kuulostaako tuo ihan kusetushinnalta? Katselin jotain malleja nettikaupoista ja hintahaitaria on jonkinverran, mutta kai noi urakoitsijat saa niistä hyvät alennukset.

Jos oot pk-seudulla niin kysy ULT:lta tarjousta. Harvoja firmoja, mitkä hoitaa noi taatusti hyvin ilman, että tarvii valvontaa/vahtimista. Tälleen lvi-inssin näkökulmasta ja kun olin kilpailuttamassa lj-tasapainotusurakkaa eräällä isännöintitoimistolle ekan kerran jo 20 vuotta sitten. Ei oo vielä parempaa urakoitsijaa tullu vastaan ku ULT (Uudenmaan Laiskimmat Työntekijät) = Uudenmaan Lämpötekniikka Käytän aliurakoitsijana vaativimmissa hommissa aina, ei kantsi edes kysyä muilta niissä. Joten eiköhän edelleen simppelitki hoidu. Ihan ilmanen vinkki, enkä ole heidän palkkalistoilla vaan pitkäaikainen asiakas.

 

[Zigh]

Uusi mökki tekeillä mihin tulee koneellinen ilmanvaihto. Tarviiko ns. ylimääräisiä korvausilmoja takkaa ja kiuasta varten vai toimiiko iv-koneen takkatoiminto riittävän hyvin?

Jos puhtaalta pöydältä pääsee suunnittelemaan niin ehdottomasti suoraan korvausilma takkaan. Silloin takka ei puhalla jo lämmitettyä ilmaa pihalle vaan kierrättää vain ulkoilmaa.

En ymmärrä miksi joitan muun tyyppisiä ratkaisuja voidaan edes nykypäivänä rakennusvalvonnassa hyväksyä.

 

[Pakana]

Uusi mökki tekeillä mihin tulee koneellinen ilmanvaihto. Tarviiko ns. ylimääräisiä korvausilmoja takkaa ja kiuasta varten vai toimiiko iv-koneen takkatoiminto riittävän hyvin?

Jos talo on asianmukaisesti tehty niin se takkakytkin on pakko olla kokoajan päällä koko polton ajan. Korvausilmakanava on käytännössä suora reikä huoneistosta ulos, ja tuolla saa takan toimimaan, ja jos sen ainoa funktio on toimia tunnelman luojana, niin kaipa tuokin on ihan ok, mutta jos tarkoitus on kerätä puusta lämpöenergiaa, niin silloin se pesästä suoraan ulos menevä korvausilmaputki on selkeästi paras ratkaisu. Tuolloin takkakytkimellä riittää pelkkä vartin käyttö, sen mitä kestää että hormi ei ole enää kylmä. Aktiivikäytössähän hormi ei edes varsinaisesti kylmene.

Varsinainen rakennusmääräys on käytännössä melko väljä noissa asioissa, ja esim nykyään usein pakollinen tiiviysmittauksen raja-arvot ei tarkoita tiivistä taloa, vaan käytännössä vuotoa saa olla aika hemmetisti.

 

[j-o-r-e]

Meillä tulee korvausilmakanava lattian ali suoraan takkaan eikä ilmanvaihdon takkatoimintoa tarvitse käyttää ollenkaan edes sytyttäessä.

 

[taski]

Mulla on noin 70 neliön talli joka lämpiää sekä ILP:llä että sähköpattereilla. Ostin kämpän joku aika takaperin eikä lämmitystä ole kesällä tarvinnut käyttää. Napsautin ILP:in ( sanyo sap-krv93eha ) päälle, niin huomasin että tämän minimilämpö on 16c. Tallin ei tarvitsisi olla lähellekään niin lämmin, tuo on jopa kuuma työskentelyyn kun tuppaan muutenkin hikoilemaan. Tosin tänä talvena se tuskin on ongelma kun on muutakin tekemistä kun ropata autoja tallissa.

Onko sähkönkulutuksen kannalta kuitenkin järkevämpää hoitaa lämmitys ilp:llä ja pitää sitä koko talvi tuossa noin 16 asteessa, vai olisiko järkevämpi säätää sähköpatterit pitämään ylläpitolämpö esim 10-12c ja ILP:llä sitten hoitaa lisälämmitys jos tarvetta tulee esim tallissa työskennellessä?

 

[ylialokas]

Mulla on noin 70 neliön talli joka lämpiää sekä ILP:llä että sähköpattereilla. Ostin kämpän joku aika takaperin eikä lämmitystä ole kesällä tarvinnut käyttää. Napsautin ILP:in ( sanyo sap-krv93eha ) päälle, niin huomasin että tämän minimilämpö on 16c. Tallin ei tarvitsisi olla lähellekään niin lämmin, tuo on jopa kuuma työskentelyyn kun tuppaan muutenkin hikoilemaan. Tosin tänä talvena se tuskin on ongelma kun on muutakin tekemistä kun ropata autoja tallissa.

Onko sähkönkulutuksen kannalta kuitenkin järkevämpää hoitaa lämmitys ilp:llä ja pitää sitä koko talvi tuossa noin 16 asteessa, vai olisiko järkevämpi säätää sähköpatterit pitämään ylläpitolämpö esim 10-12c ja ILP:llä sitten hoitaa lisälämmitys jos tarvetta tulee esim tallissa työskennellessä?

Sähköpatterin hyötysuhde on 1:1. Ilpin parhaimmillaan 5:1/6:1

Aika helppo matikka imo.

 

[ylialokas]

Matikka (fysiikka) on helppoa, jos ei ole opiskellut tarpeeksi ymmärtääkseen, että se ei ole ihan noin yksioikoista.

Kasvaahan tuossa jo lämpötilaerokin, joka taas kasvattaa lämmön siirtymistä.

Itse siis en osaa vastata kumpi fiksumpi, koska en osaa ottaa kaikkea huomioon. Näppituntumalta varmaan vetäisin vaan ilpillä, koska 16 C ihan jeba lämpötila touhuta itselle ja ero kymmeneen asteeseen ei ole iso, joten veikkaan, että hyötysuhteen kautta saadaan silti se 16 C halvemmalla ilpillä, kuin pattereilla se +10 C.

Kyl se on ihan just niin helppoa hienosta pitkästä tekstistäsi huolimatta.

Pistä energiamittari molempien perään ja tee vaikka testi.

Ilp lähinnä hengailee noilla lämpötiloilla. Kunhan lämmitettävä tila ei ole aivan reikäjuusto.

 

[Zigh]

Ilp lähinnä hengailee noilla lämpötiloilla. Kunhan lämmitettävä tila ei ole aivan reikäjuusto.

Ei se ILP enää hengaile sitten kun pakkasta on -10 tai enemmän. Ja silloin lämmitystarve eli energian kulutus on myös suurin ja ILPin hyötysuhde huonoin. Jos sisälämpötila molemmissa keisseissa olisi sama, vastaus toki olisi selvä, mutta nyt on aika iso ero (6 astetta).

Tosin ehkä itsekin vetäisin ILPillä.

 

[Juise]

Ei se ILP enää hengaile sitten kun pakkasta on -10 tai enemmän. Ja silloin lämmitystarve eli energian kulutus on myös suurin ja ILPin hyötysuhde huonoin. Jos sisälämpötila molemmissa keisseissa olisi sama, vastaus toki olisi selvä, mutta nyt on aika iso ero (6 astetta).

Tosin ehkä itsekin vetäisin ILPillä.

Ilpin (nykyaikaisten) hyötysuhde on silti minimissäänkin tuo 1, ellei ole jotain sulanapitovastuksia.

Teoriassa sähkönkulutus voi olaa pienempää jos tilassa ei ilma kierrä, jolloin patteri lämmittää ympäristönsä ja kauimpana pattereista on kylmä, ennenkuin ilma sekoittuu. Käytännössä ei.

Lisäksi ILPillä on vielä sellainenkin hyöty että mikäli tallissa on nosturi ja tila on korkea, niin se lämpö nousee sinne ylös ja ilpillä sen saa puhallettua takaisin alemmas.

Jos ei käyttäisi ilppiä niin seuraava olisi ennen sähköpatteri konvektorilämmitin joka myös kierrättäisi ilmaa.

Sähköpatteri on näistä kolmesta huonoin kun ilma ei sekoitu vaan nousee ylös ja katon ja seinän kulmasta (jossa yleensä vähiten eristettä rungon takia) johtumalla ulos.

 

[ylialokas]

Ei se ILP enää hengaile sitten kun pakkasta on -10 tai enemmän. Ja silloin lämmitystarve eli energian kulutus on myös suurin ja ILPin hyötysuhde huonoin. Jos sisälämpötila molemmissa keisseissa olisi sama, vastaus toki olisi selvä, mutta nyt on aika iso ero (6 astetta).

Tosin ehkä itsekin vetäisin ILPillä.

Ilpin hyötysuhde huonoin? Mitä mahdat höpöttää?

1kw lämpöpatteri tuottaa 1kw lämpöä vaikka tuolla - 10 asteen pakkasessa, kun ILPin hyötysuhde on vielä jossain 3-4 tienoilla.

Et taida omistaa Ilpiä?

 

[Zigh]

Ilpin hyötysuhde huonoin? Mitä mahdat höpöttää?

ILPin hyötysuhde on huonoin kun on eniten pakkasta ja lämpöä tarvitaan eniten -> kokonais-COP jää kauas noista absurdeista 5-6 mitä täällä heitellään.

1kw lämpöpatteri tuottaa 1kw lämpöä vaikka tuolla - 10 asteen pakkasessa, kun ILPin hyötysuhde on vielä jossain 3-4 tienoilla.

Höpö höpö. COP -10 asteen lämpötilassa on 1,7-2,7 luokassa, -20 asteessa 1,3-2,3 *

* https://www.motiva.fi/files/12022/I...n_energiankulutusvaikutukset_pientaloissa.pdf


Mutta kuten jo sanoin, on se ILP ehkä silti paras ratkaisu. Jos arvioidaan, että kokonais-COP olisi vaikka 3, eli säästö lämmityskuluissa lämpöä pudottamalla pitäisi olla 66%, niin ei sellaiseen vielä kuuden asteen pudotuksella pääse.

 

[taski]

Eiköhän tämä vastaa kysymykseen aika tehokkaasti. Jos vuosikulutus ilpillä on vaikka 5000kwh ja lämpöpattereilla säästäisikin vähän, niin sen kustannuksella että tila on selvästi lämmin, en jaksa alkaa muutamaa kymppiä sähkölaskussa säästämään. Pidetään ilppi päällä kun se todennäköisesti on edullisempaakin näin Kiitos kaikille vastauksista.

 

[Juise]

ILPin koodia on huonoin kun on eniten pakkasta ja lämpöä tarvitaan eniten -> kokonais-COP jää kauas noista absurdeista 5-6 mitä täällä heitellään.

Höpö höpö. COP -10 asteen lämpötilassa on 1,7-2,7 luokassa, -20 asteessa 1,3-2,3 *

* https://www.motiva.fi/files/12022/I...n_energiankulutusvaikutukset_pientaloissa.pdf



Mutta kuten jo sanoin, on se ILP ehkä silti paras ratkaisu. Jos arvioidaan, että kokonais-COP olisi vaikka 3, eli säästö lämmityskuluissa lämpöä pudottamalla pitäisi olla 66%, niin ei sellaiseen vielä kuuden asteen pudotuksella pääse.

Ilpin hyötysuhde on sinne 30 asteen pakkaseen saakka vähintään se 1, ni miten se voi olla huonoin? Nyt ei taida olla ihan ymmärrystä mitä sana hyötysuhde tarkoittaa.

1000W Lämpöpatteri tuottaa lämpötilasta riippumatta tasan 1kW

Ilppi tuottaa 1000W:lla 20 pakkasiin asti melkein järjestään vähintään 2kW ja jäätymiseen asti sen 1kW
Mikäli laitteessa on pohjan sulanapitovastus ja typerä kellotettu sulatuslogiikka, voidaan joissain tapauksissa päästä alle yhden hyötysuhteeseen kun sulanapitovastus kuluttaa sen 70W

 

[masaf2]

Ilmankuivain tallissa on hyvä ratkaisu kaikin puolin.

 

[Zigh]

Ilpin hyötysuhde on sinne 30 asteen pakkaseen saakka vähintään se 1, ni miten se voi olla huonoin? Nyt ei taida olla ihan ymmärrystä mitä sana hyötysuhde tarkoittaa.

Muotoillaan sitten näin kun tuntuu olevan ymmärrys vaikeaa:
ILPin hyötysuhde on huonoimmillaan silloin kun lämmitystarve on korkeimmillaan.

Tiedän kyllä mitä hyötysuhde tarkoittaa. ILPpien kanssa tosin käytetään yleensä termiä COP, koska hyötysuhde on jo varattu fysiikassa muuhun käyttöön.

Enempää en jaksa tästä vääntää kun alkuperäinen kysyjäkin sai jo riittävästi vastauksia.

 

[Kvarkki]

Jos en nyt ihan raiskannut pikaisesti tuota U-arvon laskukaavaa (Lämmönläpäisykerroin – Wikipedia), niin joku 25 neliön kämppä 2009 asti sallituilla U-arvoilla tarkoittaisi 6 asteen erolla noin 100 W lisätehotarvetta. Tuskin se talli on noin tiivis, niin kertoimet voinee pistää x2, jolloin tehoerotarve olis vajaa 200 W. Käytännössä tästä saa noin 30 W/aste tehonkulutuksen ulkolämpötilaan nähden.

Pistin jopa Excelin tulille Ekassa kuvassa ILP:n hyötysuhde tippuu 4-> välillä +16 -> -15 ja toisessa lineaarisesti 1 saavutetaan vasta -30:ssä. Ekassa kuvassa tuo 1-hyötysuhteen ja 6-astetta korkeamman lämpötilan haitta on 180 W. Maks. lämmitystehot huitelee 1000 ja 1500 W välillä. Toisessa Tommi Mäkisen sanoin "peli on selvä" ilpin hyväksi. Etelän keleissä ekakin on ilpille täysin selvästi menevä juttu. Utsjoen seutuvilla alkaa olemaan jo siinä ja siinä.

Disclaimer: Tämä siis tehty kieli poskessa hyvin nopeasti ja varmasti miljoonaa fysiikan kaavaa raiskaten.

e: Käppyrät on siis tehty noilla x2 U-kertoimilla. Jos on SPU:lla eristetty talli, niin voi varmaan tarvitut tehot jakaa vähintään tuolla 2:lla, ehkä enemmänkin. Taskurahoista kuitenkin puhutaan kaikissa tilanteissa lämmityskustannusten eroissa, jos ilp-sattuisi olemaan huonompi.
e: Tässä siis olen härösti "hyötysuhteena" käyttänyt sitä, että 4 = 1 kW tuottaa 3 kW lisää.

 

[Abe]

Tuntuu että 1998 rakennetussa pientalossa kylppäreissä tulee helposti viemärin hajua ja ilma ei vaihdu. Ongelmana on varmaankin että korvausilmaa ei oikein tule, ilmeisesti suunniteltu että se tulisi oven alta mutta kynnyksen ja oven välissä ei oikein ole rakoa. Millä tavalla tuo korvausilman saaminen kannattaisi ratkaista? Ei kynnyksiä oikein uskalla poistaa jos vaikka joku vesikaluste hajoaa.

 

[carnifexi]

Tuntuu että 1998 rakennetussa pientalossa kylppäreissä tulee helposti viemärin hajua ja ilma ei vaihdu. Ongelmana on varmaankin että korvausilmaa ei oikein tule, ilmeisesti suunniteltu että se tulisi oven alta mutta kynnyksen ja oven välissä ei oikein ole rakoa. Millä tavalla tuo korvausilman saaminen kannattaisi ratkaista? Ei kynnyksiä oikein uskalla poistaa jos vaikka joku vesikaluste hajoaa.

Esim oveen tai seinään siirtoilmasäleikkö.

 

[jetblack]

Tuntuu että 1998 rakennetussa pientalossa kylppäreissä tulee helposti viemärin hajua ja ilma ei vaihdu. Ongelmana on varmaankin että korvausilmaa ei oikein tule, ilmeisesti suunniteltu että se tulisi oven alta mutta kynnyksen ja oven välissä ei oikein ole rakoa. Millä tavalla tuo korvausilman saaminen kannattaisi ratkaista? Ei kynnyksiä oikein uskalla poistaa jos vaikka joku vesikaluste hajoaa.

Tarkista nyt ensin pesualtaan hk kumi ja wc:n mansetti ja että lattiakaivon vesilukko on kunnolla paikoillaan jos on irroitettava. Ylläträvän usein vika löytyy noista. Ikkunaan tai oveen venttiili/ritilä jos tarvii lisää korvausilmaa lienee helpoin tapa.

 

[Kvarkki]

Meillä, kun paska alkoi haisemaan, niin pesualtaan poistoputken liitoskumi oli tullut tiensä päähän. Vastaavan ikäisessä talossa asuneena, niin siinä oli reilu kynnys ovella ja sentin rako kynnyksen ja oven välissä ja siitä sitten oven alta vapaa pääsy ilmalle. Ettei vaan joku olis pistänyt näppärästi laminaattia vanhan lattian päälle "kun tämähän mahtuu"?

 

[Lumimies]

Ovirako saisi olla 10-15mm, sipaisee vaikka sirkkelillä alareunasta pois.

 

[Juise]

Tuntuu että 1998 rakennetussa pientalossa kylppäreissä tulee helposti viemärin hajua ja ilma ei vaihdu. Ongelmana on varmaankin että korvausilmaa ei oikein tule, ilmeisesti suunniteltu että se tulisi oven alta mutta kynnyksen ja oven välissä ei oikein ole rakoa. Millä tavalla tuo korvausilman saaminen kannattaisi ratkaista? Ei kynnyksiä oikein uskalla poistaa jos vaikka joku vesikaluste hajoaa.

Onko ollut aina ku olette asuneet vai alkanu vasta?

Kunnan viemäri vai oma ja millainen viemärin tuuletus, alipaine vai katolle?

Kunnan verkossa olis hyvä olla aina katolle, omalla pärjää alipaineventtiililläkin, vaikkei olekaan enää sallittu rakentaessa.

 

[Mustang243]

Mulla on noin 70 neliön talli joka lämpiää sekä ILP:llä että sähköpattereilla. Ostin kämpän joku aika takaperin eikä lämmitystä ole kesällä tarvinnut käyttää. Napsautin ILP:in ( sanyo sap-krv93eha ) päälle, niin huomasin että tämän minimilämpö on 16c. Tallin ei tarvitsisi olla lähellekään niin lämmin, tuo on jopa kuuma työskentelyyn kun tuppaan muutenkin hikoilemaan. Tosin tänä talvena se tuskin on ongelma kun on muutakin tekemistä kun ropata autoja tallissa.

Onko sähkönkulutuksen kannalta kuitenkin järkevämpää hoitaa lämmitys ilp:llä ja pitää sitä koko talvi tuossa noin 16 asteessa, vai olisiko järkevämpi säätää sähköpatterit pitämään ylläpitolämpö esim 10-12c ja ILP:llä sitten hoitaa lisälämmitys jos tarvetta tulee esim tallissa työskennellessä?

Eiköhän tämä vastaa kysymykseen aika tehokkaasti. Jos vuosikulutus ilpillä on vaikka 5000kwh ja lämpöpattereilla säästäisikin vähän, niin sen kustannuksella että tila on selvästi lämmin, en jaksa alkaa muutamaa kymppiä sähkölaskussa säästämään. Pidetään ilppi päällä kun se todennäköisesti on edullisempaakin näin Kiitos kaikille vastauksista.

Kannattaa ne sähköpatterit silti jättää päälle ja termarit säädettynä sinne 10 asteen tienoille, ettei oo ikäviä yllätyksiä kovimmilla pakkasilla. Lämpöpumput-foorumilla nimittäin on useampia kokemuksia tuosta pumpusta että se lopettaa lämmittämisen -20 asteessa.

Sanyo SAP-KRV93EHA/SAP-CRV93EHNA kysymyksiä

Moi, Talosta löytyy otsikon mukainen sisä- ja ulkoyksikkö. Pumppu oli jo valmiiksi asennettuna, kun muutettiin joten sen kummempaa tietoa ei ole pumpun iästä eikä muustakaan. Jonkinlaiset käyttöohjeet tuohon sentään netistä löysin. Pari kysymystä on tuosta herännyt: 1. Nyt, kun on ollut...

lampopumput.info

 

[taski]

Juu, ajattelin toimia samaan tapaan myös sisällä. Lattialämmitys alakerrassa ja yläkerrassa patterit. Kämpässä 2x tuoreita panasonicin ilppejä, mutta täytynee silti pitää lattialämmitys päällä ja säädettynä vaan johonkin 15-16 asteeseen esim jos ilpit ei sähkökatkon jäljiltä osaakaan toipua. Ikävä tulla talvella kotiin parin päivänä päästä jos kämppä on jäässä.

 

[Miro.Simounen]

Kaukolämpövaihtimeen pitää vaihtaa pari toimilaitetta, patteriverkon ja lattialämmityksen venoille. Eikös tuonne ole järkevämpi laittaa 0-10v venat ennemmin kuin nyt olevat 3 poit venat.
Jos oikein ymmärsin niin tuo 3 poin on tosiaan kiinni, puoliväli tai täysin auki? ja 0-10v voi ajaa kaikkea 0-100% välistä, jollon varmaan saavutetaan hieman tarkempi säätökäyrä?

Ouman C203 tukee molempia toimilaitemoottoreita.

 

[Jallutin]

Puukattilan kiertovesipumppu alkaa lahoamaan käsiin ja korvaavan tarvis tilalle. Hieman yskittää nuo hinnat eli noin 400-500e luokkaa ja vielä kun tietää, että järjestelmä vaihtuu alle 5v sisään pois.
Pannuhuoneessa lämpöö noin +40 ja +70 asteen välillä, sekä kiertävä neste parhaillaan +75 asteista. Mitä pumppua suosittelette, joka ei olisi noin ökykallis? Vesi siis kiertää kattilan ja 3000l vesivaraajan välillä. Korkeuseroa taitaa olla 2-2,5m luokkaa.

Pumpun pituus 180mm ja tulee kiinni 230v pistorasiaan. G 1 1/4 liitäntä.
Tässä vikaantunut laitos. Laakerit tai joku alkaa hirttämään kiinni, kun lähtee päälle. Noin 10 min ajan surisee ja sitten ääni tasaantuu.

 

[weebee]

Puukattilan kiertovesipumppu alkaa lahoamaan käsiin ja korvaavan tarvis tilalle. Hieman yskittää nuo hinnat eli noin 400-500e luokkaa ja vielä kun tietää, että järjestelmä vaihtuu alle 5v sisään pois.
Pannuhuoneessa lämpöö noin +40 ja +70 asteen välillä, sekä kiertävä neste parhaillaan +75 asteista. Mitä pumppua suosittelette, joka ei olisi noin ökykallis? Vesi siis kiertää kattilan ja 3000l vesivaraajan välillä. Korkeuseroa taitaa olla 2-2,5m luokkaa.

Pumpun pituus 180mm ja tulee kiinni 230v pistorasiaan. G 1 1/4 liitäntä.
Tässä vikaantunut laitos. Laakerit tai joku alkaa hirttämään kiinni, kun lähtee päälle. Noin 10 min ajan surisee ja sitten ääni tasaantuu.

Mulla olisi yksi grundfosin kv-pumppu jouten...käytetty varmaan kymmenen minuuttia ämpärissä vettä kierrättäen. Voin kaivella huomenna esiin speksejä varten. jos on sulle käypä, niin sopuhintaan lähtee.

 

[Mäyrä86]

Puukattilan kiertovesipumppu alkaa lahoamaan käsiin ja korvaavan tarvis tilalle. Hieman yskittää nuo hinnat eli noin 400-500e luokkaa ja vielä kun tietää, että järjestelmä vaihtuu alle 5v sisään pois.
Pannuhuoneessa lämpöö noin +40 ja +70 asteen välillä, sekä kiertävä neste parhaillaan +75 asteista. Mitä pumppua suosittelette, joka ei olisi noin ökykallis? Vesi siis kiertää kattilan ja 3000l vesivaraajan välillä. Korkeuseroa taitaa olla 2-2,5m luokkaa.

Pumpun pituus 180mm ja tulee kiinni 230v pistorasiaan. G 1 1/4 liitäntä.
Tässä vikaantunut laitos. Laakerit tai joku alkaa hirttämään kiinni, kun lähtee päälle. Noin 10 min ajan surisee ja sitten ääni tasaantuu.

Eli on siis varaajan lataus pumppu? Kiertovesipumppu Grundfos ALPHA1 25-40 180

 

[Jallutin]

Mulla olisi yksi grundfosin kv-pumppu jouten...käytetty varmaan kymmenen minuuttia ämpärissä vettä kierrättäen. Voin kaivella huomenna esiin speksejä varten. jos on sulle käypä, niin sopuhintaan lähtee.

Laittele juu tietoa vaan.

Eli on siis varaajan lataus pumppu? Kiertovesipumppu Grundfos ALPHA1 25-40 180

Kyllä, juurikin noin. Mutta entäs tuo kohta? Vallitseva lämpö huitelee tuon yli, kun on lämmitys päällä.

• Ympäristön lämpötila-alue: 0 °C... +40 °C

Mitä muuten nuo pumppujen koodien loppuosat on? Kiertovesipumppu Grundfos ALPHA1 25-40 180, 25-40 ei mitää käryä, mutta toi 180 on pituus.

 

[Mäyrä86]

Laittele juu tietoa vaan.


Kyllä, juurikin noin. Mutta entäs tuo kohta? Vallitseva lämpö huitelee tuon yli, kun on lämmitys päällä.

• Ympäristön lämpötila-alue: 0 °C... +40 °C

Mitä muuten nuo pumppujen koodien loppuosat on? Kiertovesipumppu Grundfos ALPHA1 25-40 180, 25-40 ei mitää käryä, mutta toi 180 on pituus.

25 on koko ja 40 teho/nosto ja pumpun maksimi veden lämpötila 110astetta

 

[Miro.Simounen]

Hommasin Airamin Faro-valaisimen. Kyseessä on loisteputkivalaisimen kaltainen led-valaisin, joka soveltuu asennettavaksi seinään tai kattoon.

Tarkoitus olisi asentaa valaisin vaatekomeroon. Kuitenkaan suojamaadoitusta tuossa huoneessa ei ole. Itse valaisimessa on suojamaadoitusliitäntä. Onko virheellistä asentaa valaisin ilman suojamaadoitusta?

Valaisimen runko ja muut näkyvät osat ovat polykarbonaattia, joka tietääkseni on eriste. Miksi tuossa edes on maadoitusliitäntä? Suojausluokka on IP65, johtuuko siitä? Kosteaan tilaan en aio siis asentaa.

Puukattilan kiertovesipumppu alkaa lahoamaan käsiin ja korvaavan tarvis tilalle. Hieman yskittää nuo hinnat eli noin 400-500e luokkaa ja vielä kun tietää, että järjestelmä vaihtuu alle 5v sisään pois.
Pannuhuoneessa lämpöö noin +40 ja +70 asteen välillä, sekä kiertävä neste parhaillaan +75 asteista. Mitä pumppua suosittelette, joka ei olisi noin ökykallis? Vesi siis kiertää kattilan ja 3000l vesivaraajan välillä. Korkeuseroa taitaa olla 2-2,5m luokkaa.

Pumpun pituus 180mm ja tulee kiinni 230v pistorasiaan. G 1 1/4 liitäntä.
Tässä vikaantunut laitos. Laakerit tai joku alkaa hirttämään kiinni, kun lähtee päälle. Noin 10 min ajan surisee ja sitten ääni tasaantuu.

Mulla vois olla soppeli pumppu sulle, on parikin ylimäärästä.

edit: taitaa olla vähän isoi noi pumput

 

[Lumimies]

Ei pitäisi näillä keleillä vielä kovin kuuma olla jos lämmityspiirissä.
Ettei olisi vaan LVK-radiaattori jolloin se ei saa olla edes termostaattiohjattu (ei oikeastaan pitäisi olla edes sitä käsisäätöpyörääkään).

 

[Charlie Glide]

Onkos Unidrain-lattiakaivoille jotain edullista vaihtoehtoa? 800eur lattiakaivosta on aika kova hinta. Saksan Amazonilla näkyy olevan vastaavia noin 100eur hintaan, mutta niillä näyttäisi olevan 40/50mm viemäröinti kun Unidrainissa, sekä muissa Suomessa yleisesti käytetyissä on 70mm viemäröinti.