Kysy LVI:stä

[Trans-Late]

Mittarin siirto sisälle tai eristetty kotelointi pihalle. Itsesäätyvä sulanapitokaapeli.

Ihan mielenkiinnosta, miten on tähän asti estetty vesijohdon jäätyminen mittarin irroituksen jälkeen paineelliseksi jäävältä puolelta?

Routarajan alla sijaitseva itsetyhjentyvä tonttisulku kiinni, mittari irti ja putkiston puhaltaminen tyhjäksi paineilmalla.

Onko tuo itsesäätyvä sulanapitokaapeli paloturvallinen ja riittävä estämään mittarin jäätymisen mittarin päälle kieputeltuna? Minkähänlaista sähkönkulutusta sulanapitokaapelin kanssa olisi odotettavissa?

 

[Kvarkki]

Eihän tuollainen kaapeli vie paljon paskaakaan, jos eristeboksin sisälle pistää mittarin kera. Hankala nähdä paloturvariskiä ulkona, varsinkin jos on jossain pu-boksissa joka ei pala.

e: Pelkän sulanapitokaapelin kietomista et toivottavasti edes harkitse.

 

[Trans-Late]

Eihän tuollainen kaapeli vie paljon paskaakaan, jos eristeboksin sisälle pistää mittarin kera. Hankala nähdä paloturvariskiä ulkona, varsinkin jos on jossain pu-boksissa joka ei pala.

e: Pelkän sulanapitokaapelin kietomista et toivottavasti edes harkitse.

Ei tietty pelkkää kaapelia, mutta tarvitseekohan tuo mitään varsinaista koteloakaan, jos kieputtaa itsesäätyvän sulanapitokaapelin ja sen päälle vaikka Armaflex-eristemattoa muutaman kerroksen tiukasti päälle?

 

[Kvarkki]

Kotelo on lähinnä helpompi uudelleenkäyttää, mutta jos joka vuosi haluaa askarrella, niin eiköhän mikä tahansa toimi kunhan saa pysymään paikoillaan.

 

[Trans-Late]

Kotelo on lähinnä helpompi uudelleenkäyttää, mutta jos joka vuosi haluaa askarrella, niin eiköhän mikä tahansa toimi kunhan saa pysymään paikoillaan.

Minkähänlainen kotelo tuohon olisi sopiva tai minkälaista kannattaa lähteä väsäilemään, jos ei valmista löydy?

 

[Coanda]

Minkähänlainen kotelo tuohon olisi sopiva tai minkälaista kannattaa lähteä väsäilemään, jos ei valmista löydy?

Jos finnfoamista jonkin askartelisi? Olisi aika simppeli ratkaisu.

 

[haller]

Minkälaisia ideoita olisi vesimittarin jäätymisen estämiselle kesämökillä, joss mittari sijaitsee ulkona? Tähän asti mittari on otettu talveksi kokonaan irti ja viety pois, mutta nyt tulee uusi vaatimus, että mittariin ei saa enää omin päin koskea ja se tulee sijaita jäätymättömässä tilassa. Putkien jatkaminen sisälle ja mittarin vetäminen sinne toki onnistuisi, mutta mökillä ei ole lämmöt talvisin päällä ja lämmityksen pitäminen päällä mittarin takia tulisi hyvin kalliiksi, eikä sisällä ole muutenkaan mitään järkevää vesivahinkoturvallista tilaa mittarille.

Kaikissa noissa lämmityssysteemeissä on potentiaalisesti ongelma mitä tapahtuu kun sähkökatko tulee. Muistatko yhtään kuinka pitkiä pisimmät katkot ovat esim. viimeisen 10 vuoden aikana olleet? Putkien puhaltaminen tyhjäksi olisi yksi vaihtoehto, mutta jos vaatimuksena on tosiaan jäätymätön asennuspaikka, niin minkäs sille voi.

 

[Trans-Late]

Kaikissa noissa lämmityssysteemeissä on potentiaalisesti ongelma mitä tapahtuu kun sähkökatko tulee. Muistatko yhtään kuinka pitkiä pisimmät katkot ovat esim. viimeisen 10 vuoden aikana olleet? Putkien puhaltaminen tyhjäksi olisi yksi vaihtoehto, mutta jos vaatimuksena on tosiaan jäätymätön asennuspaikka, niin minkäs sille voi.

Mittaria ei saa mitenkään puhallettua niin tyhjäksi, ettei sinne joku tippa jää joka sen jäätyessään rikkoo. 10 vuoden aikana on kesällä ukkosmyrskyjen aikana tullut 2-4 tekstiviestiä verkkoyhtiöltä sähkökatkoista, jotka ovat kestäneet muutamasta minuutista pariin tuntiin. Talvisin ei ole tullut yhtäkään. Ja UPS-varmistus lämmityskaapelia syöttävään pistorasiaankaan ei ole kummoinen homma ja niillä tehoilla sekin pysyy pystyssä tunteja, eikä se jäätyminen muutenkaan tapahdu sillä minuutilla kun itsesäätyvältä lämmityskaapelilta katkeaa sähkö.

 

[calm]

Ja UPS-varmistus lämmityskaapelia syöttävään pistorasiaankaan ei ole kummoinen homma ja niillä tehoilla sekin pysyy pystyssä tunteja, eikä se jäätyminen muutenkaan tapahdu sillä minuutilla kun itsesäätyvältä lämmityskaapelilta katkeaa sähkö.

Ei sitten muuten ole mikään hinnatalkaen-ups, millä saat lämmityksen toimimaan tunteja. Kaikki pikku-upsit on mitoitettu vartin varakäyntiajalle, oli sitä kuormaa vähän tai täydet.

 

[V.R]

Ei sitten muuten ole mikään hinnatalkaen-ups, millä saat lämmityksen toimimaan tunteja. Kaikki pikku-upsit on mitoitettu vartin varakäyntiajalle, oli sitä kuormaa vähän tai täydet.

APC Back-UPS BE850G2-GR, ulkoinen UPS-laite, 850VA, musta - 154,90€

Tekniset tiedot : Yleistä Laitteen tyyppi: UPS - ulkoinen Väri: Musta Virtalähde Tulojännite: Vaihtovirta 230 V Vaadittu taajuus: 47 - 63 Hz Tuloliittime

www.jimms.fi

Tuolla esim. on mainittu ajoiksi
- 170 min at 20 Watts
- 28 min at 120 Watts
- 6 min at 350 Watts

 

[calm]

APC Back-UPS BE850G2-GR, ulkoinen UPS-laite, 850VA, musta - 154,90€

Tekniset tiedot : Yleistä Laitteen tyyppi: UPS - ulkoinen Väri: Musta Virtalähde Tulojännite: Vaihtovirta 230 V Vaadittu taajuus: 47 - 63 Hz Tuloliittime

www.jimms.fi

Tuolla esim. on mainittu ajoiksi
- 170 min at 20 Watts
- 28 min at 120 Watts
- 6 min at 350 Watts

Oho, jossain välissä kehitys on kehittynyt. Seison korjattuna.

 

[skude]

Eristetty kotelo Finnfoamista puurungolla, jonka vielä päällystää vanerilla. Kotelon sisälle pistorasia ja pakkasvahti esim:

Harju pakkasvahti 200W

ElectroGEAR 200 W pakkasvahti pienen tilan pitämiseen lämpimän puolella.metallikuorilämmityselementti ruostumatonta terästätermostaattiseinäkiinnitysnettopaino 1,2 kglaitteen mitat 365 x 120 x 75 mm (KxLxS)CE, IP21

www.puuilo.fi

 

[Sanpsa]

Pitäisi saunaan laittaa kiukaan päälle tuloilmaputki ulkonta. Toki vaikka 100mm kierresaumaputki seinästä läpi ja lautasventtiili. Mutta mietin tiiveyden ja höyrysulkujen osalta, miten tuo olisi fiksuin toteuttaa?

 

[smartti]

Ei tietty pelkkää kaapelia, mutta tarvitseekohan tuo mitään varsinaista koteloakaan, jos kieputtaa itsesäätyvän sulanapitokaapelin ja sen päälle vaikka Armaflex-eristemattoa muutaman kerroksen tiukasti päälle?

Saattaapi olla, että lähtee Armaflexit sun muut eristeet lintujen pesään tai hiirten suuhun ilman jotain kotelointia. Tutullani on vesivanerilla koteloitu viritelmä joka on täytetty uretaanivaahdolla. Vuosia kestänyt ja toiminut.

 

[Trans-Late]

APC Back-UPS BE850G2-GR, ulkoinen UPS-laite, 850VA, musta - 154,90€

Tekniset tiedot : Yleistä Laitteen tyyppi: UPS - ulkoinen Väri: Musta Virtalähde Tulojännite: Vaihtovirta 230 V Vaadittu taajuus: 47 - 63 Hz Tuloliittime

www.jimms.fi

Tuolla esim. on mainittu ajoiksi
- 170 min at 20 Watts
- 28 min at 120 Watts
- 6 min at 350 Watts

No vähän jo mietinkin, että tosiaan aika köyhän miehen UPS saa olla, että joku 10W/m sulanapitokaapeli ei pysyisi pystyssä kuin vartin. Ja eikö se sähkön katkeaminen ole ongelma vaikka mittari sijaitsisi sisälläkin sähkölämmitteisessä tilassa.

 

[Trans-Late]

Eristetty kotelo Finnfoamista puurungolla, jonka vielä päällystää vanerilla. Kotelon sisälle pistorasia ja pakkasvahti esim:

Harju pakkasvahti 200W

ElectroGEAR 200 W pakkasvahti pienen tilan pitämiseen lämpimän puolella.metallikuorilämmityselementti ruostumatonta terästätermostaattiseinäkiinnitysnettopaino 1,2 kglaitteen mitat 365 x 120 x 75 mm (KxLxS)CE, IP21

www.puuilo.fi

Mitenkäs tuollaisen pakkasvahdin paloturvallisuus ahtaassa eristetyssä kotelossa?

 

[Tiutau]

Kaikissa sähkölaitteissa on paloriski. Jos tämä huolettaa liikaa, niin eristät kotelon sisäosan vaikka palovillalla.

 

[Kvarkki]

PU on palamaton eriste, turha mitään palovillaa tai finnfoamia sekaan sotkea.

 

[Tiutau]

PU on palamaton eriste, turha mitään palovillaa tai finnfoamia sekaan sotkea.

Totta, tuli vähän huonosti luettua aiemmat viestit. PU:lla vuoraa laatikon ja voi nukkua yönsä rauhassa.

 

[Pakana]

No vähän jo mietinkin, että tosiaan aika köyhän miehen UPS saa olla, että joku 10W/m sulanapitokaapeli ei pysyisi pystyssä kuin vartin. Ja eikö se sähkön katkeaminen ole ongelma vaikka mittari sijaitsisi sisälläkin sähkölämmitteisessä tilassa.

No johtuuhan se pitkälti siitä montako metriä sitä sulanapitokaapelia on.

Tuo pikku-upsien normaalisti lyhyt toiminta-aikahan perustuu siihen että sen perässä on yleensä tietokone, joka ottaa sähköä liki sen minkä tuo pikku-upsi kykenee tuottamaan.

Käytetään niitä tietysti myös muissa vähemmän virtaa kuluttavissa verkkolaitteissa, mutta sen verran harvemmin ettei se silloin huomattavasti pidempi toiminta-aika niin selvästi tule esiin.

Sinänsä upsin käyttäminen tuollaisessa lämmityksessä on melko turhaa. Jos siellä on se sulanapitokaapeli, ja kilkkeet on eristetyssä laatikossa, se vesi varaa itseensä sen verran lämpöenergiaa että putket pysyy kyllä sulana paljon pidempään mitä upsissa riittää virtaa vaikka se ei tekisi mitään muuta kuin pitäisi omaa elektroniikkaansa käynnissä.

Lisäksi mun henkilökohtainen kokemukseni on että akun tyhjentänyt UPS ei välttämättä mene takaisin päälle kun sähkö kytkeytyy takaisin, vaikka UPS pitäisi noin toimia manuskan tai asetusten puolesta. Eli sen sähkökatkon jäljiltä se lämmitin saattaa jäädä pois päältä, siksi kun UPS on pois päältä ts. en suosittele laittamaan UPSia tuollaiseen käyttöön.

 

[maxion]

Muutettiin äskettäin 2-kerroksiseen v. 2013 rakennettuun omakotitaloon porakaivolla ja saostussäiliöllä. Käyttövesijärjestelmän paine tuntuu olevan liian alhainen, kalvopainesäiliön jälkeen on mittari joka näyttää 2.3 bar pumpun käynnin jälkeen. Yläkerran WCn hanasta tulee todella huonolla paineella vettä ja alakerrassa paine jokaisessa vesipisteessä pieni. Talossa vesiputket pääosin PEX, jotain kuparia on tekniikkatilassa ja yläkerran WCssä pintasennuksina.

Mikä on OKT:n käyttövesijärjestelmän normaalipaine? Uskallanko muuttaa painevesikytkimen asetuksia niin että pumppu pumppaisi 3 bariin saakka, vai pamahtaako putket seinissä?

 

[haller]

Mikä on OKT:n käyttövesijärjestelmän normaalipaine? Uskallanko muuttaa painevesikytkimen asetuksia niin että pumppu pumppaisi 3 bariin saakka, vai pamahtaako putket seinissä?

Uskaltaa. Jos kaikki osat ovat ihan putkimiehen laittamia, niin ei kait Suomessa ole aikoihin saanut käyttää alle 10 barin painekestolla olevia osia. Taajuusmuuttajan vikatilanteessa omassa systeemissä oli hetkellisesti ~16 barin paine ja edes 80-luvun alun ohutseinämäiset paineputket eivät tykänneet huonoa. Paineena kannattaa pitää alinta mahdollista millä homma toimii.

 

[Boilers]

Muutettiin äskettäin 2-kerroksiseen v. 2013 rakennettuun omakotitaloon porakaivolla ja saostussäiliöllä. Käyttövesijärjestelmän paine tuntuu olevan liian alhainen, kalvopainesäiliön jälkeen on mittari joka näyttää 2.3 bar pumpun käynnin jälkeen. Yläkerran WCn hanasta tulee todella huonolla paineella vettä ja alakerrassa paine jokaisessa vesipisteessä pieni. Talossa vesiputket pääosin PEX, jotain kuparia on tekniikkatilassa ja yläkerran WCssä pintasennuksina.

Mikä on OKT:n käyttövesijärjestelmän normaalipaine? Uskallanko muuttaa painevesikytkimen asetuksia niin että pumppu pumppaisi 3 bariin saakka, vai pamahtaako putket seinissä?

Sanoisin että voit huoletta tuplata paineen. 4-5 väliin kun laittaa painekytkimen toimimaan, niin alkaa olla kohdillaan. Jos jokin vuotaa, niin järjestelmässä vika.

Ainoa jos porakaivopumppu on ehtoo puolella/paskaa täynnä ja ei jaksa nostaa painetta, niin tehty tuollainen "pikku säätö" painekytkimeen.

 

[Azaloom]

Hmm, jäteilmaa eikä raitista ilmaa ole kondenssieristetty lainkaan? Kone vielä kylppärissä, missä kosteutta normaalia enemmän. Ei ole mitään märkää näkynyt ympärillä?

Kyllähän se kondensoi. Nyt pääsin tuohon vaiheeseen ja tuo raitisilmaputki (tuloilma ulkoa) kondensoi ihan ilman suihkussa käyntiäkin ainakin parin asteen pakkasilla. Ihmettelin, ettei mitään kosteusvahinkojälkiä missään. Ollut kuitenkin noin viitisen vuotta talon valmistumisesta asti. Päätin samalla hoitaa tuon kuntoon. Heitin päälle kaksi kerrosta Extosealia, sekä aluteipin. Mutta käy edelleen sen verran kylmänä, että kondensoi tuon aluteipin pinnalle. Tosin eihän nuo eristysmateriaalia ole, vaan tiivistysteippiä. Varmasti kondensoiminen heikompaa kuin aiemmin, kun päällä 2 mm butyyliteippikerros ja aluteippi, mutta olisikohan tuohon järkevää samalla avauksella heittää päälle vielä joku eriste?

Kuvan taaimmainen jäteilmaputki olisi kanssa tarkoitus tiivistää ja repiä nuo jesarin pätkät pois, vaikka onkin ihan helkkarin vaikeassa paikassa.

IV-putket

4 new photos added to shared album

photos.app.goo.gl

 

[Jebaus]

Kyllähän se kondensoi. Nyt pääsin tuohon vaiheeseen ja tuo raitisilmaputki (tuloilma ulkoa) kondensoi ihan ilman suihkussa käyntiäkin ainakin parin asteen pakkasilla. Ihmettelin, ettei mitään kosteusvahinkojälkiä missään. Ollut kuitenkin noin viitisen vuotta talon valmistumisesta asti. Päätin samalla hoitaa tuon kuntoon. Heitin päälle kaksi kerrosta Extosealia, sekä aluteipin. Mutta käy edelleen sen verran kylmänä, että kondensoi tuon aluteipin pinnalle. Tosin eihän nuo eristysmateriaalia ole, vaan tiivistysteippiä. Varmasti kondensoiminen heikompaa kuin aiemmin, kun päällä 2 mm butyyliteippikerros ja aluteippi, mutta olisikohan tuohon järkevää samalla avauksella heittää päälle vielä joku eriste?

Kuvan taaimmainen jäteilmaputki olisi kanssa tarkoitus tiivistää ja repiä nuo jesarin pätkät pois, vaikka onkin ihan helkkarin vaikeassa paikassa.

IV-putket

4 new photos added to shared album

photos.app.goo.gl

19mm solukumi taitaa olla minimivaatimus tuollaiselle kanavalle. Saa ihan metrin leveänä rullakamana tai sitten valmiina sukkana. Se ympärille ja sitten tiivistys tuolla butyyliteipillä niin hyvä tulee.

Eristematto Armaflex XG 19mm

Armaflex XG solukumieristettä käytetään kondenssin eli vesihöyryn tiivistymisen (tai ns. hikoilun) ehkäisemiseen ilmanvaihto- ja kylmäputkissa. Samalla se toimii lämpöeristeenä ja minimoi tehokkaasti lämpöhäviöt.

www.netrauta.fi

Toki voit laittaa siihen myös villaa, sitä täytyy olla sitten vähintään 50mm. Tuo alumiini/butyyliteippi oli täysin turha ratkaisu koska sen eristyskyky on 0. Käytetty kylpypyyhekkin olisi ollut parempi ratkaisu

 

[Azaloom]

19mm solukumi taitaa olla minimivaatimus tuollaiselle kanavalle. Saa ihan metrin leveänä rullakamana tai sitten valmiina sukkana. Se ympärille ja sitten tiivistys tuolla butyyliteipillä niin hyvä tulee.

Eristematto Armaflex XG 19mm

Armaflex XG solukumieristettä käytetään kondenssin eli vesihöyryn tiivistymisen (tai ns. hikoilun) ehkäisemiseen ilmanvaihto- ja kylmäputkissa. Samalla se toimii lämpöeristeenä ja minimoi tehokkaasti lämpöhäviöt.

www.netrauta.fi

Toki voit laittaa siihen myös villaa, sitä täytyy olla sitten vähintään 50mm. Tuo alumiini/butyyliteippi oli täysin turha ratkaisu koska sen eristyskyky on 0. Käytetty kylpypyyhekkin olisi ollut parempi ratkaisu

Voisko päälle ajatella kohtalaisen lopputuloksen saamiseksi jotain muuta, kuin tuota butyyliteippiä? On halvatun kallista ja ajattelin, jos rullasta jäisi tämän projektin jälkeen jonkun verran jäljellekin, kun loput menisi kyllä varmasti tuon eristeen päälle, eikä ehkä riitäkään.

 

[Mönssi]

Voisko päälle ajatella kohtalaisen lopputuloksen saamiseksi jotain muuta, kuin tuota butyyliteippiä? On halvatun kallista ja ajattelin, jos rullasta jäisi tämän projektin jälkeen jonkun verran jäljellekin, kun loput menisi kyllä varmasti tuon eristeen päälle, eikä ehkä riitäkään.

Teipillä tiivistetään vain solukumieristeen saumat. Ei sitä koko putken ympäri tarvitse kietoa.

 

[Tuplis]

Muutettiin äskettäin 2-kerroksiseen v. 2013 rakennettuun omakotitaloon porakaivolla ja saostussäiliöllä. Käyttövesijärjestelmän paine tuntuu olevan liian alhainen, kalvopainesäiliön jälkeen on mittari joka näyttää 2.3 bar pumpun käynnin jälkeen. Yläkerran WCn hanasta tulee todella huonolla paineella vettä ja alakerrassa paine jokaisessa vesipisteessä pieni. Talossa vesiputket pääosin PEX, jotain kuparia on tekniikkatilassa ja yläkerran WCssä pintasennuksina.

Mikä on OKT:n käyttövesijärjestelmän normaalipaine? Uskallanko muuttaa painevesikytkimen asetuksia niin että pumppu pumppaisi 3 bariin saakka, vai pamahtaako putket seinissä?

Olen antanut itseni ymmärtää, että tyypillinen haarukka on 2...4bar. Pumpun käynnistys 2bar ja katkaisu 4bar.
Tai näin ainakin meillä rengaskaivolla ja kalvottomalla painesäiliöllä.

 

[Jebaus]

Teipillä tiivistetään vain solukumieristeen saumat. Ei sitä koko putken ympäri tarvitse kietoa.

Ja eriste liimataan siis kontaktiliimalla, jos liimaa myös siististi ne eristeen reunat toisiinsa niin ei se edes teippiä tarvitse. Ammattilaiset eivät edes käytä ellei ole ihan pakko koska se maksaa...

Ja eristettä saa esim k-raudoista ihan metrihinnalla ja valmista pyöreää sukkaa 2m pätkissä eli ei tarvi kokonaista rullaa ostaa

 

[Sanpsa]

Minkätyypin kierre on tämmösessä vanhassa oras thermostaarissa? Onko tuo m28x1,5, johon voisi adapterilla saada uudemman m30x1,5 termostaatin kiinni?
Oras patteritermostaatti Termostar Plus 441010

 

[Azaloom]

Koitin vähän googlettaa asiasta, mutta kysytään täällä. Allergisoiko tuo solukumutiiviste yhtään kumin tavoin? Itse en voi pitää sisätiloissa mitään paljaita kumi- tai bitumipintoja, koska ärsyttää hengitysteitä. Kerran ostin jääkaapin alle kumimaton (musta, eli ilm.synteett.kumia), niin oli pakko pistää muutamassa päivässä helvetilliseksi äityneen kurkunpään kutinan ja yskäoireilun vuoksi pois. Sama tietokoneen äänieristämiseen käyttämieni bitumilevyjen kanssa. Ilm. niistä haihtuu sen verran noita valmistuksessa käytettyjä raakaöljypohjaisia tuotteita sisäilmaan, että allergikko saattaa reagoida.

 

[Hyrava]

Ainakin ne tuoreeltaan työmailla tuoksahtaa kumilta. Varmaankin vastaavasti kuin tuore kumimatto eli ajan myötä kyllä haihtuu ja vähenee mutta aluksi tuoksuu jonkun verran.

 

[Azaloom]

19mm solukumi taitaa olla minimivaatimus tuollaiselle kanavalle. Saa ihan metrin leveänä rullakamana tai sitten valmiina sukkana. Se ympärille ja sitten tiivistys tuolla butyyliteipillä niin hyvä tulee.

Eristematto Armaflex XG 19mm

Armaflex XG solukumieristettä käytetään kondenssin eli vesihöyryn tiivistymisen (tai ns. hikoilun) ehkäisemiseen ilmanvaihto- ja kylmäputkissa. Samalla se toimii lämpöeristeenä ja minimoi tehokkaasti lämpöhäviöt.

www.netrauta.fi

Toki voit laittaa siihen myös villaa, sitä täytyy olla sitten vähintään 50mm. Tuo alumiini/butyyliteippi oli täysin turha ratkaisu koska sen eristyskyky on 0. Käytetty kylpypyyhekkin olisi ollut parempi ratkaisu

Tarkoitus oli lähinnä ilmatiivistää tuo, koska niissä liitoksissä näytti olevat selvät raot ja ajattelin, että hyvä tiivistää ainakin raitisilmaputki huolella. Lisäksi kokemattomana ajattelin, että tuo olisi riittänyt eristämiseenkin kondensaatiota vastaan, mutta eihän se riittänyt...

Tukkutorilla ois 13mm solukumimattoa:

Myyty! Ei ilmoitusta.

www.tori.fi

Ehkä tuo riittäisi, nyt kun pohjalla jo kaksi kerrosta Extosealia...? Onhan se ainakin aika huikea parannus tuohon lähtötilanteeseen (paljas putki).

 

[Jebaus]

Kuten laitoin niin siihen käy vaikka se froteepyyhe, itselleen saa tehdä juuri niin hyvän kuin haluaa.

Niissä liitoksissa on raot koska ne tiivisteet on siellä sisäpuolella eikä iv-kanava koskaan ole 100% tiivis. Yleensä parasta olisi jos ei itse lähde mitään patentteja tekemään, kohta ollaan tilanteessa että sieltä vuotaa ilmaa teipin läpi joka tuo sitten allergisoivia materiaaleja tms huoneilmaan. Yhtä lailla tuo teipin hieno leikkely/liimaus koneeseen/kattoon on ehkä kivaa ja näyttää hienolta mutta mitään hyötyä siitä ei ole.

Laitat sinne solukumin ja pinnoitat sen vaikka ilmastointi/höyrynsulkuteipillä jos allergioita pelkäät tai vaihtoehtoisesti 50mm kivivillakourun. Extosealin eristyskyky on tuossa kohtaa 0 ja siitä on oikeastaan enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta on se aika mahdoton sieltä repiä enään poiskaan kun olet sen sinne jo laittanut.

 

[weebee]

Voisko päälle ajatella kohtalaisen lopputuloksen saamiseksi jotain muuta, kuin tuota butyyliteippiä? On halvatun kallista ja ajattelin, jos rullasta jäisi tämän projektin jälkeen jonkun verran jäljellekin, kun loput menisi kyllä varmasti tuon eristeen päälle, eikä ehkä riitäkään.

Tarkoitus oli lähinnä ilmatiivistää tuo, koska niissä liitoksissä näytti olevat selvät raot ja ajattelin, että hyvä tiivistää ainakin raitisilmaputki huolella. Lisäksi kokemattomana ajattelin, että tuo olisi riittänyt eristämiseenkin kondensaatiota vastaan, mutta eihän se riittänyt...

Siihe on ihan oma teippi olemassa
Itseliimautuva teippi Armaflex XG

Ja kaikissa liitos-osissa on tiiviste valmiina, joka on käytännössä ihan riittävän tiivis sellaisenaan.
esim:
Ilmanvaihtokanavan käyrä 45° / 100 mm

 

[kibe]

Minkätyypin kierre on tämmösessä vanhassa oras thermostaarissa? Onko tuo m28x1,5, johon voisi adapterilla saada uudemman m30x1,5 termostaatin kiinni?
Oras patteritermostaatti Termostar Plus 441010

Tyhmä kysymys ensin, mutta miksi haluaisit saada uudemman termostaatin? Muistelen, että uudempi stabila on m28. Tuo taisi olla sitä pienempi.

 

[Sanpsa]

Joo, taitaa olla m26 tms. Yksi huone voisi hyötyä, etäohjattavasta termostaatista. Ei taida maksaa vaivaa vaihtaa koko venttiilirunkoa.

 

[kibe]

Joo, taitaa olla m26 tms. Yksi huone voisi hyötyä, etäohjattavasta termostaatista. Ei taida maksaa vaivaa vaihtaa koko venttiilirunkoa.

Riippuu siitä kuinka paljon haluat tuota . Rivi tai omakotitalossa nopea homma.

 

[Ploro]

Minulla on RMT:n keittiössä vedetty vanhaan tulisijan hormiin (oletan sen siis olevan alunperin olleen jonkun hellan hormi) liesituulettimelta putki.

Olisi varmaan järkevää vetää esim. 100mm kierresaumaputki ylös asti jotta sen saa joskus tarvittaessa putsattua? Mitenkä tuo kannattaisi tehdä, tai lähinnä vaatiiko se hormin ja putken välin tiivistämisen vai pelkästään piipulla tiivistää vaikka kivivillalla ja pistää vähän kuraa päälle? Eli tunkee vähän villaa ympärille ja kuraa perään ettei linnut hae sitä pesätarpeisiin. Oletan siis ettei tarvitse putken mahdollisesta hikoilusta kauheasti välittää, kai se sinne hormiin kuivuu?

 

[KoessiKenguru]

Meillä on maalämpö+vesikiertoinen lattialämmitys. Lattialämmitys on alkanut vähitellen pitämään hirveetä lorinaa. Aina kun maalämpöpumppu alkaa pyörittää lattian lämmityspiirissä vettä, kuuluu kova lorina kun kone käynnistyy. Pitäisikö kone/piiri/jakotukki ilmata vai mistä lie kyse? Vuotoja ei ole missään ja talo lämpeää kyllä ihan normaalisti, nyt vasta viime syksynä kiinnitin huomiota tuohon lorinaan. Alkaa vaan häiritä jo nukkumistakin kun pumppu on sopivasti makkarin seinän toisella puolella ja koneen käynnistyessä tuntuu kuin olisi jossain vesipuisto Serenassa.

 

[Falconi]

Ilmaa järjestelmässä. Korkeimmista kohdin kannattaa ilmailla, siten mieluiten että katsot, että järjestelmässä on painetta ja kiertopumput ei ole hetkeen pyörinyt. Toista pari kertaa.

 

[Tonnin Seteli]

Jos varaajan lämpö on 55 ja avaat kuumavesihanan, niin varaajan lämpö madaltuu kun toisesta päästä tilalle menee kylmää vettä sinne varaajan sisään. Ellei toki ole avoin järjestelmä mallia pönttö katolla, jota aurinko lämmittää ja omavoimaisesti valuu tyhjäksi ja sitten vasta täytetään

Näin, jos on kyseessä valmis käyttövesi. Tai jos puhutaan kierukkavaraajasta, niin eihän sitä saman lämpöistä tule alunperinkään kuin se tilavuus, joka on alunperin hengannut varaajan sisällä olevassa putkessa ja virtauksen aikana aina alle varaajan lämpötilan. Sitä juuri edellä hain, että tasan 55-asteisesta varaajasta ei tule pisaraakaan tasan 55-asteista vettä suihkulle(jos joku teoriassa haluaisi) ja lämpö laskee heti tästä alkaen.

Toiseen aiheeseen; Laskin juuri karkealla termodynamiikan perusoppimäärällä, että omassa vapaa-ajan mökkerössä 35 litran käyttövesivaraajan lämmitys 50 asteella vastuksen kytkeytyessä päälle kestää niukasti alle tunnin. Varaajan vastus on siis nimellisesti 2 kW ja tyyppikilven mukaan 220 voltin laite, joten hihavakiolla oletan sen yliohjatuksi 2,1 kilowattiin jolloin 50 astetta nousua ottaisi 3500 sekuntia. Jos pönttö siis päästetään 85 asteen ylärajasta aloittaen niin haljuksi että pytyssä olisi 35 astetta, minkä jälkeen vasta lotraaminen loppuisi jonkinlaisena worst casena. Kuten sanoin, karkealla perusoppimäärällä, huomioimatta kerrostumista mitenkään ja olettaen veden lämpötila samaksi koko massassa. Tuolla pystyy siis tämän laskelmankin perusteella alle tunnin välein käymään ihan ajan kanssa kuumassa suihkussa, vaikka koko lämpökapasiteetti olisi purettu, ja vesi on riittänyt. Tätä ei toki käytetä missään saunaosastolla vaan asumuksessa on tasan yksi suihku vessassa ja muutenkin varaajasta otetaan lämmintä käyttövettä tuon pienen kylppärin lisäksi vain keittiöön tarvittaessa.

Mitäkö merkitystä tällä tiedolla tai skenaariolla on? No, melkoinen epäsuhta on nähtävissä. Isot jopa yli 200 litran varaajat 3 kilowatin vastuksella ovat sitten ikuisuuden kylmiä(tai kerrostuminen huomioiden kylmenevät käytössä hätäiseen) kun sattuu se kerta, että joku(tai useampi) alkajaisiksi ottaa oikeasti lämpimän maratonsuihkun. Ei hyvä. Vielä tämä tietysti yhdistetään usein yösähkösaiturointiin eli pytty ei ole alunperinkään ihan kuuma. Juu, tietysti kerrostuminen jne, mutta tuskin ainakaan vaaka-asentoisella pytyllä kovin lämmintä vettä keittiöön otetaan sitten kun varaaja on kerran purettu. Jos satun köyhänä niin persaukiseen ratkaisuun, että akan painostuksesta investoin taloon, jossa ei ole kovin kehittynyttä lämmitysratkaisua eli käyttövesi tehdään oletuksena sähköllä, niin mitä parempia vaihtoehtoja on? Tietenkin osaratkaisuna isompi sähköteho maltillisella tilavuudella ja/tai erilliset varaajat vesipisteille tietysti tulee mieleen. Säästösyistähän niitä mopovaraajia laitetaan, ja ymmärrettävästi niissä on pieni investointi. Kuitenkin lähtötilanne on se, että lämmintä käyttövettä lotrataan ihan perkeleesti eli mikään nyrkkisääntölaskelma ei päde.

Mutta onko käyttöveden lämmitys suoraan tarpeen mukaan kaasulla ihan kuolleena syntynyt ajatus Suomen oloissa? Onko kenelläkään käytössä? Tällainen hullu ajatus tuli mieleen ja vaikka tätä selittäessäni tajusin jo, että taitaa olla täällä sähköön verrattuna kallista ja säiliöpuolellakin ongelmaa pakkastalvien takia, niin päätinpä skenaarioida. Ainakin siitä tulisi ympäristöväen ulinan takia hirveän hyvä mieli jos lämmittäisi veden kaasulla ja talon vaikka kivihiilellä.

 

[haller]

Mutta onko käyttöveden lämmitys suoraan tarpeen mukaan kaasulla ihan kuolleena syntynyt ajatus Suomen oloissa? Onko kenelläkään käytössä? Tällainen hullu ajatus tuli mieleen ja vaikka tätä selittäessäni tajusin jo, että taitaa olla täällä sähköön verrattuna kallista ja säiliöpuolellakin ongelmaa pakkastalvien takia, niin päätinpä skenaarioida.

Meillä on suihkuvesien lämmityksessä muutama kaasutoiminen läpivirtauslämmitin ja ihan ok ne ovat pelanneet kesäkäytössä. Maailmalle kun menee niin aina silloin tällöin noita tulee vastaan. Talveksi pitäisi tosiaan keksiä joku lämmin paikka pullolle. Jos ihan energian hintaan ajattelee, niin 11 kg pullo sisältää 11*12,8 = 140,8 kWh ja maksaa 20 euroa eli hitusen kalliimpaa kuin sähkö. Tiedä sitten kuinka ison osan tuosta saa käytettyä veden lämmittämiseen..

 

[Ponsu]

Onhan noita läpivirtauslämmittimiä sähköllä. Totesin vaan, että oma suihkuni ”vaatii” eli suositellaan 18kw lämmitintä, ei oikein riittäisi oma 3x25A linja. Juuri riittäisi, mutta ruokaa ei laiteta samaan aikaan kun käydään suihkussa.

 

[Tinke-80]

Kämppäämme on tulossa kylpyhuoneeseen remontti taloyhtiön toimesta. Saisimme vaihtaa suihkun parempaan pelkällä suihkun hinnalla. Mitä merkkejä suosittelette, mitä ette? Sadesuihkusettiä olemme ajatelleet.

 

[soup]

Kämppäämme on tulossa kylpyhuoneeseen remontti taloyhtiön toimesta. Saisimme vaihtaa suihkun parempaan pelkällä suihkun hinnalla. Mitä merkkejä suosittelette, mitä ette? Sadesuihkusettiä olemme ajatelleet.

En tiedä onko laatu muuttunut, ei ainakaan nettisivuilta omaa mallia löydy. Mutta muutettiin juuri taloon jossa Granan suihkut ja ainakin nämä kaksi ovat aivan paskoja. Sekoittajat ovat kovaäänisiä ja veden lämpötila seilaa huomattavasti.

 

[Zigh]

Kämppäämme on tulossa kylpyhuoneeseen remontti taloyhtiön toimesta. Saisimme vaihtaa suihkun parempaan pelkällä suihkun hinnalla. Mitä merkkejä suosittelette, mitä ette? Sadesuihkusettiä olemme ajatelleet.

Jos haluaa sadesuihkun mikä oikeasti tuntuu sadesuihkulta, niin Hansgrohe.

 

[Hyrava]

Meillä on nyt kohta 2v ollut hansgrohe. Itse en niin sitä sadesuihkua ole käyttänyt mutta emäntä sitä tykkää käyttää, itse menen manuaalisella letku+suihkupää -toiminnolla pääsääntöisesti. Molemmat ollaan oltu tyytyväisiä, emäntä tykkää sateesta ja minä tykkään kun saa kolmella eri suihkutoiminnolla suihkupäällä suihkutettua.

Tuokin laitettiin sopivasti putkirempan yhteydessä niin saatiin kaikki putkityöt taloyhtiön puolesta ja itse maksettiin vain suihkusta. Saatiin vielä jostain tarjouksesta tuo alle puoleen hintaan kun kävi joku aivan uskomaton tuuri, oli jossain firmassa just joku muuttotyhjennysmyynti eli kaikki tuotteet muuton vuoksi vähintään 50% alennuksella.

 

[Tonnin Seteli]

Meillä on nyt kohta 2v ollut hansgrohe. Itse en niin sitä sadesuihkua ole käyttänyt mutta emäntä sitä tykkää käyttää, itse menen manuaalisella letku+suihkupää -toiminnolla pääsääntöisesti. Molemmat ollaan oltu tyytyväisiä, emäntä tykkää sateesta ja minä tykkään kun saa kolmella eri suihkutoiminnolla suihkupäällä suihkutettua.

Samanlaista tai ainakin saman tyylistä saman merkin tuotetta on tullut käytettyä vuosia, ja toimii.

Tosin sellainen pieni epäily on, että sekoittaja saattaa tässäkin olla totutusti vähän kakka. Käyttökelpoinen veden lämpötilan säätelyväli vaikuttaisi vaeltaneen aika lähelle ääriasentoa. Minä kun en mikään putkimies ole niin en tiedä mistä moinen johtuu, mutta ainakin jossain vanhemmissa Oras-suihkukamppeissa tämä käsittääkseni johtui termostaatin väsymisestä ja se piti aina muutaman vuoden välein uusia. Muistan junnuna, kun isä (tai tämän tilaama putkari, miten milloinkin) niitä vaihtoi toistuvasti, joku kerta kuulin jotain kiroilun sekaista jupinaa ja seuraavana aamuna havaitsin suihkutilassa yksiotteisen karkeimman kulimallin yksiotehanan.

 

[KoessiKenguru]

Tehtiin talolle porakaivo n. vuosi sitten ja teetettiin silloin veden laatututkimukset myös. Vedessä on sen verran rautaa, että värjää esim. kylppärin kalusteita ruskeaksi ja mangaanin arvo ylittyi sallitusta (aikuiselle ei haittaa, mutta lapsilla kuulemma voi jo aiheuttaa oppimisvaikeuksia ym.). Ajateltiin hommata rauta- ja mangaanisuodatin tuohon väliin, nyt on tarjous kysytty Jalovesi Oy:ltä. Onko täällä kokemuksia noista suodattimista?

Suodatin itsessään maksaisi n. 1300e, suodatin toimii automaattisella huuhtelulla ja itselle jäisi työksi vaihtaa suodatinkapseli n. 10 kertaa vuodessa (6e/kpl) ja 10-12 vuoden välein suodatusmassa. Investointi on kuitenkin sen verran iso, ettei viitsisi hommata laitetta jossa esim valmistajalla on riski mennä konkkaan vaikkapa 10 vuoden päästä, jolloin varaosa- ja pahimmillaan suodatusmassankin valmistus loppuu ja laitteesta tulee hyödytön.