Kysy LVI:stä

[kibe]

Hae rautakaupasta vaikka jalkaruuveja ja muutama PUTKIPIDIN PIKALUKITUS ZN 15 MM ERISTETTY - Taloosi.fi

Kyllä kaikki liitokset ja putket tulee kannakoida hyvin. Laittele vaan ne mitä ehdotit. Kuparista kun puuttuu tukiholkit ja tuo heiluu 5v, ihan hyvin voi losahtaa. Putken veto on nopeaa, kannakointi vie melkein yhtä paljon aikaa miksi niitä tuppaa "unohtuilemaan", varsinkin hankalissa paikoissa.

 

[Josef]

No kyllä tossa cu-putken alapäässä pitäis olla kannake.

 

[Coanda]

Jos ihan ohjeiden mukaan mennään, niin pitäisi olla kannakoitu sekä kuparista että pexistä. Mutta eiköhän tuo ihan hyvä ole jos nappaat kuparin kiinni seinään ja sen suojaputken jostain kiinni siellä matkan varrella.

 

[Lumimies]

Näyttäisi olevan kevytsoraharkko. Hommaa vaan oikeanlaiset tulpat että kannake pysyy.
Onkohan tuo reikä alunperin tuolle mutta huomattu että ei ole sopivaa kiinnikettä niin jätetty pois.
Kuten Coanda totesi, pitäisi cu ja pex olla molemmat kannakoitu liitoksen molemmin puolin. Eli kyseessä on mielestäni asennusvirhe. Se miten esim vakuutustarkastaja ottaa kantaa tuohon, jos jotain käy, niin en osaa sanoa.
Sinänsä sen pexin heilumisella ei ole muuta kuin äänihaittaa, siis jos molemmat päät on kannakoitu pexistä, sinne jalkoihin kiinni vaan.

Tuo on menossa pesukoneelle, miten sen pää on tehty?

 

[puik]

Olisivatpa kiinnittäneet kunnolla jo asentaessa , nyt ei mahdu sivuseinään poraamaan kun on lämminvesivaraajan pönttö vieressä. Pitänee askarrella joku erilainen kiinnike tuohon. Ylempänä taitaa näkyä "sivuseinän" kiinnitysreikä.

Pesukoneen päässä pex-kupari muunnospala on kiinni seinässä, näyttäis olevan adapterin mukana tuleva kappale. Pexiä ei ole erikseen aikaisemmin kiinnitetty.

 

[JKAVS]

Onko tämä oikea kytkentä patteriverkostolle?

 

[Ruohonjuuri]

Mites tällaisen jakotukin esisäätöventtiilin vaihto menee kun on jumiutunut, eikä pyöri:

Sulut kiinni, irti, uusi tilalle ja sulut auki ?
Vai onko muuta, pitääkö esim. täyttää reikä nesteellä (vettä vai mitä siellä kiertää?), ilmata tai jotain muuta tiedettävää?

 

[Lumimies]

Tjaa, Rothin esisäätö tehdääkin tuollein. Aika uudelta näyttää systeemi, jotenkin outoa että olis nyt jo jumissa.
Jakotukin sulut kiinni kuten myös muut piirit meno- ja paluutukista, vaihtaa osan ja nk kovaa ajoa. Ei pahemmin tarvita ilmata kun tekee noin.

 

[Azaloom]

Tuossa tuo IV-putken lähtöjuuren runkoäänikatkaisu nyt sitten on tehtynä, kaikista varoitteluista huolimatta (kuva-albumin neljäs kuva). Jos vaikutusta koneelta lähtevään surinaan on, niin se on niin pieni, ettei sillä oikein ollut tässä tapauksessa käytännön merkitystä. Huoneistokohtaisen LTO-koneen käyntihurina tai -surina ei siis käytännössä kulkeutunutkaan IV-putken runkoa pitkin, toisin kuin epäilin. Tungin tuonne putkeen katkaistusta kohdasta vielä Jevenin Sava äänenvaimentimen (patruunan) kuvassa huoneistoon menevään vasemman puolen osaan. Putket on yhdistetty Lindabin FLEX-runkokatkaisuliittimelle.

Lähdetään siitä, että surina siis lähtee 95% varmuudella tuosta LTO-koneesta, koska sen kannen avaamalla tulee täydellinen hiljaisuus ja uskoakseni ääntä tuottava mekaniikka on tuon koneen sisällä, eikä siis esim. katolla raitistuloilma- tai jäteilmaputkien yhteydessä, jotka lähtevät ontelolaatan lävitse koneesta suoraan ylöspäin. Kylppärin (minkä nurkassa laite on) ja muun asuinhuoneiston välisen kipsilevyverhoillun kevytharkkoväliseinän ylärajaan on jätetty ennen ontelolaattaa vaihtelevasti noin 5cm korkuinen ilmarako. En tiedä miksi, koska siitä on ilmayhteys ainoasta muun huoneiston noin 30cm matalaan kipsilevyalaslaskuun, missä kulkee lähinnä tuloilma-IV-kanava, joka haarautuu kolmeen huoneeseen, enkä näe mitään syytä, miksi siellä pitäisi esimerkiksi kiertää ilma. Päinvastoin kylppärin kostea ilma pääsee nyt tuohon tilaan suihkussa käynnin yhteydessä.

Minusta näyttää melko todennäköiseltä, että huoneistoon kulkeutuva LTO-koneen surina (vaimea, mutta minua häiritsevä) karkaa tuonne kipsilevyalaslaskutilaan tuosta katon raosta, joka on melkein koneen huulilla ja se toimii kuin kitaran runkona tuolle äänelle. Seuraava suunnitelma on yrittää parhaalla tavalla estää tuo ilmaääniyhteys täyttämällä tuo katonrajan ilmarako mineraalivillalla. Käytän tietenkin palamatonta villaa. Ajattelin kiilata suikaleen vaakatasoon tuon raon väliin, niin, että tulee huoneiston puolella vähän enemmän yli (joku 10cm) ja sinne laitan lisäksi kaksi seinän suuntaista villakaistaletta pystysuuntaan tuon raon yli tulevan osan alle (albumin viimeinen kuva). Meinasin, että jos teen asennusta varten isomman aukon tohon kipsilevyalaslaskuun, niin saatan samalla heittää ensimmäiselle metrin tai kahden matkalle huoneiston puolella IV-tuloilmakanavan alkupään päälle palamatonta IV-kanavan ulkoäänieristettä.

Ajatuksia, ehdotuksia, varoituksia, suosituksia?

Googlen kuva-albumi:

LTO-koneen surinan eristys huoneistosta

16 new photos added to shared album

photos.app.goo.gl

edit: Tuossa voisi olla oikea villa:

Isover Äänieriste ISOVER Acoustic, 66x565x1310mm, 11.84m²/pkt

ISOVER Acoustic on 66 mm paksuinen eristevillalevy, joka on kehitetty väliseininärakenteiden ääneneristeeksi. Tuoteleveys 610 mm on suunniteltu k600 teräsrankajakoon ja 565 mm on k600 puurankajakoon.

www.netrauta.fi

ISOVER ACOUSTIC | Saint-Gobain Finland Oy eSaint-Gobain palvelukanava

www.esaint-gobain.fi

Paloluokka A1 (vissiin paras) ja ainakin nimellisesti tarkoitettu nimenomaan äänieristevillaksi. Vielä kun löytyis vähän pienemmän pakkauksen, koska tarve näin alustavasti vain noin 4 m2.

 

[TCan]

Mikähän huippari sopii suoraan vanhan Vallox MUH20-2-1 tilalle?

piipun mitat 385x385 ja itse huippari 400x400. Onninen myy mallia Onnline-20-2-1, mutta se on ilmeisesti noin 10 cm pienempi. Sopiikohan Valloxin 20P-ECH tilalle? En löydä kunnon mittoja mistään, ainoastaan Onnisen sivuilla pakkauksen mitat 410x410 antaisi osviittaa, että puhallin saattaisi hyvinkin olla 400x400.

Edit löytyihän niitä mittoja:

meneeköhän tuo suoraan fyysisesti vanhan tilalle?

 

[Lumimies]

En nyt suoraan osaa sanoa sopiiko (pitäisi myös vertailla imamäärät) mutta tuohon Onnlineen saa tasokiinnityskehyksen millä huipparin saa sopimaan erikokoisiin piippuihin, vapaasti lainaten Onnisen dokumenttiä.

Ja tuohon Azaloomin juttuun, aivan sama mitä villaa tunget sinne, ei tarvitse olla palovillaa kun kumminkin on yhtenäinen paloalue tai muuta fiiniä eristettä koska tuo villamäärä ei pahemmin ime ääntä. Tosin epäilen että tuskin on apua tuon yläreunan tukkimisella.
Onko tuossa muka oikeasti asunnonpuolella kipsi kahitiilen päällä?
On näköjään jäte- ja raitisilmakanavat eristämättä, sekä kattopaneelien runko suoraan kiinni laatassa.

 

[Mönssi]

Mikähän huippari sopii suoraan vanhan Vallox MUH20-2-1 tilalle?

piipun mitat 385x385 ja itse huippari 400x400. Onninen myy mallia Onnline-20-2-1, mutta se on ilmeisesti noin 10 cm pienempi. Sopiikohan Valloxin 20P-ECH tilalle? En löydä kunnon mittoja mistään, ainoastaan Onnisen sivuilla pakkauksen mitat 410x410 antaisi osviittaa, että puhallin saattaisi hyvinkin olla 400x400.

Edit löytyihän niitä mittoja:

meneeköhän tuo suoraan fyysisesti vanhan tilalle?

Fyysisesti menee, mutta sähköisesti ei, koska on EC. Tarvitset saman tyyppisen AC huipparin tilalle, ja myös kiinnityskehyksen. Valloxin myyjät palvelevat mielellään oikean huipparin valinnassa.

 

[TCan]

Fyysisesti menee, mutta sähköisesti ei, koska on EC. Tarvitset saman tyyppisen AC huipparin tilalle, ja myös kiinnityskehyksen. Valloxin myyjät palvelevat mielellään oikean huipparin valinnassa.

Jep. Tuosta ECH mallista näyttää löytyvän valmiina 1-10v säätöpotikka, eli homma ratkeaa sillä. EC-malliin pitäisi tuoda erillinen 1-10v säätö.

 

[Ploro]

Onkohan kellään kokemuksia onnisen onnline pattereista? Toiveissa olisi päivittää rintamamiestalon 1 lehtisiä pattereita (ehkä alkuperäiset) uusiin. Ongelmana on putkien rajoittama etäisyys seinästä joka on paikoitellen aika pieni joten valikoima rajoittuu lähinnä C11 pattereihin. Oletan kuitenkin, että konvektorilevyt lisäävät tehoa.

Mutta siis nuo onnlinet, niissä tuo etäisyys putkilinjan keskeltä seinään C21 pattereista on vain 59mm jos käytetään jousikannakkeita. Eli siis pienempi kuin seinäkannakkeen C11. Tulevaisuutta ajatellen laittaisin tottakai C21 jotta pattereita voisi ajaa pienemmällä lämpötilassa.

Linkki

Kellään kokemuksia?

Edit, lisätty linkki

 

[Kvarkki]

Ei sulla muhveja ole lattianrajassa? Ainakin omassa purulootassa lattianrajassa on muhvit, josta näkyvät putket saa tarvittaessa vaihdettua, esim. juuri erilaista patteria varten.

 

[Josef]

Alkuperäisiä ne tuskin on, mutta kannattaa varmaan kurkata/tarkistuttaa niiden putkistojen kuntokin jos ne on useita kymmeniä vuosia vanhat.

 

[Kvarkki]

Aikalailla turha vaiva tarkastastella putkia, jos on alkuperäistä mustaa rautaa, seinämäpaksuus useampi milli ja mitä olen leikannut pois, niin ihan priimaa ollut.

 

[kibe]

Vähän kustannuksia tulee lisää, mutta tokihan noita putkia voi aika monella tavalla muokata venttiilin jälkeen tai ennen niitä. Mieluummin laittaisin kerralla sellaiset patterit kuin haluaa, vaikka sitten hieman joutuisi säätämään.

Tai sitten ihan mustilla osilla.

 

[Tonnin Seteli]

Onko tuossa muka oikeasti asunnonpuolella kipsi kahitiilen päällä?
On näköjään jäte- ja raitisilmakanavat eristämättä, sekä kattopaneelien runko suoraan kiinni laatassa.

En ole mikään raksa_äiä, mutta kyllähän tuo näyttää hyvin itäblokkilaiselta jäljeltä. Onko oikeasti normaalia, että kaikki kustaan noin juosten mikä ei näy(ja toki välillä sekin mikä näkyy)? Toihan näyttää ihan siltä kuin minä olisin vähän kalia_päissäni ranettanut jotain, millä ei ole mitään väliä kun kyllä se kattopanelointi sitten peittää.

 

[Lumimies]

Joustoliitin? Toki radiaattori siirtyy jokin 100mm
Ei mitään pahaa sanottavaa Onnlinestä, toki taidetaan tehdä jossain tsekeissä tms. En ole ikinä käyttänyt noita seinäkannakkeita, aina laitettu Monlac/jousikannakkeella (joskus lattiakannake)

Kannattaa toki myös huomioida tuo tehoero eri veden lämpötiloilla. Jos suunnittelee joskus siirtyvänsä esim. vilp-pumppuun niin radiaattorien kokojen kasvattaminen luultavasti järkevää.

 

[Tonnin Seteli]

Kannattaa toki myös huomioida tuo tehoero eri veden lämpötiloilla. Jos suunnittelee joskus siirtyvänsä esim. vilp-pumppuun niin radiaattorien kokojen kasvattaminen luultavasti järkevää.

Tämän voin vahvistaa maalaisena maallikkonakin. Tämä on tullut osittain ongelmaksi myös eräässä MLP-kohteessa. Kun systeemi ja käyttäjän lompakko mielellään haluaa ohjata vesikiertoa aika viileälle, niin työhuoneen ja kylpyhuoneen lämpötilat ovat vähän jääneet jälkeen. Kuumalla suorasähkön lämmittämällä vedellä ei ongelmaa esiintynyt, kun patteritermarit säätivät muita huoneita ja nämä pari kohdetta saivat kiertää isommalla virtauksella - suoraan hanasäädöllä ja kylmässä melkein täysillä. Yleisesti markkinoidaan ajatusta, että kyllä vesikiertoinen patterilämmitys yleensä toimii matalalämpötilasysteeminä, ja kyllähän talo lämpimänä on pysynytkin. Ei silti välttämättä yksittäisten patterien koko joka huoneessa riitä optimaaliseen toimintaan, vaikka lämpökeskuksen asetuksista saisikin hataran vanhan puutalon pääosin vaikka 24 asteeseen kunnon pakkasessa(no, tällöinhän ei toki enää operoida "matalalämpötilasysteeminä", mutta anyway).

Pattereita on nyt sitten pari kolme vaihdettava lämpöä johtavampiin, jotta mukavuus säilyy, vaikka energiatalous ja talon lämmitys kokonaisuutena onkin kunnossa.

 

[Kvarkki]

Aikalailla hullun hommaa tuollainen säädön optimointi maalämpökohteessa. Saa tehdä ihan saamaristi töitä sen eteen, että saa reipasta rahanarvoista hyötyä.

 

[Tonnin Seteli]

Aikalailla hullun hommaa tuollainen säädön optimointi maalämpökohteessa. Saa tehdä ihan saamaristi töitä sen eteen, että saa reipasta rahanarvoista hyötyä.

Minunko skenaariossani? Siinä onkin jokseenkin kaikki potentiaalinen rahallinen säästö jo saavutettu(ja järjestelmän takaisinmaksuaika joka tapauksessa pitkä, vaikka oletusarvoinen sähkön hinnan nousu sitä lyhentää). Tavoitteena on asumismukavuus ja vakaa, hyvin reagoiva järjestelmä. Murheena siis lähinnä enää se, että toimistossa tuntuu vähän kalsealta, kun makuuhuoneissa ja olohuoneessa ilmasto vaikuttaa aivan ideaalilta. Ja se märkätilaosasto ei tarkkaan ottaen pysy muuta kämppää lämpimämpänä. Joo, ehkä sitä pitäisi lisäeristää. Se on vaikeaa nähdä halvempana kuin patterin kasvattaminen - tai voisihan sinne haaroittaa toisenkin. Luulisin että siellä on peräti joskus ollut kaksi radiaattoria ja toinen hikisen pieni vaan poistettu.

Nykyisellään kylpy- ja saunaosaston keskuslämmitys on järjestelmän normaalikäynnillä alimitoitettu, joten turvallisen tuntuinen kuivatus vaatii myös lämmityskaudella suorasähköpatterin käyttöä. Harkinnassa ollut ratkaisu on lämpimän käyttöveden kierrolla toimiva rättipatteri, mutta se olisi hyödyksi käsittääkseni lähinnä lämmityskauden ulkopuolella. Käyttöveden lataus toimii joka tapauksessa huonommalla hyötysuhteella kuin varsinaisen lämmityksen lisävaraajallinen kierto, joka on yleensä melko viileä.

 

[Ploro]

Eli näiden viestien perusteella c21 patterit tilaukseen. Isompaa ei esteettisistä syistä viitsi laittaa.
Tottakai saa ties mitä kulmaa, mutta aika paljon helpommalla pääsee jos ei vesiä tarvitse laskea verkosta pois tai tilata putkimiestä paikalle.
Vanhoja putkia vaihdetaan sitä mukaan kun tulee tarve, mutta en itse ainakaan noista alkuperäisistä mustista stressaa, ne mitä on vaihdettu niin on melkoinen se seinämien vahvuus.
Ja siis MLP olisi tulevaisuudessa öljyn tilalle toiveena.

 

[Kvarkki]

Minunko skenaariossani? Siinä onkin jokseenkin kaikki potentiaalinen rahallinen säästö jo saavutettu(ja järjestelmän takaisinmaksuaika joka tapauksessa pitkä, vaikka oletusarvoinen sähkön hinnan nousu sitä lyhentää). Tavoitteena on asumismukavuus ja vakaa, hyvin reagoiva järjestelmä. Murheena siis lähinnä enää se, että toimistossa tuntuu vähän kalsealta, kun makuuhuoneissa ja olohuoneessa ilmasto vaikuttaa aivan ideaalilta. Ja se märkätilaosasto ei tarkkaan ottaen pysy muuta kämppää lämpimämpänä. Joo, ehkä sitä pitäisi lisäeristää. Se on vaikeaa nähdä halvempana kuin patterin kasvattaminen - tai voisihan sinne haaroittaa toisenkin. Luulisin että siellä on peräti joskus ollut kaksi radiaattoria ja toinen hikisen pieni vaan poistettu.

Nykyisellään kylpy- ja saunaosaston keskuslämmitys on järjestelmän normaalikäynnillä alimitoitettu, joten turvallisen tuntuinen kuivatus vaatii myös lämmityskaudella suorasähköpatterin käyttöä. Harkinnassa ollut ratkaisu on lämpimän käyttöveden kierrolla toimiva rättipatteri, mutta se olisi hyödyksi käsittääkseni lähinnä lämmityskauden ulkopuolella. Käyttöveden lataus toimii joka tapauksessa huonommalla hyötysuhteella kuin varsinaisen lämmityksen lisävaraajallinen kierto, joka on yleensä melko viileä.

Tarkoitin, ett mikset säädä systeemin kiertovesiä sopivaksi kuten ennen oli? MLP tuottaa sen verran hyvällä kertoimella lämpöä, että eihän tuosta jää käteen kuin vilustus. Säätökäppyrä kuntoon ja homma sillä selvä kerran se ennenkin toimi ok.

 

[Lumimies]

Teet tuon homman kesällä jolloin sen verkoston tyhjennys on helpompaa eikä tarvitse kiirehtiä radiaattoreija takaisin. Laita samantien c22.

 

[Mustang243]

Onko kokemusta noista jälkiasennettavista sadesuihkuista? Eli noi mitkä saa tökätä suoraan vanhaan sekoittajaan kiinni? Esim. tällainen Sadesuihkusetti Interia Zara käsisuihkulla kromi

Onko hukkaan heitettyä rahaa?

 

[masaf2]

On hukkaan heitettyä rahaa. Kaikki sadesuihkut on turhia hintaluokassa 6 € -1000 €.

 

[Ponsu]

On hukkaan heitettyä rahaa. Kaikki sadesuihkut on turhia hintaluokassa 6 € -1000 €.

Tämähän on oikein huippuunsa hiottu ja faktatietoon perustuva kommentti.

Noista kysyttävistä ei ole tietoa, mutta liekö tuon vanhan sekoittajan virtaama olla tarvittavalla tasolla sadesuihkulle?

Ehkä ostaisin itse jonkun uuden sadesuihkun suoraan. Ei välttämättä kannata sitä halvinta. Asutko taloyhtiössä? Siellä voi olla jotain rajoituksia myös. Periaatteessa as oy:n vastuulla nuo suihkut.

 

[Mustang243]

Tämähän on oikein huippuunsa hiottu ja faktatietoon perustuva kommentti.

Noista kysyttävistä ei ole tietoa, mutta liekö tuon vanhan sekoittajan virtaama olla tarvittavalla tasolla sadesuihkulle?

Ehkä ostaisin itse jonkun uuden sadesuihkun suoraan. Ei välttämättä kannata sitä halvinta. Asutko taloyhtiössä? Siellä voi olla jotain rajoituksia myös. Periaatteessa as oy:n vastuulla nuo suihkut.

Vanhan sekoittajan tarkemmasta mallista ei tietoa. Hansgrohen ne on, mutta sen tarkemmin en tiedä.

Kyseessä on siis omakotitalo tuplasuihkuin varustettuna. Kylpyhuoneremontti ei nyt ihan heti ole ajankohtainen, niin ajattelin jos noilla saisi vähän ilmettä piristettyä. Ja remontin yhteydessä sitten kunnon setit missä tulee sekoittajat mukana.

 

[freqqe]

Kertokaapas fiksummat, tässä väännetään muuttovalmiista talopaketista parhaillaan. Toimitukseen tulisi Gebwellin Aries -mlp, mutta väännön aiheena on viilennyskonvektori. Me haluaisimme ehdottomasti kattokonvektorin, mutta toimittaja nyt väittää että ne ovat niin "kusisia" ja vaikeita etteivät he suostu sellaista tekemään ja antamaan takuuta. Itse (noviisina) olen kuitenkin sitä mieltä että kun ajateltu paikka olisi harjan kohdalla jossa olisi reilusti tilaa yläpuolella ja kaiken lisäksi pikkuvessa vieressä johon onnistuisi viemäröinti myöskin erittäin helposti ja lyhyillä vedoilla, niin en ymmärrä tuota heidän väittämää. Sanokaapa siis fiksuimmat onko tuossa mitään järkeä, että ruma seinämallinen olisi jotenkin toimintavarmempi? Vai johtuuko se siitä että ilmeisesti tuohon Gebwellin pumppuun ei suoraan tarjota kattomallista konvektoria, jolloin se olisi enemmänkin joku custom-ratkaisu jota tämä toimittaja ei välttämättä osaa tehdä? Ikävä kyllä tämä toimittaja on ainoa järkevä vaihtoehto tällä hetkellä jos muuttovalmiilla haluaa mennä, niin kuin me halutaan. Ikävää tehdä jo tässä vaiheessa tällainen kompromissi, joskin tuohon varmaan kuitenkin tottuu ajan myötä...

 

[valexi]

Ikävä kyllä tämä toimittaja on ainoa järkevä vaihtoehto tällä hetkellä jos muuttovalmiilla haluaa mennä, niin kuin me halutaan. Ikävää tehdä jo tässä vaiheessa tällainen kompromissi, joskin tuohon varmaan kuitenkin tottuu ajan myötä...

Olisiko mahdollista kysellä LVI firmoista hintoja pumpun ja konvektorin asennukselle. Sitten pyytää alennusta talopaketista ko. summan verran.

 

[maug]

Mökillä on ollut muutamaan kertaan ongelmia vesijohtojen jäätymisestä johtuen. Ongelmakohta on tuvan keittiönurkan allaskaapin lämpötila. Ollaan pidetty huoneissa peruslämpö n.12 asteessa, mutta allaskaapissa missä on painevesisäiliö, niin lämpö huitelee vähän nollan yläpuolella. Ollaan pidetty hiirien takia kaapin ovet kiinni, mutta kovemmilla pakkasjaksoilla ei lämpö tahdo pysyä plussan puolella. Kaapissa on pistorasia. Mikä olisi helppo ja nopea keino lisätä kaapin lämpötilaa, niin että jäätymistä ei tapahtuisi?Jokin pienitehoinen lämmitin, lamppu yms.?

 

[Meisseli]

Mikä olisi helppo ja nopea keino lisätä kaapin lämpötilaa, niin että jäätymistä ei tapahtuisi?

Pakkasvahti, esimerkiksi linkin tuote tai jokin vastaava.

Pakkasvahti 200 W | Motonet Oy

Pakkasvahti on pienikokoinen ja edullinen lämmitin, jolla varmistat, että lämpötila pysyy plussan puolella esim. kellarissa, varastossa tai mökillä...

m.motonet.fi

 

[maug]

Pakkasvahti, esimerkiksi linkin tuote tai jokin vastaava.

Pakkasvahti 200 W | Motonet Oy

Pakkasvahti on pienikokoinen ja edullinen lämmitin, jolla varmistat, että lämpötila pysyy plussan puolella esim. kellarissa, varastossa tai mökillä...

m.motonet.fi

Kiitos!

 

[Azaloom]

Eristelen tuota kylppärin ja muun huoneiston välisen väliseinän katonrajan rakoa IV-koneen hurinoilta, niin tuli eteen ihan kunnon reikä LTO-IV-koneen ulos menevän jäteilmaputken katon läpiviennin vieressä. Siinä käy hidas kylmä ilmavirta, eli taitaa käydä huoneistoon päin. Kyse on 2010 jälkeen rakennetusta kerrostalosta (ylin kerros, huoneistokohtaiset IV-koneet).

Pitäisikö tuo tukkia ja jos, niin millä? Ruiskuttaa polyuretaanilla rako täyteen, tunkea villaa vai jotain muuta?

Kuvat:
Alkuun kuvia IV-koneen yläpuolelta kylppärin puolelta ja toiselta puolen väliseinää huoneiston puolelta avatun katon kipsilevyalaslaskun takaa. Viimeiset 8 kuvaa otettu tunkemalla kamera ko. raon/reiän suulle:

aukko IV-koneen poistoilmaputken vieressä katossa

18 new photos added to shared album

photos.app.goo.gl

Pikaiset kannanotot kiitettäviä, kun projekti odottaa päätöstä, mitä teen tuon raon kanssa.

edit: Siellä on nyt Sikaflex Boom F+ -polyuretaaniavaahtoa. Ruiskutin koloon sen verran, että 750 ml pullo keveni noin 290 g, eli laskennallisesti valmistajan ilmoittamasta purkin 45 litran riittoisuudesta 38 % = 17 litraa. Oikeaoppisesti palosuojattua tavaraa. Mietin tässä vain, että kuinkahan pitkään kannattaa antaa kuivaa, ennen kuin pistää IV-koneen takaisin päälle, ettei vedä ilmareikää vaahdon läpi, ennen kuin on riittävän kuiva? En viitsisi jättää konetta koko yöksi pois päältä.

 

[Lumimies]

Muuta helvettiin tuosta taloyhtiöstä.

 

[Fact0ry]

Muuta helvettiin tuosta taloyhtiöstä.

Keissin löydökset demonstroivat kyllä hyvin millaista kuraa ASO-asunnot ovat. Samahan se miten rakentaa, kun ketään ei kiinnosta.

 

[Azaloom]

@Fact0ry Ei pidä yleistää. Noin kymmenes oma kämppä ja heittämällä kuitenkin yleisesti ottaen hienoin ja paras. Tosin ensimmäinen omalla LTO-koneella. Ihan samanlaista paskaa rakennetaan vuokrakämpistä omistuskämppiin, ei oikeastaan mitään eroa.

 

[Falconi]

Hmm, jäteilmaa eikä raitista ilmaa ole kondenssieristetty lainkaan? Kone vielä kylppärissä, missä kosteutta normaalia enemmän. Ei ole mitään märkää näkynyt ympärillä?

 

[Lumimies]

On tuossa sekin vielä että raitisilman tehdystä osakäyrästä puuttuu teippaus/kitti, sentään jäteilma on teipattu. Onhan tuossa myös änkkäriki kannakoitu oikein, ainankin toisesta päästä.
Oikeasti mitäköhän muuta mukavaa tuosta kämpästä löytyy. No jos on ylin kerros niin ei tarvitse pelätä että yläkerran kusipaskavedet alkaa valumaan katosta.

Tiedä vaikka noi raitis/jätekanavat johtaa ääntä rakenteisiin kun kanava on suoraan betonissa kiinni, sen lisäksi että on kosteusvaara

 

[Tonnin Seteli]

kaiken lisäksi pikkuvessa vieressä johon onnistuisi viemäröinti myöskin erittäin helposti ja lyhyillä vedoilla, niin en ymmärrä tuota heidän väittämää. Sanokaapa siis fiksuimmat onko tuossa mitään järkeä, että ruma seinämallinen olisi jotenkin toimintavarmempi?

Pahoittelen etten osaa vastata vaan kyselen lisää tyhmiä. Onko neuvottelu edistynyt niin pitkälle, että tiedossa olisi viilennyskonvektorin asennettu lisähinta tapauksessanne?

 

[Tuplis]

Onko LVV teholla 1kw (1-vaihe) vs 3kW(2-vaihe) merkityksellistä vaikutustusta vastusten kestoon?

 

[freqqe]

Pahoittelen etten osaa vastata vaan kyselen lisää tyhmiä. Onko neuvottelu edistynyt niin pitkälle, että tiedossa olisi viilennyskonvektorin asennettu lisähinta tapauksessanne?

Seinäkonvektorin hinta asennettuna on +2600e. Gebwellin laite. Toisella toimittajalla olisi ollut Niben pumppu ja kattomallinen konvektori valikoimassa, sen hinta olisi ollut jotain yli 4000e lisää. Siitä taitaa puolet olla työn osuus, kun mielestäni se itse kasetti on jotain alle 2000e..

Melkeinpä pakon edessä päätettiin että tuo seinämalli saa kelvata. Tulee hieman korkeampi huonetila muutenkin, niin toivotaan että siihen ei niin kiinnitä huomiota.

 

[puik]

Mikseiköhän jäähdytystä asenneta LTO ilmanvaihdon yhteyteen? Onko tulokanavien eristys kondenssivaaran takia liian iso työ? Vai onko syynä vain että jäähdytystä halutaan kohdentaa tiettyihin tiloihin?

 

[freqqe]

Uskon että tuloilman viilennys olisi riittämätön, kun meille tulee talon eteläpuolelle paljon ikkunapinta-alaa. Tällä hetkellä reseptini lämmön torjuntan on aurinkoon ja tuuleen reagoiva moottoroitu markiisi+thermolasit+puhallinkonvektori kytkettynä maaviileään. Vaihtoehdot ovat ilmeisesti lattiakiertoinen viilennys, tuloilman viilennys ja sitten tuo konvektori. Lattiaviileän kanssa ongelma on kaiketi että kylmä ilma pysyy lattiatasolla, lisäksi tulee kondensoitumisriskit yms. mutta on muuten kai aika edullinen ratkaisu. Sitten on se tuloilman viilennys joka on sitten käsittääkseni kallista kun pitäiis eristää kanavat. Ja se tehottomuus, varsinkin noilla ikkunoilla. Kolmantena sitten puhallin joka on helvetin ruma ja voi tuoda vedon tunnetta. On myös tehottomampi kuin ilppi, mutta katsotaan kuinka käy..

Tämä toimittaja ei suostu edes tekemään tuota LTO viilennystä eikä lattiaviilennystä em. ominaisuuksien ja riskien takia.

 

[Falconi]

Mikseiköhän jäähdytystä asenneta LTO ilmanvaihdon yhteyteen? Onko tulokanavien eristys kondenssivaaran takia liian iso työ? Vai onko syynä vain että jäähdytystä halutaan kohdentaa tiettyihin tiloihin?

Kyllä niitä tehdään jonkin verran. Mutta hinta suhteessa tehoon yleensä kallistaa kupin erillisen konvektoriin. Toki oikein käytettyänä tuo LTO:n viilennys riittää hyvin, suurinosa ihmisistä laittaa viilennyksen päälle vasta siinä vaiheessa kun sisällä on se 27 astetta ja sitten kiroilee kun on paskoja vehkeitä kun ei kämppä viilenekkään nopeasti. Sama kyllä pätee konvektorin käyttäjiin. Jos sille koneelle antaa viilennysluvan vaikka jo asteen poikkeamalla niin kämppä pysyisi paremmin viileänä kun heti alusta asti alkaisi viilennys eikä sitten kun kaikki rakenteet ovat jo kuumia.

 

[poikkipuu]

Pari kylmää patteria talossa. Tapaus kuvassa nro 1 vaikuttaa kara jumiutuneen paikoilleen enkä enää kovempaa uskaltanut naputella. Pitääkö koko verkostosta laskea vedet tuon tiivistepesän vaihtoa varten, vai onnistuuko jos varautuu pyyhkeen kanssa? Miten noiden tiivistepesien yhteensopivuus toimii - sopiiko kaikki universaalisti pattereihin mutta termostaatin kanssa oltava tarkkana? Termostaattien vaihto kaikkiin talon pattereihin harkinnassa nyt samalla kertaa.



Tapauksen nro 2 viritelmässä ei taida olla termostaattia, vaan pelkkä ruuvilla kiinnitetty muovinipukka. Kuvassa näkyy ruuvin kiinnityskierteet. Voiko tuota jakoavaimella säätää, eli onko esim mahdollista että edellinen asukas olisi kääntänyt tuota kiinni? Muita hyviä ideoita miksei lämpene?

 

[kibe]

Voit koittaa painaa tuota neulaa ja ränkätä pihdeillä. Sen jälkeen löysätä hitusen messinkimutteria ennen noita kierteitä ja kääntää esisäätöä isommalle/pienemmälle pihdeillä ja kiristää mutterin sen jälkeen. Vasta sitten korjausta. Tiivistepesät eivät ole universaaleja. Lähes mikään ei joitain kierteitä lukuunottamatta ole universaalia vaan jokaisella valmistsjalla on omat osat/eri mallit eri osilla.

Jälkimmäinen on käsisäätöpyörä. Venttiili jumittuu jos sitä ei silloin tällöin pyörittele ja toki sen yleensä saa pyörimään kääntämällä karaa ees taas pihdeillä tai jakoavaimella.

Molemmissa niksissä on toki pieni riski, että osa alkaa vuotamaan.

 

[Tiutau]

Näyttää kuvan nro1 perusteella, että neula olisi ylhäällä eli silloin pitäisi kiertoa olla. Eihän paluuventtiiliä ole suljettu tai säätötulppaa kuristettu?
Patteri täynnä ilmaa?

Ja ei,et voi vaihtaa sielua tuohon venttiiliin paineet päällä. Joko putki jäihin tai vedet pois.