Kysy LVI:stä

[Tuplis]

Onko kyseessä suihku? Alajakoinen HKR suihkulle pitää "täyttää" silkkarilla muuten saattaa mennä suojaputkeen vettä rasian kautta.
Betoni sandwitch taloissa on saanut vetää ulkoseinälle uraan HRK/pex, muuten on tupannut olla kiellettyä.

Seinälle asennettavan lämminvesivaraajan menopaluut kyseessä. Pintavetokin on toki vain vajaa pari metriä. Ylivuodolle meinasin pistää 32 viemärin siihen seinään myös.

 

[puik]

Iv-asentajalta kyselin näistä, niin kuulemma erittäin marginaalinen vaikutus. Jälkimmäisellä voi toki sen verran hidastaa, että venttiilin voi avata isommalle jos suhinat tulee siitä. Jevenillä on myös kanavaan työnnettävä Sava-vaimennin/säädin, joka ainakin speksien perusteella on tehokkaampi, toki myöa kalliimpi.

Kti pitäisi olla hiljaisempi, kuin kts ja noita liikkuu jonkun verran Torissa joa haluaa halvalla kokeilla.

Olen vielä pähkäillyt näiden vaimennuspatruunoiden kanssa. Osaako kukaan sanoa miten näiden kahden vaimennukset mahtaa suhtautua toisiinsa? Air-In mukaan vaimennus 63dB (?!), kun taas Jeven Inno kaistoittain muutama dB. Ei kai noita kaistoittaisia vaimenuksia ole summattu tuossa Air-In tapauksessa? Kuvassa siis Air-in tiedot vasemmalla ja Jeven Inno oikealla.

E: Vastaus löytyi lopulta Suomi24:stä . Taitaa olla huuhaata Air-In:n mainostama paremmuus ja @Illotus mukaan parempi valinta olisi Jevenin Sava (tai ehkä Inno). Sain Air-in:n mittauspöytäkirjan ja jäi hyvin epäselväksi sen vaimennusteho. Savaa on vain vaikea saada, tuntuu löytyvän ainoastaan LVI-tukkurilta ja hinta kovempi. Jos jotakuta kiinnostaa muutama Sava 125 vaimennin voi kysyä.

 

[puik]

Olisi lisää kysyttävää LTO:lla varustetun talon ilmanvaihdon mitoittamisesta ja säädättämisestä, erityisesti onko mitatut ilmavirrat jääneet suunnitelluista ja mitä tehdä tällaisessa tilanteessa. Omalla kohdalla suunnitellut ilmavirrat ovat tulo 105 l/s ja poisto 110 l/s (nämä muuttuu, mutta pitäisi tietää mihin laitteisto pystyy). Nyt löysin alkuperäisen säätö- ja mittauspaperin missä mitatut virrat ovatkin 96l/s ja 105l/s. Onko normaalia että "vaadituista" arvoista jäädään selvästi? IV-koneen (Vallox 130 E) maksimit ovat on tulo 105 l/s ja poisto 125 l/s, mutta riippuvat tietysti kanavistosta. Ohjeen mukaan 115 l/s poistonopeus pitäisi kuitenkin olla saavutettavissa, mutta samalla suhteella tulovirta jää 96 l/s tasoon mihin alkuperäisessä mitoituksessa oli päästykin. Onkohan tässä käynyt "virhe" konetta valitessa vai ovatko mitatut arvot yleisesti eri kuin suunnitellut? Tarkoituksena olisi säädättää IV normaalilla mitoituksella, joka tässä rakennuksessa on luokkaa tulo 70 l/s (koneen nopeudella 6/8, alkuperäinen suunnitelma ylimitoitettu) ja yritän selvittää mihin ilmavirtoihin iv-kone tällöin pystyy.

Pääkanavisto tehty samalla koolla kuin koneen lähdöt (160mm) ja haarautuu ala- ja yläkertaan.

 

[Falconi]

Raakasti kyllä liian pieni kone, ei paljon tehostusvarojakaan ole. Äkkiseltää mittauspöytäkirjaa katsottuna niin miten sait tuon 70 l/s? Onko sulla liesituuletin erillisellä poistolla? Itte oon pitäny konevalintoja siten, että jossain 60% tehoilla saavutetaan suunnitellut ilmavirrat, äänen kanssa meinaa olla ongelmia muuten.

 

[puik]

Joo liesituuletin erillisellä poistolla. Asumisneliöistä/kuutioista tuloilmavirraksi tulee n. 70 l/s (0.5/h). Makuuhuoneista summaamalla 12/8.. l/s ja saunasta 6 l/s tulee jonkin verran vähemmän. Mitoittamalla tulot ja poistot kaikkiin tiloihin sopiva tulovirta alkaa olla 75 l/s luokkaa. Arvioisin vanhan säädön toteutuneesta tulovirrasta ja tuosta koneen käppyrästä, että kolmosasennossa voisi saada 78 l/s, jolloin tehostus 96 l/s +23% jää vähän suositellusta +30%. Todellisuudessa melun takia kone on enemmän 2/4 asennossa.

Alkuperäinen suunnitelma on rielusti ylimitoitettu ainakin nykyisen ohjeen mukaan ja osassa tiloja on ylisuuria tuloja/poistoja (saa nähdä miten uudelleensäädätys onnistuu). Huomattavaa on myös iso epätasapaino yläkerran +15 l/s tuloissa ja alakerran ja alakerran -20l/s poistossa. En rakennusajan '04 säädöksiä etsinyt, mutta nyt tuntuu siltä että aika hatusta vedetty suunnitelma eikä koneen riittävyyttä ole tarkastettu. Nykyohjeen mukaan olen siis uudelleenmitoittanut tulot ja poistot.

 

[Falconi]

Ennen ei ole ollut asetuksissa sitä että kerrokset tarviisi olla tasapainossa. Noitten aktiivihiili lieskareiden takia joutuu yleensä tosiaan pistää tuloa johonkin reilusti että saa tasapainoon ja toisaalta myös jos on monta yli 11 neliön huonetta niin joutuu taas poistaa.

Yksi aika perinteinen, että suunnitelmissa on ihan joku muu kone ja urakoitsija katsoo sitä kokonaisilmamäärää ja sit valkkaa halvimman koneen joka sen täyttää eikä huomioi tehotusvaraa saati sitten ääniongelmia. Toki on niitä suunnittelijoita, jotka vaan piirtää eikä suunnittele.

 

[Tuplis]

Mites onko rikollista laittaa Wc pöntölle hanakulmaa pöntön taakse näkymättömiin?

 

[kibe]

Mites onko rikollista laittaa Wc pöntölle hanakulmaa pöntön taakse näkymättömiin?

Mitä rikollista siinä olisi? Periaatteessa kaikki puristus/puserruskulmat tulisi olla paikoissa joihin pääsee käsiksi. Huoltoluukkujen takana, näkyvillä. Mutta jos nyt oletetaan, että se wc:n hanakulma alkaisi vuotamaan/vaatisi korjausta. Pöntön saa kyllä irti. Miksi sen pitäisi olla nimenomaan wc:n takana on toki eri kysymys?

 

[Lumimies]

Miten takaa näkymättömissä? Kytkeminen/huolto menee vaan hankalaksi jos on säiliön/jalan takana. 130-150mm viemärin keskeltä vasemmalle ja noin 250-300mm lattiasta on aika passeli paikka riiipuen jalasta ja ei "näy" muiden silmään kuin niiden jotka työskentelee alalla.

 

[Tuplis]

Pöntön takana kulkee molemmilla puolilla pystyviemärit juuri parhaalla hanakulma linjalla aivan kipsin takana. Keskellä olisi tilaa.

 

[jinx1980]

Ei sitä hanakulmaa nyt silti (pysty)viemäriin liitetä, kiinnike 2cm kauemmas tai sopivalla kiinnikkeelle suoraan samaan kohtaan...

 

[Tuplis]

Ei sitä hanakulmaa nyt silti (pysty)viemäriin liitetä, kiinnike 2cm kauemmas tai sopivalla kiinnikkeelle suoraan samaan kohtaan...

Tarkennetaan, että hanakulmarasia.
Ainut vapaa paikka tälle pöntön takana tai sitten metrin pintavedolla lähellä olevasta lvv:stä

Vanha Wc-liitäntäpexi tökötti ihan vain lattiasta, jonka nyt vesieristyksen takia ajattelin nostaa seinälle

 

[hrmh]

Tätä on varmaan monta kertaa jo kysytty, mutta jos ostaa omakotitalon, niin miten noiden kanssa menee putkiremontin aikataulut, putkien ikien arviointi, tutkiminen yms.

Näin "vain kerrostalossa aina asuneena"

Kysymys on varmaan huonosti ja tyhmästi aseteltu, mutta esimerkkinä: Jos ostaisi 1980 rakennetun talon, olisiko tuolla putket kohta tehtävä vai onko tämä kerrostaloasujan ajattelua? En ole ostamassa siis 1980 asuntoa nyt, mutta esimerkkinä.

 

[Tunki0]

Tätä on varmaan monta kertaa jo kysytty, mutta jos ostaa omakotitalon, niin miten noiden kanssa menee putkiremontin aikataulut, putkien ikien arviointi, tutkiminen yms.

Näin "vain kerrostalossa aina asuneena"

Kysymys on varmaan huonosti ja tyhmästi aseteltu, mutta esimerkkinä: Jos ostaisi 1980 rakennetun talon, olisiko tuolla putket kohta tehtävä vai onko tämä kerrostaloasujan ajattelua? En ole ostamassa siis 1980 asuntoa nyt, mutta esimerkkinä.

Omakotitalon putket muutenkin vähemmällä rasituksella, kuin jossain taloyhtiössä. Luulisi että ton ikäseen päivitelty jo ainakin lämminvesivaraajaa ja hanoja, jos ei niin ne varmaan ekana tulossa eteen. Ja jos putket muovia eikä ulkoista rasitusta ollut niin pitäisi vielä mennä.

 

[Tunki0]

Tätä on varmaan monta kertaa jo kysytty, mutta jos ostaa omakotitalon, niin miten noiden kanssa menee putkiremontin aikataulut, putkien ikien arviointi, tutkiminen yms.

Näin "vain kerrostalossa aina asuneena"

Kysymys on varmaan huonosti ja tyhmästi aseteltu, mutta esimerkkinä: Jos ostaisi 1980 rakennetun talon, olisiko tuolla putket kohta tehtävä vai onko tämä kerrostaloasujan ajattelua? En ole ostamassa siis 1980 asuntoa nyt, mutta esimerkkinä.

Omakotitalon putket muutenkin vähemmällä rasituksella, kuin jossain taloyhtiössä. Luulisi että ton ikäseen päivitelty jo ainakin lämminvesivaraajaa ja hanoja, jos ei niin ne varmaan ekana tulossa eteen. Ja jos putket muovia eikä ulkoista rasitusta ollut niin pitäisi vielä mennä.

 

[jinx1980]

Tarkennetaan, että hanakulmarasia.
Ainut vapaa paikka tälle pöntön takana tai sitten metrin pintavedolla lähellä olevasta lvv:stä

Vanha Wc-liitäntäpexi tökötti ihan vain lattiasta, jonka nyt vesieristyksen takia ajattelin nostaa seinälle

Miksi sitä vanhaa pexiä tai samaan paikkaan uusittua pexiä ei voisi käyttää?
Siksikö että se tulee lattiasta ja paha yksittäinen vesipisara kuitenkin pääsee läpiviennistä läpi? Ei se nyt sentään mikään uima-allas ole. Jos tuo ei kelpaa niin ottaisin pinnasta 1m päästä, ei sitä putkea lopulta kuitenkan kukaan katso ja jos oikein häiritsee niin maalaa seinälaatan värillä.

 

[j1m2]

Tätä on varmaan monta kertaa jo kysytty, mutta jos ostaa omakotitalon, niin miten noiden kanssa menee putkiremontin aikataulut, putkien ikien arviointi, tutkiminen yms.

Näin "vain kerrostalossa aina asuneena"

Kysymys on varmaan huonosti ja tyhmästi aseteltu, mutta esimerkkinä: Jos ostaisi 1980 rakennetun talon, olisiko tuolla putket kohta tehtävä vai onko tämä kerrostaloasujan ajattelua? En ole ostamassa siis 1980 asuntoa nyt, mutta esimerkkinä.

Ei tuohon pysty yksiselitteisesti vastaamaan,tuon ikäisessä talossa on voitu tehdä putkityöt aika monella tavalla,esim. isäntä itse väkertänyt tai teettänyt ammattimiehellä , lisäsi millä materiaaleilla on tehty ja kuinka huolellisesti on toteutettu.

 

[Azaloom]

Löytyykö 125mm IV-kanavalle sellaista ulkoliitintä, minkä voi asentaa jo toisissaan päittäin paikoillaan kiinni olevien putkien päälle, mitä ei voi liikuttaa asennuspaikassaan pituussuunnasa? Esim. sellaista minkä voi vetää kokonaan toisen putken päälle ja peruuttaa liitoskohdan päälle. Siis tapauksessa jossa juuri oikean pituinen kanavan pätkä tuodaan olemassa olevan kiinteän asennuksen tyhjään väliin.

 

[Falconi]

En ole sellaiseen tömännyt, itse ratkaisin ongelman käyttämällä ulko/sisäliitintä. esim: Sisäliitin sisä/ulko

Toki toisen kanavan silloin joutui jättämään lyhemmäksi että pytyi liittmään. Sit niiteillä kiinni

 

[kibe]

Ei tuohon pysty yksiselitteisesti vastaamaan,tuon ikäisessä talossa on voitu tehdä putkityöt aika monella tavalla,esim. isäntä itse väkertänyt tai teettänyt ammattimiehellä , lisäsi millä materiaaleilla on tehty ja kuinka huolellisesti on toteutettu.

Listaan voisi lisätä myös missä tehty. Pks esim Tuusulassa uusittiin 15v sitten putkisaneerattuja kerrostaloja kuparista komposiittiin. Tietyn aikakauden kuparit ei kestä sikäläistä vettä. En nyt muista oliko kalkista, piistä vai saatiinko sille täyttä varmuutta miksi näin. Osui vaan silmään asuntoja katsellessa.

 

[turaukko]

Olen vielä pähkäillyt näiden vaimennuspatruunoiden kanssa. Osaako kukaan sanoa miten näiden kahden vaimennukset mahtaa suhtautua toisiinsa? Air-In mukaan vaimennus 63dB (?!), kun taas Jeven Inno kaistoittain muutama dB. Ei kai noita kaistoittaisia vaimenuksia ole summattu tuossa Air-In tapauksessa? Kuvassa siis Air-in tiedot vasemmalla ja Jeven Inno oikealla.

E: Vastaus löytyi lopulta Suomi24:stä . Taitaa olla huuhaata Air-In:n mainostama paremmuus ja @Illotus mukaan parempi valinta olisi Jevenin Sava (tai ehkä Inno). Sain Air-in:n mittauspöytäkirjan ja jäi hyvin epäselväksi sen vaimennusteho. Savaa on vain vaikea saada, tuntuu löytyvän ainoastaan LVI-tukkurilta ja hinta kovempi. Jos jotakuta kiinnostaa muutama Sava 125 vaimennin voi kysyä.

Minulla on tuosta Innosta kokemuksia, mutta se asennettiin ennen konetta tuloilmaputkeen. Minulla siis oli ongelma, että kone on liian tehokas meidän taloon ja piti rajoittaa ilmamääriä. Tuloilmakanavat hiljeni ihan tuntuvasti, kun aiemmin ne piti hyvin häiritsevää ääntä vaikka ilmaa tulee vieläkin normaalinopeudella enemmän kuin tarvittaisiin. Nyt enemmän häiritseviä on poistokanavat.. No paikka kerrallaan, onneks vanhassa ei tekeminen lopu

 

[Lumimies]

Listaan voisi lisätä myös missä tehty. Pks esim Tuusulassa uusittiin 15v sitten putkisaneerattuja kerrostaloja kuparista komposiittiin. Tietyn aikakauden kuparit ei kestä sikäläistä vettä. En nyt muista oliko kalkista, piistä vai saatiinko sille täyttä varmuutta miksi näin. Osui vaan silmään asuntoja katsellessa.

Epäilynä on piioksidi. Jos johtuu tuosta niin aivan sama minkä aikakauden kuparia käyttää koska tuo piioksidi estää kuparissa suojaavan pinnan muodostumista.

Omakotitaloissa vaan noi putkiremontit on paljon helpompia jo senkin takia että voi itse päättää mitä tekee ja milloin toisin kuin taloyhtiöissä joissa asiasta väännetään yhtiökokouksissa.

 

[masaf2]

Löytyykö 125mm IV-kanavalle sellaista ulkoliitintä, minkä voi asentaa jo toisissaan päittäin paikoillaan kiinni olevien putkien päälle, mitä ei voi liikuttaa asennuspaikassaan pituussuunnasa? Esim. sellaista minkä voi vetää kokonaan toisen putken päälle ja peruuttaa liitoskohdan päälle. Siis tapauksessa jossa juuri oikean pituinen kanavan pätkä tuodaan olemassa olevan kiinteän asennuksen tyhjään väliin.

Jep, peltisoiroa taivuttaa liitoskohdan ympärille tai tee vaikka peltirinkulat ensin ennen putken laittoa. Ne saa tehtyä vaikka kanavasta pätkän sahaamalla ja sitten sahaa kanavan pituussuunnassa poikki ja avot, sulla on sopiva ulkoliitin (tai vaikka sisä).

 

[Zigh]

Tätä on varmaan monta kertaa jo kysytty, mutta jos ostaa omakotitalon, niin miten noiden kanssa menee putkiremontin aikataulut, putkien ikien arviointi, tutkiminen yms.

Näin "vain kerrostalossa aina asuneena"

Kysymys on varmaan huonosti ja tyhmästi aseteltu, mutta esimerkkinä: Jos ostaisi 1980 rakennetun talon, olisiko tuolla putket kohta tehtävä vai onko tämä kerrostaloasujan ajattelua? En ole ostamassa siis 1980 asuntoa nyt, mutta esimerkkinä.

Omakotitalossa ylipäänsä turha stressata putkiremontista. Se kuuluu niihin kustannuksiltaan "keskihintaisiin" remppoihin. Selvästi halvempi remppa kuin esim. katon tai lämmitysjärjestelmän uusiminen.

 

[Azaloom]

Jep, peltisoiroa taivuttaa liitoskohdan ympärille tai tee vaikka peltirinkulat ensin ennen putken laittoa. Ne saa tehtyä vaikka kanavasta pätkän sahaamalla ja sitten sahaa kanavan pituussuunnassa poikki ja avot, sulla on sopiva ulkoliitin (tai vaikka sisä).

Tämä oli hyvä vinkki.

Mutta onhan tuo hyvin erikoista, jos ulkoliittimiä ei löydy valmiina tällaiseen tarkoitukseen, kun putket ovat jo päittäin, edes yhtä ainoaa mallia. Ajattelin, että varmaan ihan kohtalaisen lopputuloksen saisi myös kiepauttamalla liitossauman päälle pari kierrosta ilmastointiteippiä ja vetämällä päälle sankakannattimen, jonka voi halutessaan lisäksi kiinnittää kattoon:

ilmastointisanka 125 - Google-haku

muoks: IV-asentaja kehotti, että älä käytä jesaria kyseiseen tarkoitukseen, kun ei kestä kuin vuoden, vaan butyylialumiiniteippiä.

 

[Meisseli]

Vanha 1930-luvulla rakennettu talo. Kellarikerrokseen rakennettu joskus pesutilat, puolet kellarista kylmää varastotilaa. Talon ikkunat uusittu joskus ja jätetty tuloilma huomiotta, tämänhän tietää mitä käy kun ikkunoista ei enää vuoda ilmaa asuinkerroksiin. Se tulee rakenteiden läpi kellarista jossa kyllä on tuuletusaukkoja seinässä.

Tätä on korjattu asentamalla useampi tuloilmaventtiili asuinkerroksiin joka toki auttoikin paljon. Mutta kellarista pyrkii silti nousemaan rakenteiden läpi tunkkaista ilmaa, koska eihän nuo rakenteet kovin tiiviitä ole.

Ajatus, mitä jos kellarin alipaineistaisi? Poistoilmapuhallin yhteen kellarin seinän tuuletusaukkoon ja toisesta lautasventtiili riittävän pienelle. Mitä sudenkuoppia tässä ratkaisussa?

 

[Kvarkki]

Kellarin ilma menee vielä huonommaksi, kun imee korvausilman kellarin rakenteiden läpi. Olen tässä rempannut sokkelia ja kellarikerrosta, siellähän roskavalun alla ja vanhassa sokkelissa on ollut kaikennäköistä hajua tuottavaa vanhaa puutavaraa yms. Nuo pois, sorat tilalle ja betonilla sokkeli tiiviiksi, niin ilmasta on pikkuhiljaa kadonnut tuoksut. Kyllä siinä ilmanvaihdossakin teillä jotain mätää on, jos hajut edelleen tulee kellarista. Harva talo meilläkin, mutta ei nuo nyt poistumassa olevat käryt koskaan keskikerrokseen tulleet.

 

[Meisseli]

Juu, onhan siinä mätää, kun kellarissa ei ole mitään varsinaista poistoa. Vain reikiä seinässä. Siksi mietin päissäni, että järjestämällä puhaltimen seinään, syntyisi kellariin poisto eikä ilma enää pyrkisi ylempään kerrokseen. Korvausilman se saisi sieltä toisesta venttiilistä ja harvojen ikkunoiden karmeista (kellarikerroksessa ei ole tiiviitä ikkunoita), ei sitä tarvitsisi rakenteiden läpi imeä.

 

[Pretor]

Juu, onhan siinä mätää, kun kellarissa ei ole mitään varsinaista poistoa. Vain reikiä seinässä. Siksi mietin päissäni, että järjestämällä puhaltimen seinään, syntyisi kellariin poisto eikä ilma enää pyrkisi ylempään kerrokseen. Korvausilman se saisi sieltä toisesta venttiilistä ja harvojen ikkunoiden karmeista (kellarikerroksessa ei ole tiiviitä ikkunoita), ei sitä tarvitsisi rakenteiden läpi imeä.

Eikö piipussa ole vapaita hormeja alas asti kellariin? Meillä kellarissa saunan kiukaan hormi, pannuhuoneessa öljykattilan hormi ja sen vieressä poistohormi, sekä pesuhuoneessa poistohormi.
Voisi siis olettaa, että piippuun oikeaan kohtaan reiän tekemällä saat kellariin poistohormin.

 

[Andymaister]

Itsellä samanlainen tilanne, suuri osa hajuista lähti helpottamaan kun hormista kellariin tulevaan poistoon laittoi poistoilmapuhaltimen ja toiseen päähän kellaria teki raikasilmaventtiilille reiän ja sieltä korvausilma. Nyt mietinnässä miten ko. kellaria - vain eteisen ja keittiön alla oleva n. 16 m2 tila - voisi jonkin verran lämpöeristää sisäpuolelta ettei kylmä tuntuisi yläkerrassa niin paljoa. Ideat tervetulleita.

 

[Meisseli]

Ei valitettavasti ole poistohormia, ainoa tietämäni kellariin menevä hormi on käytetty niiden lämpimien pesutilojen poistohormina. Öljykattilaa talossa ei ole koskaan ollut, niin ei ole ilmeisesti enempiä nähty tarpeelliseksi tehdä.

 

[Pretor]

Kiipeä sinne katolle ja laske hormit.
Meillä on 10 hormia ja taitaa olla kolme käyttämättä.

 

[Meisseli]

Ei se hormien laskeminen nyt muuta tilannetta, tiedän kyllä niiden määrän.

Rakenne on sellainen, että vaikka tietäisin tarkan paikan mihin pitäisi tehdä reikä, olisi se erittäin haastavaa toteuttaa. Ja kun paikasta ei ole hajuakaan tai oikeastaan edes siitä onko siellä asti käyttämätöntä hormia jonka voisi avata, niin enempi kiinnostaisi edelleen ne kommentit siitä poistopuhaltimen asentamisesta.

 

[Coanda]

Vanha 1930-luvulla rakennettu talo. Kellarikerrokseen rakennettu joskus pesutilat, puolet kellarista kylmää varastotilaa. Talon ikkunat uusittu joskus ja jätetty tuloilma huomiotta, tämänhän tietää mitä käy kun ikkunoista ei enää vuoda ilmaa asuinkerroksiin. Se tulee rakenteiden läpi kellarista jossa kyllä on tuuletusaukkoja seinässä.

Tätä on korjattu asentamalla useampi tuloilmaventtiili asuinkerroksiin joka toki auttoikin paljon. Mutta kellarista pyrkii silti nousemaan rakenteiden läpi tunkkaista ilmaa, koska eihän nuo rakenteet kovin tiiviitä ole.

Ajatus, mitä jos kellarin alipaineistaisi? Poistoilmapuhallin yhteen kellarin seinän tuuletusaukkoon ja toisesta lautasventtiili riittävän pienelle. Mitä sudenkuoppia tässä ratkaisussa?

Kellarin alipaineistus on tuossa toimiva ajatus. Ei pitäisi olla mitään vaaraa.

 

[ph/ag]

Ei se hormien laskeminen nyt muuta tilannetta, tiedän kyllä niiden määrän.

Rakenne on sellainen, että vaikka tietäisin tarkan paikan mihin pitäisi tehdä reikä, olisi se erittäin haastavaa toteuttaa. Ja kun paikasta ei ole hajuakaan tai oikeastaan edes siitä onko siellä asti käyttämätöntä hormia jonka voisi avata, niin enempi kiinnostaisi edelleen ne kommentit siitä poistopuhaltimen asentamisesta.

Itsellä -56 mallia oleva talo, jossa kellari mallia "betoniholvi". Ennen salaojaremppaa ei ollut kuin saunassa poisto hormiin, jonka kaverina yksi tuloreikä. Itse lisäsin 2 tuloa (100mm) ja sen lisäksi 2 kpl (100mm) kanavapuhaltimia poistoon + yksi uusi poisto hormiin kun jäi öljykattilasta ylimääräinen. Oli mukava piikata betonin läpi huonoilla vehkeillä 4 reikää... Hyvin toimii, ei tule hajut sisälle ja kellarissa raikas ilma. Lisänä kesällä ja syksyllä ilmankuivain, joka pitää kosteuden kurissa lämpiminä/kosteina keleillä.

 

[Kvarkki]

Nyt kun tuli sopivasti juuri sama pumppu kysymykseen, niin mitäs käyrää pitäisi käyttää 3-kerroksisessa pienessä talossa, jossa on pelkät on/off pattereissa? Jää vintin patteri viileäksi putkarin asetuksella, ilmattu on monta kertaa. Mikä asetus syöttää maksimit?

e: Putkarin vastaus oli vaan epämääräistä muminaa.
e2: Eiku ei tuo taida olla ihan, hieman eri numerot (teho)? Manuaalista katselin, niin ilmeisesti III-asetuksella saa kaiken irti, ainakin suurin käyrä. Voiko tuossa tulla joku nostokorkeusongelma kyseeseen?

Itse itselleni vastaten. Vintin patteri venttiilissä joku pienimuotoinen vika, vanha kun on. Ei ole kyllä niitä vanhimpia metallisia, mutta ei paljoa uudempi. Vipu liikkui, kara oli vähän 1x2. Oli siellä sit joku ilmalukkokin ilmeisesti tuon seurauksena. Nyt lämpenee

e: Sitä mä kyllä vähän ihmettelen, että miten hemmetissä tuon olen saanut ilmattua ihan normaalista. Päästin viimeisellä kerralla vielä ihan perhanasti vettäkin pois.

 

[Tiutau]

e: Sitä mä kyllä vähän ihmettelen, että miten hemmetissä tuon olen saanut ilmattua ihan normaalista. Päästin viimeisellä kerralla vielä ihan perhanasti vettäkin pois.

Paluupuolelta työntänyt vettä,kun olet ilmaruuvin avannut.

 

[teppo mörkö]

Yön aikana tullut n. desi vettä autotallin lattialle. Eilen lattia oli kuiva. Näyttää että pääkatkaisijan vieressä olevan painemittarin säätöruuvin (?) juuresta vuotaa tippa kerrallaan. Kts. nuoli. Onko mitään tehtävissä tai muuta ohjetta muuta kuin että putkimies tilaukseen?

 

[Lumimies]

Taitaa olla paineenaleenusventtiili. Ei kyllä ole tuttu malli. Jos et itse uskalla purkaa ja ihmetellä niin sitten putkiliike vaihtamaan tuo uuteen.

 

[kibe]

Näyttäis paineenalennusventtiililtä, olisko tuossa joskus ollut joku säätönamiska, mutta en oo itekkään nähnyt. Tokkopa vanhoja korjata kannattaa. Eri asia jos alle 20v.

 

[McHaley]

Hermo alkaa mennö kylppäri/WC:n lavuaariin joka vetää hitaasti. Hajulukko on täysin puhdas ja roskia sinne ei mene lähes ollenkaan joten tukoksen syynä on joko saippua tai hammastahna. Millä tämän saisi oikeasti kotikonstein vetämään? Perus Mr.Muscle ei tuota oikein tulosta.

 

[Mikkos]

Hermo alkaa mennö kylppäri/WC:n lavuaariin joka vetää hitaasti. Hajulukko on täysin puhdas ja roskia sinne ei mene lähes ollenkaan joten tukoksen syynä on joko saippua tai hammastahna. Millä tämän saisi oikeasti kotikonstein vetämään? Perus Mr.Muscle ei tuota oikein tulosta.

Osta ihan ensimmäiseksi niitä rakeita. Ne on kunnon kamaa ja polttaa kyllä kaiken orgaanisen putkista. Noi litkut on vähän niin ja näin.

 

[kibe]

Hermo alkaa mennö kylppäri/WC:n lavuaariin joka vetää hitaasti. Hajulukko on täysin puhdas ja roskia sinne ei mene lähes ollenkaan joten tukoksen syynä on joko saippua tai hammastahna. Millä tämän saisi oikeasti kotikonstein vetämään? Perus Mr.Muscle ei tuota oikein tulosta.

Kokeile nyt vaikka ensin hakea rautakaupasta tms oikeaa viemärinavausraetta. Varovasti annostelu, jos vesilukko on kromia, liika sulattaa pehmeän muovin vesilukossa. Varmista myös että pohjaventtiilissä ei ole hiuksia ja vesi tulee hyvin jos vesilukko ei ole paikallaan. Aikanaan toki viemäriin menee hiuksia ja muuta kuonaa mikä niitä tukkii.

 

[ddude]

Hermo alkaa mennö kylppäri/WC:n lavuaariin joka vetää hitaasti. Hajulukko on täysin puhdas ja roskia sinne ei mene lähes ollenkaan joten tukoksen syynä on joko saippua tai hammastahna. Millä tämän saisi oikeasti kotikonstein vetämään? Perus Mr.Muscle ei tuota oikein tulosta.

Karhupumppu!

 

[Tiutau]

Karhupumppu!

Marjopumpussa enemmän voimaa.

 

[Tiutau]

Kokeile nyt vaikka ensin hakea rautakaupasta tms oikeaa viemärinavausraetta. Varovasti annostelu, jos vesilukko on kromia, liika sulattaa pehmeän muovin vesilukossa. Varmista myös että pohjaventtiilissä ei ole hiuksia ja vesi tulee hyvin jos vesilukko ei ole paikallaan. Aikanaan toki viemäriin menee hiuksia ja muuta kuonaa mikä niitä tukkii.

Rakeita paremmin toimii joko happo tai emäs. Riippuen vähän siitä,mitä yrittää sulattaa pois. Sitä en tiedä saako rautakaupasta, mutta esim MitoStrong on kovaa kamaa aukaisemaan esim. keittiön viemärin. Taitaa olla 95% rikkihappoa.

Ja kyllä, sekä ht- että valurautaviemäri kestää tätä.

 

[kibe]

Rakeita paremmin toimii joko happo tai emäs. Riippuen vähän siitä,mitä yrittää sulattaa pois. Sitä en tiedä saako rautakaupasta, mutta esim MitoStrong on kovaa kamaa aukaisemaan esim. keittiön viemärin. Taitaa olla 95% rikkihappoa.

Ja kyllä, sekä ht- että valurautaviemäri kestää tätä.

Rakeet on tuota mainitsemaasi emästä. Yleensä 99% kaliumhydroksidi tms. Happo toimii yhtälailla mutta reilusti kalliimpaa

 

[jetblack]

Hermo alkaa mennö kylppäri/WC:n lavuaariin joka vetää hitaasti. Hajulukko on täysin puhdas ja roskia sinne ei mene lähes ollenkaan joten tukoksen syynä on joko saippua tai hammastahna. Millä tämän saisi oikeasti kotikonstein vetämään? Perus Mr.Muscle ei tuota oikein tulosta.

onko vain vesilukon kuppi tarkastettu? monesti jää moskaa ruuvin kiinni jolla pohjaventtiili on kiinni. eli lavuaarin puolelta ruuvi irti ja tarkistus ettei se ole täynnä moskaa. ja jos on märkäimuri niin sillä vetää lattiputken ja viemärin puhtaaksi sen jälkeen kun on irroittanut vesilukon.

 

[PornReindeer]

Hermo alkaa mennö kylppäri/WC:n lavuaariin joka vetää hitaasti. Hajulukko on täysin puhdas ja roskia sinne ei mene lähes ollenkaan joten tukoksen syynä on joko saippua tai hammastahna. Millä tämän saisi oikeasti kotikonstein vetämään? Perus Mr.Muscle ei tuota oikein tulosta.

Meillä samassa kohtessa syyllinen oli hiukset. Hajulukko oli ihan puhdas, mutta tarkempi tutkimus paljasta altaan sihdin pultin ympärille kiertyneen hiuksia ja niihin muuta möhnää joka lopulta alkoi haitata veden virtaamista. Esimerkkikuva mistä pultista puhun:

 

[puik]

Paineisku saa kupariputken pään liikumaan edestakaisin ehkä 1cm pex-liitoksen kohtaa. Pex jatkaa tästä alakaappien sokkelissa (~8m) ilman että on kiinnitetty mihinkään. Kupariputki on aika joustava, mutta olisiko tuo syytä kiinnittää liitospaikasta kunnolla? Entä pex suojaputkessa, pitäisikö vetää nippusiteillä kaapinjalkoihin kiinni? Tämäkin siis myös liikkuu kun pesukone ottaa vettä.

Talosta puuttuu paineenalennin. Sinänsä virtaus on onneton vesiliittymästä ja esimerkiksi auton pesu on tuskaa, mutta paine nousee luokkaa 6bar kun ei ole kulutusta. Hana auki taitaa tippua 2bar luokkaan. Joskus mittailin, että virtaama esim suihkusta on niin pieni ettei tarvitse alentaa lisää.