Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Tiedän kyllä kauko-ohjatut paristobideet, mutta tässä ei ollut mitään syytä olettaa, että sellainen olisi käytössä. Ja niistä vasta pienellä virtaamalla vesi liruttaakin.

Ja bideekahvassa ja letkussa ei todellakaan ole painetta koskaan. Täysin väärä tulkinta. Kun hana on auki, vesi tulee hanasta (-> ei painetta bideessä), kun kahvaa painetaan, ejektorin ansioista vesi alkaa tulemaan bideekahvasta. Se on juuri se ejektorin idea. Suihkukahvat ja suihkuletkut eivät todellakaan ole paineenkestäviä. Sen takia sulullista bideekahvaa ei saa liittää tavalliseen suihkuhanaan, koska joku unohtaa hanan kuitenkin päälle ja kahva tai letku pamahtaa.
Itseasiassa tuo jälkimmäinen on hyvinkin yleistä uudisrakennuksilla/julkisissa tiloissa, jos kylppäri on jostain syystä suunniteltu niin, että allas on jossain ihan muualla kuin wc ja käytössä ei ole sähköhanoja. Järkevämpi se olis tehdä esim oras 2713f hanalla ja vetää kiinteä putki lähelle wc:tä, mutta aika monen rakennuttajan nähnyt laittavan suihkusekoittajan wcn viereen, ja vaikka niihin alussa laitettaisiin kahvattomat bideet, aika nopeasti nuo vaihtuu. . Toki sähköhanoissa tulee tuota huoltotarvetta ihan toisella tavalla ja niiden huolto maksaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ja bideekahvassa ja letkussa ei todellakaan ole painetta koskaan. Täysin väärä tulkinta. Kun hana on auki, vesi tulee hanasta (-> ei painetta bideessä), kun kahvaa painetaan, ejektorin ansioista vesi alkaa tulemaan bideekahvasta. Se on juuri se ejektorin idea.
On siellä painetta ihan selvästi aina, kun hana on auki. Tunnustele vaikka letkua, kun auot hanaa hanaa vuoroin täysille ja kiinni. Letku "heilahtaa" hieman. Toki, kun suljet hanan, se paine purkautuu ja sieltähän tulee hanasta se letkuun kertynyt vesikin vapaasti pois, jos nostat bideeletkua ylemmäs ja painat bideen liipaisinta. Tuo siis tällaisesta ei sähköisellä versiolla olevasta bideehanasta, jossa se perinteinen ejektorimekanismi sisäänrakennettuna.

Suihkukahvat ja suihkuletkut eivät todellakaan ole paineenkestäviä.
On letkuissakin eroja. Osa on "venyvää" ohutta jotain kumitapaista, jossa jokin teräskuori (siis se perusletku takavuosilta) eikä varmaan pitkään kestä jatkuvaa painetta, ja sitten on kudosvahvistettuja vähän lujempia. Tuosta 3 metrisestä rautakaupan myyjä kommentoi sen olevan jatkuvaakin painetta kestävää laatua.

Sen takia sulullista bideekahvaa ei saa liittää tavalliseen suihkuhanaan, koska joku unohtaa hanan kuitenkin päälle ja kahva tai letku pamahtaa.
Ei tietenkään, kun tuossa on juuri se vaara, että hana jää auki ja paine jatkuvaa. Nornaalissa ejektroilla olevassa ei tietenkään tuota vaaraa yleensä ole, siis sen voi ainakin selkeästi havaita,, että hana jäi auki.
 
Ei vaikuta mihinkään. Isännöitsijälle laittaa ennen ja jälkeen kuvat ja pyytää luvan remppaan. Noita siirrellään yleensä keittiörempan yhteydessä.

Jos näin on niin sittenhän tuo kannattaa jo tehdä!

Avasin tuon kotelon niin paljon kuin pystyin ja siellä ei muuta ole kuin tuo putki. Putki jatkuu suoraan kiviseinän läpi oikealle jonka jälkeen yhdistyy pystysuoraan nousuun.

Selkein ratkaisu olisi lyhentää tuo putki suoraan seinän tasolle, johon tulee avoseinää. Lähinnä itseä mietityttää että jos tuota sivuttaissuuntaista putkea ole niin vaikuttaako merkitsevästi ilmanvaihtoon kämpässä + muuhun talon ilmastointiin?
 
Itseasiassa tuo jälkimmäinen on hyvinkin yleistä uudisrakennuksilla/julkisissa tiloissa, jos kylppäri on jostain syystä suunniteltu niin, että allas on jossain ihan muualla kuin wc ja käytössä ei ole sähköhanoja. Järkevämpi se olis tehdä esim oras 2713f hanalla ja vetää kiinteä putki lähelle wc:tä, mutta aika monen rakennuttajan nähnyt laittavan suihkusekoittajan wcn viereen, ja vaikka niihin alussa laitettaisiin kahvattomat bideet, aika nopeasti nuo vaihtuu. . Toki sähköhanoissa tulee tuota huoltotarvetta ihan toisella tavalla ja niiden huolto maksaa.
Yleensä julkisissa on minikokoinen allas ja hana pelkästään bideetä varten. Jos on bideekäyttöä varten suihkuhana laitettu ja suluton kahva, niin ei kovin käteväkäyttöinen ja se tunarihan sen vesivahingon maksaa, joka sellaisen tilalle menee sulullisen kahvan vaihtamaan.
 
Selkein ratkaisu olisi lyhentää tuo putki suoraan seinän tasolle, johon tulee avoseinää. Lähinnä itseä mietityttää että jos tuota sivuttaissuuntaista putkea ole niin vaikuttaako merkitsevästi ilmanvaihtoon kämpässä + muuhun talon ilmastointiin?
sillä on hyvin minimaalinen merkitys mihinkään. Enemmän merkitystä tulee jos joku ruuvaa pari kierrosta venttiiliä auki tai kiinni. Tai eo puhdista säännöllisesti venttiiliä. Mutta isännöitsijä on taho joka antaa luvat taloteknisiin muutoksiin. Kerrot vaan mitä haluat tehdä ja se riippuu sitten taloyhtiöstä haluavatko valvoa remonttia ja ettei osakas tee mitään muuta kuin sovittua.
 
Yleensä julkisissa on minikokoinen allas ja hana pelkästään bideetä varten. Jos on bideekäyttöä varten suihkuhana laitettu ja suluton kahva, niin ei kovin käteväkäyttöinen ja se tunarihan sen vesivahingon maksaa, joka sellaisen tilalle menee sulullisen kahvan vaihtamaan.
Vesivahinkoa on aika vaikea nykyään saada aikaan kylppärissä kun lattiakaivoja sirotellaan sinne sun tänne vaikka tekisi mitä. Näkisin, että suihkuletkua vastaava 15v vanha astiapesukoneen letku on se joka ne vesivahingot aiheuttaa. Eikä kukaan pakota uusimaan niitä. Helsingissä pyykinpesukoneita on myös keittiöissä eikä taloyhtiöt yleensä vaadi magneettiventtiileitä tms kosteusvahdilla.
 
No ei. Siellä on yhtä paljon painetta, kuin hanassa silloin, kun vesi tulee bideen kautta, eli ei ollenkaan.
Yritätkö sanoa, että jos ruuvaan "luurin" irti letkusta hanan ollessa auki, sieltä ei tule mitään...? :)
OK, ei se ehkä ole sama paine kuin verkostossa, kun se vesi tulee hanasta myös tulloin mutta kyllä se jotain tuonne letkuun "tarjoaa" aina hanan ollessa auki, kun se aavistuksen heilahtelee hanaa auki / kiinni käyttäessä.

Ja noihin muiden kommentteihin liittyen, niin ei kaikissa vessoissa ole lattiakaivoa, kuten ei tässäkään (eikä vesieristeitä).
 
Ja noihin muiden kommentteihin liittyen, niin ei kaikissa vessoissa ole lattiakaivoa, kuten ei tässäkään (eikä vesieristeitä).
Kukaan muu ei varmaan puhunut vessoista joissa allas on vieressä ihan noin niinkun pakosti. Isoissa kylppäreissä asia erikseen.
 
Vesivahinkoa on aika vaikea nykyään saada aikaan kylppärissä kun lattiakaivoja sirotellaan sinne sun tänne vaikka tekisi mitä. Näkisin, että suihkuletkua vastaava 15v vanha astiapesukoneen letku on se joka ne vesivahingot aiheuttaa. Eikä kukaan pakota uusimaan niitä. Helsingissä pyykinpesukoneita on myös keittiöissä eikä taloyhtiöt yleensä vaadi magneettiventtiileitä tms kosteusvahdilla.
Ei välttämättä vesivahinkoa perinteisessä merkityksessään, mutta tulvivia lattioita ja rikottuja suihkuja ja letkuja. Astiapesu- ja pyykinpesukoneiden tulovesiletkut ovat kyllä paineenkestävää letkua. Tulvasuoja vaaditaan keittiöön asennetuille koneille. Nykyään tulvasuojaus vaaditaan myös allaskaapin alle. Jos ei ole ollut, niin vakuutuksesta on turha vinkua korvauksia.
 
Ei välttämättä vesivahinkoa perinteisessä merkityksessään, mutta tulvivia lattioita ja rikottuja suihkuja ja letkuja. Astiapesu- ja pyykinpesukoneiden tulovesiletkut ovat kyllä paineenkestävää letkua. Tulvasuoja vaaditaan keittiöön asennetuille koneille. Nykyään tulvasuojaus vaaditaan myös allaskaapin alle. Jos ei ole ollut, niin vakuutuksesta on turha vinkua korvauksia.
Tulvasuoja tuo veden näkyviin. Ei estä vesivahinkoa. Yleensä se on jo tapahtunut vähintään jossain määrin kun vesi havaitaan. Keittiökaappien alus vesieristetään tätä nykyä mutta kukaan ei valvo sitä toisin kuin kph, niin se on välillä enemmänkin lääpitty näöksi.
 
Yritätkö sanoa, että jos ruuvaan "luurin" irti letkusta hanan ollessa auki, sieltä ei tule mitään...? :)
No totta hemmetissä tulee. Ihan samalla lailla, kuin bideekahvan vipua painettaessa. Avainsana: ejektori. Tutustu mikä sen toimintaperiaate on. Se on hieman vaikeastiymmärrettävä, mutta idea bideen tapauksessa on juurikin se, että bideeletkussa- ja kahvassa ei ole painetta silloin, kun vesi valuu hanasta, ja hanassa ei ole painetta silloin kun vesi valuu bideestä.
 
Tulvasuoja tuo veden näkyviin. Ei estä vesivahinkoa. Yleensä se on jo tapahtunut vähintään jossain määrin kun vesi havaitaan.
Nimenomaan estää, kun vuoto havaitaan, kun vuotovesi valuu näkyviin, ennen kuin vesivahinkoa ehtii tapahtumaan. On tapauksia, joissa pientä kuukausia jatkunutta vuotoa ei ole havaittu ennen kuin on ollut liian myöhäistä tapauksissa, joissa tulvasuojausta ei ole ollut.
 
Hyvin kestää Hansgrohen ja Oraksen suihkuletkut painetta tietyssä käytössä. Noita 1,5M letkuja jää lojumaan kun pitää vaihdella 2M tilalle (allaskaappihan syö jonkin verran pituutta pois). Suunnittelijathan ei osaa vaihtaa materiaaliluettelossa tuota LVI-numeroa vastaamaan 2M pideellä olevaa versiota. Noita letkuja tulee käytettyä sitten mitä erilaisimpiin juttuihin, esim. rykipumpun kanssa painekokeissa. Kaukolämmön 2,1MPa ei ongelmia. Mutta nämä on kylmän veden kanssa, kuumaa vettä kestää huomattavasti huonommin. Eikä nämä ole pitkäaikaista käyttöä. Tuppaavat repeemään siitä liittimen vierestä joskus.
Yleensä nuo tulovesiletkuthan on tarkoitetu vain kylmään veteen, eivät kestä kuumaa vettä.

Noita seinäsekoittajia pidee käyttöä varten on taidettu asennella joskus vuonna kivi ja kanto. Eiku olenhan minäkin laittanut tuommoisen joskus 15v sitten.

Itselle laitoin tuon Oraksen 2713f kun allas sen verta kaukana ja kromikuparilla veto lähemmäs pyttyä. Hankalampi pestä vauvan persettä, onneksi ei ole vauvan persettä pestävänä :D muuten enemmän kuin tyytyväinen.
 
Hyvin kestää Hansgrohen ja Oraksen suihkuletkut painetta tietyssä käytössä. Noita 1,5M letkuja jää lojumaan kun pitää vaihdella 2M tilalle (allaskaappihan syö jonkin verran pituutta pois). Suunnittelijathan ei osaa vaihtaa materiaaliluettelossa tuota LVI-numeroa vastaamaan 2M pideellä olevaa versiota. Noita letkuja tulee käytettyä sitten mitä erilaisimpiin juttuihin, esim. rykipumpun kanssa painekokeissa. Kaukolämmön 2,1MPa ei ongelmia. Mutta nämä on kylmän veden kanssa, kuumaa vettä kestää huomattavasti huonommin. Eikä nämä ole pitkäaikaista käyttöä.
Ilmaistaan asia sitten niin, että ei ole speksattu, suunniteltu eikä tarkoitettu paineenkestäväksi, vaikka joissain olosuhteissa ja käyttökohteessa saattaa jonkin verran painetta jonkin aikaa kestääkin. Seinähanan juoksuputkikaan ei ole paineenkestävä (sellaiseksi suunniteltu tai tarkoitettu) ja niihinkin kaiken maailman puutarhaletkuvirityksiä poresuuttimen tilalle sulullisine pistooleineen viritellään ja saattaa kestää ns. "ihan hyvin" ja sitten hana unohdetaan auki ja poks.
 
Oras ainakin ilmoittaa omille bidesuihkuilleen max. käyttöpaineeksi 500 kPa. Hanoille ilmoittavat 1 MPa. Käytännössä noita mitoitellaan max n. 2 x painehäviö mitoitusvirtaamalla. Esim. 2713F hanalle maksimissaan n. 400 kPa painetta
 
Onko kellään kokemuksia tällaisista vettä lämmittävistä hanoista Tavalax Instant sähköinen vedenlämmitin
Vähän arveluttaa ajatus siitä että hanaan on vedetty sähköt ja vikaantuminen voisi tarkoittaa sähköiskua... mutta ehkä se on epärealistinen skenaario. Muuten ajatuksena kuulostaa hyvältä, että olisi asteen tarkkuudella sen lämpöistä vettä kuin haluaa eikä tarvitse tuoda lämmintä vettä jostain muualta.
 
Onko kellään kokemuksia tällaisista vettä lämmittävistä hanoista Tavalax Instant sähköinen vedenlämmitin
Vähän arveluttaa ajatus siitä että hanaan on vedetty sähköt ja vikaantuminen voisi tarkoittaa sähköiskua... mutta ehkä se on epärealistinen skenaario. Muuten ajatuksena kuulostaa hyvältä, että olisi asteen tarkkuudella sen lämpöistä vettä kuin haluaa eikä tarvitse tuoda lämmintä vettä jostain muualta.
Eiköhän se hana ole kuitenkin eristetty niin ettei ne sisäosat ole yhteydessä ulkopuoleen ihan jo vikaantumista ajatellen.
 
Onko kellään kokemuksia tällaisista vettä lämmittävistä hanoista Tavalax Instant sähköinen vedenlämmitin
Vähän arveluttaa ajatus siitä että hanaan on vedetty sähköt ja vikaantuminen voisi tarkoittaa sähköiskua... mutta ehkä se on epärealistinen skenaario. Muuten ajatuksena kuulostaa hyvältä, että olisi asteen tarkkuudella sen lämpöistä vettä kuin haluaa eikä tarvitse tuoda lämmintä vettä jostain muualta.
Ongelma tuossa ei ole sähköturvallisuus, vaan se, että 1-vaihe-sähköllä pitäisi veden lämmetä juoksusta 100€:n laitteella ‍♂️ en jaksa alkaa fysiikan lakeja tässä kaivelemaan, mutta veden lämmittäminen juoksusta jos halutaan _lämmintä_ vettä, pitäisi olla joku n. 20kW tehoinen virtauslämmitin. Tuollaisella saa veden sen verran korkeintaan sen verran haaleaksi ettei kädet jäädy niitä pestessä. "Asteen tarkkuudella sen lämpöistä vettä kuin haluaa", voit unohtaa jo kättelyssä.
 
Eiköhän se hana ole kuitenkin eristetty niin ettei ne sisäosat ole yhteydessä ulkopuoleen ihan jo vikaantumista ajatellen.
Tietysti, mutta jos se eristys pettää jossain vaiheessa...
Ongelma tuossa ei ole sähköturvallisuus, vaan se, että 1-vaihe-sähköllä pitäisi veden lämmetä juoksusta 100€:n laitteella ‍♂ en jaksa alkaa fysiikan lakeja tässä kaivelemaan, mutta veden lämmittäminen juoksusta jos halutaan _lämmintä_ vettä, pitäisi olla joku n. 20kW tehoinen virtauslämmitin. Tuollaisella saa veden sen verran korkeintaan sen verran haaleaksi ettei kädet jäädy niitä pestessä. "Asteen tarkkuudella sen lämpöistä vettä kuin haluaa", voit unohtaa jo kättelyssä.
No se valmistaja lupaa jopa 60-asteista vettä hanasta. Kai niillä jotain vastuuta puheistaan on ja luulisi asiakkaiden valittavan ja palauttavan laitteet jos niistä ei ole mihinkään.
 
Tietysti, mutta jos se eristys pettää jossain vaiheessa...

Sitten paukkuu sulakkeet ja/tai vikavirtasuojat. Kyllä sähkön ja veden saa turvalliseksi kun ei mitään roskaa laita ja on oikein asennettu.

No se valmistaja lupaa jopa 60-asteista vettä hanasta. Kai niillä jotain vastuuta puheistaan on ja luulisi asiakkaiden valittavan ja palauttavan laitteet jos niistä ei ole mihinkään.

Millä virtaamalla? 3kW teho ei kyllä mitenkään riitä millään järkevällä virtaamalla. Joskus mietin läpivirtausslämmitintä rantasaunalle, johon tulee vain kylmä vesi. Kaavailtu teho oli vaan 20 kW+.
 
Onko kellään kokemuksia tällaisista vettä lämmittävistä hanoista Tavalax Instant sähköinen vedenlämmitin
Vähän arveluttaa ajatus siitä että hanaan on vedetty sähköt ja vikaantuminen voisi tarkoittaa sähköiskua... mutta ehkä se on epärealistinen skenaario. Muuten ajatuksena kuulostaa hyvältä, että olisi asteen tarkkuudella sen lämpöistä vettä kuin haluaa eikä tarvitse tuoda lämmintä vettä jostain muualta.
Ehkä kuitenkin kannattaa harkita vaikka tätä. Ei niinkään sähköturvallisuuden vaan yleisen toimivuuden kannalta. Pieniä veden lämmittimiä on maailma täynnä. Yksikään niistä ei pidä vettä tasaisen lämpimänä. Tuo on periaatteessa 5l lämminvesivaraaja ja riittää just tyyliin tiskaukseen tms.

 
Viimeksi muokattu:
Myöskään pelkkä CE-leima ei riitä suomessa vesikalusteille.
Jotainhan sekin kertoo jos ei meinaa löytää valmistajan tuotesivua (tai sitten olen googletuksessakin huono)
Teoreettisesti jos oikein laskin niin 0,1l/s 27c (vaikka 10c>37c) lämmitys tarvitsee reilu 11KW tehoa. Mutta fysiikka ei todellakaan ole minun vahvimpia puolia :D.
 
No totta hemmetissä tulee. Ihan samalla lailla, kuin bideekahvan vipua painettaessa. Avainsana: ejektori. Tutustu mikä sen toimintaperiaate on. Se on hieman vaikeastiymmärrettävä, mutta idea bideen tapauksessa on juurikin se, että bideeletkussa- ja kahvassa ei ole painetta silloin, kun vesi valuu hanasta, ja hanassa ei ole painetta silloin kun vesi valuu bideestä.
Siis pointti tuossa oli se, että sinne letkuunkin sitä vettä menisi aina hanan auki ollessa, jos siellä jokin vuotoreitti olisi, vaikka nyt sitten se suihkuletku rikki, eikös niin? Tosiaan tuonhan huomaan, että letku hieman heilahtelee hanan auki/kiinni laiton yhteydessä, eli sinne suihkuletkuun aina jotain "tarjoillaan", olisiko sitten se, kun letkustahan valuu aina se pieni "tiraus" vettä pois, kun suihkupää on kuitenkin hanaa ylempänä ja se letkusta poistunut "tiraus" sinne aina työnnetään uudestaan joka hanan aukaisulla?
 
Tietysti, mutta jos se eristys pettää jossain vaiheessa...

No se valmistaja lupaa jopa 60-asteista vettä hanasta. Kai niillä jotain vastuuta puheistaan on ja luulisi asiakkaiden valittavan ja palauttavan laitteet jos niistä ei ole mihinkään.
Voihan sinun talosikin palaa, jos sähkökaapissa joku eristys pettää jossain vaiheessa. Usko nyt jo, että tuon laitteen ongelma ei ole turvallisuus.

Mainokset erilaisista tuotteistahan ovat tietysti aina totta. Varsinkin ulkomaalaisten osalta. Valmistajahan lupaa sinulle vaikka kuun taivaalta, mutta fysiikan lakeja se tuskin on onnistunut määrittämään uusiksi. Kyllä sellainen laite on olemassa joka 3kW:lla lämmittää 10C veden 60-asteiseksi. Sitä kutsutaan lämminvesivaraajaksi. Mutta laita ihmeessä tuo tilaukseen ja nauti, nyt kun tuollainen fysiikan lait ohittava ihmehana on kerran keksitty ja valmistajakin lupaa sen toimivan. Ihme kun hintaa ei ole kuitenkaan tavallista hanaa enempää, vaikka tuo tekee lennossa lämpimän veden fysiikan lait ohittaen. Miksi mihinkään enää asennetaan varaajia tai lämmönvaihtimia lämpän käyttöveden tekoa varten, kun tavallisten hanojen hinnalla saa nuo itselämmittävät mallit joka paikkaan?
 
"Lämmitys 2 sekuntia, kuuma. "
"Erityisen älykkään energiansäästötekniikkamme avulla voit säästää jopa 40% sähköenergiaa (verrattuna muihin vedenlämmittimiin).
Tämä säästää paljon rahaa vuosien varrella ja suojaa luontoa!"
"HELPOSTI Asentaa
Se vie noin 5 minuuttia! Putkimiestä ei tarvita!"
"2. Ruuvaa kiinnitysmutteri pohjaan alhaalta kiinnittääksesi päämoottori. "
"Se on parasta laatua tuotetta. Takaamme laadun! "
"Tätä tuotetta on turvallista käyttää. Se on erittäin tärkeä, koska muilla vastaavilla tuotteilla ei ole sertifikaattia. Muista, että käytät vettä ja sähköä, joten se on todella tärkeää. Voimme tarjota turvallisuuden! "

Tuon on käytännössä pakko toimia niin kuin luvataan, kun kerran lämmitys tapahtuukin "päämoottorilla" eikä vastuksella ja kun on sertifikaatti, joka on erittäin tärkeä. Päivän huutikset :DD
 
Jos katsotaan asiallisempien 1-vaihe läpivirtauslämmittimien speksejä, niin esim:

"MBH 3 läpivirtauslämmitin 3,5 kW 230 V (noin 2 l / min 25 asteen lämpötilannousulla)"

Eli mitä toi tekee öö 10 C -> 35 C kun virtaama on 0.03 l/s. @Lumimies laski siis aika lähelle että 11 kW:llä about vastaava 0.1 l/s. Hyötysuhde kuitenkin vedenlämmittimellä lähes 100 %, niin millään ilveellä tuollainen noname hana ei vaan pysty parempaan.

Eli kyllä noi pilipalilaitteet voi unohtaa, laittaa tosiaan pienen lämminvesivaraajan tai tehokkaan läpivirtauslämmittimen.
 
Eli kyllä noi pilipalilaitteet voi unohtaa, laittaa tosiaan pienen lämminvesivaraajan tai tehokkaan läpivirtauslämmittimen.
Jos hinta edellä menee niin ihan halvalla ei mitään virtauslämmittimiä saa. Halvimmat tiskipöytävaraajat on alle satasen. Puolassa käytetään paljon kaasua veden lämmitykseen. Se on ainoa suht halpa tapa saada 20kW tms jos nyt jostain syystä ei halua sähkövaraajaa :).

 
Ameeriikan ihmemaassakin taitaa olla yleistä käyttää kaasukäyttöistä vedenlämmitintä.

Tuo Kärkkäisen taitaa olla kiinan ihme, manuaalikin vedetty automaagikääntäjän läpi.
 
Jos katsotaan asiallisempien 1-vaihe läpivirtauslämmittimien speksejä, niin esim:

"MBH 3 läpivirtauslämmitin 3,5 kW 230 V (noin 2 l / min 25 asteen lämpötilannousulla)"

Eli mitä toi tekee öö 10 C -> 35 C kun virtaama on 0.03 l/s. @Lumimies laski siis aika lähelle että 11 kW:llä about vastaava 0.1 l/s. Hyötysuhde kuitenkin vedenlämmittimellä lähes 100 %, niin millään ilveellä tuollainen noname hana ei vaan pysty parempaan.

Eli kyllä noi pilipalilaitteet voi unohtaa, laittaa tosiaan pienen lämminvesivaraajan tai tehokkaan läpivirtauslämmittimen.
Mitenkään tuollainen laite ei tietenkään korvaa lämminvesivaraajaa eikä tuota lämmintä vettä normaalin ihmisen haluamalla virtamalla. Myös juuri tuon kamppeen tekninen laatu on epäselvä ja epävarma.

Toisaalta en tuomitsisi pienitehoista sähköistä instant-vedenlämmitystä kokonaan. Tulee mieleen parikin mahdollista käyttötarvetta. Jos vaikkapa vesivaraaja halutaan säätää vähän alakanttiin(tai vaikkapa maalämpöpumppu ei yksinkertaisesti tuota kuumempaa ilman kohtuutonta sähkövastuskäyttöä) ja kuitenkin saada keittiöstä tarvittaessa kuumempaa vettä, 3 kW voi riittää jo ihan inhimilliseen virtaamaan. Jos vaikka riittää, että nostetaan lämpimän käyttöveden lämpö 55 -> 65. Tosin tuossa nimenomaisessa laitteessa taidettiin kertoa, että maksimipyynti on 60 astetta. Tosin tässähän taitaa tulla ihan yksi vesijohto, josta tulevaa vettä sitten lämmitetään eli ei sovi boosteriksi. Jokin muu laite vastaavalla sähköteholla voisi ajaa asiansa sekoittajan kanssa.

Voisin myös ajatella, että jos haluan johonkin ulkorakennukseen vesipisteen, jossa voisi periaatteessa riittää kylmä vesi, mutta lämmin olisi ihan kiva mm. käsien pesuun, tuo menettelisi. Vesivaraaja vie kuitenkin tilaa ja on jatkuvasti päällä, eikä vesipistettä välttämättä käytettäisi edes viikottain.
 
Voisin myös ajatella, että jos haluan johonkin ulkorakennukseen vesipisteen, jossa voisi periaatteessa riittää kylmä vesi, mutta lämmin olisi ihan kiva mm. käsien pesuun, tuo menettelisi. Vesivaraaja vie kuitenkin tilaa ja on jatkuvasti päällä, eikä vesipistettä välttämättä käytettäisi edes viikottain.
Käsien pesuun riittää joku 5 litran varaaja. Ja varaajat ovat niin hyvin eristettyjä, että niiden sähkönkulutus on hyvin pieni, jos vettä ei käytetä.
 
"Käynpä tallissa, pesenpä kädet, jaa varaaja ei ollutkaan päällä kun ei sitä koskaan tarvita, laitanpa sen päälle, odottelen tunnin sen lämpeämistä, sitten pesen kädet."
Vähän tuhlaukselta kuulostaa pitää jatkuvasti päällä jos "ehkä tällä tai seuraavalla viikolla pesen kerran käteni tallissa, ja haluan siihen lämmintä vettä". Se tekee vuositasolla jo satoja euroja.

Toki jos se on ainoa lämpimän veden lähde niin sitten toki on oltava aina päällä kuvailemasi tilanteen takia. Tosin vedenkeittimelläkin saisi minuutissa lämmitettyä tarvittavan määrän ja saisi taas viikon tai pari olla varaaja pois päältä.
 
Vähän tuhlaukselta kuulostaa pitää jatkuvasti päällä jos "ehkä tällä tai seuraavalla viikolla pesen kerran käteni tallissa, ja haluan siihen lämmintä vettä". Se tekee vuositasolla jo satoja euroja.

Toki jos se on ainoa lämpimän veden lähde niin sitten toki on oltava aina päällä kuvailemasi tilanteen takia. Tosin vedenkeittimelläkin saisi minuutissa lämmitettyä tarvittavan määrän ja saisi taas viikon tai pari olla varaaja pois päältä.
Mistä saat satojen eurojen kulutuksen pienelle varaajalle, jota käytetään noin harvoin ja vähän, vaikka se olisikin aina päällä? Et kai erehtynyt laskemaan, että 3kW varaajan jatkuva kulutus on 3kWh? Edelleenkin, varaaja on niin hyvin eristetty, että se ei käyttämättömänä juuri kuluta sähköä.
 
Mistä saat satojen eurojen kulutuksen pienelle varaajalle, jota käytetään noin harvoin ja vähän, vaikka se olisikin aina päällä? Et kai erehtynyt laskemaan, että 3kW varaajan jatkuva kulutus on 3kWh? Edelleenkin, varaaja on niin hyvin eristetty, että se ei käyttämättömänä juuri kuluta sähköä.
Aika hyvin saa olla eristetty, kun ympäri vuoden lämpötilaeroa voi tulla 50-60 astetta pahimmillaan (-30C...30C). Esitä toki parempi laskelma.

Laskeskelin näitä itse kun mökille varaajan hankin (vajaa 30l säiliö). Vaihtoehdot oli se tunnin odotus, aina päällä tai gsm-ohjaus. Ensimmäisessä vaihtoehdossa sähkönkulutus silloin kun lämmintä vettä ei tarvita on nolla. Kiinnostaa toki minkälaiseen lukemaan sinä päädyt vaihtoehdolla B.

Edit: Ja ei, en oleta että varaaja käy 24/7 maksimitehollaan. Sehän vasta "hieno" laite olisikin...
 
Viimeksi muokattu:
Mistä saat satojen eurojen kulutuksen pienelle varaajalle, jota käytetään noin harvoin ja vähän, vaikka se olisikin aina päällä? Et kai erehtynyt laskemaan, että 3kW varaajan jatkuva kulutus on 3kWh? Edelleenkin, varaaja on niin hyvin eristetty, että se ei käyttämättömänä juuri kuluta sähköä.

Muutaman päivän kun juuri oli pois kotoa, niin nyt voi hyvin katsoa paljonko (sisätiloissa oleva) 300 l varaaja tarvii sähköä tyhjäkäyntiin. Näköjään noin 40 minuuttia se on päällä ollut vuorokaudessa, kun kulutusta ei ole. Eli 2 kWh vuorokaudessa, 730 kWh vuodessa, eli ~40 e vuodessa omilla sähkönhinnoilla.
 
Ja tuosta voi vielä enimmän osan vuotta laskea hukkalämmön lämmityshyödyksi.

e: Tyo 300 l on vielä aika isokin. Kuvittelisin pienemmän olevan paremmalla ”hyötysuhteella”, koska ulkopinta-ala on pienempi.
 
Puusepän mittatilauksena tekemä kaappi seinästä seinään allas pönttöä vastapäätä ei ihan samassa linjassa. Bideletkun reitti: Hanan alta lähtönipasta, siitä letku kulkee kaapin sisällä sen takayläreunan "sidospuuhun" kannakoituna kaapin sivuseinässä samassa linjassa olevan läpiviennin kautta kaapin sivun ja seinän väliä ja sieltä etusivureunan peitelistan alareunan läpiviennistä ulos näkyville ja seinälle sen pidike luontevassa paikassa.

Mietin vähän itsekin tuon kolmemetrisen letkun tarvetta, mut tosta selityksestä ratkesin ryyppäämään.. Siis suomeksi: lavuaari ja pytty vastakkaisilla seinillä ja letku kiertää sivuseinän kautta pytyn viereen?
 
Mietin vähän itsekin tuon kolmemetrisen letkun tarvetta, mut tosta selityksestä ratkesin ryyppäämään.. Siis suomeksi: lavuaari ja pytty vastakkaisilla seinillä ja letku kiertää sivuseinän kautta pytyn viereen?
No tuo Aladdinin setuppi oli kaikin puolin niin abdurdi, ettei moisia tule kertaakaan elämässä kuitenkaan vastaan, niin turha kirjaimellisesta kuvailusta edes yrittää miettiä mitä siellä oikein on.
 
Siis suomeksi: lavuaari ja pytty vastakkaisilla seinillä ja letku kiertää sivuseinän kautta pytyn viereen?
Juuri näin. Mistä muualta letkun pitäisi kulkea tuossa tapauksessa? Kaapin ovien välistäkö lyhintä mahdollista reittiä feng shuista välittämättä?

No tuo Aladdinin setuppi oli kaikin puolin niin abdurdi, ettei moisia tule kertaakaan elämässä kuitenkaan vastaan, niin turha kirjaimellisesta kuvailusta edes yrittää miettiä mitä siellä oikein on.
Oletko ihan tosissasi, että tuo on niin poikkeuksellinen? Tällä samalla kaavalla rakennettuja on kyllä tällä kylällä useampikin. Tosiaan tuo on ollut alun perin rakennusliikkeen jäljiltä noin vaikka kalusteet on uusittu jälkikäteen. Toki ei ole ihan viime vuosina rakennettu talo, joten uudiskohteissa ei varmaan tuollaiseen(kaan) törmää ikinä. Hana ollut alun perin myös ejektrorirakenteella (on ilmeisesti vuosikymmeniä vanha keksintö?) vaikkakin uusittu myös uusien kalusteiden yhteydessä.

Eipä tuossa nyt enää ole ongelmaa, kun sopiva letku löytyi ja toimii edelleen 100% oikein. Lähinnä olin kiinnostunut letkun vaatimuksista, kun tuohan voisi vuotaa käytännössä aina hanaa auottaessa, jos reitillä jokin vika letkussa sattuisi olemaan (tai tulemaan).
 
Ei se setuppi mitenkään erikoinen ole, mua vaan huvitti toi sun selostus siitä :p
 
No sitähän minäkin. Yritin vääntää oikein perusteellisesti rautalangasta sen. Eipä ihme, kun sanotaan, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. :D
Tätä koitan aina saada ekana jos mahdollista. Paljon helpompaa ymmärtää kuvan kautta asiaa tai kysyä tarkennuksia, kuin, että kysyjä selittää asioita joilla ei ole merkitystä ja jättää kertomatta asioita joilla olisi merkitystä vastausta annettaessa. Monesti lvi hommissa tapoja tehdä homma on niin monia, että järkevintä tapaa ei pysty sanomaan ellei näe koko pakettia.
 
Onko kellään kokemuksia tällaisista vettä lämmittävistä hanoista Tavalax Instant sähköinen vedenlämmitin
Vähän arveluttaa ajatus siitä että hanaan on vedetty sähköt ja vikaantuminen voisi tarkoittaa sähköiskua... mutta ehkä se on epärealistinen skenaario. Muuten ajatuksena kuulostaa hyvältä, että olisi asteen tarkkuudella sen lämpöistä vettä kuin haluaa eikä tarvitse tuoda lämmintä vettä jostain muualta.

Kyseinen hana ei voi mitenkään toimia.

Jos otetaan yleinen keittiöhanan normivirtaama, joka on qv = 0.2 l/s ja lasketaan tällä virtaamalla tarvittu teho niin saadaan 42kW teho.

Teho laskettu kaavalla: P = qv * rhoo * c * deltaT
P eli lämpöteho = W tai kW
qv = normivirtaama 0.2 l/s = 0.0002 m^3/s
rhoo eli tiheys = veden yleisesti käytetty tiheys 1000 kg/m^3
c eli ominaislämpökapasiteetti = vedelle yleisesti käytetty ominaislämpökapasiteetti 4200 J/(kg*Kelvin) tai 4.2kJ(kg*Kelvin)
deltaT eli lämpötilaero = laskettu loppulämpötilalla eli 60 celsiusta ja oletettu alkulämpötila 10 celsiusta.

näin saadaan siis P = 0.0002m^3/s * 1000 kg/m^3 * 4.2 kJ/(kg*Kelvin) * (60C - 10C) = 42kW

Samalla laskukaavalla saadaan tulokseksi 21KW, jos käytetään pesuallashanan normivirtaamaa 0.1 l/s.
 
Jos tuossa on tuo kuvan mukainen n. 0,5 l säiliö esilämmitettynä esim. 90 astetta ja erillinen kuuma-kylmä-sekoitin, niin saattaa tuo käsien pesun verran toimia. Virtaama voi olla mitätön.
 
Tietäisikö joku, saako mistään elintarvikekäyttöön soveltuvaa tiivisteliimaa? Pitäisi lyödä nippuun yksi Makon vesipumppu, tiivistepapereita ei enää saa, en kyllä ala itse leikkamaan, niin jos tiivistemassalla. Mutta kaikki mitä löytyy, on tarkoitettu auton vesipumppuihin jne. moottoreihin, joita ei välttämättä viitsisi juomavettä pumppaavaan pumppuun laitta...

No vastaanpa vielä itse itselleni tähän, kun vähän kaivelin asiaa lisää. Loctite 518 näyttäisi olevan passeli aine juurikin valurautaisten laippojen tiivistämiseen ja on hyväksytty juomavesikäyttöön Muricassa. Vois olla siis passelia tavaraa vesipumpunkin kasaamiseen.
 
Hullunrohkeutta.. :oops: Kiilto Masa vastauksena kysymykseen.

Meinaatko, että NSF/ANSI-hyväksyntä juomavesikäyttöön ei ole riittävä, vai mitä tarkoitat? NSF hyväksynnällähän toi Kiillon kamakin on (eikä tuotetidoissa tarkennetta mikä hyväksyntä, että saako olla kosketuksissa juomaveteen, kun Loctite ainakin saa)?
 
Viimeksi muokattu:
Meinaatko, että NSF/ANSI-hyväksyntä juomavesikäyttöön ei ole riittävä, vai mitä tarkoitat?

Noh, ehkä lähinnä henkilökohtainen mielipide amerikkalaisista ja epäilys sen maan juomaveden laadusta.. ;)
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 156
Viestejä
4 485 424
Jäsenet
74 176
Uusin jäsen
Nahkapaska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom