Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Myytävä omakotitalo jossa maalämpö.
Kohteen käyttöveden lämpö vain 47 astetta.

Mistä voi johtua? Onko kyse jakotukin säädöistä vai voiko itse maalämpölaite olla sökö?

Yritän siis haarukoida onko kuntoonsaanti kustanne iso vai pieni.

Hanasta vai mistä mitattuna? Mihin tarviit lämpimämpää vettä? Lienee ihan kunnossa. Ei kai se juuri ton lämpimämpää ole jos se tehdään lämpöpumpulla, niillä saa aika huonosti 50 astetta lämpimämpää. Meillä on poistoilmalämpöpumppu ja käyttövesivaraajan ylälämpö pyörii siellä 50. Saa sitä lämpimämmäksikin asetettua mutta sitten menee hyötysuhde aikaa huonoksi ja mahdollisesti tarvitsee sähkövastuksia veden lämmitykseen. Pari kertaa kuussa kuumentaa säiliön 55 asteeseen, ns. legionella ajo.
 
Todennäköisesti lämpöpumpussa käyttöveden "säästö" asetus päällä, jolloin tekee sen kerran - pari kertaa kahteen viikkoon tulistuksen. Mulla on poistoilmalämpöpumpussa sama homma, tarpeen mukaan sit 55. Tosin eipä se varmaan kauheasti pitkässä juoksussa näy josse tekee 2:n hyötysuhteella sen 45-55 välin. Kuhan sitä nyt pitää yli 45 astetta niin legionellaa ei pääse syntymään ja tosiaan kuumennus tappaa sen heti. Eikä se oikein kotikäytössä haittaa vaikka sitä olisi vedessä kun se kuolee suolistossa. Legionella tapauksia vissiin on ollut lähinnä uimahalleissa missä on suurimäärä vesihyöryä ilmassa josta sen voi saada hengityksen kautta itseensä.
 
Kiitos vastauksista.
Luulin tosiaan että legionellan vuoksi pitäisi olla aina yli 50.
 
Todennäköisesti lämpöpumpussa käyttöveden "säästö" asetus päällä, jolloin tekee sen kerran - pari kertaa kahteen viikkoon tulistuksen. Mulla on poistoilmalämpöpumpussa sama homma, tarpeen mukaan sit 55. Tosin eipä se varmaan kauheasti pitkässä juoksussa näy josse tekee 2:n hyötysuhteella sen 45-55 välin. Kuhan sitä nyt pitää yli 45 astetta niin legionellaa ei pääse syntymään ja tosiaan kuumennus tappaa sen heti. Eikä se oikein kotikäytössä haittaa vaikka sitä olisi vedessä kun se kuolee suolistossa. Legionella tapauksia vissiin on ollut lähinnä uimahalleissa missä on suurimäärä vesihyöryä ilmassa josta sen voi saada hengityksen kautta itseensä.
Ei se uimahallia tarvitse. Ihan lämmin suihku riittää jos vedessä on legionellaa. Toki lähinnä suurimmassa vaarassa on vanhukset jos kuuma vesi ei ole kuumaa juuri koskaan. Onneksi sentään vanhoissa omakotitaloissa on yleensä öljy miksi noita ongelmia ei aiemmin ole ollut hirveästi Suomessa. Tiedä sitten lisääntyykö jos alkaa olla enemmän 40-50 asteista vettä asunnoissa.
 
Myytävä omakotitalo jossa maalämpö.
Kohteen käyttöveden lämpö vain 47 astetta.

Mistä voi johtua? Onko kyse jakotukin säädöistä vai voiko itse maalämpölaite olla sökö?

Yritän siis haarukoida onko kuntoonsaanti kustanne iso vai pieni.
Todennäköisesti lämpöpumpussa käyttöveden "säästö" asetus päällä, jolloin tekee sen kerran - pari kertaa kahteen viikkoon tulistuksen. Mulla on poistoilmalämpöpumpussa sama homma, tarpeen mukaan sit 55. Tosin eipä se varmaan kauheasti pitkässä juoksussa näy josse tekee 2:n hyötysuhteella sen 45-55 välin. Kuhan sitä nyt pitää yli 45 astetta niin legionellaa ei pääse syntymään ja tosiaan kuumennus tappaa sen heti. Eikä se oikein kotikäytössä haittaa vaikka sitä olisi vedessä kun se kuolee suolistossa. Legionella tapauksia vissiin on ollut lähinnä uimahalleissa missä on suurimäärä vesihyöryä ilmassa josta sen voi saada hengityksen kautta itseensä.
Matalahko käyttöveden lämpötila on tosiaan myyjän asetuksilla tavallista, jos lämmin käyttövesi tuotetaan lämpöpumpulla. Se ei itsessään ole hälyttävä merkki, mutta voi kyllä enteillä mahdollista pikku ongelmaa ostettavassa kohteessa riippuen ostajan preferensseistä. Itse tykkäisin kovasti saada keittiön hanasta sellaista melkein polttavan kuumaa oikeaa tiskausvettä tarvittaessa. Mieluummin siis 60 kuin 47. Voi nimittäin olla, että asetusta on laskettu ihan syystä.

Syynä matalaan asetukseen ei välttämättä ole silkka paha laihianskotlanninjuutalaisuus, vaan on havaittu sellaista, että lämpöpumppu ei edes pysty/suostu nostamaan käyttöveden lämpötilaa sinne kohtuulliselle minimitasolle ilman sähköpatruunaa. Sen takia asetusta on laskettu, mikä on ihan ok jos viikottainen puhdistusohjelma(sähkövastuksin) toimii eikä asukas kaipaa oikeaa lämmintä käyttövettä. Joitakin tämä lisäkulutus ei välttämättä haittaa, mutta periaatetasolla haittaa monia. Moni ei vaan tiedä. Varsinkin vähän vanhemmassa tai alkeellisemmassa pumpussa ilman tekniikan ymmärrystä sitä ei koskaan huomaisi, vaikka luulisi sen tajuavan kun kompressori pysähtyy jo varttia ennen kuin LKV on ladattu. Sitä nyt vaan eivät ihmiset tajua, jos eivät ole vähintään henkisiä muroinsinöörejä. Se on laatikko joka välillä hurisee. Kokonaiskulutus ei ainakaan asiaa paljasta jossain hatarassa rintamamiestalossa. Pahakin toimintahäiriö voi tarkoittaa mukavuusasetuksella luokkaa 15% lisäkulutusta vuositasolla, eikä kukaan osaa tehdä niin tarkkaa arviota purutalon energiantarpeesta. Toisaalta rahana se 15% on jo jotain, tai siis oikeammin täysi fiasko laitteiston elinkaarikulussa.

En todella ole mikään LVI-ammattilainen, mutta tämä aihe on tullut valitettavan tutuksi. Jos asiasta yhtään piittaa ja on tosissaan ostamassa, niin kannattaa kysyä ja kokeilla voisiko sitä lämpökeskusta päästä vähän tutkimaan ja koeajamaan.
 
Ei se uimahallia tarvitse. Ihan lämmin suihku riittää jos vedessä on legionellaa. Toki lähinnä suurimmassa vaarassa on vanhukset jos kuuma vesi ei ole kuumaa juuri koskaan. Onneksi sentään vanhoissa omakotitaloissa on yleensä öljy miksi noita ongelmia ei aiemmin ole ollut hirveästi Suomessa. Tiedä sitten lisääntyykö jos alkaa olla enemmän 40-50 asteista vettä asunnoissa.

Ei teoriassa tartte ei. Se että noita tapauksia taitaa olla yksi josta epäillään kotilaudessa saatuun legionellaan liian viileän lämpimän käyttöveden vuoksi. Mutta kuten sanoin sitä bakteeria ei pääse syntymään mikäli se on yli 45. Ja ei, bakteeri ei kuole siinä mutta ei pääse syntymään.


Voi nimittäin olla, että asetusta on laskettu ihan syystä.

En todella ole mikään LVI-ammattilainen, mutta tämä aihe on tullut valitettavan tutuksi. Jos asiasta yhtään piittaa ja on tosissaan ostamassa, niin kannattaa kysyä ja kokeilla voisiko sitä lämpökeskusta päästä vähän tutkimaan ja koeajamaan.

Itte noin 100 pientalo lämpöpumppua nähnyt / ollut luovuttamassa / jotenkin mukana niin jos siellä pumpussa lukee jossain säästö niin 98% käyttäjistä sen laittaa sille. Toki fiksut asentajat pistävät säästöönkin vähän isommat lämpötilat.

Edit. Toki sille voi olla joku syy, että olisi paskana. Mutta luultavasti olisi muutakin ongelmia. Tietty kesäaikaan nekään ei tule ilmi niin selvästi.

Rakennusvalvonnat vaativat väh. 55 asteista joten aina niiden lopputarkastukseen niilläkin 98% se on siinä, mutta heti sen jälkeen säästöt päälle.
 
Itte noin 100 pientalo lämpöpumppua nähnyt / ollut luovuttamassa / jotenkin mukana niin jos siellä pumpussa lukee jossain säästö niin 98% käyttäjistä sen laittaa sille. Toki fiksut asentajat pistävät säästöönkin vähän isommat lämpötilat.
Nykyajan pääsääntö on se, että asiakkaat säätävät ihan itse niiden eri valintojen lämpötiloja. Mutta joo, joku tietysti kuvittelee että "säästö" tarkoittaa säästöä ja asettaa tyhmyyttään sen saman lämpötilan säästöohjelmalle kuin muuten laittaisi normaaliohjelmalle. Mutta se on eri homma. Toki jossain voi olla vielä aataminaikainen koneikko ties millä antiikkilogiikalla, jonka on asentaja kerran säätänyt ja ainoa user interface on vikavalo ja painemittarit keruulle ja lämmönjaolle.

Tyhmäähän se olisi säästää käyttöveden lämpötilasta enää enempää, kun ollaan siinä pisteessä että lämpöpumppu toimii yhä melko hyvällä hyötysuhteella. Joka tapauksessa varaajan lämpötila on melko matala verrattuna suorasähköön ja häviö näin ollen pieni. Lisäksi kun joka tapauksessa heikollakin hyötysuhteella säästetään normaalikäytössä niistä viimeisistäkin lämmittelyistä se puolet energiassa. Toki pihiys on paha vaiva eikä sitä paranneta järkipuheella. Jopa fiksumpi asiakas, joka ymmärtää että itse pitää päästä kaikkea konfiguroimaan ja tarkkailemaan, voi olla sillä tavalla vialla päästään että yrittää säästää tyhjästä.
Edit. Toki sille voi olla joku syy, että olisi paskana. Mutta luultavasti olisi muutakin ongelmia. Tietty kesäaikaan nekään ei tule ilmi niin selvästi.
En tarkoita, että olisi välttämättä edes paskana vaan säätämättä tai tehtaalta saakka huonosti toteutettu.
Rakennusvalvonnat vaativat väh. 55 asteista joten aina niiden lopputarkastukseen niilläkin 98% se on siinä, mutta heti sen jälkeen säästöt päälle.
Kun on kysymys jostain myytävänä olevista vanhoista mörskistä joissa on lämmönlähde vaihdettu, niin siellähän ei ole mitään rakennusvalvojaa käynyt missään vaiheessa paikalla. Tai ehkä 1947 katsomassa, ettei talo ole hirveästi vinossa.
 
Viimeksi muokattu:
Kun on kysymys jostain myytävänä olevista vanhoista mörskistä joissa on lämmönlähde vaihdettu, niin siellähän ei ole mitään rakennusvalvojaa käynyt missään vaiheessa paikalla. Tai ehkä 1947 katsomassa, ettei talo ole hirveästi vinossa.

Suuressa osassa kuntia maalämpö on luvanvarainen (tai siis se reikä maassa), mutta samalla juurikin katsovat käyttöveden lämpötilat ja varoventtiilit ja niiden juoksuputket. Nykyään parin viime vuoden aikana rakennusvalvonnat on kyllä luopuneet OKT-saneerauskohteissa käynnit kun alkoi menemään tukkoon ne valvonnat. Isommat kiinteistöt käyvät läpi mutta siellä käyttövesi on kokoajan yli 55 muutenkin kun on kierto.
 
Eikös rakennusvalvontaa kiinnosta vain lämpökaivo? Näin olen ainakin kuullut. Itselle vaihdettiin hiljan IVLP ei tähän tarvita lupia.

Käyttövesi tällaisella tosiaan hailakkaa ja lisälämpöä alkaa varmaan tarvitsemaan 55C jälkeen. Olen tosin säätänyt lämmön alemmas, jotta pumppu toimisi paremmalla hyötysuhteella ja pidemmillä käynneillä. Lämpöpumppufoorumilla suositaan esilämmitystä ja loppulämmöt tulistusvaraajalla. En sitten tiedä onko 50C hanavedestä haittaa.
 
Sehän tuossa myös on että se kuumavesi loppuu nopeammin. Tämähän tietysti riippuu ihan siitä kuinka pitkään lotrataan suihkussa. Eräskin kaveri tykkää ottaa semmoisia 30+min krapulasuihkuja...
 
Eikös rakennusvalvontaa kiinnosta vain lämpökaivo? Näin olen ainakin kuullut. Itselle vaihdettiin hiljan IVLP ei tähän tarvita lupia.

Käyttövesi tällaisella tosiaan hailakkaa ja lisälämpöä alkaa varmaan tarvitsemaan 55C jälkeen. Olen tosin säätänyt lämmön alemmas, jotta pumppu toimisi paremmalla hyötysuhteella ja pidemmillä käynneillä. Lämpöpumppufoorumilla suositaan esilämmitystä ja loppulämmöt tulistusvaraajalla. En sitten tiedä onko 50C hanavedestä haittaa.

No ainakin ne kohteet joissa itte olen mukana ollut niin aina jos valvonta on paikalle tullut tekemään tarkastusta niin ovat tsekanneet myös järjestelmän edellä mainitut kohteet. Toki eivät ole ikinä hylänneet tarkastusta, mutta on esim varoventtiilien juoksuputkien puuttesta vaatineet valokuvat ja vasta sitten on luvansaaja saanut paperit kotiin ja luvan päätökseen.

Muutamia ihan okt kokoluokan kohteita on toteutettu siten, että jätetty vanha puskurisäiliö jossa on olemassa olevaa kierukkaa on hyödynnetty käyttöveden esilämmitykseen. Sillä saa vähän taas hyötysuhdetta paremmaksi ja pidempää riittoa käyttöveteen. Mutta aika harvoin on tullut vastaan että olisi laitettu ihan sähköinen tulistus varaaja pientaloissa, omalle kohdalle sattunut kolme tuollaista kohdetta.

Ne lämmönlähteet jotka eivät ole normaalisti luvanvaraisia niin ei tosiaan tarvitse lupia, mutta se ei tietysti poista sitä, että ne saisi säätää asetusten vastaiseksi. Toki sitä ei kukaan pysty valvomaan.

Joihinkin VILP asennuksiin on tarvinnut luvan taas julkisivu syistä (esim museoviranomaisen suojelema kohde tai muu kulttuurillisesti merkittävä). Silloinkin se lupa on tullut julkisivuun, mutta usein siellä vierailee myös LVI-tarkastaja katsomassa hommat.

Veden riittävyyteen vaikuttaa jonkun verran toi lämpötila, mutta täytyy muistaa että yleensä lämpöpumppu ei käyttäydy samalla tavalla kuin esim. sähkövaraaja. Sähkövaraajat on todella usein yökäytöllä jolloin ne lataa jollain 3 kW vastuksilla sen kuumaksi yön aikana. Kun taas lämpöpumppu alkaa heti tekemään lisää lämmintä vettä kun asetuksen raja on saavutettu esim. 45 astetta. Tietty ei siinäkään teho riitä pitämään se lämpöisenä jos suihku juoksee kokoajan.
 
Meillä tuntuu riittävän sisäyksikön 180l käyttövesivaraaja vaikka saunotaan ja mukulat täyttää ammetta. Lämpötila tietysti laskee ja kone tekee lisää lämmintä, mutta ihan riittävän lämpöistä tulee vielä hanasta (40C?). Lisäksi olisi luksustilaakin jolla varaajan lämpöjä saisi tilapäisesti nostettua, mutta sitä ei ole tarvinnut. Ennen oli 300l yösähkövaraaja, jossa varmasti myös lämmöt kyykkäsi saunoessa. Mitään 30min suihkua per henki ei kuitenkaan vedellä.

Ihan mielenkiintoista miten tarkastajat suhtautuu tuollaiseen matalampaan käyttöveden lämpöön. Ovatko tyytyväisiä jos tilapäisesti lämmittää kuumemmaksi tarkastusta varten?
 
Noinhan ne suurin osa tekee, kun tarkastuspäivä tiedossa niin laitetaan "luksus" -asento / muutetaan lämpötilat. Sitten ku tarkastaja kävelee ovesta niin taas säästöt päälle.
 
Onkos täällä väellä ajatuksia siitä, että kumpi olisi järkevämpi lämmitysmuoto -76 rakennettuun, ~130 neliön omakotitaloon: kaukolämpö vai vesi-ilmalämpöpumppu? Tällä hetkellä tyytyväinen öljylämmittelijä, eli vesikierrolla meneepi. Löytyy myös leivinuuni. Nyt kuitenkin valtionavusteisena lähtenyt miettimään, että pitäisikö systeemiä kuitenkin lähteä vaihtamaan. (kesästä alkaen öljylämmityksestä luopuessa 4000e korvaus, jos siirtyy kauko, VILP tai maalämpöön). Parhaillaan kyselevät kiinnostusta alueella kaukolämmön suhteen ja naapuri laittoi VILP:n, eli alueen taloilla on vetoa molempiin suuntiin.

Kaukolämmössä mainostetaan kovasti varmuutta ja vähäisempää huoltoa, mutta jotenkin ajatus pelottaa siitä, ettei minulla olisi menoihin enään sen jälkeen mitään kontrollia, vaan periaatteessa voivat hintoja nostaa taivaisiin milloin haluavat. Ja hallituksen linjaukset turpeenkäytön kieltämisestä jne. luo paineita hintanousulle, jonka sähköyhtiökin on myöntänyt ääneen.

VILP:ssä taas puhutaan siitä, että lyhytikäisempi ratkaisu... mutta tuon kanssa voisi myös joskus tulevaisuudessa lyödä rinnalle aurinkopaneeleita laskemaan käyttökustannuksia jne. Nyt vähän ajatukset solmussa näiden vaihtoehtojen suhteen, eli kysympä täältä vielä lisää ajatuksia sotkemaan tätä kuviota :) Mielipiteitä varmasti löytyy molempiin suuntiin.
 
Onkos täällä väellä ajatuksia siitä, että kumpi olisi järkevämpi lämmitysmuoto -76 rakennettuun, ~130 neliön omakotitaloon: kaukolämpö vai vesi-ilmalämpöpumppu? Tällä hetkellä tyytyväinen öljylämmittelijä, eli vesikierrolla meneepi. Löytyy myös leivinuuni. Nyt kuitenkin valtionavusteisena lähtenyt miettimään, että pitäisikö systeemiä kuitenkin lähteä vaihtamaan. (kesästä alkaen öljylämmityksestä luopuessa 4000e korvaus, jos siirtyy kauko, VILP tai maalämpöön). Parhaillaan kyselevät kiinnostusta alueella kaukolämmön suhteen ja naapuri laittoi VILP:n, eli alueen taloilla on vetoa molempiin suuntiin.

Kaukolämmössä mainostetaan kovasti varmuutta ja vähäisempää huoltoa, mutta jotenkin ajatus pelottaa siitä, ettei minulla olisi menoihin enään sen jälkeen mitään kontrollia, vaan periaatteessa voivat hintoja nostaa taivaisiin milloin haluavat. Ja hallituksen linjaukset turpeenkäytön kieltämisestä jne. luo paineita hintanousulle, jonka sähköyhtiökin on myöntänyt ääneen.

VILP:ssä taas puhutaan siitä, että lyhytikäisempi ratkaisu... mutta tuon kanssa voisi myös joskus tulevaisuudessa lyödä rinnalle aurinkopaneeleita laskemaan käyttökustannuksia jne. Nyt vähän ajatukset solmussa näiden vaihtoehtojen suhteen, eli kysympä täältä vielä lisää ajatuksia sotkemaan tätä kuviota :) Mielipiteitä varmasti löytyy molempiin suuntiin.
En ainakaan kaukolämpöä laittaisi jollet satu asumaan jossain missä kaukolämpö on poikkeuksellisen halpaa (toki tässäkin riski, että onko se halpaa enää esim. viiden vuoden päästä). Ainakin täällä Espoossa kaukolämpö ei ole kuin ~ 10-20% suoraa sähköä edullisempaa.
 
Kaukolämpö on kallistunut todella reilusti 2000-luvulla. Lahdessa mennään tällä hetkellä noin 80% kalliimmalla mitä vielä reilu 15v sitten. Ero on käytännössä mitätön, varsinkin kun useilla sähkölämmittäjillä on jo ilmalämpöpumppu ja varaava takka.
 
Samansuuntaisia ajatuksia oli kyllä... Onko VILP suhteen jotain huomioitavia seikkoja? Mietin että 4000e valtion tuen päälle varmaan vielä voi työosuuksista sen kotitalousvähennyksen poimia pois, eli sinällään ihan kohtalaiset vähennykset saattaisi olla luvassa. Selvyyttä mokoman vehkeen hinnasta ei vain tällä hetkellä paljoa ole... Voiko esim. aurinkopaneelin tulevaisuudessa kytkeä "mihin vain" vai tarviiko tietynlaisen VILP:n?
 
Samansuuntaisia ajatuksia oli kyllä... Onko VILP suhteen jotain huomioitavia seikkoja? Mietin että 4000e valtion tuen päälle varmaan vielä voi työosuuksista sen kotitalousvähennyksen poimia pois, eli sinällään ihan kohtalaiset vähennykset saattaisi olla luvassa. Selvyyttä mokoman vehkeen hinnasta ei vain tällä hetkellä paljoa ole... Voiko esim. aurinkopaneelin tulevaisuudessa kytkeä "mihin vain" vai tarviiko tietynlaisen VILP:n?
En usko että saat. Ainakin aran energiatuen päälle et saa kotitalousvähennystä ja noin yleensäkin samaan toimenpiteeseen ei saa kahta eri valtion tukea.
 
Hmm, sittenhän tuossa ei paljoa ole hyötyä verrattuna siihen, että kaksi ihmistä hakee kotitalousvähennyksiä kumpainenkin. (Paitsi jos laitekustannus on selvästi työkustannusta korkeampi) Mutta etu se on pienikin etu, jos näin tosiaan on.

Joo niinhän tuolla jossain lehtiartikkelissa ainakin oli mainittu, ettei voi hakea kotitalousvähennystä. Eli hyöty on marginaalinen vs kahden hengen kotitalousvähennykset verrattuna samasta aiheesta, riippuen työkustannuksista (ja vuoden muista kotitalousvähennystarpeista)
 
Viimeksi muokattu:
Hmm, sittenhän tuossa ei paljoa ole hyötyä verrattuna siihen, että kaksi ihmistä hakee kotitalousvähennyksiä kumpainenkin. (Paitsi jos laitekustannus on selvästi työkustannusta korkeampi) Mutta etu se on pienikin etu, jos näin tosiaan on.

Joo niinhän tuolla jossain lehtiartikkelissa ainakin oli mainittu, ettei voi hakea kotitalousvähennystä. Eli hyöty on marginaalinen vs kahden hengen kotitalousvähennykset verrattuna samasta aiheesta, riippuen työkustannuksista (ja vuoden muista kotitalousvähennystarpeista)
Näin hattuvakiona heittäisin että kun sinulla jo on se vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä niin vilpin asennuskuluilla et saa kahden hengen kotitalusvähennyksiä käytettyä, en usko että mene edes toisen kokonaisuudessaan.
 
Sittempä oikeastaan onkin enää kysymyksiä siihen liittyen, että onko VILP:ien välillä paljon eroa ja varsinkin jos ajattelee tulevaisuudessa aurinkopaneelien asentamista rinnalle laskemaan kuluja tms?
 
Sittempä oikeastaan onkin enää kysymyksiä siihen liittyen, että onko VILP:ien välillä paljon eroa ja varsinkin jos ajattelee tulevaisuudessa aurinkopaneelien asentamista rinnalle laskemaan kuluja tms?
Kannattaa miettiä laittaako yhdessä paketissa olevan vai split koneen. Lämpöpumppufoorumin vakiosuositus taitaa olla Nibe Polar. Ilma-vesilämpöpumput
 
Keittiöremppa lähestyy ja remontissa tarkoitus lyhentää keittiön poistoilmahormia n. 120cm lieden yläpuolelta betoniseinän tasolle. Tällä hetkellä kulkee siis koteloituna keittiökaappien päällä.

Tuossa kun availin tuota kotelointia, niin huomasin että hormi tulee kiviseinästä läpi neliön muotoisesta aukosta. Tuo ei ihan esteettisesti ole parhaimmasta päästä. Kuvia ei tähän hätään saa kun en saa tuota kotelointia kokonaan auki.

Onko tuollaisissa läpivienneissä jotain määräyksiä tms mitä pitää seurata? Riittääkö tuossa että täytän tuon reiän hormin ympäriltä vain sopivalla laastilla vai pitääkö väliin tms laittaa jotain? Yritin googletella kuinka tuollaiset läpiviennyt tehdään rakennusvaiheessa mutta ei oikein mitään järkevää löytynyt.

Kiviseinän jälkeen hormi liittyy rakennuksen pystysuoraan poistohormiin.
 
Keittiöremppa lähestyy ja remontissa tarkoitus lyhentää keittiön poistoilmahormia n. 120cm lieden yläpuolelta betoniseinän tasolle. Tällä hetkellä kulkee siis koteloituna keittiökaappien päällä.

Tuossa kun availin tuota kotelointia, niin huomasin että hormi tulee kiviseinästä läpi neliön muotoisesta aukosta. Tuo ei ihan esteettisesti ole parhaimmasta päästä. Kuvia ei tähän hätään saa kun en saa tuota kotelointia kokonaan auki.

Onko tuollaisissa läpivienneissä jotain määräyksiä tms mitä pitää seurata? Riittääkö tuossa että täytän tuon reiän hormin ympäriltä vain sopivalla laastilla vai pitääkö väliin tms laittaa jotain? Yritin googletella kuinka tuollaiset läpiviennyt tehdään rakennusvaiheessa mutta ei oikein mitään järkevää löytynyt.

Kiviseinän jälkeen hormi liittyy rakennuksen pystysuoraan poistohormiin.
Onko kerrostalo?
 
Tuleeko siis pelikanava sieltä hormin kyljestä läpi ja sen ympärillä on nyt aukko ilman täytettä, meneekö hormissa kanava johon se on liitetty? Eipä siinä pitäisi mitään ihmeellistä olla kun ympäriltä umpeen vain, mutta jos se on rakenneaineinen hormi ja kerrostalo niin elä tiputtele sitä laastia sinne hormiin.
 
3-kerroksinen luhtitalo kyseessä, varmistettu isännöitsijältä että muutos on ok. Koneellinen poistoilma.

En osaa sanoa tuosta rakenneaineisesta hormista. Asunnon poistohormi on suoraan kiinni pystysuoraan kanavaan heti betoniseinän takana. Asunnon poistohormi siis tulee neliönmuotoisesta aukosta betoniseinän läpi, mitään eristeitä tms näy hormin ympärillä läpiviennin kohdalla.
 
Ostin vanhemmiltani kesämökin. Sisävessa, umpikaivo. Nyt ongelma on, että vesi nousee pöntössä hetkeksi vedon jälkeen vaikka mikään ei ilmeisesti ole tukossa. Huuhtelu ei ole ”tehokas” Epäilen kahta asiaa, 1) wc on kytketty suoraan 110mm putkella umpikaivoon, tuuletusta ei ole 2) umpikaivon tyhjennysputkessa on tiivis hattu, sinne tulee painetta kun wc:n veto saapuu.
WC istuin on aivan seinässä kiinni, putki lähtee suoraan siitä kohti kaivoa. Tuuletusputken voi asentaa vain ulos. Tuntuu haastavalta saada putkeen haara johon tuuletusputken kytkisi, jäykkä putki, ei liiku ellei kaiva esille useita metrejä.
Ideoita? Harmaat vedet menee omaa linjaa imeytyskenttään.
 
Hmm, sittenhän tuossa ei paljoa ole hyötyä verrattuna siihen, että kaksi ihmistä hakee kotitalousvähennyksiä kumpainenkin. (Paitsi jos laitekustannus on selvästi työkustannusta korkeampi) Mutta etu se on pienikin etu, jos näin tosiaan on.

Joo niinhän tuolla jossain lehtiartikkelissa ainakin oli mainittu, ettei voi hakea kotitalousvähennystä. Eli hyöty on marginaalinen vs kahden hengen kotitalousvähennykset verrattuna samasta aiheesta, riippuen työkustannuksista (ja vuoden muista kotitalousvähennystarpeista)
Maalämmössä saat kaivosta vähentää melkein kaiken kotitalousvähennyksenä, laiteasennuksistakin saman kuin vilpissä. Kannattaa maalämpö laskeskella myös, selkeästi paras kuitenkin tehokkuuden osalta.
 
Ostin vanhemmiltani kesämökin. Sisävessa, umpikaivo. Nyt ongelma on, että vesi nousee pöntössä hetkeksi vedon jälkeen vaikka mikään ei ilmeisesti ole tukossa. Huuhtelu ei ole ”tehokas” Epäilen kahta asiaa, 1) wc on kytketty suoraan 110mm putkella umpikaivoon, tuuletusta ei ole 2) umpikaivon tyhjennysputkessa on tiivis hattu, sinne tulee painetta kun wc:n veto saapuu.
WC istuin on aivan seinässä kiinni, putki lähtee suoraan siitä kohti kaivoa. Tuuletusputken voi asentaa vain ulos. Tuntuu haastavalta saada putkeen haara johon tuuletusputken kytkisi, jäykkä putki, ei liiku ellei kaiva esille useita metrejä.
Ideoita? Harmaat vedet menee omaa linjaa imeytyskenttään.
Ongelma kuulostaa juurikin korvausilman puutteelta.
Jos siinä on normaali alaspäin syöttävä wc-istuin niin vaihtamalla se takaliitäntäiseen (esimerkki: WC-istuin Interia Antik soft-close -kannella P-lukko) olisi mahdollista asentaa tuuletushaara sisälle. Joku putkimies kertonee onnistuuko tuollainen oikeasti ja onko toimiva ratkaisu.
 
Maalämmössä saat kaivosta vähentää melkein kaiken kotitalousvähennyksenä, laiteasennuksistakin saman kuin vilpissä. Kannattaa maalämpö laskeskella myös, selkeästi paras kuitenkin tehokkuuden osalta.
Joo tuotakin miettinyt, mutta tämä alue on kuulemma jossain korkealla harjulla tms. minkä vuoksi osa naapurustosta ei ole saanut syvyyden kannalta sitä porausta onnistumaan. Mutta ei kai se kysyminen mitään maksa...
 
Maalämmössä saat kaivosta vähentää melkein kaiken kotitalousvähennyksenä, laiteasennuksistakin saman kuin vilpissä. Kannattaa maalämpö laskeskella myös, selkeästi paras kuitenkin tehokkuuden osalta.
Joo tuotakin miettinyt, mutta tämä alue on kuulemma jossain korkealla harjulla tms. minkä vuoksi osa naapurustosta ei ole saanut syvyyden kannalta sitä porausta onnistumaan. Mutta ei kai se kysyminen mitään maksa...
Itselle IVLP tarjous oli sen verran halvempi (12/20ke), että 10-15v ajassa ei mlp vielä maksa itseään takaisin (Vähennykset n. 1800e/täysi 2hlö. Lattialämmitys.). Mahdollista eroa käyttöiässä sitten onkin vaikea huomioida. Käytännössä olisi mlp otettu, mutta alueen takia ei onnistunut. Loppupeleissä IVLPn ulkoyksikölle löytyi hyvä paikka eikä häiritse ulkona eikä kuulu sisälle.

13-15000kwh vuosittaisella lämmityksellä IVLP kannattavuus oli vielä aika rajoilla, mutta 20000kwh ja suuremmalla vuosittaisella lämmityksellä vaikuttaa aika varmasti kannattavalta.
 
Itselle IVLP tarjous oli sen verran halvempi (12/20ke), että 10-15v ajassa ei mlp vielä maksa itseään takaisin (Vähennykset n. 1800e/täysi 2hlö. Lattialämmitys.). Mahdollista eroa käyttöiässä sitten onkin vaikea huomioida. Käytännössä olisi mlp otettu, mutta alueen takia ei onnistunut. Loppupeleissä IVLPn ulkoyksikölle löytyi hyvä paikka eikä häiritse ulkona eikä kuulu sisälle.

13-15000kwh vuosittaisella lämmityksellä IVLP kannattavuus oli vielä aika rajoilla, mutta 20000kwh ja suuremmalla vuosittaisella lämmityksellä vaikuttaa aika varmasti kannattavalta.

Toki maalämmössä saa sen melkein ilmaisen viilennyksen, paljon tuo sitten oikeasti on säästöä Suomen olosuhteissa...
 
Toki maalämmössä saa sen melkein ilmaisen viilennyksen, paljon tuo sitten oikeasti on säästöä Suomen olosuhteissa...

Asennuspaikaista riippuen vaan voi olla hankala vetää putket. Vesiputket vaatii enemmän tilaa ja töitä. Kylmäaineputket tuntuu olevan helpot vetää. Lisäksi asennuksineen ne tuppaa vaan kai olemaan aika hintavia. Toki pitäisi olla aika idioottivarma peli ja halpa huoltaa, kun taas ilp elinikä kai 10v luokkaa? Toisaalta maaviilennystä sanotaan myös maahaaleaksi, kun viilennysteho voi olla heikko erityisesti matalassa kaivossa.

Tutulla on maalämpö ja pitkään harkinnut viilennystä, mutta alkaa kallistua Ilpn kannalle kun alakerrasta pirskatin vaikea vetää putket yläkertaan ja vaatii eristyksineen paljon tilaa.

E: arvioin, että kuumimpina päivinä ilp olisi omassa talossa vienyt 3kwh sähköä, kuukaudessa 90kwh. Eipä paljoa.
 
Perinteinen 60-luvun ns. "keskihana", eli ammeen ja pesualtaan välissä oleva suihkuhana pitkällä juoksuputkella, jota käännellään pesualtaan ja ammeen päälle sen mukaan kumpaa käyttää, pitäisi korvata erilisillä suihku- ja pesuallasbideehanoilla.

Käykö tämä Oraksen tähän tarkoitukseen tehty jakorunko, jos putket tulee ylhäältä päin pinnassa?
Pintakulmien peitelaipat siis pois, niin meneekö tuo siihen, jos koteloon tekee hahlot putkille?
Jakorunko Oras Conecta

71471_2005_catalog.png
 
Toki maalämmössä saa sen melkein ilmaisen viilennyksen, paljon tuo sitten oikeasti on säästöä Suomen olosuhteissa...
Se ei kuitenkaan teholtaan vastaa ilppiä tai paria. Eikä ole välttämättä halvempi, eikä ehkä toimi enää loppukesästä. Lisäksi normaalimallin ilmalämpöpumpussa on bonuksena erillinen lämmitysjärjestelmä käytettävissä, vaikka sitä olisikin tarkoitus käyttää vain viilentämään.

Viilennyksen energiantarve on joka tapauksessa vähäinen, eikä se maaviilennyksessäkään ole nolla. Eikä houkuttele ylimääräinen etanolikierto kattoon.
 
Menee jo aika paksuksi, jos maaviileän osalta alat saivartelemaan muutaman watin pumpusta ja tuulettimesta :rofl2: ”välttämättä” ”ehkä”... mutulla mollaat vaan, kun haluat ”myydä” ilpiä?
 
Eiköhän tämä keskustelu ole jo aika monta kertaa käyty?
Ilp on halvempi, tehokkaampi ja saneerauskohteeseen se järkevämpi vaihtoehto. Jos taas rakentaa uutta ja haluaa panostaa asumismukavuuteen/talotekniikkaan, on maaviileä oikea ratkaisu.
Oikein suunniteltuna maaviileä on ihan yhtä tehokas kuin se ilppi, suurimpana erona että se viileä saadaan sinne asuntoon äänettömästi ja vedottomasti. Asumismukavuudessa se ilmanvaihtoon liitetty/konvektorein toteutettu maaviileä voittaa sen olohuoneessa huutavan ilpin kuitenkin 100-0.
 
Eiköhän tämä keskustelu ole jo aika monta kertaa käyty?
Ilp on halvempi, tehokkaampi ja saneerauskohteeseen se järkevämpi vaihtoehto. Jos taas rakentaa uutta ja haluaa panostaa asumismukavuuteen/talotekniikkaan, on maaviileä oikea ratkaisu.
Oikein suunniteltuna maaviileä on ihan yhtä tehokas kuin se ilppi, suurimpana erona että se viileä saadaan sinne asuntoon äänettömästi ja vedottomasti. Asumismukavuudessa se ilmanvaihtoon liitetty/konvektorein toteutettu maaviileä voittaa sen olohuoneessa huutavan ilpin kuitenkin 100-0.

Näin se varmaan on. Itselläkään ei ole solumuovieristettyjä iv-kanavia niin ei pysty toteuttamaan tuollaista. PILP:eissä tosin ei kuulemma viilennysteho riitä helteillä (yhden tapauksen otannalla :D). ILPn huutamisesta olen kyllä eri mieltä. Laadukas laite ei huuda ainakaan Suomen helteillä, mutta vedon tunnetta tulee herkästi.
 
PILP:eissä tosin ei kuulemma viilennysteho riitä helteillä (yhden tapauksen otannalla :D)
Tämäkin on varmaan aika subjektiivista. Jollekin sisäilman pitää olla aina 22 astetta vaikka ulkona olisi 30. No ei varmaan silloin teho riitä. Mutta normaalille ihmiselle jo parin kolmen asteen tiputuskin on mukava jos se ilma on selvästi kuivempaa kuin helleilma ulkona.
 
Onkos täällä väellä ajatuksia siitä, että kumpi olisi järkevämpi lämmitysmuoto -76 rakennettuun, ~130 neliön omakotitaloon: kaukolämpö vai vesi-ilmalämpöpumppu? Tällä hetkellä tyytyväinen öljylämmittelijä, eli vesikierrolla meneepi. Löytyy myös leivinuuni. Nyt kuitenkin valtionavusteisena lähtenyt miettimään, että pitäisikö systeemiä kuitenkin lähteä vaihtamaan. (kesästä alkaen öljylämmityksestä luopuessa 4000e korvaus, jos siirtyy kauko, VILP tai maalämpöön). Parhaillaan kyselevät kiinnostusta alueella kaukolämmön suhteen ja naapuri laittoi VILP:n, eli alueen taloilla on vetoa molempiin suuntiin.

Meillä on kaukolämpö ollut reilu 15 vuotta ja se kallistuu jatkuvasti. Tällä hetkellä meidän asunnon lämmitys maksaa yli 5000€ vuodessa. Naapurin kanssa mietittiin maalämpöä (paritalo), mutta sen kustannukset nousivat liian kalliiksi. Tarjous oli 25k per kämppä ja päälle 4500€ irtisanomismaksua Helenille. Aikamoista riistoa. Helen on varmasti kuolettanut kaukolämpöinfran kustannukset 15 vuoden aikana.

Envei odottelen tällä hetkellä vilp-myyjän arviokäyntiä. Alustava hinta-arvio on siellä 10-12k€ tienoilla, jolla investointi olisi vielä kannattava, mutta saas nähdä.

Laskisin tarkkaan kaukolämmön, maalämmön ja vilpin kustannusvaikutukset. Ota myös huomioon se, että kaukolämpö on helpoin. Tälle ei ole tehty 15 vuoteen mitään ja hyvin pyyhkii. Jos asuntosi lämmittämiseen ei kulu paljoa energiaa, niin eri lämmitysmuotojen hintaero voi olla marginaalinen, jolloin helppous ja huoltovapaus on aika iso bonus. Tämän sanottuani jos itse vaihtaisin nyt öljystä pois, niin en ottaisi kaukolämpöä. Jatkuvat hinnankorotukset ottaa päähän.
 
Meillä on kaukolämpö ollut reilu 15 vuotta ja se kallistuu jatkuvasti. Tällä hetkellä meidän asunnon lämmitys maksaa yli 5000€ vuodessa. Naapurin kanssa mietittiin maalämpöä (paritalo), mutta sen kustannukset nousivat liian kalliiksi. Tarjous oli 25k per kämppä ja päälle 4500€ irtisanomismaksua Helenille. Aikamoista riistoa. Helen on varmasti kuolettanut kaukolämpöinfran kustannukset 15 vuoden aikana.

Envei odottelen tällä hetkellä vilp-myyjän arviokäyntiä. Alustava hinta-arvio on siellä 10-12k€ tienoilla, jolla investointi olisi vielä kannattava, mutta saas nähdä.

Laskisin tarkkaan kaukolämmön, maalämmön ja vilpin kustannusvaikutukset. Ota myös huomioon se, että kaukolämpö on helpoin. Tälle ei ole tehty 15 vuoteen mitään ja hyvin pyyhkii. Jos asuntosi lämmittämiseen ei kulu paljoa energiaa, niin eri lämmitysmuotojen hintaero voi olla marginaalinen, jolloin helppous ja huoltovapaus on aika iso bonus. Tämän sanottuani jos itse vaihtaisin nyt öljystä pois, niin en ottaisi kaukolämpöä. Jatkuvat hinnankorotukset ottaa päähän.

Ei se kl nyt ihan huoltovapaa ole. Keskuksella on kuitenkin vikaantuvia osia melko paljon.

Sinulla on käynyt hyvä tuuri omasi kanssa.
 
Meillä on kaukolämpö ollut reilu 15 vuotta ja se kallistuu jatkuvasti. Tällä hetkellä meidän asunnon lämmitys maksaa yli 5000€ vuodessa. Naapurin kanssa mietittiin maalämpöä (paritalo), mutta sen kustannukset nousivat liian kalliiksi. Tarjous oli 25k per kämppä ja päälle 4500€ irtisanomismaksua Helenille. Aikamoista riistoa. Helen on varmasti kuolettanut kaukolämpöinfran kustannukset 15 vuoden aikana.

Envei odottelen tällä hetkellä vilp-myyjän arviokäyntiä. Alustava hinta-arvio on siellä 10-12k€ tienoilla, jolla investointi olisi vielä kannattava, mutta saas nähdä.

Laskisin tarkkaan kaukolämmön, maalämmön ja vilpin kustannusvaikutukset. Ota myös huomioon se, että kaukolämpö on helpoin. Tälle ei ole tehty 15 vuoteen mitään ja hyvin pyyhkii. Jos asuntosi lämmittämiseen ei kulu paljoa energiaa, niin eri lämmitysmuotojen hintaero voi olla marginaalinen, jolloin helppous ja huoltovapaus on aika iso bonus. Tämän sanottuani jos itse vaihtaisin nyt öljystä pois, niin en ottaisi kaukolämpöä. Jatkuvat hinnankorotukset ottaa päähän.
Kiitos paljon viestistäsi. Kyllä joo näiden käyttäjäkokemuksienkin perusteella vahvistuu vain ajatus, että en haluaisi naimisiin johonkin sopimukseen missä itse ei juurikaan hintaan voi vaikuttaa ja irtaantuminen siitä on kallista. Kai se tuo VILP on se verme sitten, kunhan ajankohta on sopiva. Mietin vielä, että laittaisinko siihen viilennyspalikan samalla kiinni, niin ei erillistä ilmalämpöpumppua tarvitsisi. Asuntoon on jo aiemmin laitettu ilmanvaihtokone, mutta silti kesäisin välillä tuntuu turhan lämpimältä omaan makuun.
 
Nimim. kaverin puolesta kyselen... Kesämökillä on kaivovesi vesiautomaatilla sisään keittiön hanaan. Tähän on harkinnassa väliin pieni lämminvesivaraaja josta lämmin vesi keittiön hanan sekoittajan mutta myös viereiseen huoneeseen johon tulee wc (mallia polttava) ja käsienpesupaikka (lavuaari). Harmaa vesi pitäisi johtaa samaan poistoputkeen joka nyt lähtee keittiön lavuuarista pihalle.

Kysymys kuuluukin, minkälaisella putkella ja liitoksilla lämmin ja kylmä vesi kannattaa vetää vessaan ja miten tehdä sieltä lavuaarin poistoyhteen liitos ahtaassa paikassa pystysuorassa olevaan 100 mm viemäriputkeen?
 
On tää aika jännää kun jossain palautetaan liittymismaksu.
Olen tässä naapurin antaman tiedon varassa. Sanoi soittaneensa asiakaspalveluun ja kysynyt irtisanomisesta. Pitää vielä itse tarkistaa asia.

Edit: hinnastosta löytyi seuraava klausuuli "
Mikäli liittymismaksu on palauttamaton, Helenillä on oikeus periäasiakkaalta kaukolämpöliittymän irtisanomisesta (eli liittymisjohdon ja muiden lämmöntoimitukselle tarpeellisten lait-
teistojen ja laitteiden mahdollisesta purkamisesta ja asiakkaan verkosta erottamisesta) aiheutuvat kustannukset. Kustannuksia voi aiheutua esimerkiksi suunnittelu- ja valvonta-töistä, kadunavausmaksusta, verkon käyttökeskeytyksestä, maanrakennustöistä, putkitöistä ja asfaltoinnista yms. tarvitta-
vista toimenpiteistä. Irtisanomisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat keskimäärin 3600,00 € (4464,00 € sis. alv 24%)."
 
Viimeksi muokattu:
Ilmastointigurut;
Talossa koneellinen poisto, johon on liitetty myös keittiön liesituuletin, jossa on kaikenlisäksi oma puhallin. :geek: Miten näissä on säädetty liesituulettimen poistama ilmamäärä? Nythän se vetää avoimesta putkesta todennäköisesti liikaa keittiöstä ja liian vähän muualta. Voiko liesikuvun liitosputkeen laittaa säätöventtiilin, jolla voi säätää poistoilman määrän, vai onko ainut oikea ratkaisu jokin moottoriventtiilillä varustettu jeesuuskallis liesikupu, esim franke/savo?
 
Menee jo aika paksuksi, jos maaviileän osalta alat saivartelemaan muutaman watin pumpusta ja tuulettimesta :rofl2: ”välttämättä” ”ehkä”... mutulla mollaat vaan, kun haluat ”myydä” ilpiä?
Öö... mitä, minulleko tämä? Viestini oli nähdäkseni aika neutraali. Kuten totesin, niin hyvin vähäinen se viilennyksen energiankulutus on ilpissäkin. Eikä maapiirin pumppu pyöri muutamalla watilla.
Eiköhän tämä keskustelu ole jo aika monta kertaa käyty?
Ilp on halvempi, tehokkaampi ja saneerauskohteeseen se järkevämpi vaihtoehto. Jos taas rakentaa uutta ja haluaa panostaa asumismukavuuteen/talotekniikkaan, on maaviileä oikea ratkaisu.
Oikein suunniteltuna maaviileä on ihan yhtä tehokas kuin se ilppi, suurimpana erona että se viileä saadaan sinne asuntoon äänettömästi ja vedottomasti. Asumismukavuudessa se ilmanvaihtoon liitetty/konvektorein toteutettu maaviileä voittaa sen olohuoneessa huutavan ilpin kuitenkin 100-0.
Näin se varmaankin on.

Unohdin selittää käyttämäni oletukset taas kerran. Sehän nyt lienee aika selvää, että viimeisen päälle automaatti-ilmastoituun uuteen korkean teknologian helvetin kalliiseen taloon ei aleta jälkiajatuksena suunnittelun loppumetreillä lisäillä jotain perusilppejä olohuoneen ja keittiön seinille. Tokihan silloin viilennys toteutetaan keskitetysti ilmanvaihdon kautta, tavalla tai toisella. Oli se sitten kylmäkoneella, maapiirin kylmällä tai kunnallisella putkella.

Ajattelin lähinnä saneerausta ja ihan sellaista tavallista taloa, jossa ei yleensä ole viilennykseen soveltuvia ilmanvaihtokanavia eikä usein ylipäänsä koneellista ilmanvaihtojärjestelmää, eikä tällaisia aiota lisätäkään. Maalämpöprojektin motiivina voi olla ihan vaan vaihtaa lämmönlähde jo aiemmin olemassa olleeseen patteri- tai lattiakeskuslämmitykseen, päästä eroon massiivisesta varaajasta, sähkönkulutuksesta, puutalkoista tai öljykattilasta ja samalla välttyä vanhan, käyttökuluiltaan kalliin tekniikan uusimisen typerästä korjausinvestoinnista. Silloin ei enää olekaan mikään halpa "free energy"-projekti alkaa vetää ylimääräistä kylmäkiertoa huonetiloihin useammalle viileäkonvektorille. Ilmalämpöpumppu, 2-1 multisplittikin tai vaikkapa kaksi erillistä, asennettuna on aika pikkurahaa siinä mittakaavassa, joka tulee käyttöön kun vähän isommin rakennetaan tai rempataan.

Minähän en LVI:stä juuri mitään ymmärrä, mutta tässä tuskin kovasti erehdyn.
 
Meillä on kaukolämpö ollut reilu 15 vuotta ja se kallistuu jatkuvasti. Tällä hetkellä meidän asunnon lämmitys maksaa yli 5000€ vuodessa. Naapurin kanssa mietittiin maalämpöä (paritalo), mutta sen kustannukset nousivat liian kalliiksi. Tarjous oli 25k per kämppä ja päälle 4500€ irtisanomismaksua Helenille. Aikamoista riistoa. Helen on varmasti kuolettanut kaukolämpöinfran kustannukset 15 vuoden aikana.

Envei odottelen tällä hetkellä vilp-myyjän arviokäyntiä. Alustava hinta-arvio on siellä 10-12k€ tienoilla, jolla investointi olisi vielä kannattava, mutta saas nähdä.
5k lämmitykseen? Joku 500m^2 torppa? Toisekseen myöskään tuo 25k vs 12k ei täsmää, tai ehkä jos oot pyytänyt yhden tarjouksen... jotain outoa noissa luvuissa on, yli 50Mw lämmitykseen...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 182
Viestejä
4 485 135
Jäsenet
74 179
Uusin jäsen
Flere-Imsaho

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom