Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Se kun nyt liikahti, niin se varmasti vuotais jo nyt jos se olis vuotaakseen.
Tuota itsekin arvelen, tosin ei se liikahtanut kuin ehkä 2 milliä, kun vain sitä alustavasti silmällessäni kokeilin liitosta. Varmaan siinä vaihdon yhteydessä se nyt tulee pyörähtämään useamman kerran.

Letkun irrottamisen jälkeen älä siirrä sitä hanaa kohden, silloin sieltä nipan sisältä tulee ne tiivisteet ja ne muoviset tukipalat esiin.
OK, kiitos tiedosta, eli tuo toimintaperiaate on juuri sellainen kuin ounastelin. Eihän tuo nippa ole kuin parin euron osa, että pitää nyt napata kaupasta varalta kyytiin, jos hyllystä sattuu löytymään vaikken sitä asentaisikaan. Pitäsikö tuo liitos vetää muuten jakarin ja pihtien avulla niin tiukaksi, että soi, vai uskaltaako sen sormitiukkuuteen jättää? Itsellä paha tapa vedellä kierteet pilalle, kun kirin kaiken aina niin tiukalle kuin saan.

Haet nyt vaan uuden valkoisen suihkuletkun ja se kartion muotoinen pää sopii yleisinpiin telineisiin.
OK, tuokin oli hyvä tieto. Mitä vähemmällä nysväämisellä ja osien vaihtelulla tuo menisi, niin sen parempi omien hermojen kannaltakin.
Tosiaan lienee nyt viisainta yksiosaisena tuo letku laittaa vaikkei siihen Oraksen alkuperäistä olekaan tarjolla 3 metrisenä ainakaan, jos letkuissa ei mitään eroja käytännössä ole ja tuo linkittämäsi tuote kyllä kuvan perusteella vaikuttaisi olevan juuri sellainen mitä olen etsinyt! :thumbsup:

Letkun vaihdon jälkeen jos mikään ei vuoda kun lasket pari minuuttia vettä, niin kyllä se sitten pitää.
OK. Tuossa jo alustavasti suunnittelin virittäväni tuohon jonkin paksumman suojaputken ja jonkin kosteusanturin sinne mutta nyt taisi meikäläisellä taas mopo karata. :)
 
Painehäviö tulee letkussa liian isoksi siksi kaikki yli 2m pidennykset pitää tehdä kuparilla/pexillä. Se että jollain toimii hyvin ei tarkoita että kaikilla toimisi, siksi eivät suosittle.
Ihan en ole varma miten tuo ilmenee mutta epäilen että ejektori ei toimi (siis ei siirrä vettä sinne pideelle) kunnolla.
 
Niin ja noilla anturilla, suojaputkilla maksaisit jo ammattilaisen asennuksen.
Onhan sen niinkin mutta eipä kunnon ammattilaista tahdo saada pikkuhommiin edes paikalle kovin helposti. Ja tosiaan letkun kulkureitti sellaisen virityksen takana, että en sinne mielellään ammattilaista sorkkaraudan kanssa päästäisi purkamaan, vaan yrittän sen jotenkin siististi sieltä kaivaa esille, joten eipä tuossa pelkästään lompakkoa raottamalla silti selviä. Hitto, kun tullut kaikki peitelistatkin massattua ja maalattua massaukset seinien maalauksen yhteydessä, ettei tahdo siististi saada irti millään, jos tuota nyt saa írti enää lainkaan.... Ei mahdu tuo jatkomorkula ulos läpiviennistään edes.

Painehäviö tulee letkussa liian isoksi siksi kaikki yli 2m pidennykset pitää tehdä kuparilla/pexillä. Se että jollain toimii hyvin ei tarkoita että kaikilla toimisi, siksi eivät suosittle.
Ihan en ole varma miten tuo ilmenee mutta epäilen että ejektori ei toimi (siis ei siirrä vettä sinne pideelle) kunnolla.
OK, eli tuolle on jokin ihan järkevä selitys. Tosiaan itselläni siinä nytkin 3 metriä ja toimii ihan ok. En tiedä sitten onko näiden letkujen sisähalkaisijoissa jotain eroja keskenään ja onko ne todellakin pienempiä kuin joku kiinteä putki mitä ne tuossa Oraksen sivuilla mainitsivat? Nuo nykyiset itselläni ovat ihan Oraksen omia bide letkuja.
 
Painehäviö tulee letkussa liian isoksi siksi kaikki yli 2m pidennykset pitää tehdä kuparilla/pexillä. Se että jollain toimii hyvin ei tarkoita että kaikilla toimisi, siksi eivät suosittle.
Ihan en ole varma miten tuo ilmenee mutta epäilen että ejektori ei toimi (siis ei siirrä vettä sinne pideelle) kunnolla.
Lähinnä se on yleensä ulkonäkökysymys ja tietysti kustannuskysymys teeseitsemiehille. Mutta kyllä nuo viritelmät yleensä on toiminut. Julkisissa tiloissa missä (inva)wc on kauampana hanasta tietysti sitten käytetään sähköbokseja ja kiinteää putkea. Yleensä saneerauksissakin tulee joku pikkuallas bideen takia wcn viereen jos ei muuten ole.
 
Siis verkoston paine vaihtelee paikoittain, normaalisti 350kpa-550kpa väillä.
Noi letkut on 8mm tai pienempia sisältä kun taas 12cu/15pex on on 10mm. 10mm kuparikin on parempaa kuin nuo kumiletkut.
 
Siis verkoston paine vaihtelee paikoittain, normaalisti 350kpa-550kpa väillä.
Noi letkut on 8mm tai pienempia sisältä kun taas 12cu/15pex on on 10mm. 10mm kuparikin on parempaa kuin nuo kumiletkut.
Jaa, niissä on niinkin paksu kuori putkissa, kun tuo nykyinen on jotain 15mm ulkomitaltaan. Tosiaan kaksi letkua yhdistettynä 3 metriseksi on toiminut kuitenkin täysin moitteetta, joten kaipa se uusikin letku sitten pitäisi samalla tavalla pelata, jos sisähalkaisija vastaava sitten on. Ei tosiaan mitään hajua mitä se nykyisissä on. Sinänsä tuo kiinteä kupari tai pex-jatko olisi tietenkin mahtava, jos saisi letkunpätkälle suoraan johonkin kaapin ulkoreunaan sen liitännän niin olisi jatkossa paljon pienempi riesa letkun vaihto mutta vähän epäilen suostuisiko ammattimies tuohon nykyiseen systeemiiin tuollaista edes tekemään, kun ei sille kaapin sivun ja seinän 5cm rakoon kyllä pääse mitään kannakointeja edes tekemään kiinteille putkille ja en nyt haluaisi, että tuota aletaan irti repimään asennuksen ajaksi. Ei sillä etteikö sen siitä sorkkaraudalla saa, mutta eipä ne sitten takaisin asennettuna mitään silmäiloja enää ole.
 
Miten isoja muutoksia voi olla salaojien vedoissa verrattuna piirrustuksiin? Omassa talossa yksi kaivo on siirtynyt vähän eri paikkaan (löydetyt kaivot merkitty punaisella), ja seuraavaa kaivoa ei ole ainakaan esillä. Mitä luulette voiko kaivo olla jätetty pois? Entä salaojan veto talon "ulokkeen ympäri"? Voiko olla että menisi perustuksien alla eikä kiertäisi kuvan mukaisesti? Alempi kaivo löytyy. Miten iso ongelma mahtaa olla, kun maanpinta on nostettu perusmuurilevyn yläpuolelle n. 10cm?
salaoja.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Haet nyt vaan uuden valkoisen suihkuletkun ja se kartion muotoinen pää sopii yleisinpiin telineisiin.
Pitäisikö näissä letkuissa olla bide-käytössä jotain erillisiä hyväksyntiä vai riittääkö, että on jatkuvaa painetta kestävä kudosletku (alkuperäisessä Oraksen letkuissani näkyy jokin merkintä olevan)?
Näköjään ihan kiinalaista alkuperää tuo linkin 3 metrinen eikä sen kummemmin mainita erikseen hyväksynnistä.
Kumitiivisteet vissiin tuossa, ei samanlaiset kuin näissä Oraksen omissa, joissa on sellainen kiinteä pehmeä muovinen tiivisteen virkaa hoitava systeemi (ilmeisesti kestävämpi?). Letkun materiaali on muovi jossa kudosvahviste, Oraksen letkuissa mainitaan myös muovi mutta lisätiedoissa sen kerrotaan olevan komposiittia (mitä se sitten tässä yhteydessä tarkoittaa?).
 
Viimeksi muokattu:
No ei tarvi, jos se myydään suihkuletkuna ni voit melko hyvällä todennäköisyydellä olettaa sen kestävän se muutaman hassun kilon painetta silloin tällöin. Ei se moisen letkun vaihto nyt oikeasti ole mitään ydinfysiikkaa joka kestää viikosta toiseen koska pitää kysellä asioita jotka selviäis yhdellä käynnillä rautakaupassa. ;)
 
Varsinkin kun letkuun tulee paine vaan suihkua käytettäessä. Pahimmassa tapauksessa se ei kestä kovin montaa vuotta tai kovettuu aikaisin. Parempi tilata putkimies vaihtamaan letku jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä ja turhan monimutkaiselta :confused:
 
OK, hyvä tietää ettei nuo tarvi olla erikseen hyväksyttyjä, ainahan näissä pitää ottaa huomioon, jos jotain sattuu ettei tule ongelmia vaikka vakuutusten kanssa silloin.
Voi olla, että asiantuntemattomana kiinnitin nyt huomiota vääriin asioihin mutta tietääkseni tuonne bide-letkuun kyllä menee aina paine, kun hanaa käytetään, eli ymmärtääkseni se on kovemmalla kuormituksella kuin tavallinen kylppärin suihkuletku, jossa vesi virtaa vapaasti? Ainakin tuo letku heilahtaa luurin päästäkin aina vähän, kun hanaa avaa/sulkee.
Kyllä tuota vessan pesuallashanaa kuitenkin päivittäin käytetään varmaan kymmeniä kertoja eikä tuo ole kaivollinen tai vesieristetty tila tässä tapauksessa.

Ajattelin sen nyt tehdä kunnolla, ja laittaa samalla vähän asiallisemman kannakoinnin tuonne allaskaapin sisälle, kun näkyi olevan vain parilla naulalla kiilattuna tason pohjaa vasten. Tuollainen ruuvilla kiinnivedettävä ja kiristyvä metallilenkki jossa kumisuoja putken ympärille (tuotenimi: "putkenside kumisuojalla") varmaankin kelpaa muoviputkelle?
 
Viimeksi muokattu:
Eipä noille suihkuletkuille taida olla tyyppihyväksyntöjä. Oraksen sivuilta vilkaisemalla en ainakaan löytänyt, kuten ei myöskään näyttänyt löytyvän bidesuihkuillekaan. Bidesuihku on tosiaan paineellinen aina, kun pesuallashanan avaa. Ne myös rupeaa vuotamaan ensimmäisenä. Nykyiseen kämppään muuttaessa tuli vaihdettua bidesuihku parin viikon sisään muutosta.
 
Eipä noille suihkuletkuille taida olla tyyppihyväksyntöjä. Oraksen sivuilta vilkaisemalla en ainakaan löytänyt, kuten ei myöskään näyttänyt löytyvän bidesuihkuillekaan.
En itsekään löytänyt sivuilta mainintaa, joten liekö enää on. Näissä alkuperäisissä yli 20v vanhoissa hyväksyntämerkintä on liittimessä.
On kyllä täysin samannäköistä letkua liittimiä myöten kuin mitä Oras nytkin myy (siitä merkinnästä en tiedä onko niissä uusissa enää).
Mutta ilmeisesti näille ei vaadita erikseen sellaista?

Bidesuihku on tosiaan paineellinen aina, kun pesuallashanan avaa.
Näin vähän ounastelin, kun tuo letkukin aina heiluu hanaa käytettäessä.

Ne myös rupeaa vuotamaan ensimmäisenä. Nykyiseen kämppään muuttaessa tuli vaihdettua bidesuihku parin viikon sisään muutosta.
Itsellä nuo vanhat letkut kyllä pysyneet täysin ehjinä, ei minkäänlaista murtumaa edes vaikka taittaa kaksinkerroin, mutta liitinosan muovi alkoi murtuilla lopulta. Niitä luureja on kyllä saanut vaihdella muutaman vuoden välein, kun alkava vuotaa liipaisimen juuresta.
 
Tässä on tullut harrasteltua puuhasteltua puutarhassa vesiliitoksia ja yllättävän rentouttavaa hommaa, kun rauhassa ottaa, ja mukavaa, kun nollasta lähtiessä oppimiskäyrä ampuu suoraan ylös. Mutta mikä on tämän hetken tiedon mukaan "paras" tapa tiivistää liitokset (vesi, <2")? Kysyn tämän hetken, koska kun aiheesta googlaa, niin vastaus riippuu siitä, millä kukakin putkiukko on alunperin oppinut tekemään, mitään autoritääristä vastausta ei löytynyt...

1) Kierreteippi. Tästä taisi kaikki olla yhtä mieltä, että joo voi käyttää jos on pieni liitos ja ei ole koskaan tarvetta tai vaaraa liitoksen takaisinpäin kääntymisestä, mutta ei kyllä oikeastaan kannata aikaa tuhlata kun muut vaihtoehdot vain on parempia.

2) Hamppu / pellava + putkikitti. Tämä on aika universaalisti suositeltu, kun kestää takaisinpäin käännön ja muutenkin tulee kerralla tiivis. Mutta kysyn, koska myös seuraava vaihtoehto löytyi...

3) Hamppu / pellava + kierreteippi. Kuulostaa epäortodoksiselta, mutta jos oikein ymmärsin, niin putkikitin tehtävä on vain pitää pellava / hamppu paikoillaan ja kierreteippi ajaa täsmälleen saman asian kun pari kierrosta pyöräyttää päälle - ja ei tule sotkua. Tähän oli voimakkaita mielipiteitä "netissä", moni piti täysin kahjona touhuna mutta sitten taas kuulemma "jossain" on nykyään ainoa sallittu tapa tehdä liitokset.

Olen aiemmin tehnyt kaikki liitokset kierreteipillä ja ainahahan ne on saanut tehdä uusiksi, kun jostain tihmii tai on pakko kääntää takaisinpäin. Kokeilin eilen harrastuneisuuttani tehdä muutaman liitoksen uusiksi pellavalla + putkiteipillä ja niistähän tuli ekalla yrittämällä tiiviit ja todella siistit. Win?

Bonuskysymys; onko pellavalla ja hampulla mitään eroa käytännössä? Näitä käytetään eri lähteissä surutta ristiin, liekkö monesti edes kirjoittajalla tietoa, mitä eroa pellavalla ja hampulla on...

Kiitos!
 
Hamppu plus kitti tai hamppu plus teflonteippi on käytännössä ollut aina itsellä vuodoton. Toki se on hitaampaa kun tehdä liitokset kierrenauhalla joka on varmaan yleisimpiä putkareiden pienissä hommissa käyttämä tapa. Ei ihan yhtä pomminvarma kuin hamppu, mutta kuten sanottua, kätevä ja nopea.

 
Narulla kaikki 3/4" asti. Isommat sitten hamppu+kitti.
Näin siis,jos ollaan veden kanssa tekemisissä.
 
Ostin vanhan hirsirunkoisen puutalo-osakkeen, jossa korvausilmaventtiileitä löytyy yksi, joka sekin komerossa, jonka ovi tulee olemaan kiinni suurimman osan ajasta.
Haiskahtaa siltä, että tämä ei ole varsinainen korvausilmaventtiili, vaan kyse on enemmänkin viileäkomerosta joita aikanaan ennen jääkaappien yleistymistä käytettiin.
 
Haiskahtaa siltä, että tämä ei ole varsinainen korvausilmaventtiili, vaan kyse on enemmänkin viileäkomerosta joita aikanaan ennen jääkaappien yleistymistä käytettiin.
Tuossa on itse asiassa ollut ennen sisäänkäynti, joka sittemmin muutettu tuulikaapista komeroksi. Tässä on varmaan käynyt se perinteinen: ikkunat uusittu -> tiiviit ikkunat eivät enää päästä korvausilmaa -> korvausilma tulee rakenteista. Sikäli tuo painovoimainen toimii, koska poistot kyllä imevät ilmaa.
 
Eipä näissä bidesuihkun letkuissa tarjontaa yli 2 metrisissä kovin kummoisesti löytynyt, joten tuo mainittu tuli sitten valittua.
Ei tosiaan pussissa mitään merkintöjä sen kummemmin, kuin maahantuoja/valmistuttaja ja made in China.... :hmm:
Letku näyttää pinnallisesti paljon samanlaiselle kuin Oraksen oma, eli pinnassa on sellaisen kudoksen tapaista kuviota, joten toivottavasti siellä jokin vahvike on eikä vain pintakuviontia. Letku on jäykempää kuin vanha yli 20-vuotias varmaan jo vähän kovettunutkin on.
Liitin varsinkin lähtöpuolelta on ihan asiallinen, kun mutterikin on metallinen ja se putken sisään tuleva "juttu" ja panta jolla se on prässätty letkuun myös metallia. Tiivisteet molemmissa päissä mustat kumille näyttävät, joten tuo on ei liene niin "ikuinen" kuin nuo Oraksen käyttämät. Tuo tiiviste ei minusta ollut ihan vakio 1/2" kuminen, joten ei taida jälkikäteen saada mistään.
Luurin päässä letkussa taas oli sitten muuten aika vastaava rakenne mutta se mutteriosa olikin kiiltävää valkoista halvan näköistä kovaa muovia, joka on vähän sen tuntoinen, että sitä ei ainakaan kannata tiputella. Selkeästi erituntoista kuin Oraksen letkun vähän pehmeämpi muovimutteri.


No tällä mennään, kun ei muutakaan ole tarjolla.

Asennus oli yllätävän helppo lopulta, ja suurin työ oli saada tuo vanha letkun jatkopalansa kanssa ulos, kun läpiviennit oli niin ahtaita ja letku taidettu viritellä sinne ennen kaapin kiinnitystä.
Sen hananpään niippakin vaikuttaa edelleen tiiviille. Kerran tirskasti tippa vettä, kun tein viimeista kerta kiellon päälle kiristystä, ja se nippa vähän taittui hetkelllisesti enemmän kiristettäessä. Pyörivä nippa on oikeastaan kätevä ahtaassa paikassa, kun tuokin oli sellainen, että sitä oikeastaan sopi pyörittämään vain siitä nipan puolen mutterusta, kun pihdeillä piti letkun päätä lukittuna, ja silloinkin pystyi mutteria pyöräyttämään n. 1/8 kierrosta kerrallaan, joten tuossa tilanteessa oli hyvä, että nippaa saattoi pyörittää niin sai aina uuden kiristyksen tehtyä. Ehkä 1/2-3/4 kierrosta sormitiukkuudesta eteenpäin avaimilla kiristin. Kaipa se riittää?

Suihkun toiminnassa ei mitään ongelmaa 3 metrisen letkun takia, kuten ei ollut aiemminkaan kahdella samaan mittaan yhdistetyillä letkuilla. Ihme homma, että voida sopivia letkuja yleisemmin kaupitella. Tuskin sentään olen ainoa, jossa on sen verran leveä allaskaappi, että letkua uppoaa kaapin kiertelyyn jo lähes 2 metriä??
 
Viimeksi muokattu:
Yleensä se liitospiste varmaan laitetaan siten, että kiertelyjä ei tarvita... Kysyntä siis olematonta ja päälle vielä noi mahdolliset virtausongelmat, joista ainakin vakavasti otettavan valmistajan täytyy välittää.
 
Miten isoja muutoksia voi olla salaojien vedoissa verrattuna piirrustuksiin? Omassa talossa yksi kaivo on siirtynyt vähän eri paikkaan (löydetyt kaivot merkitty punaisella), ja seuraavaa kaivoa ei ole ainakaan esillä. Mitä luulette voiko kaivo olla jätetty pois? Entä salaojan veto talon "ulokkeen ympäri"? Voiko olla että menisi perustuksien alla eikä kiertäisi kuvan mukaisesti? Alempi kaivo löytyy. Miten iso ongelma mahtaa olla, kun maanpinta on nostettu perusmuurilevyn yläpuolelle n. 10cm?
salaoja.jpg
Eikö kaivosta näe mihin suuntaan putket menee? Hiukan haiskahtaa tuo sijoittelu kaivoille siltä, että suoraa putkea pistetty. Varsinkin jos uloke on tullut jälkikäteen rakennetuksi. Jos siinä ulokkeessa on sokkeli kuten muussa rakennuksessa, niin aika hankala kuvitella, että suoraan olisi salaojat vedetty. Toki kaikki on mahdollista. Jos siinä perusmuurilevyn päällä on soraa tms. ei kosteutta keräävää, niin tuskin on kummoinen ongelma. Kukkapenkki tms. taas ei kuulosta hyvältä. En ole perehtynyt mihin kohtaan se maanpinta pitäisi jättää.

e: Niissä kaivoissa voi olla useampi lähtö ja vain osa avattu. Valo toiseen kaivoon ja katsot peilillä toisesta näkyykö valo. Toki jollain vaijerillakin saanee kokeiltua onko lähtö avattu. Varsinkin siis tuonne kuistin suuntaan. Sieltähän ei valo näy vaikka olisi reitti auki.
 
Yleensä se liitospiste varmaan laitetaan siten, että kiertelyjä ei tarvita... Kysyntä siis olematonta ja päälle vielä noi mahdolliset virtausongelmat, joista ainakin vakavasti otettavan valmistajan täytyy välittää.
Voi olla mutta kerropa miten nyt vaikka tuollaissa leveässä allaskaapissa se toteutetaan. Itsellänikin on siis hanalta melkein metri kaapin reunaan ja siitä vielä vielä kaapin sivusta menee ehkä 70cm, että letkun pää edes pilkottaa etupuolella? Vähän hankala käyttää, jos on vain 30cm letkua vapaana heti kaapin edessä alareunassa. Tietenkin sen olisi voinut pujottaa niin, että se tulee suoraan edestä kaapin oven välistä, mutta ei ole kyllä kovin siisti ratkaisu mielestäni ja haluan, että se luuri on jossain seinällä näkösällä eikä kaapin kätkössä ja jäisi hanaa alemmas, joten voisi vuotaakin.

Varmaan tuo toimii ongelmitta jossain posliiniallas ilman allaskaappia viemäriputket paljaana toteutuksessa.

Vihjeenä vastaisuuden varalle, se letku katkee puukolla. :vihellys:
Kyl määki tuon hokasin mutta se jatko osa olisi silloin jäänyt saamatta ulos asti.
 
Voi olla mutta kerropa miten nyt vaikka tuollaissa leveässä allaskaapissa se toteutetaan. Itsellänikin on siis hanalta melkein metri kaapin reunaan ja siitä vielä vielä kaapin sivusta menee ehkä 70cm, että letkun pää edes pilkottaa etupuolella? Vähän hankala käyttää, jos on vain 30cm letkua vapaana heti kaapin edessä alareunassa. Tietenkin sen olisi voinut pujottaa niin, että se tulee suoraan edestä kaapin oven välistä, mutta ei ole kyllä kovin siisti ratkaisu mielestäni ja haluan, että se luuri on jossain seinällä näkösällä eikä kaapin kätkössä ja jäisi hanaa alemmas, joten voisi vuotaakin.

Varmaan tuo toimii ongelmitta jossain posliiniallas ilman allaskaappia viemäriputket paljaana toteutuksessa.
Putkari pistää siihen pätkän kuparia tai muun sopivan putken. Liitospiste letkulle tulee siististi kaapin ulkopuolelle.
 
Putkari pistää siihen pätkän kuparia tai muun sopivan putken. Liitospiste letkulle tulee siististi kaapin ulkopuolelle.

Juurikin näin. Täysin turhaa alkaa virittelemään mitään jatkoja letkuun. Uudemmat bidet on ejektorilla varustettuja, ne ei välttämättä toimi yli 2m letkulla.
 
Ja miten se tekee sen jälkiasennuksena, jos kaapin sivulle ei pääse kannakoimaan putkea purkamatta kaapistoa irti?
Nyt sä asetat sellaisia reunaehtoja, jotka ei kuulu hommaan. Sähän kysyit miksi noita pitkiä ei ole tarjolla. Ei valmistajat huomioi aikanaan päin persettä rakennettuja kokonaisuuksia. Ethän sä itsekään halunnut ammattilaista päästää sinne, kun tiesit sen ottavan sorkkaraudan esiin ensimmäisenä.
 
Juurikin näin. Täysin turhaa alkaa virittelemään mitään jatkoja letkuun. Uudemmat bidet on ejektorilla varustettuja, ne ei välttämättä toimi yli 2m letkulla.
Omani on ejektorilla ja toimii loistavasti 3-metrisellä letkulla.

Nyt sä asetat sellaisia reunaehtoja, jotka ei kuulu hommaan. Sähän kysyit miksi noita pitkiä ei ole tarjolla. Ei valmistajat huomioi aikanaan päin persettä rakennettuja kokonaisuuksia. Ethän sä itsekään halunnut ammattilaista päästää sinne, kun tiesit sen ottavan sorkkaraudan esiin ensimmäisenä.
No itse asiassa tässäkin talossa ollut vastaavanlainen ihan uutena rakentajan toimesta ja siinä taisi olla vielä pidempi letkukin, kun se luuri oli siellä pöntön vierellä asti, eli letku pitäisi olla ainakin 1 metrin vielä nykyistä pidempi samalla tavalla asennettuna. Tosiaan tuollainen seinästä seinään leveä kaappi ollut alun perin ja myös jälkeepäin vaihdettu vastaava koko jossain vaiheessa. Kaipa se sitten on poikkeuksellista.

Joo ja siis purkamatta nykyistä kaappia oli tarkotus letku vaihtaa, eli ei letkun takia rempata koko vessaa. :)
 
Se ei taida olla kovin hyvä meriitti rakentajalle, jos vetelee tuollaisia eiku-virityksiä ihan uuteen. Kaikkea on toki mahdollista rakentaa, jos väkisin haluaa tehdä ”väärin”. Mutta kuten kirjoitin, paremmat valmistajat ei yleensä tarjoa suoria ratkaisuja näihin virityksiin.

Ei se välttämättä nyt kovin kummoinen katastrofi olisi ollut, jos tuon purkkavirityksen takia olisit joutunut uusimaan yli 20 v. vessankaapin...
 
Se ei taida olla kovin hyvä meriitti rakentajalle, jos vetelee tuollaisia eiku-virityksiä ihan uuteen. Kaikkea on toki mahdollista rakentaa, jos väkisin haluaa tehdä ”väärin”.
Tuskinpa tuokaan on väärin tehty, kun ne joku on suunnitellut ja tarkastanut tuohon aikaan. Ja en nyt tiedä etteikö ammattilaiset virityksiä tekisi vielä nykyisinkin remonteissa ja rakentaessa, sen verran monelaisiin juttuihin kyllä itsekin törmännyt hommia teettäessä ammattilaisilla, että asioita tehdään jopa tuotteen paketissa olevan ohjeen vastaisesti ja tavoilla joista jo simppeleitä sisustusohjelmia katsoneena on nähnyt varoituksia olla tekemättä.

Ei varmaan voi yleistää mutta mitä tässä itse teettänyt hommia, niin ehkä 1/5 tekijästä on toiminut pilkulleen kuin mitä jokin asia ihan virallisesti on ohjeistettu tai suositeltu tekemään ja yleisin reaktio ollut vetää herne nokkaan, kun tiedustelee miksi asia tehdään/tehtiin väärin.
Ei se välttämättä nyt kovin kummoinen katastrofi olisi ollut, jos tuon purkkavirityksen takia olisit joutunut uusimaan yli 20 v. vessankaapin...
Kaappi kuin uusi, ei turvotettu vedellä, en nähnyt tarpeelliseksi ja suurin syy se, että en nyt halunnut keskellä taloa isoa remonttia tänne pölyämään. Tokihan olisin mielelläni sen muutaman tonnin vessaremontista kympin letkun takia muuten maksanut mutta se mukavuudenhalu voitti taas. :)
 
Viimeksi muokattu:
Kaapin vaihto iso remontti :confused: Ihan sama, eiköhän se jo tullut selväksi mikä on oikea/paras tapa tehdä ja miksi pitkiä letkuja ei ole kunnon valmistajilta paljoa tarjolla.
 
Siinä yhteydessä tulee sitten paljon oheisremonttia kuin pelkkä kaappi, ja tosiaan nyt oli tarkoituksena vaihtaa vain letku mutta tuli selväksi.
 
Ja miten se tekee sen jälkiasennuksena, jos kaapin sivulle ei pääse kannakoimaan putkea purkamatta kaapistoa irti?

Mhh, toki saattaa olla että sen putken voi ehkä mahdollisesti kannakoida kaapin sisälle ja tökätä vaan nippa näkyviin ulkopuolelle.. Paha sanoo näkemättä ja oikeastaan mulle se on ihan samakin. Otan kaljan uuden letkun kunniaksi kuitenkin. Tai viis.
 
Omani on ejektorilla ja toimii loistavasti 3-metrisellä letkulla.

Kyllä,siksi painotankin kohtaa "EI VÄLTTÄMÄTTÄ TOIMI". Tämän takia oikeat valmistajat eivät kauppaa pitkää letkua. Joutuisivat muuten selittämään jokaiselle,mitä VOI seurata.

Mutta tosiaan, onnittelut myös omasta puolesta uudesta letkusta.
 
Jos kaappi on niin leveä, että letku pitää olla 3-metrinen, niin miten hanan ylettää pöntöltä nousematta laittamaan päälle kun on perspesun aika? Ei nyt mitenkään pysty kuvittelemaan minkälainen viritys tuossa 3m letkutarpeessa oikein on ollut kyseessä.
 
Jos kaappi on niin leveä, että letku pitää olla 3-metrinen, niin miten hanan ylettää pöntöltä nousematta laittamaan päälle kun on perspesun aika? Ei nyt mitenkään pysty kuvittelemaan minkälainen viritys tuossa 3m letkutarpeessa oikein on ollut kyseessä.
Niitä löytyy myös automaattisia nykyisin. (ei tarvitse avata hanaa)
 
Kylpyhuoneen lattialämmitys on viime aikoina lämmennyt heikosti. Varmaan tukos putkessa? Piirissä ei termareita, vaan pelkkä säätöventtiili paluussa. Järjestelmässä sekaisin pattereita ja lattialämmityspiirejä. Putket harmaata upolettia. Järjestelmällä ikää 30 vuotta. Alustavasti tilasin putkarin ensi viikolle huuhtelemaan lattiaputken, mutta pitäisiköhän samalla kertaa huuhdella koko järjestelmä ja/tai asentaa joku suodatin verkostoon?
 
Mikäkohän virhe on tehty uudiskohteessa, kun ulkoilman ollessa +5 ja kylmempää, niin korvausilma viilenee asunnon yläkerrassa merkittävästi? Koko yläkerta on silloin viileä, ja kylppärin lattialämmitys kuluttaa sähköä tuplat verrattuna lämpöisiin päiviin.
 
Mikäkohän virhe on tehty uudiskohteessa, kun ulkoilman ollessa +5 ja kylmempää, niin korvausilma viilenee asunnon yläkerrassa merkittävästi? Koko yläkerta on silloin viileä, ja kylppärin lattialämmitys kuluttaa sähköä tuplat verrattuna lämpöisiin päiviin.
Mikä lämmitysmuoto teillä on? Huoneistokohtainen iv kone? Tuloilma tapaa viilentyä sitä mukaa kun ulkolämpötila tippuu ellei sitä esilämmitetä, toki lämmön talteenotto yleensä lämmittää riittävästi ilmaa. Pattereiden tai lattialämmityksen lämpökäyrät tulee tietysti olla oikeat. Esilämmitetty ilmakaan ei yleensä ole kuin 15-18 asteista tms.
 
pitäisiköhän samalla kertaa huuhdella koko järjestelmä ja/tai asentaa joku suodatin verkostoon?

En oikein ymmärrä että miksi noita ei tekis samoilla lämpösillä, vaikk toisaalta 30v on hyvä suoritus ilmankin suodatinta.
 
Eikö kaivosta näe mihin suuntaan putket menee? Hiukan haiskahtaa tuo sijoittelu kaivoille siltä, että suoraa putkea pistetty. Varsinkin jos uloke on tullut jälkikäteen rakennetuksi. Jos siinä ulokkeessa on sokkeli kuten muussa rakennuksessa, niin aika hankala kuvitella, että suoraan olisi salaojat vedetty. Toki kaikki on mahdollista. Jos siinä perusmuurilevyn päällä on soraa tms. ei kosteutta keräävää, niin tuskin on kummoinen ongelma. Kukkapenkki tms. taas ei kuulosta hyvältä. En ole perehtynyt mihin kohtaan se maanpinta pitäisi jättää.

e: Niissä kaivoissa voi olla useampi lähtö ja vain osa avattu. Valo toiseen kaivoon ja katsot peilillä toisesta näkyykö valo. Toki jollain vaijerillakin saanee kokeiltua onko lähtö avattu. Varsinkin siis tuonne kuistin suuntaan. Sieltähän ei valo näy vaikka olisi reitti auki.

Joo kyllähän se putki sivulle lähtee, joskaan ei ihan suoraan kulmaan seinän suuntaisesti. Kaivo on aika syvä, 2-3m niin on hankala ujuttaa mitään sivulähtöön. Ehkä pitäisi kuvaus tilata jos haluaisi paremmin selvittää.

Olisiko muuten vinkkejä kaivon etsintään. Toisella kulmalla pitäisi sijaita kivetyksen alla. Kaivoin oletetusta paikasta ja tuli sadevesiputki vastaan. Ei kai kukaan sulkisi kaivoa niin paljoa maan alle ja vetäisi sadevesiputkia päälle? Pitäisi vaan avata pihaa isommalta alueelta?
 
Mikä lämmitysmuoto teillä on? Huoneistokohtainen iv kone? Tuloilma tapaa viilentyä sitä mukaa kun ulkolämpötila tippuu ellei sitä esilämmitetä, toki lämmön talteenotto yleensä lämmittää riittävästi ilmaa. Pattereiden tai lattialämmityksen lämpökäyrät tulee tietysti olla oikeat. Esilämmitetty ilmakaan ei yleensä ole kuin 15-18 asteista tms.

Meillä on kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Vessa ja kylppäri sähköisellä lattialämmityksellä. IV-koneet lämpövastuksella joka huoneistossa.
 
Meillä on kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Vessa ja kylppäri sähköisellä lattialämmityksellä. IV-koneet lämpövastuksella joka huoneistossa.
Kannattaa laittaa lämpömittari tai infrapunamittarilla kassoa minkä lämpöistä ilmaa tuloilmaventtiilistä tulee syksyllä. Jos se on viileää niin huoltoon vaan ilmoitusta.
 
Jos kaappi on niin leveä, että letku pitää olla 3-metrinen, niin miten hanan ylettää pöntöltä nousematta laittamaan päälle kun on perspesun aika? Ei nyt mitenkään pysty kuvittelemaan minkälainen viritys tuossa 3m letkutarpeessa oikein on ollut kyseessä.
En kyllä ymmärrä mitä kummallista tuossa virityksessä on. Kyllä siihen suunnilleen pönttöä vastapäätä olevaan hanaan yltää persettä pöntöltä nostamatta, toki vähän pitää kurottaa, ja onhan tuolle suihkulle nyt paljon muutakin käyttöä.
Tosiaan isompi tila se on, kun vanhemmassa talossa on aika paljon reilummin neliötä kuin näissä uusissa 50m2 tilaihme 4h + kh + s + ihku yhdistetty keittiö ja olohuone "asunnoissa"... :)

Kuvailen nyt uteliaille vielä kerran tämän tarkemmin. Puusepän mittatilauksena tekemä kaappi seinästä seinään allas pönttöä vastapäätä ei ihan samassa linjassa. Bideletkun reitti: Hanan alta lähtönipasta, siitä letku kulkee kaapin sisällä sen takayläreunan "sidospuuhun" kannakoituna kaapin sivuseinässä samassa linjassa olevan läpiviennin kautta kaapin sivun ja seinän väliä ja sieltä etusivureunan peitelistan alareunan läpiviennistä ulos näkyville ja seinälle sen pidike luontevassa paikassa. Tuohon kokonaisuuteen, että letku tulee ensimmäisen kerran ulos, kuluu 3 metrisestä letkusta sen verran, että sitä jää käytettäville karkeasti 1,2-1,3 metriä, eli riittää sopivasti. Mitä outoa tuossa on? Vaikka tuo on uusittu jälkeenpäin, oli siinä rakennuslliikeen jäljiltä hyvin pitkälle vastaavanlainen viritys pennin osista tehtynä mutta letku oli vielä pidempi jotain syystä.
Ainoa tilanne missä itse näen, että tyypillinen 1,5 -2 metrin letku riittää on, jos tuossa olisi vain sellainen vuokra-asuntotyylinen posliiniallas ilman alakaappia putket näkyvillä ja tuossa pultattuna bidesuihku altaan viereen, että sen siitä saa linnuntietä vedettyä haluamaansa suuntaan. :)
Varmaan ehkä joku tähystysleikkauksiin erikoistuneen kirurgin ja putkimiehen koulutuksen saanut olisi jollain tähystysleikkauksessa käytettävällä vehkeellä saanut tehtyä kiinteälle putkistolle kannakkeet tuohon viimeiseen läpivientiin asti purkamatta koko vessaa atomeiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Keittiöremppa suunnitteilla asuntoon ja kysymys keittiön ilmanvaihtohormista. Taloyhtiössä koneellinen ilmastointi (päällä muutamia kertoja vuorokaudessa) ja keittiöön hormi on tuotu kuvan mukaisesti seinää pitkin kotelossa hellan yläpuolelle.

Lähinnä kysymys kuuluu, että saako/kannattaako tuota lähteä siirtämään rempan yhteydessä? Ajatus oli että jos putken saisi paremmin piilotettua (riippuen mistä kohti putki tulee esiin) johonkin seinän viereen ja saisi tuon seinän tyhjäksi. Vaikuttaako putken lyhentäminen taloyhtiön ilmanvaihdon tasapainotuksiin jne?

Edit. Kyseessä siis koneellinen ilmastointi.

20200718_153405.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ei vaikuta mihinkään. Isännöitsijälle laittaa ennen ja jälkeen kuvat ja pyytää luvan remppaan. Noita siirrellään yleensä keittiörempan yhteydessä.
 
Oletko katsonut mitä tuon sisällä on? Tuohan avattava kotelo, tuskin on avattu pitkään aikaan kun on vielä urakantaruuvit.
 
Niitä löytyy myös automaattisia nykyisin. (ei tarvitse avata hanaa)
Tiedän kyllä kauko-ohjatut paristobideet, mutta tässä ei ollut mitään syytä olettaa, että sellainen olisi käytössä. Ja niistä vasta pienellä virtaamalla vesi liruttaakin.

Ja bideekahvassa ja letkussa ei todellakaan ole painetta koskaan. Täysin väärä tulkinta. Kun hana on auki, vesi tulee hanasta (-> ei painetta bideessä), kun kahvaa painetaan, ejektorin ansioista vesi alkaa tulemaan bideekahvasta. Se on juuri se ejektorin idea. Suihkukahvat ja suihkuletkut eivät todellakaan ole paineenkestäviä. Sen takia sulullista bideekahvaa ei saa liittää tavalliseen suihkuhanaan, koska joku unohtaa hanan kuitenkin päälle ja kahva tai letku pamahtaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 156
Viestejä
4 485 424
Jäsenet
74 176
Uusin jäsen
Nahkapaska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom