Jo yksi valvottu yö käynnistää lihomisen mekanismit – unirytmin sekoittuminen saa solut keräämään rasvaa ja hajottamaan lihasta
Ennestään tiedetään, että yötyö on yhteydessä ylipainoon ja kakkostyypin diabetekseen.
Niko Kettunen
Julkaistu: 27.8. 17:11
Yksi valvottu yö riittää sekoittamaan ihmisen aineenvaihduntaa, osoittaa
Science Advances -lehdessä julkaistu tuore ruotsalainen tutkimus.
Kun koehenkilöt laitettiin valvomaan läpi yön ja heistä otettiin kudosnäytteitä, nähtiin, että unen puutteessa keho alkoi varastoida tavallista enemmän rasvaa ja kuluttaa lihasmassaa.
Ennestään tiedetään, että vuorotyö ja säännöllisen unirytmin häiriintyminen ovat yhteydessä ylipainoon ja kakkostyypin diabetekseen. Tässä saattaa olla käsillä eräs niistä solutason mekanismeista, joita on tämän yhteyden takana.
Ihmisen vuorokausirytmin, vuorotyön ja lyhyeksi jäävien unien vaikutusta lihomiseen on tutkittu paljon sekä ihmisillä että hiirillä. Hiirikokeissa on muun muassa havaittu, että muutokset kehon sisäiseen kelloon liittyvien geenien toiminnassa vaikuttavat myös aineenvaihduntaan.
Ihmisillä univaje ja epäsäännöllinen vuorokausirytmi näyttävät hidastavan aineenvaihduntaa levossa, mikä voi lopulta johtaa lihomiseen.
Yötyön aiheuttama päivärytmin heittely voi olla jopa hengenvaarallista. Useissa tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä yötyön ja sydänsairauksien välillä, ja yövuoroja työssään tekevillä naisilla on kohonnut riski sairastua rintasyöpään. Syytä ei vielä tunneta.
Nyt näyttää siltä, että univaje sotkee geenien toimintaa tavalla, joka altistaa lihomiselle.
Uppsalan yliopiston, Karoliinisen instituutin ja Tukholman yliopiston tutkijoiden vetämässä kokeessa 15 koehenkilöä kutsuttiin viettämään kaksi vuorokautta laboratoriossa.
Heille räätälöitiin yhdenmukainen ruokavalio ja päiväohjelma, ja satunnaisessa järjestyksessä kukin vuorollaan sai nukkua yhden yön kunnolla. Toisena yönä henkilöitä pidettiin valveilla. Yökukkujat eivät saaneet syödä yöllä mitään, mutta vettä oli tarjolla.
Aamulla tutkijat ottivat koehenkilöistä kudosnäytteitä sekä lihaksesta että ihonalaisesta rasvakudoksesta. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että aineenvaihdunnan häiriintyminen näkyy näissä kudoksissa molekyylitasolla.
Valvominen todella sekoitti henkilöiden aineenvaihduntaa. Univaje muutti tapaa, jolla elimistö ”laputtaa” tiettyjä sisäisen kellon toimintaan liittyviä geenejä rasvakudoksessa. Tieteellisin termein kyse on epigeneettisistä muutoksista ja dna:n metylaatiosta: tietyt geenit voivat kytkeytyä pois päältä ja niiden yhteispeli muuttuu.
Muutoksia nähtiin geeneissä, joiden toiminta on yhdistetty kakkostyypin diabetekseen ja ylipainoon. Rasvakudoksen molekyyleissä näkyi myös merkkejä siitä, että kudos valmistautui varastoimaan itseensä rasvaa tehokkaammin.
Lihaskudoksessa puolestaan nähtiin merkkejä proteiinien hajoamisesta. Valvominen siis valmisti elimistöä varastoimaan rasvaa ja hajottamaan lihaskudosta. Myös stressihormoni kortisolia oli valvoneiden elimistössä enemmän. Tämäkin altistaa lihomiselle.
”Nämä havainnot yhdessä tarjoavat ainakin osittaisen selityksen sille, miksi krooninen unenpuute ja vuorotyö voivat johtaa painonnousuun ja altistaa kakkostyypin diabetekselle”, kertoo unitutkija
Jonathan Cedernäs Uppsalan yliopiston
tiedotteessa.
Nyt tarkasteltiin vain yhden yön valvomista 15 koehenkilöllä. Aiemmissa, useammilla ihmisillä tehdyissä
tutkimuksissa on myös havaittu, että huonot yöunet viitenä peräkkäisenä yönä alkavat hiljalleen kerryttää elopainoa.
