Tukholman parhaaseen alakouluun oppilaat ilmoitetaan jo synnytyslaitoksella – Jono täyttyy alkuvuoden lapsista, eikä koulussa ole yhtään maahanmuuttajaa
Fredrikshovs slotts skolan eliittikouluun Tukholmassa on lähes mahdoton päästä, jos lapsi ei ole syntynyt tammikuussa ja jos häntä ei ole ilmoitettu jonoon jo synnytyslaitoksella. Örebrossa lapsia taas siirretään pois huonosta koulusta. Suomessakin kiihtyvä koulujen eriarvoistuminen on Ruotsissa pitkällä.
Tukholma
Vanhemmat saattavat itkeä. He saattavat odottaa koulun ovella rehtoria tai juosta hänet kiinni kaupungilla kesken ostosten.
Niin kova hinku monilla vanhemmilla on saada lapsensa Fredrikshovs slotts skolan peruskouluun Tukholmassa.
Pettymys on suuri, jos ovi ei aukea.
”Joskus kysytään, saako tehdä lahjoituksen päästäkseen sisään, mitä ei voi tehdä. Olen saanut kaikkia mahdollisia kysymyksiä. Jotkut ilmoittavat meidät kouluja valvovalle viranomaiselle”, kertoo rehtori
Maija Möller Grimakovahttps://www.hs.fi/haku/?query=maija+moller+grimakova huoneessaan sokkeloisen koulun uumenissa.
”Useimmat ovat surullisia ja itkevät.”
Tukholman äveriäällä Östermalmin alueella sijaitseva Fredrikshovs slotts skola on nimensä mukaisesti vanha kuninkaallinen linna.
Luokkahuoneilla on ylhäisiä nimiä, kuten Fredrik I ja Drottning Kristina. Oppilaat kulkevat käytävillä kantaen koululta saatuja iPadeja tai MacBook-tietokoneita.
<img itemprop="url" src="//hs.mediadelivery.fi/img/978/dbf17af19fa143bd81f43b875b194928.jpg" alt="Fredrikshovs slotts skola toimii arvostetulla Östermalmin alueella Tukholmassa."> <meta itemprop="width" content="978"> <meta itemprop="height" content="652.0">
Fredrikshovs slotts skola toimii arvostetulla Östermalmin alueella Tukholmassa. (KUVA: VILHELM STOKSTAD)
Koulu on Ruotsin suosituimpia. Sinne ei haluta vain koska se on maineikas niin sanottujen hyvien perheiden keskuudessa.
Sinne halutaan, koska sen tulokset ovat viime vuosina olleet kouluviranomaisen tilastoissa sekä Tukholman että Ruotsin kärkeä.
Mutta sisään ei pääse ilman pientä ihmettä. Mahdollisuudet ovat liki menetetyt, jollei ole ymmärtänyt ilmoittaa lastaan jonoon synnytyslaitoksella ja jollei lapsi ole lisäksi syntynyt tammikuussa tai ainakin aivan alkuvuodesta.
”Prosentuaalisesti tänne on lähes mahdotonta päästä sisään”, Möller Grimakova sanoo selatessaan tietokoneeltaan jonotuslistoja.
Jonossa on tällä hetkellä vajaat 9 400 oppilasta. Valmistavalle luokalle otetaan sisään joka vuosi vain 24.
Fredrikshovs slotts skola on yksi esimerkki siitä, miten koulut ovat eriytyneet toisistaan Ruotsissa ja kuinka kilpailu paikoista parhaissa kouluissa on hyvin kovaa.
Se on niin sanottu vapaakoulu, mikä tarkoittaa, että sitä pyörittää yksityinen taho. Rahoitus tulee silti julkisista varoista oppilaan koulurahana kuten kunnallisissa kouluissa.
Toisin kuin Suomessa tällaiset koulut ovat Ruotsissa verraten tavallisia.
<img itemprop="url" src="//hs.mediadelivery.fi/img/978/3ec18dddd16644eb878c47fb67bc669d.jpg" alt="Rehtori Maija Möller Grimakova."> <meta itemprop="width" content="978"> <meta itemprop="height" content="652.0">
Rehtori Maija Möller Grimakova. (KUVA: VILHELM STOKSTAD)
Monet vapaakoulut päättävät sisäänotostaan pitkälti jonotuslistan perusteella, eivät läheisyysperiaatteella, kuten tehdään kuntien kouluissa. Paikan saa usein se, joka on ensin jonossa. Lisäksi sisarukset ovat etuoikeutettuja.
Nyt jonojärjestelmät ovat alkaneet kyllästyttää Ruotsissa. Niiden katsotaan osaltaan pahentavan koulujen eriarvoistumista.
Esimerkiksi maahanmuuttajana Ruotsiin tulevilla lapsilla tai paluumuuttajilla ei ole samoja mahdollisuuksia päästä suosituimpiin kouluihin, sillä ilmoittautuminen on pitänyt hoitaa jo vauvaiässä.
Eriarvoisessa asemassa ovat myös sellaiset lapset, joiden vanhemmilla ei ole yhtä suurta kykyä huolehtia kouluvalinnoista kuin koulutetuilla ja hyväosaisilla vanhemmilla.
”Jonosysteemin on muututtava. Se asettaa hyvin monet lapset heikkoon asemaan”, sanoo rehtori Möller Grimakova.
Fredrikshovs slotts skolassa jonon seuraukset ovat kärjistyneet. Koulussa ei esimerkiksi ole yhtään maahanmuuttajataustaista oppilasta, kun monessa lähiökoulussa heitä on nykyisin valtaosa.
Lisäksi oppilaiden joukossa on poikkeuksellisen paljon tammikuussa syntyneitä lapsia, sillä heidät ehditään ilmoittaa ensimmäisenä suoraan synnytyslaitokselta. Myöhemmin syntyneillä ei ole samaa mahdollisuutta. Tänä vuonna ilman sisaruussuhdetta kouluun päässeistä kahdestatoista oppilaasta puolet oli tammikuussa syntyneitä ja loput helmi- tai maaliskuussa syntyneitä.
Koulujen erojen kasvu huolestuttaa Ruotsissa nyt laajasti, ja ongelmiin haetaan ratkaisuja. Erot näkyvät tilastoissa selvästi.
Esimerkiksi Fredrikshovs slotts skolassa sata prosenttia yhdeksännen luokan oppilaista saavutti tänä keväänä lukiokelpoisuuden. Huono-osaisemmilla alueilla Hjulstan ja Rinkebyn kouluissa osuus oli vain vajaat 40 prosenttia. Näissä kouluissa valtaosa oppilaista on ulkomaalaistaustaisia ja noin neljännes hiljattain saapuneita.
<img itemprop="url" src="//hs.mediadelivery.fi/img/978/148bc224da1742e78be4abbc74ef920f.jpg" alt="9. luokan oppilaat Arvid Mörner ja Frithiof Georgii-Hellberg valmistelivat englannin tunnille videoblogitehtävää, jossa piti vertailla Halloweenin viettoa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Molemmat viihtyvät koulussa hyvin."> <meta itemprop="width" content="978"> <meta itemprop="height" content="652.0">
9. luokan oppilaat Arvid Mörner ja Frithiof Georgii-Hellberg valmistelivat englannin tunnille videoblogitehtävää, jossa piti vertailla Halloweenin viettoa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Molemmat viihtyvät koulussa hyvin. (KUVA: VILHELM STOKSTAD)
Lisäksi heikon maineen saaneissa kouluissa on usein vähemmän muodollisesti päteviä opettajia, kun kouluihin on vaikea houkutella työvoimaa. Se synnyttää kielteisen kierteen, sanoo Ruotsin kansallisen opettajaliiton puheenjohtaja
Åsa Fahlénhttps://www.hs.fi/haku/?query=asa+fahlen.
”Joissakin kouluissa tulokset heikentyvät vuosi vuodelta ja toisissa kouluissa paranevat vuodesta toiseen. Tällaista kehitystä emme ole nähneet Ruotsin kouluissa aiemmin samalla tavoin”, hän kertoo.
”On hyvin selvää, että koulujen väliset erot ovat kasvaneet, siitä ei ole epäilystäkään”, sanoo myös Tukholman yliopiston taloustieteen professori
Jonas Vlachoshttps://www.hs.fi/haku/?query=jonas+vlachos, joka on tutkinut koulujen eriarvoistumista.
Kouluviraston taannoisen analyysin mukaan erot koulujen tuloksissa yli kaksinkertaistuivat vuosien 1998 ja 2011 välillä. Myös vuodenvaihteessa julkaistu Pisa-tutkimus osoitti eriarvoisuuden kasvaneen useilla eri mittareilla.
”Tulokset joissakin kouluissa heikentyvät vuosi vuodelta ja toisissa kouluissa paranevat vuodesta toiseen.”
Kehityksen taustalla on sekä Vlachosin että Fahlénin mukaan ensisijaisesti asuinalueiden vahva eriytyminen: suurituloiset, koulutetut kantaruotsalaiset ovat keskittyneet tiettyihin kaupunginosiin ja pienituloiset, heikommin koulutetut ja usein maahanmuuttajataustaiset toisiin.
Saman kehityksen kiihtymisestä on keskusteltu viime aikoina myös Suomessa. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005182226.html
Toinen vaikuttava seikka on heidän mielestään Ruotsiin 1990-luvulla luotu järjestelmä, joka korostaa vanhempien vapautta valita koulu.
Vapautta käyttävät vain tietyt vanhemmat. Akateemisilla vanhemmilla on usein parempi kyky huolehtia valinnoista kuin kouluttamattomilla, jotka jättävät valinnat tekemättä.
Yksilölle, joka päättää muuttaa huonosta koulusta hyvään, valinnanvapaus voi tuoda hyviä tuloksia. Kokonaisuutena vaikutus on silti päinvastainen, sanoo Vlachos.
Vaikka kilpailu parhaista kouluista on kovaa, se ei toki ole kaikkialla yhtä ankaraa kuin Fredrikshovs slotts skolassa.
Siksi koulujonoon voi ensi vuodesta alkaen ilmoittautua vasta nelivuotiaana ja jonotusaika alkaa tikittää syntymäpäivästä. Silloin esimerkiksi syntymäkuukaudella ei enää ole väliä.
Lisäksi suurempi osa vanhemmista on saattanut ehtiä miettiä lasten kouluja.
Koulujen eroja uudet jonojärjestelmät eivät silti ratkaise. Rehtorin mielestä tarvitaan hyvin konkreettisia keinoja, jotka auttavat ylittämään sosiaalisesti eriytyneiden asuinalueiden rajoja, esimerkiksi julkisesti rahoitettuja koulubusseja. Nyt matka vaikkapa Rinkebystä keskustaan on useimmille liian vaikea.
”Me voimme luoda jonosysteemin, joka toivottaa kaikki tervetulleiksi. Hallituksen on mietittävä, miten asia voidaan toteuttaa käytännössä.”
Örebro päätti siirtää lapsia heikosta koulusta parempaan tulosten parantamiseksi – Malmössä tuloksen paranivat muuton jälkeen huomattavasti
Mitä pitäisi tehdä, kun koulun oppimistulokset ovat jatkuvasti heikkoja?
Ruotsin Örebrossa on päätetty tänä syksynä kokeilla, auttaisiko koulun sulkeminen ja oppilaiden siirtäminen toisiin kouluihin, joissa tulokset ovat parempia.
Vivallan kunnallisen peruskoulun seitsemäs luokka lopetettiin syksyllä, ja oppilaat siirrettiin neljään muuhun kouluun. Koko yläkoulu on määrä lakkauttaa myöhemmin.
”Koulu on ollut hyvin eriytynyt, ja eriytyminen on vain lisääntynyt vuosien kuluessa. Aiemmin läheisen omakotitaloalueen oppilaat kävivät koulussa, mutta nyt he valitsevat muita kouluja. Jäljelle on jäänyt yksinomaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita”, kertoo Örebron koulutoiminnasta vastaava johtaja
Margareta Borghttps://www.hs.fi/haku/?query=margareta+borg.
Borgin mukaan Vivallan koulun tulokset ovat viime aikoina olleet huomattavasti heikompia kuin kaupungin kouluissa keskimäärin.
Nyt niihin odotetaan parannusta.
Vastaavaa kokemusta on jo Malmöstä, missä verraten köyhän ja maahanmuuttajavaltaisen Rosengårdin koulu päätettiin lopettaa samankaltaisista syistä vuonna 2013.
Oppilaita siirrettiin esimerkiksi Linnéskolaniin, joka sijaitsee Malmön hyväosaisella alueella.
Rosengårdskolanissa vain noin 25 prosenttia oppilaista saavutti lukiokelpoisuuden. Linnéskolaniin muuttaneiden tulos oli 90 prosenttia, kertoo rehtori
Johan Revemarkhttps://www.hs.fi/haku/?query=johan+revemark.
Örebrossa Vivallan koulusta pois siirtynyt
Majsa Kassemhttps://www.hs.fi/haku/?query=majsa+kassem, 13, on innoissaan uudesta koulusta. Matka kotoa on selvästi pidempi, mikä on hiukan työlästä mutta sen arvoista. Aiemmassa koulussa oli rauhatonta. Nyt opiskeluun voi keskittyä ja opettajat ovat parempia ja vaativia.
”Koulussa tuntuu todella turvalliselta ja keskittyneeltä.”
Moniin suosittuihin kouluihin on silti jonoa, ja koulujen erojen takia vanhemmat miettivät valintojaan tarkoin. Se on tyypillistä koulutetuissa ja hyväosaisissa piireissä.
Muutaman korttelin päässä Fredrikshovs slotts skolalta leikkiautot pörräävät suositun leikkipuiston hiekassa ja lasten kiljunta kuuluu kauas.
”Laitoin hänet jonoon heti ensimmäisenä päivänä synnytyslaitoksella. Muuten hän ei pääsisi siihen lähistömme kouluun, jota toivomme”, kertoo 15 kuukautta vanhan
Nicolashttps://www.hs.fi/haku/?query=nicolas-poikansa kanssa leikkivä
Silje Borghttps://www.hs.fi/haku/?query=silje+borg.
Hyvämaineiseen kouluun pääseminen on hänen mielestään tärkeää opetuksen tason vuoksi.
Myös
Emma Rydéninhttps://www.hs.fi/haku/?query=emma+rydenin Emiliahttps://www.hs.fi/haku/?query=emilia-tytär asetettiin jonoon pikkuvauvana, vaikkei Rydén tavoittele lapselleen paikkaa eliittikoulusta.
”Ruotsin koulut eivät ole hyviä, ja siksi moni ei valitse lähintä koulua.”
Ruotsin poliittisessa keskustelussa pallotellaan nyt useita keinoja ehkäistä koulujen eriytymistä.
Puhetta on ollut esimerkiksi koulupaikkojen arpomisesta sekä kaikille vanhemmille pakollisesta ja keskitetystä kouluvalinnasta. Hallitus on antanut heikoille kouluille lisää rahoitusta.
Fredrikshovs slotts skolassa ei aiota odottaa uusia linjauksia. Rehtori Möller Grimakova haluaa, että koulun ovet ovat avoinna nykyistä useammille edes teoriassa.
