Perjantai 13.1.2017 klo 06.30
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt pyritään palauttamaan kotimaihinsa vapaaehtoisuuteen perustuen.
- Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vakuuttaa, että Suomesta palautettavien turvapaikanhakijoiden asiat hoidetaan inhimillisesti.
- Suomi pyrkii ohjaamaan kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat vapaaehtoisen paluun piiriin.
- Kansliapäällikö Nerg katsoo, että Irakiin voi palata.
SIsäministeriö kansliapäällikkö Päivi Nerg ei pidä Irakia niin vaarallisena paikkana, ettei sinne voitaisi palauttaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. (PASI LIESIMAA/IL)
Sisäisen turvallisuuden selonteossa 2016 todetaan, että
”Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat on palautettava nopeasti ja tehokkaasti."
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että juuri näin toimitaan. Hän muistuttaa, että erillisistä, niin sanotuista palautuskeskuksista on luovuttu. Käytännössä Suomessa panostetaan vapaaehtoiseen paluuseen, eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt palaisivat vapaaehtoisesti kotimaihinsa.
Irakiin voi palata
Nerg ei pureskelematta niele väitteitä, ettei Irakiin voi palata.
- Ei pidä paikkaansa, ettei Irakiin voisi palata, Nerg sanoo Iltalehdelle.
Irakin ongelmia Nerg ei kiellä. Hän oli vasta viime kuussa Bagdadissa neuvottelemassa Suomen ja Irakin välisestä palautussopimuksesta liittyen turvapaikanhakijoihin.
- Se maa on todella vaikeassa tilanteessa. Mutta esimerkiksi Afganistan tuntui itsestäni paljon pahemmalta, Nerg sanoo.
- Meille on tärkeää, että näemme ja kuulemme. Siksi menemme paikan päälle, hän jatkaa.
Yksittäistapauksia Nerg ei voi kommentoida, ei tietääkään kaikkia. Hän kuitenkin korostaa, että suomalaisviranomaiset hoitavat palautukset mahdollisimman inhimillisesti.
- Niin inhimillisesti hoidetaan kuin ikinä, Nerg vakuuttaa.
Hän vakuuttaa, että esimerkiksi säilöönottoyksiköihin joutuneiden, pakkopalautusta odottavien henkilöiden hyvinvoinnista pidetään huolta.
Tarkka seuranta
Talven kuluessa yhä useampi turvapaikanhakija tulee todennäköisesti saamaan jo toisen tai kolmannen kielteisen päätöksen, eli kaikki valitustiet on käyty läpi. Tämän jälkeen vaihtoehtoina ovat joko vapaaehtoinen paluu kotimaahan tai maasta poistaminen poliisin toimesta.
Nerg sanoo, että tässä vaiheessa on alle 200 ihmistä, jotka eivät ole suostuneet vapaaehtoiseen paluuseen, eli määrä on toistaiseksi pieni.
- He miettivät, jäävätkö Suomeen pakoilemaan vai lähtevätkö Saksaan, Nerg arvioi.
Suomesta on siirtynyt Saksaan runsaasti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Niin sanotun Dublinin sopimuksen myötä heidät voidaan kuitenkin palauttaa takaisin Suomeen.
- Hirveän vähän Saksa on palauttanut takaisin, vaikka pyyntöjä on paljon, Nerg toteaa.
Kun palautuksia tapahtuu, henkilöt sijoitetaan vastaanottokeskuksiin.
- Sitten katsotaan toimenpiteet, eli onko kyseessä henkilö, jonka poliisi palauttaa kotimaahansa vai aloittaako henkilö uuden valitusprosessin, Nerg kertoo vaihtoehdoista.
Jatkotoimenpiteissä Maahanmuuttoviraston tilannekeskuksella on keskeinen rooli.
Nerg vielä korostaa, että Suomessa viranomaiset tehostavat vapaaehtoista paluuta. Pakkopalautus on viimeinen vaihtoehto.
Pakkopalautussopimus epätodennäköinen
Suomen ja Irakin viranomaiset neuvottelivat viimeksi joulukuussa maiden välisestä palautussopimuksesta. Nerg arvioi, että vapaaehtoiseen paluuseen liittyvät tapaukset etenevät hyvin, mutta pakkopalautuksiin liittyvää sopimusta ei ehkä saada voimaan.
- Viesti Irakilta on se, että vapaaehtoisista paluista he ovat valmiit tekemään yhteistyötä.
Neuvottelut saattavat jatkua pian.
- Tänään allekirjoitin kirjeen, jossa asiaa sinne päin viritellään, Nerg kertoo keskiviikkona.
- Tavoite oli, että saataisi palautusprosessiin selkiytystä. Siksi kävimme esimerkiksi Bagdadin lentokentällä tutustumassa olosuhteisiin.
Riskinä radikalisoituminen
Nerg myöntää, että maan alle menevät kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt ovat ongelma.
- Radikalisoituminen on yksi riskeistä, Nerg sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että kovin moni viranomaisia Suomessa pakoileva turvapaikanhakija ajautuu väkivaltaiseen radikalismiin kielteisen turvapaikkapäätöksen vuoksi.
Nerg muistuttaa, että kiellon saaneet turvapaikanhakijat ovat laittomasti maassa.
- Koko ajan haetaan keinoja, ettei Suomeen tule yhteiskuntaa, jossa he voivat piilotella. Vapaaehtoiseen paluuseen panostetaan.
NINA LEINONEN
nina.leinonen@iltalehti.fi