Suomesta on tänä vuonna hakenut ensimmäistä kertaa turvapaikkaa noin 1 300 henkilöä. Heistä noin 520 on sellaisia, joiden henkilöllisyydestä ei ole varmaa tietoa. Tai kuten Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiin merkitään: "Henkilötietosi perustuvat omaan ilmoitukseesi".
Toisaalta turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämisaste on noussut huomattavasti. Vuonna 2015 vain joka viidennen turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä saatiin varmuus.
Suurin syy parantuneeseen selvitysasteeseen lienee se, että selvitettävää on vähemmän. Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut vuoden 2015 luvuista noin kymmenesosaan.
– Sanotaan näin, että silloin viranomaisen käsittelyaika hakijaa kohden oli varmasti lyhyempi kuin mitä se on normaalisti. Nopeasti pyrittiin saamaan kirjoihin ja kansiin, sanoo Esko Repo, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja.
Toisaalta tilanne on edelleen se, että lähes joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä ei saada varmuutta.
– Tämä on erittäin suuri haaste. Mutta tässä on nämä tietyt ongelmat, Repo toteaa.
Mistä ongelmista on kyse?
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Maahanmuuttoviraston selvitysasteista laskettuna Suomeen on vuosina 2015–2018 tullut noin 32 000 turvapaikanhakijaa, joiden henkilöllisyyttä ei alkupuhuttelussa saatu varmistettua. HUOM: Vuoden 2015 turvapaikanhakijoista 6 prosenttia ja vuonna 2016 2 prosenttia oli sellaisia joiden henkilöllisyyden selvittämisestä ei jäänyt merkintää. On siis mahdollista, että selvitettyjen henkilöllisyyksien osuus on hieman esitettyä korkeampi.
"Tietyillä ongelmilla" Repo viittaa ennen kaikkea luotettavien henkilöllisyystodistusten puutteeseen. Suurella osalla turvapaikanhakijoista ei ole mukanaan passin kaltaista asiakirjaa.
Joskus passia ei ole ikinä ollutkaan ja turvapaikanhakija on matkannut Suomeen väärennetyllä asiakirjalla.
– Henkilöt jotka joutuvat lähtemään pakoon, heillä ei ole mahdollisuutta liikkua asianmukaiset paperit taskussaan. Osa tulee maista, joissa länsimaista passijärjestelmää ei ole olemassakaan.
Tässä on toinen syy selvitysprosentin kohoamiseen: entistä suurempi osa turvapaikanhakijoista on venäläisiä, ja heillä on usein passit mukanaan. Passit puuttuvat etenkin irakilaisilta, somalialaisilta ja afganistanilaisilta.
Jos passi kuitenkin puuttuu, sitä ei voi pyytää lähtömaan viranomaisilta. Jos henkilöä vainotaan, vainoaja voi olla kotimaan viranomainen.
"Lentokoneesta on löydetty revittyjä ja piilotettuja passeja. Jopa koneen vessatankista on otettu silppua ja koottu asiakirjoja".
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo
Passeja myös piilotetaan Suomen viranomaisilta. Syy tähän on se, että passittoman henkilön palauttaminen kotimaahansa on vaikeaa. Passin hävittäminen on siis keino viivyttää maastapoistoa, jos henkilölle ei annettaisikaan turvapaikkaa.
Aiemmin kadonneita passeja "löytyi" etenkin loppuvuonna 2015 ja alkuvuonna 2016, kun tuhannet irakilaiset päättivät lähteä koteihinsa ennen kuin edes saivat turvapaikkapäätöksiään.
– Osa heistä oli sellaisia, että eivät näyttäneet viranomaiselle passia turvapaikkaa hakiessa. Mutta kun sitä tarvittiin kotimatkaa varten, passi löytyikin, Repo sanoo.
Passeja myös tuhotaan juuri ennen turvapaikan hakemista.
– On niitäkin todettu, että lentokoneesta juuri tullut henkilö ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa. Sitten lentokoneesta on löydetty revittyjä ja piilotettuja passeja. Jopa koneen vessatankista on otettu silppua ja koottu asiakirjoja.
Passin piilottaminen tai tuhoaminen ei Revon mukaan laske mahdollisuuksia turvapaikkaan. Tarkoituksellinen väärän henkilötiedon antaminen voi kuitenkin johtaa lisäkysymyksiin.
– Jos todetaan että henkilö on valehdellut, lähdetään tutkimaan kertomusta. Mutta jos kaikki on loogista ja todetaan että turvaperusteet täyttyy, niin ei passin repiminen sitä kielteiseksi muuta.
Vuonna 2016 Suomen tuli noin 2800 turvapaikanhakijaa, joiden henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Yksi heistä oli Turun puukotusiskusta elinkautiseen vankeuteen tuomittu Abderrahman Bouanane.Jaakko Stenroos / AOP
Yksi syy henkilöllisyyden salaamiseen voi olla myös se, että turvapaikanhakijaa epäillään rikoksesta.
Esimerkiksi terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista elinkautiseen vankeuteen tuomittu Abderrahman Bouanane oli ennen Suomeen tuloaan epäiltynä Saksassa tehdyistä pahoinpitelyistä.
Aiemmat teot eivät kuitenkaan selvinneet Suomen viranomaisille, sillä hakiessaan Suomesta turvapaikkaa Bouanane valehteli nimensä ja ikänsä. Oikea henkilöllisyys selvisi Turun puukotusiskun jälkeen, kun Bouananen passi löytyi Saksan poliisilta.
Turvallisuusongelmaa on vaikea ratkaista. EU-maiden poliiseilla ei ole yhteistä rekisteriä, josta rikoksesta toisaalla epäillyn mahdolliset sormenjäljet voisi tarkistaa.
– Olisi tärkeää, että henkilöstä päätöksiä tekevällä jäsenvaltiolla olisi kaikki tieto mitä henkilöstä on muualla. Eihän tästä parempaan tilaan pääse, ellei tietoa viranomaisten välillä voida vaihtaa, Repo sanoo.
Vai oliko tuolla esim. kiinalaisiakin polttelemassa autoja jne.?
