Analyysi: Miksi 21 000 irakilaista haki turvapaikkaa juuri Suomesta? Tässä 6 syytä
Turvapaikanhakijoilla oli monta syytä jättää Irak. Mutta miksi he tulivat juuri Suomeen? Entä voiko ilmiö toistua? Jos yhtään mietit, lue tämä.
Turvapaikanhaku
10.3.2018 klo 10:01päivitetty 10.3.2018 klo 12:40
Antti Kolppo / Yle
Eero Mäntymaa
@eeromantymaa
Vuonna 2015 Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa, joista .kaksi kolmasosaa oli irakilaisia. Suomen väkilukuun suhteutettuna se vastaa Saksaan tullutta puolta miljoonaa turvapaikkahakemusta.
Jokin siis veti irakilaisia juuri Suomeen. Tämän tekstin on tarkoitus tiivistää, mitä se jokin oli. Lopuksi pohditaan, voisivatko irakilaiset lähteä suurin joukoin Suomeen jatkossakin?
Aluksi on kuitenkin hyvä kerrata syyt, jotka työnsivät ihmiset pois Irakista.
1. Irak on maailman vaarallisimpia maita
Irak on pitkään ollut maailman vaarallisimpia maita. Varovaisten
arvioiden(siirryt toiseen palveluun)mukaan Irakin sodissa ja terrori-iskuissa on vuoden 2003 jälkeen kuollut satoja tuhansia siviilejä.
Irakilainen ei välttämättä ole kotimaassaan turvassa, vaikka kotikortteli olisikin säästynyt sodalta ja terrorismilta. Maassa ei ole ollut vahvaa hallintoa sen jälkeen, kun Yhdysvallat kaatoi Saddam Husseinin diktatuurin. Se ajoi etenkin maan sunnivähemmistön ahdinkoon, mikä osaltaan petasi tietä Isiksen nousulle.
Kun luotettavaa poliisia tai oikeuslaitosta ei ole, turvaa haetaan muualta. Irakissa se tarkoittaa esimerkiksi oman heimon tai maan lukuisten puolisotilaallisten joukkojen puoleen kääntymistä. Aseistautuneen mahtisuvun vesa saattaa elää elämäänsä suhteellisen huolettomasti. Sen sijaan oman suvun tai shiiamilitian kanssa ongelmiin joutuminen saattaa tarkoittaa vainoa, jota ei pääse pakoon maan sisälläkään.
2. Irakissa on paljon nuoria, jotka ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen
Sota, terrori-iskut tai henkilökohtainen vaino eivät ole ainoita syitä irakilaisten joukkopakoon.
Yli puolet irakilaisista on alle 30-vuotiaita ja nuorisotyöttömyys on korkea. Tämän päivän parikymppinen irakilainen on elänyt lähes koko elämänsä sodan runtelemassa maassa. Lopputuloksena Irakissa on suuri joukko nuoria, joka eivät näe elämälleen valoisaa tulevaisuutta. Rahan, turvan tai kunnioituksen puute on ajanut nuorisoa erilaisten asejoukkojen jäseniksi, mikä entisestään lisää maan turvattomuutta.
Kaikki irakilaiset eivät siis tulleet Suomeen, koska pelkäsivät kotimaassaan henkensä puolesta. Turvapaikkaprosessin läpikäyneistä yli kymmenen tuhatta sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Lukumäärästä ei kannata vetää ehdottomia johtopäätöksiä sen suhteen, kuinka moni haki turvapaikkaa ilman oikeaa syytä. Sen sijaan enemmän väitteen puolesta puhuu se, että tuhannet irakilaiset
päättivät lähteä Suomesta heti saavuttuaan, eli ennen kuin edes saivat turvapaikkapäätöksiään Maahanmuuttovirastolta.
3. Miksi juuri vuonna 2015? Ensin paine kasvoi Syyriassa, sitten tie avautui Eurooppaan
Mutta miksi emme nähneet vastaavaa irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrää esimerkiksi vuonna 2006, jolloin Irakin shiiojen ja sunnien välinen väkivalta yltyi suoranaiseksi sisällissodaksi?
Yksi olennainen syy on uuden ja entistä helpomman tuloväylän avautuminen kesällä 2015. Sitä ennen suurin osa EU-maihin tulevista turvapaikanhakijoista saapui Eurooppaan Libyan ja Italian kautta. Kesäkuussa 2015 Makedonia, Serbia ja Kroatia
alkoivat päästää(siirryt toiseen palveluun) laittomasti maahan saapuneita kulkemaan vapaasti maan läpi. Tämä tarkoitti, että Lähi-idästä pääsi Eurooppaan aiempaa nopeammin ja vaarattomammin, niin sanotun Länsi-Balkanin reitin kautta.
Samaan aikaan osa Syyrian pakolaisista sai vuosia jatkuneesta maanpaosta tarpeekseen ja lähti Syyrian naapurimaista Eurooppaan. Satojen tuhansien pakolaisten virta ja aiempaa lyhyemmän pakoreitin avautuminen laski salakuljettajien pyytämää hintaa niinkin alas kuin
muutamaan tuhanteen(siirryt toiseen palveluun) dollariin. Monella, jolle matka Lähi-idästä Eurooppaan olisi aiemmin ollut täysi mahdottomuus, olikin yhtäkkiä siihen varaa.
4. Älypuhelin vihjaa paremmasta elämästä – ja ohjaa pakolaisten liikkeitä
Koko pakolaisilmiö olisi mahdollisesti jäänyt tapahtumatta, jos tieto ei kulkisi niin liukkaasti kuin se nykyisin kulkee. Vielä 15 vuotta sitten Lähi-idästä Eurooppaan pyrkivä turvapaikanhakija olisi ollut maansa lehdistön ja kuulopuheiden varassa. Tänä päivänä maailman köyhilläkin on teoriassa kaikki tarpeellinen tieto hyppysissään.
Somen kautta tiedot salakuljetusreiteistä, rajojen avautumisesta ja Euroopan eri maiden turvapaikkapolitiikasta kulkivat hetkessä Eurooppaa kohti liikkuvien älypuhelimien näytöille. Kun portti toisaalla sulkeutui, parviäly ohjasi turvapaikanhakijat sinne, missä reitti oli selvä. Luonnollisesti somen kautta kulki myös huhuja ja
katteettomiakin lupauksia Euroopan helposta elämästä.
Tästä päästäänkin Suomeen. Ilman älypuhelintaan moni turvapaikanhakija ei nimittäin olisi ikinä Suomesta kuullutkaan.
5. Maailman paras koulu ja Sipilän mökki – näin Suomi alkoi kiinnostaa
Sananvapaus, maailman paras peruskoulu, äitiyspakkaukset, ja niin edelleen. Suomen ylpeydenaiheista on
tehtailtu(siirryt toiseen palveluun) viime vuosina paljon kansainvälisiä
otsikoita(siirryt toiseen palveluun), joita suomalaiset itsekin mielellään jakavat.
Vuonna 2015 otsikot kiinnostivat luonnollisesti myös turvapaikanhakijoita, jotka EU:n ulkorajan läpäistyään miettivät, mistä jäsenmaasta oleskelulupaa hakisivat. Valtaosa matkusti Saksaan, joka liittokanslerinsa Angela Merkelin johdolla oli ilmoittanut avaavansa ovensa turvapaikanhakijoille.
Monia alkoi kuitenkin kiinnostaa myös aiemmin tuntematon pohjoinen kolkka nimeltä Suomi. Maa, joka muutamassa sukupolvessa nosti itsensä köyhyydestä maailman vauraimpien, turvallisimpien ja onnellisimpien maiden joukkoon.
Tarina vetosi irakilaisiin nuoriin, jotka halusivat rakentaa elämäänsä turvallisessa, vakaassa ja vapaassa ympäristössä.
Kirsikkana kakun päällä Suomen pääministeri Juha Sipilä ilmoitti syyskuussa 2015
luovuttavansa Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Uutinen levisi nopeasti
kansainvälisessä mediassa(siirryt toiseen palveluun) ja kääntyi myös
arabiaksi(siirryt toiseen palveluun). Samaan aikaan kun rajoja kiinni vaativat äänenpainot alkoivat Euroopassa voimistua, Suomi profiloitui maana, joka toivotti turvapaikanhakijat tervetulleeksi.
6. Vielä vuonna 2015 Suomen turvapaikkapolitiikka oli pohjoismaisittain “löyhää”
Sipilän mökkilupauksia selkeämpi viesti oli kuitenkin tämä: kun turvapaikanhakijat matkasivat Euroopan läpi, Suomi
antoi 85 prosentille turvapaikkaa hakevista irakilaisista oleskeluluvan.
Suomi ei edustanut EU:n löyhintä linjaa. Irakilaisen turvapaikanhakijan näkökulmasta Suomen ovet olivat kuitenkin enemmän raollaan kuin Ruotsin, Tanskasta puhumattakaan. Tämä oli olennaista tietoa irakilaisille, joille oleskeluluvan saaminen oli hyvin epävarmaa, toisin kuin esimerkiksi syyrialaisilla. Osa Suomeen päätynyt turvapaikanhakija mahdollisesti alun perin suunnitteli jäävänsä Ruotsiin, mutta päätti Ruotsiin päästyään jatkaa matkaa edelleen.
Johtopäätös osoittautui vääräksi, kuten nyt hyvin tiedetään. Jo keväällä 2016 irakilaisten kielteisten päätösten osuus oli Suomessa moninkertaistunut.
Voisiko ilmiö toistua?
Irakilaisia kotimaastaan työntävien ja Suomeen vetävien tekijöiden kautta päästään miettimään, voisiko vuoden 2015 pakolaisilmiö toistua?
Ainakaan irakilaiset eivät kuitenkaan voisi tulla Eurooppaan samaa reittiä kuin vuonna 2015. Olennaisin syy on EU:n ja Turkin solmima
sopimus, jonka mukaan Turkista Kreikkaan tulevat turvapaikanhakijat palautetaan takaisin Turkkiin. Vastavuoroisesti EU antaa Turkille kuusi miljardia euroa ja viisumihelpotuksia.
Esteitä on pystytetty myös EU:n sisälle. Osa näistä on fyysisiä aitoja, joita esimerkiksi Makedonia, Unkari ja Itävalta ovat pystyttäneet rajoilleen. Todennäköisesti EU-maat ottaisivat myös ripeästi käyttöön väliaikaisia rajatarkastuksia, mikäli turvapaikanhakijoita alkaisi taas kulkea unionin läpi. Toimenpiteillä on merkitystä etenkin Suomelle, joka on Euroopan pussinperä. Mitä vaikeammaksi EU-maasta toiseen liikkuminen käy, sitä epätodennäköisemmin he pääsevät Suomen rajalle turvapaikkaa hakemaan.
Lisäksi porttejaan kilvan sulkevat eurooppalaiset lähettivät selkeän viestinturvapaikanhakijoiden lähtömaihin: "Mitä enemmän teitä tulee, sitä harvemman annamme jäädä". Sen viestin antoi myös Suomen hallitus, joka tiukensi turvapaikkapolitiikkaansa muiden EU-maiden mukana.
Olisi kuitenkin typerää olettaa, että turvapaikanhakijoiden virta on tyrehtynyt pysyvästi näiden toimenpiteiden vuoksi.
Turkin ja EU:n välisestä palautussopimus tuskin on ikuinen. Itse asiassa sopimuksen tehdessään EU antoi Erdoganille keinon
kiristää EU:n jäsenmaita: Jos ne eivät tanssi Turkin pillin tahtiin, Turkki päästää turvapaikanhakijat taas liikkeelle.
Epävakaan Lähi-idän tulevaisuuden ennustaminen on vielä suurempaa arpapeliä. Irakista ihmisiä pois työntäviä tekijöitä riittää edelleen, vaikka maa onkin olennaisesti rauhoittunut vuodesta 2015. Irakin toistaiseksi heikko hallitus ei voi riisua shiiamilitioita aseista. Osa aseistautuneista ryhmistä on uskollisia Iranille, joka yrittää saada maasta vahvempaa jalansijaa. Miljoonia elää pakolaisina maan rajojen sisällä. Iso osa nuorisosta on edelleen työtöntä, mikä on turvallisuusriski minkä tahansa maan tulevaisuuden kannalta.
Toisin sanoen Irakissa toistaiseksi vähenevän väkivallan vaihtuminen jälleen sisällissodaksi ei ole poissuljettu vaihtoehto. Muurit ja rajatarkastukset eivät pysäytä satoja tuhansia. Ja vaikka pysäyttäisivätkin, osa turvapaikanhakijoista päätyisi silti Suomeen EU:n
sisäisen siirtojen kautta, joita todennäköisesti tehdään tulevaisuudessakin.
Entä Suomen entistä tiukempi turvapaikkapolitiikka?
Ylen Bagdadissa haastattelemat turvapaikanhakijat
vakuuttivat palaavansa Suomeen vielä uudestaan hakemaan turvapaikkaa. Pienen joukon kommenteista ei kannata vetää pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Se kuitenkin vihjaa, että edes ovien sulkeminen ei välttämättä vie kaikkien lähtöhaluja. Jos kotimaahan jäämistä ei nähdä vaihtoehtona ja mahdollisuus lähtöön on, oleskeluluvan mahdollisuuteen tullaan todennäköisesti myös tarttumaan, oli se kuinka pieni tahansa.