Atte Kaleva: Jihadistisen terrorin uhka kasvaa Suomessa
Atte Kaleva. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto)
Julkaistu: 15.3. 5:34 , Päivitetty: 15.3. 7:04
KIRJA
Jihadismin tutkija Atte Kalevan mukaan terrorin uhkaa ei ole syytä paisutella, mutta siihen tulee suhtautua vakavasti.
JIHADISTISEN terrorismin muodostama uhka kasvaa Suomessa lähivuosina.
Näin sanoo tuoreessa kirjassaan jihadismin tutkija
Atte Kaleva, joka muistetaan myös omakohtaisesta kokemuksestaan jihadistien panttivankina Jemenissä vuosien 2012–2013 vaihteessa. Kalevan kirja Jihad ja terrori (Otava) julkaistaan tänään torstaina.
Terroristijärjestö Isisin valta-asema jihad-liikkeessä on hiipunut sen menetettyä valtaamiaan alueita Lähi-idässä. Se on muuttumassa kalifaatti-valtiosta hajanaiseksi ja löyhäksi ideologiseksi verkostoksi, jolloin myös suomalaisten jihadistien kytkökset kansainvälisiin terroristisoluihin tiivistyvät.
KALEVA PERUSTAA väitteensä uhan kasvusta Suomessa siihen, että Syyriassa ja Irakissa Isisin kalifaatin riveissä radikalisoitunut sukupolvi vaikuttaa globaalissa jihad-liikkeessä vielä 10–15 vuoden ajan.
Tämä asettaa hänen mukaansa suuria haasteita sekä terrorismia torjuville viranomaisille että Suomen muslimiyhteisölle.
Kaleva kertoo suojelupoliisin tietoihin nojaten, että tämän vuoden helmikuussa Suomessa oli noin 350 poliisin seurannassa olevaa terrorismintorjunnan kohdehenkilöä, ja heidän määränsä on Supon mukaan edelleen kasvamassa.
Syyriaan ja Irakiin jihadististen äärijärjestöjen riveihin on matkustanut taistelemaan noin 80–90 henkilöä, joista noin 20 on kuollut ja suunnilleen sama määrä palannut takaisin Suomeen.
KIRJASSAAN Kaleva painottaa, että vaikka väkivallan ja terrorismin uhkaa Suomessa ei ole syytä paisutella, siihen on kuitenkin suhtauduttava vakavasti.
– Ontoksi käynyt hokema siitä, ettei pelolle tule antaa valtaa, ei saa tarkoittaa sitä, että mitään ei tehdä. Pelon tunne on täysin luonnollinen ja ymmärrettävä, mutta jihadistista terrorismia vastaan kohdennettujen toimien on tehotakseen kuitenkin oltava tarkkaan harkittuja.
– Uhkaan varautuessa on ensiarvoisen tärkeää tuntea jihadistisen ideologian perusteet ja ajattelun logiikka. Lisäksi on tärkeää tunnistaa ne tekijät, jotka altistavat yksilön liittymään jihadistisen radikalisoitumisen polulle, Kaleva kirjoittaa.
Kirjassaan Kaleva avaa juuri näitä asioita. Omien sanojensa mukaan hän on pyrkinyt koostamaan maltillisen, kiihkottoman ja asiantuntevan yleiskatsauksen jihadismin historiaan, sen ideologian kehitykseen sekä terrorististen organisaatioiden kehitykseen.
MAAILMAN 1,6 miljardin muslimin joukkoon mahtuu monenlaista väkeä, jotka noudattavat erilaisia suuntauksia ja islamintulkintoja, mutta kaikkia heitä yhdistää yksi seikka: jokainen tunnustaa Allahin ainoaksi palvomisen arvoiseksi jumalaksi ja Muhammadin hänen sanansaattajakseen.
Kirja käsittelee islamin suurimman pääsuuntauksen sunnalaisuuden fundamentalistista ja äärikonservatiivista alasuuntausta salafismia, ja ennen kaikkea sen väkivaltaa korostavaa haaraa, jota myös jihadismiksi kutsutaan.
Salafistien päämääränä on islamin puhdistaminen kaikesta ulkoisesta ja maallisesta vaikutuksesta sekä uskovien yhteisön eli umman palauttaminen siihen pyhyyden tilaan, jossa se oli profeetta
Muhammadin ja häntä seuranneiden kolmen sukupolven eläessä.
Tähän sisältyy myös ajatus yhdestä ainoasta, puhtaasti islamilaisin periaattein hallitusta valtiosta eli kalifaatista.
Vaikka kalifaatti on päämääränä kaikille salafisteille sama, heistä kaikki eivät kuitenkaan hyväksy väkivaltaa keinona sen saavuttamiseen. Tämä on juuri se seikka, joka erottaa jihadistit muista salafisteista.
TERRORISTIJÄRJESTÖ Isis julisti kalifaattinsa perustetuksi Syyrian ja Irakin alueella kesäkuussa 2014.
Järjestön jihadistisen taistelun lonkerot ulottuivat Suomeen konkreettisten kuolonuhrien muodossa ensimmäisen kerran viime elokuussa, jolloin marokkolaissyntyinen
Abderrahman Bouanane puukotti Turussa kuoliaaksi kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa.
Kalevan mukaan Bouananen tausta sopii hyvin tyypillisen radikalisoituneen musliminuoren profiiliin.
– Kokemukset syrjityksi tulemisesta tai rasistisesta käytöksestä ovat radikalisoituneilla yleisiä, ja huomattavan usealla on ollut ongelmia lain ja virkavallan kanssa ennen uskonnollisen herätyksen kokemista.
– Yleensä radikalisoituminen Suomessa tapahtuu samoin kuin muuallakin läntisessä maailmassa, alhaalta ylös -tyylisesti ilman varsinaista radikalisoivaa tahoa. Näin tapahtui myös Bouananen kohdalla, Kaleva kirjoittaa.
Isisin tehokas propaganda pyrkii juuri tähän: tarjoamaan merkityksellisyyttä ja joukkoon kuulumisen tunnetta niille, jotka tuntevat elämänsä merkityksettömäksi ja jääneensä yhteiskunnassa ulkopuoliseksi.
KALEVAN mukaan on tärkeää tiedostaa, että radikalisoitumassa oleva muslimi ei näe suomalaisia yhteiskunnallisia instituutioita auktoriteetteina, vaan osana hurskaita muslimeja sortavaa vääräuskoista hallintokoneistoa.
Näin ajatteli myös Bouanane, joka oli ennen tekoaan herättänyt muiden turvapaikanhakijoiden keskuudessa huomiota julistamalla suomalaisen kantaväestön ja shiiamuslimit vääräuskoisiksi.
Kalevan mielestä on ehdottoman tärkeää, että muslimiyhteisöt tuomitsevat keskuudessaan väkivaltaisen jihadin kaikissa muodoissaan.
Anna Nuutinen
Jihadismi
Kaleva jakaa jihadistisen ajattelun kehityksen kolmeen toisiaan seuranneeseen vaiheeseen, jotka henkilöityvät kukin oman aikansa johtaviin ajattelijoihin.
Sayyid Qutb (1906–1966) näki jihadismin tärkeimpänä muotona vallankumouksellisen toiminnan epäislamilaisten hallitsijoiden alaisissa muslimimaissa, kuten kotimaassaan Egyptissä. Qutbin kirjoitukset ovat olleet inspiraationa myöhemmille jihadismiliikkeen ideologeille, sillä niistä on helppo löytää perusteet kahden ensimmäisen jihadismin vaiheen, klassisen ja globaalin jihadismin oikeuttamiseksi.
Klassisen jihadismin opillisen perustan loi 1980-luvulla Afganistanissa
Abdallah Azzam (1941–1989), joka koordinoi Neuvostoliiton vastaiseen taisteluun saapuneiden vierastaistelijoiden virtaa. Azzam julisti, että jokainen kynnelle kykenevä muslimimies oli viime kädessä velvollinen puolustamaan kaikkia muslimien hallitsemia alueita, joille vääräuskoiset hyökkäävät.
Al-Qaidan perustajaa
Osama bin Ladenia (1957–2011) pidetään 1990-luvun puolivälissä kehittyneen globaalin jihadismin isänä. Bin Ladenin tulkinnan mukaan hurskaat muslimit ovat velvollisia puolustautumaan kaikkialla, missä länsivallat Yhdysvaltain johdolla hyökkäävät islamia ja muslimeja vastaan. Näin hän oikeutti globaalit hyökkäykset länttä vastaan puolustustaisteluun kuuluvin
Niin ja tekijän piti olla lähi-idästä, mutta kuulemma totuus oli että kyseessä oli belgialainen katulapsi, joka oli vaan sitten jossain välissä päättänyt muuttaa tänne Suomeen kun Belgiassa huumeviranomaiset olivat käyneet liian ahdistaviksi. Oli vielä Suomessa solminut avioliiton paikallisen suvakkijohtajattaren kanssa, mutta avionni taisi loppua perinteisesti siihen kohtaan kun sopiva passi oli järjestynyt. 
