Mia pakotettiin 19-vuotiaana avioliittoon vanhemman miehen kanssa: ”Minua ällötti joka hetki, ja toivoin kuolemaa”
Lauantai 10.3.2018 klo 10.04 (päivitetty klo 13.16)
Pakkoavioliittoon tulee suhtautua vakavasti ja viranomaisten tulee ennen kaikkea huolehtia uhrin turvallisuudesta. Kuvituskuva. (MOSTPHOTOS)
LUE MYÖS
Pakkoavioliittoja ilmenee Suomessa kymmeniä vuodessa - ”Olin vanhemman miehen leikkikaluna viisi kuukautta”
Mia oli vasta 19-vuotias, kun hänet pakkonaitettiin iranilaiselle miehelle. Mies oli melkein kymmenen vuotta vanhempi.
- Emme koskaan viettäneet hääyötä emmekä nukkuneet samassa sängyssä. Minua ällötti joka hetki, ja toivoin itselleni kuolemaa, Mia muistelee elämänsä synkintä vaihetta.
Mia on syntynyt Suomessa ja asunut täällä perheensä kanssa lähes 18 vuotta. Hän kävi lukiota, pelasi koripalloa ja eli tavallista nuoren naisen elämää.
Eräänä päivänä koko perhe lähti yhtäkkiä lomamatkalle Iraniin. Matkan todellinen päämäärä selvisi Mialle karulla tavalla vasta perillä.
"Lomamatkan" todellinen tarkoitus oli naittaa Mia, koska hänestä oli perheensä mukaan tulossa liian vanha aivoliittoon. Varoittavana esimerkkinä esitettiin Mian 30-vuotias serkku, joka oli naimaton ja sukulaisten mukaan niin vanha, ettei kukaan enää halunnut häntä. Islaminuskoisessa perheessä perinteet olivat juurtuneet syvälle.
Mian vanhemmat pelkäsivät myös tyttärensä ajautumista väärille teille, mikäli perhe olisi jäänyt Suomeen. Mia oli jäänyt kiinni tupakanpoltosta ja siitä, että hän pelasi koripalloa sekä jääkiekkoa Playstationilla kahden miespuolisen ystävänsä kanssa.
Väkivaltainen mies
Iraniin muutto oli Mialle järkytys. Koska hän oli asunut koko ikänsä Suomessa, hän ei osannut toimia uudessa kotimaassaan.
- En pystynyt käymään töissä, koska en osannut kieltä. En saanut liikkua yksin, koska kadulla miehet kävelivät perässäni, viheltelivät ja yrittivät päästä juttelemaan. Se oli hyvin ahdistavaa, joten jouduin aina liikkumaan ulkona isäni kanssa. Kaipasin myös ystäviäni Suomessa. En ollut saanut tilaisuutta edes hyvästellä heitä, Mia sanoo.
Perhe päätti jäädä pysyvästi Iraniin, ja sukulaisten painostus avioliittoon kävi päivä päivältä vaativammaksi. Mia päätti suostua seuraavan miehen kosintaan, koska ei jaksanut enää kuunnella perheensä painostusta.
Niinpä hänet naitettiin 28-vuotiaalle miehelle, joka osoittautui narsistiseksi ja väkivaltaiseksi.
- Siitä hetkestä lähtien, kun hän hakkasi minut ensimmäisen kerran, päätin säästää rahaa, myydä kultakoruni ja ostaa lentolippu takaisin Suomeen, Mia kertoo.
Lento vapauteen
Mia yritti keksiä keinoja päästä pois järkyttävästä elämäntilanteesta, jossa hän eli neljän seinän sisällä ja hänen tehtävänä oli kokata ja siivota sekä tietenkin olla miehelle mieliksi.
Yllättäen mies suostui siihen, että Mia lähtee takaisin Suomeen suorittamaan lukion loppuun sillä ehdolla, että nainen tulee sen jälkeen takaisin.
- Annoin koruni miehelle, hän kävi myymässä ne ja osti lipun Suomeen. Nukuin lippu tyynyni alla.
Mia ei maannut miehen kanssa, vaikka hänen äitinsä olikin asiasta hyvin vihainen. Mies sanoi, että sitten, kun Mia palaa, on seksin aika.
Mia ei koskaan palannut.
- Pääsin lentoasemalle turvatarkastuksen ohi, ja sen jälkeen istuin penkille onnellisempana kuin koskaan. Heitin vihkisormukseni lähimpään roskikseen ja jäin odottamaan lentoani vapauteen.
Siitä on nyt kuusi vuotta. Mia on nykyään kristitty ja asuu omien sanojensa mukaan maailman ihanimman suomalaisen miehen kanssa. Hänen vanhempansa, jotka muuttivat myöhemmin Mia perässä Suomeen, eivät asiaa hyväksy.
- Mutta minua se ei kiinnosta. Tämä on minun elämäni ja teen sitä, mitä itse haluan.
Mia heitti vihkisormuksensa pois heti lentokentälle päästyään. Kuvituskuva. (MOSTPHOTOS)
Tyypillinen tarina
Toisin kuin monen muun pakkoavioliiton kokeneen naisen, Mian ei tarvinnut hakea avioeroa. Hänen avioliitostaan ei ollut olemassa virallista todistusta, koska hänen entisen miehensä oli ollut tarkoitus hoitaa asiaa myöhemmin paikallisen imaamin kanssa. Mies ei kuitenkaan saanut tätä koskaan aikaiseksi.
Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö
Johanna Latvala sanoo, että pakkoavioliittojen tarkkaa määrää on mahdotonta arvioida.
Ihmisoikeusliiton selvityksessä vuodelta 2016 kuitenkin kävi ilmi, että pakkoavioliittoja tapahtuu myös Suomessa, ja monet ammattilaiset törmäävät niihin työssään. Mian tarina on Latvalan mukaan hyvin tyypillinen.
- Yleensä kyseessä on alaikäinen tyttö tai nuori nainen, joka pakotetaan solmimaan avioliitto esimerkiksi perheen entiseen kotimaahan suuntautuvalla lomamatkalla. Lisäksi meille tulee henkilöitä, jotka ovat jo Suomeen tulleessaan pakkoavioliitossa, Latvala kertoo.
Pakkoavioliitto on paitsi ihmisoikeusloukkaus, myös itsessään väkivallan muoto, mutta siihen sisältyy usein lisäksi muunlaista pahoinpitelyä, kuten psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Pakkoavioliitto kriminalisoitava
Latvala kertoo, että apua väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille tarjoavalle Monika-Naiset liitolle tulee noin parikymmentä pakkoavioliittotapausta vuodessa, mutta tämä on vain jäävuoren huippu.
Pakkoavioliitot jäävät usein viranomaisilta piiloon, koska uhrit pelkäävät, eivät tiedä oikeuksiaan tai osaa hakea apua eivätkä ammattilaiset osaa tunnistaa tapauksia.
Lisäksi suomalainen lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä eivät nykyisellään ole riittävän tehokkaita pakkoavioliiton uhrien auttamiseksi. Suomessa pakkoavioliittoja ei ole kriminalisoitu eikä sitä ole myöskään mahdollista mitätöidä. Ainoa tapa päästä hankalasta elämäntilanteesta on hakea avioeroa. Nykylainsäädäntö ei yleensä riitä tehokkaaseen oikeusprosessiin, jossa tekijä saataisiin tuomittua ja jossa uhrille annettaisiin selkeä viesti siitä, että hän on joutunut rikoksen uhriksi.
Ihmisoikeusliitto vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimiin avioliittoon pakottamisen kriminalisoimiseksi.
Ihmisoikeusliitto kerää parhaillaan nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan pakkoavioliiton kriminalisoimista Suomessa rikoslakia muuttamalla. Vetoomus toimitetaan oikeusministeri
Antti Häkkäselle (kok). Myös kansanedustaja
Olli-Poika Parviainen vaatii toimia pakkoavioliittojen kriminalisoimiseksi. Parviainen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen naistenpäivänä 8. maaliskuuta oikeusministerin vastattavaksi.
Mian nimi on muutettu.
ANNA EGUTKINA
anna.egutkina@iltalehti.fi
