Brexit yllätti Britanniassa pitkään asuneen suomalaisfyysikon: ”Elin kuplassani – sitten vasta tajusin, ettei suuri osa kansasta pidäkään meitä tervetulleina”
Professori Arttu Rajantie miettii työkseen maailmankaikkeuden alkua. Britanniassa hän on asunut jo 19 vuotta. Brexit-päätös pani miettimään suhdetta britteihin ja Britanniaan.
Professori Arttu Rajantie työskentelee Imperial College London -yliopistolla. Fysiikan laitos sijaitsee Lontoon Kensingtonissa. (KUVA: CONOR O'LEARY)
Annamari Sipilä HS
Julkaistu: 3.10. 2:00 , Päivitetty: 3.10. 10:10
LONTOO
PROFESSORI
Arttu Rajantien vaimolla
Hannalla oli ennen tapana naureskella miehelleen siitä, että tämä säilyttää jokaisen lippusen ja lappusen. Ei naureskele enää.
Kun Britannia päätti erota EU:sta, havahtui Rajantie vaimoineen uuteen brexit-todellisuuteen. Oikeus asua Britanniassa ei olisikaan tulevaisuudessa enää varma.
PARISKUNTA päätti anoa todistusta pysyvästä oleskeluoikeudesta. Siihen tarvittiin jokainen mahdollinen kuitti ja todistus usean vuoden ajalta. Ne löytyivät kaikki Rajantien moitteettomasta arkistosta.
”Hakemuksemme painoivat yhteensä 3,4 kiloa”, Rajantie kertoo työhuoneellaan Imperial College London -yliopistolla Lontoon Kensingtonissa.
Rajantien ala on teoreettinen fysiikka, tarkemmin sanottuna hiukkaskosmologia. Ammatinvalinta kirkastui lukiossa. Tietä viitoitti kosmologi
Stephen Hawkingin bestseller
Ajan lyhyt historia.
”Olin alun perin ajatellut tietotekniikkaa, mutta sehän on vain ihmisen kehittämä juttu. Halusinkin ymmärtää, kuinka koko maailmankaikkeus toimii”, Rajantie kertoo.
NYT hän tutkii sitä, mitä tapahtui maailmankaikkeuden alussa. Tiede on mennyt viime vuosina paljon eteenpäin. Gravitaatioaaltojen havaitseminen auttaa näkemään tulevaisuudessa entistä kauemmaksi maailmankaikkeuden alkuun.
Rajantien työhuoneen seinää peittää vanha kunnon liitutaulu. Se on täynnä matemaattisia yhtälöitä. Professori on laskenut gravitaatioaaltojen liikkeitä.
Britanniassa Rajantie on asunut jo 19 vuotta. Heti väiteltyään hän sai töitä Sussexin yliopistosta. Kun vaimo alkoi tehdä omaa väitöskirjaansa kemiasta, jäi pariskunta sille tielle.
”Emme tehneet koskaan tietoista päätöstä jäädä. Suomalaiselle Britannian on kuitenkin helppo paikka asua. Tunsimme olevamme täällä kotonamme.”
JÄLKEENPÄIN ajatellen kotoisa olo oli ennenaikainen. EU-kansanäänestys kesäkuussa 2016 teki selväksi sen, että merkittävä osa briteistä oli saanut tarpeekseen EU-kansalaisista.
Rajantie tunnustaa, ettei osannut odottaa brexitin toteutuvan.
”Elin onnellisena kuplassani. En törmännyt brexitin kannattajiin sen enempää kotipaikkakunnallamme Readingissä kuin yliopistomaailmassakaan.”
Siksi brexit-päätös olikin järkytys.
”Sitten vasta tajusin, ettei suuri osa kansasta pidäkään meitä tervetulleina. Sitä on ollut vaikea hyväksyä. Se vie osan itseluottamuksesta.”
HENKILÖKOHTAISESTI Rajantie ei ole kokenut mitään ikävää. Häntä ei ole nimitelty eikä käsketty painumaan kotiin.
Vaimolla sen sijaan on ollut pari kiusallista kokemusta. Rajantie panee ne kuitenkin ajattelemattomuuden piikkiin.
Rajantie kertoo pettymyksestään brittiläiseen politiikantekoon.
”Ilmapiiri on sellainen, että edes brexitin käytännön puolia ei saisi kyseenalaistaa. Varsinainen yllätys on ollut se, että oppositio ei tee työtään eli vastusta hallitusta.”
Professori ei kätke kärkkäitä näkemyksiään. Hän tuo ne Twitterissä kirpeään sävyynsä kaikkien luettavaksi.
”Palautetta tulee, mutta ei mitään kielteistä.”
SUOMEN passi taskussa ei kuitenkaan huoleta. Töiden puolesta Rajantie voisi lähteä Saksaan tai Yhdysvaltoihin.
Todennäköisesti pariskunta päätyy hakemaan Britannian kansalaisuutta. Perheen kuopus, 7-vuotias, saa sen nykylain mukaan automaattisesti. Teini-ikäisille tyttärillekin brittipassi irtoaisi melko helposti.
Yliopistomaailmaan brexit ei ole vielä konkreettisesti vaikuttanut. ”Se mikä on muuttunut, on kuva Britanniasta työskentely- ja opiskelupaikkana.”
RAJANTIE on ollut perustamassa Britanniassa vaikuttavien suomalaistutkijoiden yhteistyöverkostoa eli
Finnish Science Society in the UK -yhdistystä. Verkostoitumisesta tulee entistä tärkeämpää, jos brexit vaikeuttaa tiedeyhteistyötä.
Hän on myös marraskuun alussa järjestettävän
The Finnish Science 100 -symposiumin takana. Siellä juhlitaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä suomalaisen tieteen näkökulmasta.
”Vaikka koti on Britanniassa, suomalainen identiteettimme ei ole hävinnyt minnekään.”
KERRAN parissa kuukaudessa Rajantie tekee kouluvierailun kertoakseen fysiikan ihmeistä.
”Alakouluikäisillä on parhaat ja laajimmat kysymykset, sillä he eivät pelkää osoittaa tietämättömyyttä. Toisaalta eräskin pikkupoika kyseli hyvin perehtyneesti mustista aukoista.”
Kuka
Arttu Rajantie
Arttu Rajantie, 43, on teoreettisen fysiikan professori Imperial College London -yliopistossa.
Aiemmin Rajantie on toiminut tutkijana Cambridgen ja Sussexin yliopistoissa.
Jo 19 vuotta Britanniassa asunut Rajantie on kotoisin Espoosta. Hän väitteli Helsingin yliopistosta vuonna 1997.
Rajantiellä ja hänen kemistivaimollaan on 15-, 13- ja 7-vuotiaat lapset.
Rajantie harrastaa lukemista ja puutarhanhoitoa. Hän toimii yläasteikäisten lastensa koulun johtokunnassa.
