Turvapaikanhakijat elävät nyt apeissa tunnelmissa – ”Voi tulla levottomuutta, kun suuri massa alkaa saada päätöksiä”, sanoo vastaanottokeskuksessa pulmia ratkova poliisi
Poliisi Toni Hukkanen käy joka keskiviikko vastaanottokeskuksessa Siilinjärvellä keskustelemassa asukkaiden ja työntekijöiden kanssa. Tiivis yhteys on saanut asiat sujumaan hyvin. Poliisi pitää tätä yhä tärkeämpänä tulevissa haasteissa.
Vanhempi konstaapeli Toni Hukkanen kuunteli, kun Irakin kurdialueelta Suomeen saapunut Mariwan Jawhar Mahmood (toinen oik.) kertoi, että hänen polkupyöränsä oli varastettu. Kuvassa myös vastaanottokeskuksen johtaja Juha Huttunen (vas.), Frishta Karim Faraj, Aaro Jawhar, Dina Mariwan Jawhar ja tulkki Masoud Albatran. (KUVA: AKSELI MURAJA)
Minna Pölkki HS
Julkaistu: 28.9. 2:00 , Päivitetty: 28.9. 6:35
SIILINJÄRVI
KESKIVIIKKOAAMU on valjennut sumuisena Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Tarinan vastaanottokeskuksen aulassa vanhempi konstaapeli
Toni Hukkanen tulee tervehtimään. Hänellä on poliisin liivi siviilivaatteiden päällä.
Keskiviikot ovat kummipoliisipäiviä entiseen sairaalaan perustetussa vastaanottokeskuksessa. Silloin Toni Hukkanen viettää aamupäivän keskustelemalla vastaanottokeskuksen asukkaiden ja henkilökunnan kanssa. Hän vastailee kysymyksiin, kyselee kuulumisia ja ratkoo ongelmatilanteita.
”Alussa asukkaat halusivat tietää turvapaikkaprosessista. Yhteenottojakin oli jonkin verran. Kaikki yrittivät sopeutua uuteen. Nyt on ollut hiljaisempaa”, Hukkanen kertoo.
HUKKANEN on vieraillut Tarinassa puolentoista vuoden ajan. Sinä aikana Suomen vastaanottokeskusten asukasjoukon tilanne on ehtinyt muuttua sitä mukaa kuin turvapaikanhakuprosessit ovat edenneet.
Nyt keskuksissa on iso joukko kielteisen päätöksen saaneita asukkaita. Monien valitusprosessit ovat kesken, joten odottelu jatkuu. Alkuaikojen toiveikas ilmapiiri on osittain haihtunut. Tilalle on tullut alakuloa ja turhautuneisuutta.
Poliisi on myös hakenut vastaanottokeskuksista ihmisiä käännytettäviksi. Jyväskylän Salmirannan vastaanottokeskukseen hälytettiin jopa mellakkapoliisi, kun kymmenet ihmiset vastustivat poliisin toimia afganistanilaisen perheen käännyttämiseksi.
Jatkossa poliisi hakee käännytettäväksi määrättyjä ihmisiä vastaanottokeskuksista yhä enemmän. Poliisin huolena on, että käännytykset saattavat vaikeutua.
SIILINJÄRVEN Tarinassa poliisi on tehnyt muutamia pakkopalautuksia. Ne ovat sujuneet ongelmitta.
Pääosin rauhallisesti ja hyvin on sujunut myös tavallinen arki Tarinassa koko sen kahden vuoden olemassaolon ajan, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja
Juha Huttunen Kuopion Setlementti Puijolasta.
Tällä hetkellä Tarinassa asuu 260 turvapaikanhakijaa.
Juha Huttusen ja Toni Hukkasen mielestä kummipoliisitoiminnalla on ollut iso vaikutus siihen, ettei Tarinassa ei ole koettu suuria ongelmia.
Kummipoliisin kautta vastaanottokeskus on saanut poliisille viestiä nopeasti. Poliisi on puolestaan voinut reagoida nopeasti ongelmatilanteisiin niin vastaanottokeskuksessa kuin sen ulkopuolellakin.
KUMMIPOLIISI on saanut varautuneet asukkaat luottamaan suomalaiseen poliisiin ja sen toimintatapoihin.
Juha Huttunen arvioi, että tiivis yhteistyö on parantanut kaikkien kokemaa turvallisuutta: vastaanottokeskuksen asukkaiden ja henkilökunnan mutta myös kuntalaisten.
Poliisi Hukkasen mukaan kummipoliisitoiminta perustuu siihen, että poliisi on kartalla vastaanottokeskuksen tilanteesta ja pystyy ennakoimaan tulevaa.
”Tilanne on pysynyt rauhallisena, mutta siihen ei pidä tuudittautua. Meidän täytyy varautua, että voi tulla levottomuutta, kun suuri massa alkaa saada päätöksiä”, hän sanoo.
TÄHÄN saakka Tarinassa on kuitenkin ollut rauhaisaa. Nyt asukkaat ovat hieman apeampia kuin toiminnan alkuvaiheessa.
”Asukkaiden henkisen jaksamisen tukeminen vie nyt isomman osan henkilökunnan työstä kuin aiemmin”, Tarinan johtaja Huttunen sanoo.
”Ihmiset ovat henkisesti kovilla, sillä päätökset ovat kestäneet niin pitkään. Suurin osa osallistuu kuitenkin esimerkiksi suomen kielen tunneille, vaikka he eivät aina niin hyvin jaksaisi opiskellakaan.”
MUISTAKIN vastaanottokeskuksista kerrotaan, että arki on alakuloisempaa.
Useita keskuksia pyörittävän Luona oy:n toimitusjohtajan
Milja Saksinmukaan turhautuneisuus näkyy joskus muun muassa asukkaiden keskinäisinä riitoina. Luonan vastaanottopalveluiden piirissä on 2 000 turvapaikanhakijaa pääkaupunkiseudulla.
Kuopion Setlementti Puijola ylläpitää Siilinjärvellä Tarinan vastaanottokeskusta vanhassa Tarinan sairaalassa. (KUVA: AKSELI MURAJA)
Saksin mukaan ihmiset ovat passiivisempia eivätkä jaksa osallistua toimintaan yhtä hyvin kuin aiemmin. Uudessa tilanteessa korostuu hänen mukaansa henkilökunnan ammattimainen tuki.
Myös Imatran vastaanottokeskuksen johtajan
Lauri Perälän mukaan ”fiilikset ovat maassa” enemmän kuin ennen mutta arki sujuu rauhallisesti.
”On enemmän toivottomuutta ja masentuneisuutta kuin aggressiivisuutta. Ihmiset vetäytyvät huoneisiin eivätkä jaksa osallistua tapahtumiin ja kerhoihin”, hän sanoo.
POLIISIN yhteydenpito vastaanottokeskuksiin korostuu tulevaisuudessa. Rikoskomisario
Aku Uusitalo Itä-Suomen poliisin ulkomaalaistutkinnasta arvioi, että yhteydenpito on hyvästä myös pakkopalautuksiin liittyvissä asioissa.
”Olemme Itä-Suomessa kokeneet, että kun olemme kertoneet ihmisille tarkkaan, mikä heidän prosessinsa tilanne on, sillä saadaan vapaaehtoista paluuta helpottumaan.”
VASTAANOTTOKESKUKSET ovat panostaneet viime aikoina enemmän asukkaiden aktivointiin, perhetyöhön, kuntouttavaan toimintaan ja muun erityisen tuen järjestämiseen asukkaille.
Myös mielenterveysongelmat korostuvat turvapaikkaprosessin pitkittyessä, sanoo vastaanottotoiminnan johtaja
Juho Suoramaa Suomen Punaisen Ristin Satakunnan-piiristä, joka vastaa Porin ja Rauman vastaanottokeskuksista.
”Ennalta ehkäisevää perhetyötä on lisätty, koska perheiden jaksaminen on ollut kovilla. Mielenterveystyötäkin on tehty enemmän. Sen tarve on lisääntynyt”, hän sanoo.
KESKIVIIKKONA Maahanmuuttovirasto tiedotti, että Raaseporiin avataan uusi vastaanottokeskus lokakuussa. Medivida oy:n ylläpitämässä aikuisille ja perheille tarkoitetussa vastaanottokeskuksessa on 249 paikkaa.
Uudelle keskukselle on Maahanmuuttoviraston mukaan tarve, sillä kaikki jo toiminnassa olevat keskukset ovat lähes täynnä.
Viraston mukaan turvapaikanhakijoiden määrät eivät ole merkittävästi kasvaneet mutta vastaanottokeskuksista ei poistuta ennakoituun tahtiin. Siihen ovat syynä keskeneräiset valitusprosessit. Myöskään myönteisen päätöksen saaneet eivät ole päässeet siirtymään kuntiin aiemmin arvioidulla tahdilla.
PROSESSIN pitkittyminen voi Toni Hukkasen mukaan saada monet turvapaikanhakijat unohtamaan, että lopullinen päätös tulee jossain vaiheessa. Hän muistuttelee ihmisiä myös siitä ja kertoo vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta.
”Että ihmiset ymmärtäisivät omat vaihtoehtonsa”, hän sanoo.
”Jos maasta joutuu lähtemään pois, ehkä vapaaehtoinen paluu on parempi, jos sen vain pystyy toteuttamaan. Poliisi toimii tässäkin viestinviejänä.”
Fakta
Vastaanottokeskuksissa 15 000 asukasta
Suomen 63 vastaanottokeskuksessa on parhaillaan kirjoilla noin 14 700 asukasta.
Heistä noin 12 000 on saanut jonkin päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Asukkaista noin 11 200 on saanut kielteisen päätöksen, 870 myönteisen päätöksen. Ensimmäistä päätöstä odottaa yhä yli 3 000 turvapaikanhakijaa.
Valitusprosessit monista päätöksistä ovat kesken. Syyskuun alussa hallinto-oikeuksien käsittelyssä oli noin 6 500 turvapaikka-asiaa.
Syyskuun alussa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) oli tullut tämän vuoden aikana noin 2 200 valituslupahakemusta. Valituslupa oli myönnetty runsaalle 200:lle. Vireillä oli yli 900 valituslupahakemusta.
