Kryptovaluuttakeskustelua (Bitcoin, Ethereum, Litecoin ja altcoinit)

Sitä en käsitä, miksi jengi pitää täällä puhdasta digitaalirahaa jotenkin hyvänä juttuna. Ihan kuin pelkkään elektroniikkaan turvaava vaihdannan väline ei olisi todella riskaabelia puuhaa muualla kuin joissakin Star Trek -maailmassa, jossa yhteydet eivät pätki ja sähkökin joka puolella ja aina saatavilla ilman häiriöitä.

Toisaalta suuri osa omaisuudesta on jo digitaalista ja suurin osa kaupaunkäynnistäkin tapahtuu puhtaasti digitaalisesti. Osakekirjat ovat historiaa, samoin epäilen, että varsin pieni prosentti esim. suomalaisista näkee palkkarahojaan koskaan fyysisesti.
 
EDIT: Ajatuskatkos ja luetun ymmärtäminen.

Siinäpä onkin hyvä kysymys. Miksi me ikinä olettaisimme näin, että näin ei kävisi omaisuuslajille, jonka pelkkä olemassaolo vaatii monimutkaista infrastruktuuria?
Toki näin voi käydä enkä kiistä, kyse on todennäköisyyksistä ja siitä haluaako mennä all-in vai millä painotuksella mukaan.
 
Toisaalta suuri osa omaisuudesta on jo digitaalista ja suurin osa kaupaunkäynnistäkin tapahtuu puhtaasti digitaalisesti. Osakekirjat ovat historiaa, samoin epäilen, että varsin pieni prosentti esim. suomalaisista näkee palkkarahojaan koskaan fyysisesti.

Niin on, eikä tämä kaikessa helppoudessaan ole siltikään pelkästään hyvää kehitystä. Keskuspankkien digitaaliraha kun astuu kehään, on totalitarismi vain napin painalluksen päässä. Nyt sentään käteisen kautta voi hieman tarpeen tullessa pyristellä vastaan, vaikka senkin valta on jo pitkälti torpattu.
 
Kullan suurin ero Bitcoiniin on siinä, että kulta kelpaa maksuvälineenä missä hyvänsä maailmankolkassa suht pienellä vaivalla, aina kultaa ei edes tarvitse vaihtaa rahaksi, vaan kelpaa sellaisenaan. Tässä suhteessa bitcoin on todella kaukana.

Toki kullalla on muitakin etuja, eli se on käyttökelpoinen materiaali, raaka-aine. Ja hintavaihtelultaan melko vakaa.
 
Kullan suurin ero Bitcoiniin on siinä, että kulta kelpaa maksuvälineenä missä hyvänsä maailmankolkassa suht pienellä vaivalla, aina kultaa ei edes tarvitse vaihtaa rahaksi, vaan kelpaa sellaisenaan. Tässä suhteessa bitcoin on todella kaukana.

Toki kullalla on muitakin etuja, eli se on käyttökelpoinen materiaali, raaka-aine. Ja hintavaihtelultaan melko vakaa.
Kulta ei myöskään häviä kun pieru saharaan jos sattuu sähköt/ netit katkeamaan huonossa kohtaa. :hmm:
 
Kullan suurin ero Bitcoiniin on siinä, että kulta kelpaa maksuvälineenä missä hyvänsä maailmankolkassa suht pienellä vaivalla, aina kultaa ei edes tarvitse vaihtaa rahaksi, vaan kelpaa sellaisenaan. Tässä suhteessa bitcoin on todella kaukana.
Siis täh? Ihan varmasti bitcoinilla voi maksaa laajemmin kun kullalla. Kulta on maksamiseen toiminnaltaan valovuosia bitcoinia jäljessä joka osa-alueella.
 
Siis täh? Ihan varmasti bitcoinilla voi maksaa laajemmin kun kullalla. Kulta on maksamiseen toiminnaltaan valovuosia bitcoinia jäljessä joka osa-alueella.
Tossa on se harha, että peilaat tilannetta lähihistoriaan, kun bitcoin on kuumaa kamaa ikuisesti nousevilla markkinoilla ja aina löytyy brokeri, joka vaihtaa bitcoinit oikeaksi rahaksi, mutta tilanne voi muuttua viikoissa. Kullan suhteen tämä ei ole riski, kulta kelpaa maksuvälineenä vaikka siellä persläven basaarissa nyt ja tulevaisuudessa.
 
Toimivin malli olisi välillinen kultakanta, joka oli olemassa 70-luvulle asti. Tuon voisi edelleen toteuttaa käteisen ja digitaalirahan sekamuotona, jossa olisi molempien ideoiden parhaat puolet, ja valuutta olisi edelleen niin halutessaan vaihdettavissa fyysiseen kultaan. Tällöin deflatorisen valuutan hyödyt tulisivat esiin eikä talous perustuisi velkaan.

Tätähän toki emme tule koskaan näkemään, koska valtion pitää päästä tuhlaamaan rahaa, jota sillä ei ole, ja keskuspankkien on saatava painaa sitä pää märkänä.
 
Et taida oikein olla kärryillä mitä sillä bitcoinilla tehdään. Kyllä se on nykyään nimenomaan sijoitusinstrumentti. Bitcoinilla maksaminen on lähinnä pienen piirin harrastus, vähän kuin vesijäähdytys tietokoneissa yms.
Kyseessä on rahan luonnollinen kehitys kautta historian, ensin siihen säilötään arvoa ja kun se on yleistynyt tarpeeksi, niin sitä aletaan käyttämään vaihdon välineenä.
Se että iso osa ihmisistä käyttää bitcoinia spekulointiin ja sijoitusinstrumentin tavoin ei tee siitä sijoitusinstrumenttia.
 
Kyseessä on rahan luonnollinen kehitys kautta historian, ensin siihen säilötään arvoa ja kun se on yleistynyt tarpeeksi, niin sitä aletaan käyttämään vaihdon välineenä.
Se että iso osa ihmisistä käyttää bitcoinia spekulointiin ja sijoitusinstrumentin tavoin ei tee siitä sijoitusinstrumenttia.

Anteeksi mitä? Missä näin on toimittu? Yleisesti ottaen rahana ovat alusta lähtien toimineet joko jonkinasteiset velkakirjat tai sitten riittävän yleiset, mutta samalla riittävän harvinaiset hyödykkeet, joihin on ollut helppo yhteisesti sopia jokin vaihtoarvo.
 
Anteeksi mitä? Missä näin on toimittu? Yleisesti ottaen rahana ovat alusta lähtien toimineet joko jonkinasteiset velkakirjat tai sitten riittävän yleiset, mutta samalla riittävän harvinaiset hyödykkeet, joihin on ollut helppo yhteisesti sopia jokin vaihtoarvo.
Boldatut ovat olleet kirjaimellisesti rahaa.
Shelling Out: The Origins of Money | Satoshi Nakamoto Institute Täällä on paljon noita esimerkkejä, jos kiinnostaa lukea.
EDIT: Se että meillä on nyt bitcoin, joka on pelkkä raha eikä samalla hyödyke on myös iso parannus pre FIAT rahoihin nähden. Se että jonkun hyödykkeen hinta inflatoituu sen takia että se valitaan rahaksi, ei ole hyvä asia. Joku kulta nyt ei taida olla eritysen hyödyllistä, mutta sama pätee siihenkin. Kyllä sillekkin ois uusia hyödyllisiä käyttöjä jos kaikki arvonsäilytys preemio poistettaisiin siitä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyseessä on rahan luonnollinen kehitys kautta historian, ensin siihen säilötään arvoa ja kun se on yleistynyt tarpeeksi, niin sitä aletaan käyttämään vaihdon välineenä.
Se että iso osa ihmisistä käyttää bitcoinia spekulointiin ja sijoitusinstrumentin tavoin ei tee siitä sijoitusinstrumenttia.

Tuolla perusteella voidaan sanoa samaa lähes kaikista osakkeista. Ei kaikki esim. syö makeisia... ei se poista sitä faktaa että kyseisen makeisia valmistavan yrityksen osakkeet ovat sijoitusinstrumentti. Bitcoiniin sijoittajat sijoittavat lohkoketjuun... ei tätäkään kaikki käytä mutta silti sille on oma käyttäjäkuntansa ja kysyntä.

Editoidaan nyt vielä sen verran... että itsehän pyrin tekemään vaan rahaa. Mulle on loppupeleissä sama vaikka kauppaa käytäisiin kivilllä kunhan osta halvalla myy kalliilla toteutuu.
 
Tuolla perusteella voidaan sanoa samaa lähes kaikista osakkeista. Ei kaikki esim. syö makeisia... ei se poista sitä faktaa että kyseisen makeisia valmistavan yrityksen osakkeet ovat sijoitusinstrumentti. Bitcoiniin sijoittajat sijoittavat lohkoketjuun... ei tätäkään kaikki käytä mutta silti sille on oma käyttäjäkuntansa ja kysyntä.

Editoidaan nyt vielä sen verran... että itsehän pyrin tekemään vaan rahaa. Mulle on loppupeleissä sama vaikka kauppaa käytäisiin kivilllä kunhan osta halvalla myy kalliilla toteutuu.
Ei osakkeet toimi rahana ja niissä on selkeitä tuotto odotuksia, eli ovat sijotuksia. Ei se ole sijoittamista ku vaihtelet esim euroja dollareihin ja takas voittojen toivossa. Mutta menee ehkä liikaa semantiikan puolelle tää keskustelu.
Itse taas pyrin tekemaan mahdollisimman paljon bitcoinia, eli parasta rahaa. Jos on sijoituksia niin niilläkin päämäärä on vaan kasvattaa bitcoin stäkkiä. :) Vaikea ymmärtää miten varsinkin nykytilanteessa joillekkin euroille annetaan se arvo mikä niillä on ja niitä pidetään perustana ja arvon mittarina. Tietty jos kollektiivi pitää jotain jonain, niin se myös yleensä toimii semmoisena. Katselen toki itekkin hintoja pitkälti euroissa. Jos mietitään tulevaisuutta ja tuon järkevyyttä, niin se on sitten oma hommansa.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta kullan vertaaminen Bitcoiniin on hölmöä. Kullan tarina sijoituskohteena jatkuu vielä senkin jälkeen kun Bitcoin on kuollut ja kuopattu. Bitcoin on käytännössä vain teknologia ja sen elinkaari tulee olemaan lyhyt uusien teknologioiden korvatessa sen. Jos joku väittää muuta hän elää ihan omassa todellisuudessa. Nauttikaa Bitcoin voitoista niin kauan kuin sitä kestää, mutta älkää hyvän tähden laittako siihen kaikkia varojanne toivoen että eläkkeelle päästyänne olisitte rikkaita Bitcoinin jatkaessa kasvua loputtomasti. Muutamat Bitcoin kuplan sisällä uskovat jo oikeasti, että Bitcoinista tulee globaali reservivaluutta. Varokaa näitä tahoja ja kaikkea mitä he sanovat.
 
Kannattaako edes yrittää luokitella kryptoja... Euroilla voi ostaa bitcoinia, bitcoinilla voi ostaa fyysistä kultaa vaikka netissä. Sen kullan voi viedä liikkeeseen, jossa siitä maksetaan euroja. Kaikki kolme ovat erilaisia ja jokainen vapaasti valitsee mitä käyttää missäkin paikassa ja ajassa. Ja ajatteleeko tekoaan sijoituksena vai ei.

Vertailut ovat aika turhia myös koska euro on kiinteä osa talousjärjestelmää. Jokainen veronmaksaja osallistuu talkoihin euron arvon vakauden hyväksi, halusi tai ei. Pörssisijoittaminenkin on kiinteä osa talousjärjestelmää. Sijoittaja omistaa osan yrityksestä ja kerää voitot itselleen. Mutta yrityksen mokatessa tai syklin laskuvaiheen uhatessa kaataa koko firman, sijoittaja ei ole vastuussa omistamansa firman veloista. Ne kaatuvat pankin ja veronmaksajien syliin. Tuo on osakesijoittamisen tärkein innovaatio. Se voi tuntua hassulta, mutta eipä ole parempaakaan järjestelmää vielä keksitty.

Bitcoin on mielestäni järjestelmän ulkopuolinen juttu, vaikka sitä käyttäviä yrityksiä olisikin jo listautunut pörssiin.
 
Minusta kullan vertaaminen Bitcoiniin on hölmöä. Kullan tarina sijoituskohteena jatkuu vielä senkin jälkeen kun Bitcoin on kuollut ja kuopattu. Bitcoin on käytännössä vain teknologia ja sen elinkaari tulee olemaan lyhyt uusien teknologioiden korvatessa sen. Jos joku väittää muuta hän elää ihan omassa todellisuudessa. Nauttikaa Bitcoin voitoista niin kauan kuin sitä kestää, mutta älkää hyvän tähden laittako siihen kaikkia varojanne toivoen että eläkkeelle päästyänne olisitte rikkaita Bitcoinin jatkaessa kasvua loputtomasti. Muutamat Bitcoin kuplan sisällä uskovat jo oikeasti, että Bitcoinista tulee globaali reservivaluutta. Varokaa näitä tahoja ja kaikkea mitä he sanovat.

Nautitaan kyllä aivan varmasti jos voittoa tulee, kuulema tämän Butcoinin arvo tulee menemään nollaan joten saa nähdä miten meitten käy. Pelastautukaa ken voi, nyt tulee rumaa jälkeä. Luojan kiitos Butcoiniin ei ole pakko laittaa pennosiaan jos ei siihen usko. Kulta on rahan evoluution viimeinen päätepysäkki, eikun siis FIAT on. Se on parempi piste, koska näin on päätetty. FIAT:sta parempaa ei koskaan tule joten voidaan nauttia kun saadaan elää nyt tätä aallonharjaa. Turha edes koittaa voitaa FIATia.

Ei onneksi ole yhtään naurettavaa lukea tätä samaa stooria vuodesta toiseen siitä miten Bitcoin on epäonnistunut, koska se ei ole onnistunut vallloittamaan maailman rahamarkkinoita +10 vuodessa.
 
Bitcoin ei tuota mitään, se on raha eikä sijoitusinstrumentti.
Ihan mielenkiinnosta, mitkä asiat Bitcoin täyttää rahan määritelmästä? Vaihdon väline? Ei, en voi maksaa sillä juuri missään. Arvon säilyttäjä? Ei, heittelee aivan liikaa. Arvon määrittäjä? Ei, koska edellinen.
 
Ihan mielenkiinnosta, mitkä asiat Bitcoin täyttää rahan määritelmästä? Vaihdon väline? Ei, en voi maksaa sillä juuri missään. Arvon säilyttäjä? Ei, heittelee aivan liikaa. Arvon määrittäjä? Ei, koska edellinen.
Täyttää kaikki, kuhan on realistinen oletus asioiden kehityksestä. Todella moni asia voisi olla rahaa jos ihmiset päättäisi niin. Mutta mikään niistä ei voisi olla yhtä hyvää rahaa kuin bitcoin.
 
Täyttää kaikki, kuhan on realistinen oletus asioiden kehityksestä. Todella moni asia voisi olla rahaa jos ihmiset päättäisi niin. Mutta mikään niistä ei voisi olla yhtä hyvää rahaa kuin bitcoin.
No munkin mielestä hyvää rahaa voisi olla vaikkapa mun signeeraamat paperilappuset, eli ihan sama juttu, hyvää rahaa on se, mitä itsellä sattuu olemaan. Tosiasiassa raha ei ole sinällään mitään, se kuvaa vain talouden tilaa. Jos USA ja Eurooppa köyhtyvät kehitysmaiksi, niin eurolla ja dollarilla ei ole mitään arvoa. Raha kuvaa talouden tilaa.
 
Täyttää kaikki, kuhan on realistinen oletus asioiden kehityksestä. Todella moni asia voisi olla rahaa jos ihmiset päättäisi niin. Mutta mikään niistä ei voisi olla yhtä hyvää rahaa kuin bitcoin.
Tuon näyttää sitten tulevaisuus, mutta tällä hetkellä se ei ole.
 
Tässä vaikka esimerkkiä jenkkilästä.

Jahas, keskustelua videoilla... Sun pitää ihan omin sanoin kertoa, miten tuo video liittyy Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin luotettavuuteen ja manipulaatioon. En lähde puolen tunnin videolta arvaamaan argumenttejasi. Edellinen kaveri keskusteli infografiikalla, jossa linkin takana oli muutama kymmenen kuvaa graafeista. (Osalla alifoorumeista täällä on kuvilla/linkeillä/videoilla keskustelu kokonaan kielletty. Syystä.)

Myös valtioon kytköksissä olevat trendit, joita pakotetaan päivästä toiseen mediassa alentaa selkeästi kuluttajahintaindeksin kasvua. Koska tämä indeksi mukautuu ihmisten ostokäyttäytymiseen.

Hmm, mitähän tarkoitat. Mitä ovat nämä "trendit joita pakotetaan päivästä toiseen" ja jotka "alentavat inflaatiota"? Jotenkin hassu tapa käyttää sanaa "trendi" joka tarkoittaa esim. "kehityssuuntaa" tai "suuntausta".. Ja miten nämä liittyivät absurdeihin väitteisiin siitä, että Tilastokeskus manipuloisi inflaatiolaskentaa "keskuspankkiireille edulliseksi"? Mähän jo osoitin ton vääräksi: virallinen inflaatio laukkaa Euroopassa ja Suomessa ihan hemmetin kaukana keskuspankkien tavoitteista. Ei nyt näytä ihan manipulaatiolta.

Tärkeä myös huomioida että inflaatio on ihan eri luokkaa eri ihmisille.

Tämä on selvä asia, mutta ei oikein liity aiheeseen eikä ole mitään manipulaatiota. Jos OP olisi tarkoittanut jonkun tietyn hyödykkeen tai kategorian hintojen nousua, hän olisi sen sanonut. Hän kuitenkin puhui vain "hinnoista" ja "inflaatiosta" ihan yleisellä tasolla, eli eri sijoituskohteiden reaalituotosta. Ja sitten toiset tulivat valittamaan että "manipulaatio" ja "joulupukki".

Minä jo totesin, että Tilastokeskus dokumentoi, miten laskee hintaindeksin, eli mitä hyödykkeitä siinä on mukana ja millä painolla ja miten ne painot muuttuvat. Jos OP haluaa tarkastella jotain muuta painotusta, niin on hyvä ja kertoo. Manipulaatio ei tuohon kuitenkaan liity.
 
Jahas, keskustelua videoilla... Sun pitää ihan omin sanoin kertoa, miten tuo video liittyy Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin luotettavuuteen ja manipulaatioon. En lähde puolen tunnin videolta arvaamaan argumenttejasi. Edellinen kaveri keskusteli infografiikalla, jossa linkin takana oli muutama kymmenen kuvaa graafeista. (Osalla alifoorumeista täällä on kuvilla/linkeillä/videoilla keskustelu kokonaan kielletty. Syystä.)



Hmm, mitähän tarkoitat. Mitä ovat nämä "trendit joita pakotetaan päivästä toiseen" ja jotka "alentavat inflaatiota"? Jotenkin hassu tapa käyttää sanaa "trendi" joka tarkoittaa esim. "kehityssuuntaa" tai "suuntausta".. Ja miten nämä liittyivät absurdeihin väitteisiin siitä, että Tilastokeskus manipuloisi inflaatiolaskentaa "keskuspankkiireille edulliseksi"? Mähän jo osoitin ton vääräksi: virallinen inflaatio laukkaa Euroopassa ja Suomessa ihan hemmetin kaukana keskuspankkien tavoitteista. Ei nyt näytä ihan manipulaatiolta.



Tämä on selvä asia, mutta ei oikein liity aiheeseen eikä ole mitään manipulaatiota. Jos OP olisi tarkoittanut jonkun tietyn hyödykkeen tai kategorian hintojen nousua, hän olisi sen sanonut. Hän kuitenkin puhui vain "hinnoista" ja "inflaatiosta" ihan yleisellä tasolla, eli eri sijoituskohteiden reaalituotosta. Ja sitten toiset tulivat valittamaan että "manipulaatio" ja "joulupukki".

Minä jo totesin, että Tilastokeskus dokumentoi, miten laskee hintaindeksin, eli mitä hyödykkeitä siinä on mukana ja millä painolla ja miten ne painot muuttuvat. Jos OP haluaa tarkastella jotain muuta painotusta, niin on hyvä ja kertoo. Manipulaatio ei tuohon kuitenkaan liity.

En nyt ihan koko keskustelua ole seurannut mut ainakin 1 syy ilmoittaa vähempää inflaatiota mitä oikeasti on että valtion ei tarvitse nostaa paljon tukia joka paikassa.
Mutta en usko että siellä on joku evil herra päättämässä juttuja, ehkä se on vaan kaikki sattumaa ja joku yrittää parantaa hommia siellä mutta se vaan vääristää asioita enemmän.
 
Jahas, keskustelua videoilla... Sun pitää ihan omin sanoin kertoa, miten tuo video liittyy Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin luotettavuuteen ja manipulaatioon. En lähde puolen tunnin videolta arvaamaan argumenttejasi. Edellinen kaveri keskusteli infografiikalla, jossa linkin takana oli muutama kymmenen kuvaa graafeista. (Osalla alifoorumeista täällä on kuvilla/linkeillä/videoilla keskustelu kokonaan kielletty. Syystä.)
Video on vaikea referoida tarkasti, se kannattaa katsoa.
Siellä on esimerkki CPI laskutavan muutoksesta 2022 alkaen jenkeissä. Jolla on selkeästi CPI prosentin alentava vaikutus. Jos ymmärtää englantia hyvin, niin ei pitäisi olla ongelmia videon kanssa.
Muussa tapauksessa en ole tarpeeksi motivoitunut referoimaan videota tarkasti suomenkielelle.

Hmm, mitähän tarkoitat. Mitä ovat nämä "trendit joita pakotetaan päivästä toiseen" ja jotka "alentavat inflaatiota"? Jotenkin hassu tapa käyttää sanaa "trendi" joka tarkoittaa esim. "kehityssuuntaa" tai "suuntausta".. Ja miten nämä liittyivät absurdeihin väitteisiin siitä, että Tilastokeskus manipuloisi inflaatiolaskentaa "keskuspankkiireille edulliseksi"? Mähän jo osoitin ton vääräksi: virallinen inflaatio laukkaa Euroopassa ja Suomessa ihan hemmetin kaukana keskuspankkien tavoitteista. Ei nyt näytä ihan manipulaatiolta.
Nämä trendit ovat suuntia kuluttajien ostokäyttäytymiseen, missä niitä ohjataan asioihin joihin inflaatio ei pure yhtä vahvasti. Esimerkiksi nämä punaista lihaa kannattaa syödä maksimissaan jotain 100 grammaa viikossa tyyliset uutiset. Ja kyllä olen vahvasti saliittoteoreetikko näissä asioissa suurimman osan mielestä.
Kuluttajahintaindeksi ilman manipulaatioita olisi mutulla selkeästi yli 10%. Ei se osoita mitään vääräksi että se on reilusti yli 2% tällä hetkellä. Kusetuksessa pitää olla jotkut rajat ennenkun kansa herää niihin.
 
Viimeksi muokattu:
Nautitaan kyllä aivan varmasti jos voittoa tulee, kuulema tämän Butcoinin arvo tulee menemään nollaan joten saa nähdä miten meitten käy. Pelastautukaa ken voi, nyt tulee rumaa jälkeä. Luojan kiitos Butcoiniin ei ole pakko laittaa pennosiaan jos ei siihen usko. Kulta on rahan evoluution viimeinen päätepysäkki, eikun siis FIAT on. Se on parempi piste, koska näin on päätetty. FIAT:sta parempaa ei koskaan tule joten voidaan nauttia kun saadaan elää nyt tätä aallonharjaa. Turha edes koittaa voitaa FIATia.

Ei onneksi ole yhtään naurettavaa lukea tätä samaa stooria vuodesta toiseen siitä miten Bitcoin on epäonnistunut, koska se ei ole onnistunut vallloittamaan maailman rahamarkkinoita +10 vuodessa.

FIAT jollaisena me nykyisen rahan tunnemme ei korvaannu jatkossa Bitcoinilla tai muullakaan nykyisen villin kryptopörssin vaihtoehdolla. FIAT voi menettää ajan kanssa arvonsa, mutta sen tilalle tulee aina jokin uusi valuutta jota hallinnoivat samat aiemmat tahot tai heidän seuraajansa. Onko seuraava uusi FIAT sitten jo digivaluutta jää nähtäväksi, mutta mikään Saylorin, Muskin, Barryn tai Changpeng Zhao:n pääosin omistama Bitcoin se ei kuitenkaan tule olemaan. FIATin epäonnistumista voi siis manata loputtomiin ja on varmaa, että jossain vaiheessa dollari ja euro korvaantuvat taas jollain. Ehkä seuraavaksi tulee jokin yhteisvaluutta niille maille jotka jakavat läntiset arvot. Jää nähtäväksi.
 
Kuluttajahintaindeksi on mikä on, ei löydy montaa sellaista henkilöä, jonka kuluttajaprofiili sopisi täydellisesti indeksiin, joten henkilökohtainen inflaatio vaihtelee suurestikin. Otetaanpa esim. velkarahalla ostetussa öljylämmitteisessä omakotitalossa asuva perhe, jossa kaksi autoa ja joiden päivittäinen työmatka 100 km/auto vs. kaupungissa vuokra-asunnossa asuva sinkku, joka on siirtynyt 100% etätöihin. Toisen inflaatio on aika rajua (asuntolainan korot, lämmitysöljyn hinta, auton käytön kustannukset), toisen elinkustannukset ovat luultavasti vähentyneet (vuokra jopa laskenut, jos on kilpailuttanut, eli muuttanut ja etätöihin siirtymisestä matkustuskulut laskeneet).
 
Video on vaikea referoida tarkasti, se kannattaa katsoa.

Joskus se indikoi, ettet ehkä ymmärrä asiaa, jos et osaa sitä referoida.

Siellä on esimerkki CPI laskutavan muutoksesta 2022 alkaen jenkeissä

Jenkkien CPI:n laskutavan muutos tänä vuonna tuskin liittyy Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin manipulaatioon tai luotettavuuteen. Tilastokeskus (tai jenkkien BLS) myös dokumentoivat, jos indeksien laskenta muuttuu. Jenkkien CPI:n isoimmat muutokset on listattu tänne:

Chronology of changes in the Consumer Price Index : U.S. Bureau of Labor Statistics

Vuoden 2022 painotusmuutos on julkaistu täällä:


Tilastokeskus dokumentoi meidän kuluttajahintaindeksin korin painot. Ja tietenkin painotuksia muutetaan. Vuonna 2022 tyypillisen suomalaisen kulutus kohdistuu hyvin eri tavalla kuin vuoden 1920 suomalaisen.

Kuluttajahintaindeksi ilman manipulaatioita olisi mutulla selkeästi yli 10%.

Ai hitto, kai se sitten on vaan luotettava nimimerkin lettu perustelemattomaan foorumimutuun kuin Tilastokeskuksen dokumentoituun ja seikkaperäisesti laskettuun 7%:iin :rofl2: :rofl2: Jos sä haluat laskea inflaation omilla painoillasi, niin tietenkin saat sen tehdä. Dokumentoi painot ja kerro mistä ja miten keräsit hintatiedon niin homma on selvä.

Ja kyllä olen vahvasti saliittoteoreetikko näissä asioissa suurimman osan mielestä.

Hyvä että edes myönnät asian. Siitä hatunnosto. En ollut kuitenkaan kiinnostunut salaliittoteorioista, vaan ihan asiasta. Salaliittoteorioille ja joulupukeille on sitten oma ketjunsa.
 
Kuluttajahintaindeksi on mikä on, ei löydy montaa sellaista henkilöä, jonka kuluttajaprofiili sopisi täydellisesti indeksiin, joten henkilökohtainen inflaatio vaihtelee suurestikin.

Kyllä. Ja jos haluaa puhua jostain subjektiivisesta inflaatiosta, niin se kannattaa mainita erikseen. Muutoin puhutaan virallisesta inflaatiosta.
 
@Paapaa
Senkun luotat virallisiin totuuksiin. Bitcoinissa ja bitcoinerien idea on varmistaa eikä luottaa. Muissa asioissa se meinaa asioiden 1st principles ymmärrystä, eikä sokeaa auktoriteetteihin luottamista.
Se ettet nähnyt pienentäkään epäilystä omaan näkemykseen tuosta videosta osottaa ihan tarpeeksi itselle. Ei ole hedelmällistä oman ajan käyttämistä koittaa vaikuttaa sinun näkemykseesi kuluttajahintaindeksin manipulaatiosta.
Oikeassa elämässä on kumminkin paljon tilanteita, missä ihmiset heräävät ettei viralliset totuudet välttämättä pidäkkään paikkaansa. Nämä ihmiset ovat paljon valmiimpia ymmärtämään bitcoinin ja monet muut asiat.
 
Bitcoinissa ja bitcoinerien idea on varmistaa eikä luottaa.

Kuluttajahintaindeksi ilman manipulaatioita olisi mutulla selkeästi yli 10%.

Näin sitä mutulla näitä asioita varmistellaan. Kiitos mutuilusta, mutta enpä taida jatkossakaan kysyä sinun arviotasi inflaatiosta tai eri sijoitusinstrumenttien reaalituotoista.
 
Yks mitä en jenkkilästä tajua että heillä on vaikka miten paljon dataa asuntojen ja vuokrien hinnasta mutta he eivät käytä sitä tuohon inflaation laskuun?
Sen sijaan kyselevät randomeilta että "mitä luulet että olisi vuokran hinta tästä sun asunnosta?"
Jenkkilässä kuitenkin aika paljon noussu se asuntojen hinnat tässä muutaman vuoden aikana mutta VIRAALLINEN statti kuitenkin sanoo vaan 5%
 
Siitä että niillä ois dollareita sen verran kun Tethereitä on.

Tether on luokkaa 70% bitcoin kaupoista vastaparina näin ulkomuistista.

"Tether has represented that the tether token is a stablecoin with its value pegged to fiat currency and 100% backed by corresponding fiat assets, including U.S. dollars and euros."
Eivät ole koskaan tietääkseni väittäneet, että on dollarivarantoa 1:1 tetherien kanssa. Kuten ei sanota tuossakaan. Toki se ettei ole 100% edes mitä lie assetteja tetherin tueksi (väitetysti) on ongelma. Tuo väittämä on saattanut olla totta jossain vaiheessa, tai sitten ei. Ainankin tether sai julkaista heti tuon jälkeen lausunnon missä kiistivät tuon väitteen ja sakotkin jäivät suhteessa hyvin pieneksi. Sakko oli suuruudeltaan "läpsy ranteelle" ja molemmat tahot saivat sanoa että olivat oikeassa. Jotka olivat täysin päin vastaiset lausunnot. Siitä voi lukea jotain rivien välistä jos tahtoo.

Näin sitä mutulla näitä asioita varmistellaan. Kiitos mutuilusta, mutta enpä taida jatkossakaan kysyä sinun arviotasi inflaatiosta tai eri sijoitusinstrumenttien reaalituotoista.
Et tietenkään, tässä ei ole mitään yllättävää. Luotat vaan virallisiin tahoihin, joilla on mielestäsi uskottavat arvonimikkeet. Se että normaali ihminen koittaa ymmärtää asioita on täysin turhaa. Eikä hyväuskoisia naiiveja ihmisiä ole koskaan hyväksikäytetty historiassakaan onneksi.
 
Luotat vaan virallisiin tahoihin, joilla on mielestäsi uskottavat arvonimikkeet

Taas meni väärin :D Ja ihan hyvä yritys olkiukkoilla! Luotan tahoihin, jotka uskottavasti määrittelevät ja dokumentoivat, mitä mittaavat ja miten mittaavat. Luotan tieteelliseen menetelmään, jolloin joku muu voi toistaa mittauksen riittävällä vaivannäöllä. Kuluttajahintaindeksin kohdalla kyse on läpinäkyvästä tavasta määrittää, mistä hyödykekorista (tuotteista, palveluista jne.) indeksi koostuu, mitkä ovat hyödykkeiden painot, miten hintatiedot on kerätty - ja miten laskentaa muutetaan jos muutetaan. Fooruminimimerkin heittämä "Kuluttajahintaindeksi ilman manipulaatioita olisi mutulla selkeästi yli 10%. " ei täytä mitään määritelmiä uskottavalle inflaatiolaskennalle. Se on vitsi, jonka voi laittaa lainauksiin.

Ja indeksin laskentaa saa ehdottomasti kritisoida ja ehdottaa parannuksia. "Kato tää Juutupe-video!" ei ole tällainen kritiikki tai parannusehdotus. Tällä hetkellä Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi antaa parhaan yleiskuvan Suomen inflaatiosta. Parempaa indeksiä odotellessa totean vain, että en ole kanssasi samaa mieltä aiheesta.
 
Taas meni väärin :D Ja ihan hyvä yritys olkiukkoilla! Luotan tahoihin, jotka uskottavasti määrittelevät ja dokumentoivat, mitä mittaavat ja miten mittaavat. Luotan tieteelliseen menetelmään, jolloin joku muu voi toistaa mittauksen riittävällä vaivannäöllä. Kuluttajahintaindeksin kohdalla kyse on läpinäkyvästä tavasta määrittää, mistä hyödykekorista (tuotteista, palveluista jne.) indeksi koostuu, mitkä ovat hyödykkeiden painot, miten hintatiedot on kerätty - ja miten laskentaa muutetaan jos muutetaan. Fooruminimimerkin heittämä "Kuluttajahintaindeksi ilman manipulaatioita olisi mutulla selkeästi yli 10%. " ei täytä mitään määritelmiä uskottavalle inflaatiolaskennalle. Se on vitsi, jonka voi laittaa lainauksiin.

Ja indeksin laskentaa saa ehdottomasti kritisoida ja ehdottaa parannuksia. "Kato tää Juutupe-video!" ei ole tällainen kritiikki tai parannusehdotus. Tällä hetkellä Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi antaa parhaan yleiskuvan Suomen inflaatiosta. Parempaa indeksiä odotellessa totean vain, että en ole kanssasi samaa mieltä aiheesta.
Täällä on ollut jo selkeää kritiikkiä laskentatavan muutoksiin liittyen, mihin et ole kommentoinut millään tavalla. Se että puhut jostain subjektiivisista ja objektiivisista numeroista, kertoo jo ettet tajua asiasta mitään. Tottakai sulle vittuillaan ja olkiukkoillaan, jos sivutat täysin kaikki asiapitoiset väittämät.
Hyvä olkiukko myös väittää että joku epäilisi laskujen oikeellisuutta. Dataa voidaan saada näyttämään melkolailla miltä halutaan, jos sen tulkitsemiseen annetaan vapaat kädet ja tulkintaa voidaan jatkuvasti muutella.
 
Täällä on ollut jo selkeää kritiikkiä laskentatavan muutoksiin liittyen, mihin et ole kommentoinut millään tavalla

Taas meni väärin. :think: Koetas nyt keskittyä:


Ja mähän olen puhunut nimenomaan Suomen kuluttajahintaindeksistä ja Tilastokeskuksesta. Siitä koko aihe lähti liikkeelle. Mutta laita ihmeessä luotettavampia lähteitä Suomen inflaatiolle kuin Tilastokeskuksen data. En pidätä taaskaan hengitystä. Mutta onhan tätä ihan koomista seurata.

Dataa voidaan saada näyttämään melkolailla miltä halutaan, jos sen tulkitsemiseen annetaan vapaat kädet ja tulkintaa voidaan jatkuvasti muutella.

Ah, tää on tyypillinen vakiovastaus kun data ei tue millään tavalla omaa näkemystä. Jälleen kerran, Tilastokeskuksen data on paljon uskottavampaa ja paremmin dokumentoitu kuin nimimerkki lettun "olisi mutulla selkeästi yli 10%" :rofl2: :rofl2: Seuraava tiivistää ihan kaiken oleellisen sun viesteistäsi koskien inflaatiota:

Ja kyllä olen vahvasti saliittoteoreetikko näissä asioissa suurimman osan mielestä.

Kuten jo aiemmin kirjoitin:

Tällaisessa keskustelussa on se ongelma, että jos jokainen voi valita oman totuuden, voi jokainen olla oikeassa väittäessään ihan mitä tahansa kun viralliset hyväksytyt ja käytetyt indikaattorit todetaan tuosta vain manipuloiduiksi. Jos ei ole yhteistä totuutta mistään, niin eipä keskustelulla ole oikein mitään pointtia.
 
Pääsisit pitkälle jos ymmärtäisit että nämä kuluttajahintaindeksit ovat aina pakosti enemmän taidetta kun tiedettä. Jos siitä on erimielisyyttä niin ei ole syytä jatkaa.
 
Kannattaa myös sopia mistä keskustellaan. Inflaatio terminä voi tarkottaa eri asioita eri ihmisten mielestä. Itselleni inflaatio tarkoittaa valuutan ostovoiman (arvon) muutosta. Nää kansalle jaetut tilastoinnit tarkottaa hiukan eri asiaa. Sitä laskentatapaa muokataan erinäisistä syistä. Vaikkakin tarkotus olis ihan rehellisesti säätää sitä laskentaa sopivaksi yhteiskunnan kulutustottumuksiin aina kyseisenä ajankohtana se on heti harhaanjohtava itse valuutan ostovoiman mittarina. MITÄÄN laskutapoja ei tulisi muuttaa koskaan ilman todella pätevää syytä JOS tarkotus on mitata valuutan arvoa. En ota kantaa Tilastokeskuksen laskutapoihin, koska en ole niihin tutustunut. Oletan että seurataan likimain samankaltaisia tapoja kuin muuallakin maailmassa, muuten inflaatioerot olisi suuremmat maiden välillä. Esimerkkejä miten inflaatiolukuihin vaikutetaan on vaihtaa jokin tuote/hyödyke "vastaavaan" tuotteeseen joka on edullisempi. Edellen lasketaan "samaa asiaa" paperilla mutta oikeasti tuote on vain halvempi vastaava. Jenkeissä myös asumiskustannuksien laskutapa on muuttunut vuosien saatossa talon ostohinnan sijaan "paljonko tästä talosta voisi pyytää vuokraa?"-menetelmään (ja tämäkin on joku hyvin hämärällä tavalla toteutettu otanta). Kyse siis edelleen asumiskustannuksista mutta laskentatapa vähän erilainen.

Onhan se aina viihdyttävää (ja surullista) seurata lampaiden saappaannuolentaa vuodesta toiseen. Vallankahvassa olevat hieroo karvasia käsiään yhteen kun näkee kuinka lampaat puolustee heidän toimiaan. Tyytyväinen lammas on paras lammas.
 
Itselleni inflaatio tarkoittaa valuutan ostovoiman (arvon) muutosta.

Mä en itse käyttäisi sanaa "ostovoima" tuossa, sillä se on ihan oma käsitteensä jossa yhdistyy käytettävissä olevat tulot ja inflaatio. Mutta kyllä, inflaatio juurikin rahan arvon muutos. Tästä sentää samaa mieltä.

Esimerkkejä miten inflaatiolukuihin vaikutetaan on vaihtaa jokin tuote/hyödyke "vastaavaan" tuotteeseen joka on edullisempi. Edellen lasketaan "samaa asiaa" paperilla mutta oikeasti tuote on vain halvempi vastaava.

Tärkeintä tuossa on dokumentoida muutokset, jos korin sisältöön kajotaan. Mutta tietenkin tuotteita pitää voida korvata, jos tuotteita esim. poistuu markkinoilta. Joskus käy niin, että vanhentunutta tuotetta myydään enää yhdessä kaupassa täysin poikkeavaan (korkeampaan) hintaan, kun sen täydellisesti sen korvaava tuote on myynnissä laajasti joka puolella. Tai tuote voi poistua kokonaan markkinoilta. Kuluttajan kannalta uusi tuote kuvaa usein paljon paremmin markkinatilannetta, joten on perusteltua korvata tuote myös hintakorissa. Muu olisi paljon harhaanjohtavampaa.

Sama koskee vaikka korvattavia lääkkeitä, jotka apteekki joka tapauksessa on velvoitettu korvaamaan ellei asiakas erityisesti halua toisin. Olisi kuluttajan näkökulmasta harhaanjohtavaa puhua hintojen noususta tilanteessa jossa samaa tavaraa saa vanhaan hintaan (eli jos Buranan hinta nousee, mutta Ibumaxin, Ibuxinin, Ibutabsin ja Ibuverin hinnat pysyivät paikoillaan).

Mutta tämä ei ole mitään manipulaatiota. Erilaiset kuluttajahintaindeksiin vaikuttavat harhat on kuvattu ihan hyvin tässä Kuluttajahintaindeksin käyttäjän käsikirjassa:


Jos tuo tapa toimia on mielestäsi lukuja vääristävä, niin sun tehtävä olisi ennen kaikkea osoittaa, että kuinka paljon se vääristää niitä lukemia jotta voidaan päätellä, onko kyse kuinka todellisesta ongelmasta. Ja toisaalta sun pitäisi tarjota parempi tapa toimia, jolla saadaan paremmin hintojen kehitystä kuvaava indeksi. Vastaus ei varmuudella ole se, että tuotteita ei korvata hintakorissa. Muutoin meillä olisi hintakorissa 100v vanhaa tekniikkaa joiden hinnat määräytyvät antiikkiarvon mukaan ja jotka eivät kuvaa millään tavalla nykyihmisen kulutusta.

Jenkeissä myös asumiskustannuksien laskutapa on muuttunut vuosien saatossa talon ostohinnan sijaan "paljonko tästä talosta voisi pyytää vuokraa?"-menetelmään

Suomessakin tapa on muuttunut vuosien saatossa ja muutokset on kaikki dokumentoitu. Se, että laskenta muuttuu vastaamaan paremmin tarpeita ei tarkoita että 1. inflaatioluku olisi sen takia käyttökelvoton, että 2. sitä ei voisi käyttää kahden eri sijoitusmuodon vertailemikseksi, että 3. se olis manipuloitu. Tässä tapauksessa puhuttiin osakkeiden (ja Bitcoinin) reaalituotosta. Jotta keskustelu on millään tavalla järkevää, pitää vertailussa käyttää samaa inflaatiota kummallekin sijoituskohteella - totta kai. Ja koska OP ei kertonut omaa hintakorin määritelmäänsä, ei olisi mitään järkeä käyttää mitään muuta kuin virallista inflaatiota vertailussa. Vaikka OP:n subjektiivinen inflaatio olisikin 8% 7%:n sijaan, on sen vaikutus kumpaankin sijoituskohteeseen sama, eikä sen pitäisi vaikuttaa vertailuun: toinen on toista tuottavampi reaalisesti.

Yhä edelleen, niin pitkään kun parempaa lähdettä inflaatiolle ei ole, kannattaa käyttää virallista lähdettä. Ja missään nimessä ei kannata käyttää Juutuubissa kertovan puhuvan pään tai foorumin nimimerkin mutua lähteenä inflaatiolle.
 
Viimeksi muokattu:
Taas meni väärin. :think: Koetas nyt keskittyä:

Ei näy kommentointia itse asioihin, jotka olisivat tulleet esille jos olisit katsonut videon. Ongelma mikä nostettiin esiin, oli se että käytetään covid ajan muokkaamia painotuksia asioihin, jotka tulevat muuttumaan lähitulevaisuudessa takaisin. Tavalla joka tulee lopulta aliarvioimaan hintainflaatiota käytännön varmasti.
Ja mähän olen puhunut nimenomaan Suomen kuluttajahintaindeksistä ja Tilastokeskuksesta. Siitä koko aihe lähti liikkeelle. Mutta laita ihmeessä luotettavampia lähteitä Suomen inflaatiolle kuin Tilastokeskuksen data. En pidätä taaskaan hengitystä. Mutta onhan tätä ihan koomista seurata.
Kyllä ja mä olen puhunut pitkälti jenkeistä ja kuluttajahintaindekseistä yleisesti. Onko joku syy miksi haluat ottaa kantaa pelkästään suomen kuluttajahintaindeksiin? Muutakin kun että voisit "voittaa" argumentin helpommin.


Ah, tää on tyypillinen vakiovastaus kun data ei tue millään tavalla omaa näkemystä. Jälleen kerran, Tilastokeskuksen data on paljon uskottavampaa ja paremmin dokumentoitu kuin nimimerkki lettun "olisi mutulla selkeästi yli 10%" :rofl2: :rofl2: Seuraava tiivistää ihan kaiken oleellisen sun viesteistäsi koskien inflaatiota:
Ymmärrätkö miksi heitän jonkun one linerin missä sanon että se on sitten mutua. Siksi ettei sille tarvitse antaa isoa painoarvoa ja takertua siihen. Olet onnistunut toimimaan täysin toisella tavalla.
Siitä olen samaa mieltä että tilastokeskuksen data on semi-uskottavaa ja hyvin dokumentoitu. Siellä ei vaan tarvitse tehdä isoja tweakkejä painotuksiin ja laskutapohin että prosentti saataisiin yli 10%. Ihmiset jotka ovat käsitelleet tämän tyylistä dataa kyllä ymmärtävät sen. Pienet muutokset saavat aikaan ihan eri tuloksia.


Et ymmärrä vieläkään asiaa. Jos meillä olisi 1000 osaavaa ihmistä joiden pitäisi itsenäisesti tehdä mahdollisimman reilu kuluttajahintaindeksi, niin meillä olisi 1000 erilaista hintaindeksiä ja niiden prosentit heittelisivät huomattavasti. On todella haastavaa sanoa, mitkä niistä ovat parempia kun toiset ja pitää mennä todella syvälle painotuksiin ja laskutapaan ja olla paljon ymmärrystä asiasta. Olisi mahdotonta päästä minkään näköiseen yhteisymmärrykseen parhaasta hintaindeksistä, ilman kompromisseja.
Nyt meillä ei ole monia mutta näissä virallisissa versioissa on selkeitä muutoksia, jotka haisevat manipulaatiolta. Jotenkin kaikki muutokset tuntuvat työntävän indeksiä lähemmäksi haluttua prosenttia. Aika uskomaton sattuma.
Oletan myös että olet tietoinen kuinka moni ihminen on kritisoinut että CPI aliarvioi hyödykkeiden inflaatiota. Ensimmäinen esimerkki mikä tulee mieleen on Elon Musk tältä vuodelta.
 
Mä en itse käyttäisi sanaa "ostovoima" tuossa, sillä se on ihan oma käsitteensä jossa yhdistyy käytettävissä olevat tulot ja inflaatio. Mutta kyllä, inflaatio juurikin rahan arvon muutos. Tästä sentää samaa mieltä.
Millä tavalla tulot (ja kenen tulot) vaikuttavat valuutan ostovoimaan? Lähtökohtaisesti varannon kasvattaminen heikentää valuutan ostovoimaan, en ymmärrä mitkä tulot, kenen tulot ja missä kohtaa vaikuttavat tähän valuutan ostovoimaan?

Tärkeintä tuossa on dokumentoida muutokset, jos korin sisältöön kajotaan. Mutta tietenkin tuotteita pitää voida korvata, jos tuotteita esim. poistuu markkinoilta. Joskus käy niin, että vanhentunutta tuotetta myydään enää yhdessä kaupassa täysin poikkeavaan (korkeampaan) hintaan, kun sen täydellisesti sen korvaava tuote on myynnissä laajasti joka puolella. Tai tuote voi poistua kokonaan markkinoilta. Kuluttajan kannalta uusi tuote kuvaa usein paljon paremmin markkinatilannetta, joten on perusteltua korvata tuote myös hintakorissa. Muu olisi paljon harhaanjohtavampaa.

Sama koskee vaikka korvattavia lääkkeitä, jotka apteekki joka tapauksessa on velvoitettu korvaamaan ellei asiakas erityisesti halua toisin. Olisi kuluttajan näkökulmasta harhaanjohtavaa puhua hintojen noususta tilanteessa jossa samaa tavaraa saa vanhaan hintaan (eli jos Buranan hinta nousee, mutta Ibumaxin, Ibuxinin, Ibutabsin ja Ibuverin hinnat pysyivät paikoillaan).

Mutta tämä ei ole mitään manipulaatiota. Erilaiset kuluttajahintaindeksiin vaikuttavat harhat on kuvattu ihan hyvin tässä Kuluttajahintaindeksin käyttäjän käsikirjassa:


Jos tuo tapa toimia on mielestäsi lukuja vääristävä, niin sun tehtävä olisi ennen kaikkea osoittaa, että kuinka paljon se vääristää niitä lukemia jotta voidaan päätellä, onko kyse kuinka todellisesta ongelmasta. Ja toisaalta sun pitäisi tarjota parempi tapa toimia, jolla saadaan paremmin hintojen kehitystä kuvaava indeksi. Vastaus ei varmuudella ole se, että tuotteita ei korvata hintakorissa. Muutoin meillä olisi hintakorissa 100v vanhaa tekniikkaa joiden hinnat määräytyvät antiikkiarvon mukaan ja jotka eivät kuvaa millään tavalla nykyihmisen kulutusta.
Tuotteen poistuminen markkinoilta on erittäin hyvä syy korvata se kuluttajahintaindeksissä vastaavaan. Tai jokin vastaava syy joka vaikuttaa indeksiin vääristävästi. Mutta esim lihan korvaaminen lihankorviketuotteilla ei ole hyvä syy vaikka kansa olisi manipuloitu siihen joltain osin siirtymään, se vääristää tätä valuutan ostovoimaa. Eli jos korvataan, niin hyvällä syyllä, eikä siten että vaihdetaan heikomman laadun halvempaan korvikkeeseen jotta inflaatioluku saadaan pidettyä paremmin kurissa.

Suomessakin tapa on muuttunut vuosien saatossa ja muutokset on kaikki dokumentoitu. Se, että laskenta muuttuu vastaamaan paremmin tarpeita ei tarkoita että 1. inflaatioluku olisi sen takia käyttökelvoton, että 2. sitä ei voisi käyttää kahden eri sijoitusmuodon vertailemikseksi, että 3. se olis manipuloitu. Tässä tapauksessa puhuttiin osakkeiden (ja Bitcoinin) reaalituotosta. Jotta keskustelu on millään tavalla järkevää, pitää vertailussa käyttää samaa inflaatiota kummallekin sijoituskohteella - totta kai. Ja koska OP ei kertonut omaa hintakorin määritelmäänsä, ei olisi mitään järkeä käyttää mitään muuta kuin virallista inflaatiota vertailussa. Vaikka OP:n subjektiivinen inflaatio olisikin 8% 7%:n sijaan, on sen vaikutus kumpaankin sijoituskohteeseen sama, eikä sen pitäisi vaikuttaa vertailuun: toinen on toista tuottavampi reaalisesti.
En ota kantaa siihen mistä keskustelu lähti tai mitä siinä pyritään selvittämään. Otin kantaa vain inflaatiolukuihin, mitä ne on ja miten niitä lasketaan (ja manipuloidaan).
 
jos olisit katsonut videon

En keskustele videoilla. Jos sulla on joku asia, esitä se asia omin sanoin ja laita video/linkki lähteeksi. En tee työtä muiden puolesta ja kahlaa monikymmenminuuttisia videoita läpi arvatakseni toisen keskustelijan argumentteja.

Ongelma mikä nostettiin esiin, oli se että käytetään covid ajan muokkaamia painotuksia asioihin, jotka tulevat muuttumaan lähitulevaisuudessa takaisin. Tavalla joka tulee lopulta aliarvioimaan hintainflaatiota käytännön varmasti.

En sinänsä ihmettele jos covid olisi muuttanut nopeasti ihmisen käyttäytymistä ja covidin "loppuminen" aiheuttaa saman toiseen suuntaan. En kuitenkaan näe mitään isoa valuvikaa tai manipulaatiota tai joulupukkia siinä, jos inflaatiolukema hetken laahaa perässä covidin kaltaisen täysin poikkeuksellisen mullistuksen jälkeen. Suomessa aiemmin painoja päivitettiin 5 vuoden välein, nykyään kerran vuodessa. Eli jos jonkun valmisruoan paino on korissa covidin takia liian korkea, niin seuraavassa painotuksessa asia joka tapauksessa korjaantuu itsestään. En näe tuon suhteen mitään ongelmaa siinä kontekstissa missä keskustelu lähti liikkeelle, eli tuottavatko sijoituskohteet reaalisesti.

Onko joku syy miksi haluat ottaa kantaa pelkästään suomen kuluttajahintaindeksiin

Koska siitä keskustelu juurikin lähti. Nimimerkki kysyi, mistä saa tarkkaa inflaatiodataa ja kerroin, että Tilastokeskus tuottaa sitä kuluttajahintaindeksin muodossa. Ja sen on data, joka eniten omaa elämäänikin kuvaa, sillä asun ja kulutan Suomessa. Se on inflaatio, jonka lähtökohtaisesti haluan sijoitustuotoillani ylittää. Sitten tuli manipulaatio ja joulupukki ja muut salaliittohöpötykset mukaan eri kirjoittajilta.

Siitä olen samaa mieltä että tilastokeskuksen data on semi-uskottavaa ja hyvin dokumentoitu

Kiitos. Harmi, että pari sivua piti tästäkin itsestäänselvyydestä vääntää. Toiselle keskustelijalle se oli rinnastettavissa "joulupukkiin".

Jos meillä olisi 1000 osaavaa ihmistä joiden pitäisi itsenäisesti tehdä mahdollisimman reilu kuluttajahintaindeksi, niin meillä olisi 1000 erilaista hintaindeksiä ja niiden prosentit heittelisivät huomattavasti.

Totta kai meillä olisi eri painotuksia. Ja kuka tahansa voi nytkin luoda ihan oman hintakorin omilla painotuksilla vapaasti. Tilastokeskus on sen kuitenkin jo tehnyt ja dokumentoinut menetelmän kunnolla ja perustellen, se kertoo miten painot valitaan. Se antaa helvetin hyvän kuvan hintojen muutoksesta. Siksi noin 100% talouskeskustelusta käyttää sitä lähteenä, eikä mitään muuta. Ja siksi tää keskustelu on musta täysin akateeminen ja absurdi. Vaikka inflaatiolaskentaa voidaan kehittää ja vaikka siinä on puutteensa, ei sillä ole mitään tekemistä tämän alkuperäisen aiheen kanssa joka oli sijoitustuottojen vertailu ja reaalituotto.

Jos sulla tai jollain palstan asiantuntijalla on oma variaatio, niin sitäkin saa käyttää, mutta kunnon dokumentaatio kehiin niin voidaan todeta, miksi se on parempi/huonompi kuin Tilastokeskuksen inflaatio. Musta siis se dokumentaatio ja läpinäkyvyys on tässä avainasemassa.
 
Millä tavalla tulot (ja kenen tulot) vaikuttavat valuutan ostovoimaan? Lähtökohtaisesti varannon kasvattaminen heikentää valuutan ostovoimaan, en ymmärrä mitkä tulot, kenen tulot ja missä kohtaa vaikuttavat tähän valuutan ostovoimaan?

Eivät mitenkään, enkä mitään tuollaista väittänytkään. Kirjoitin, että en käyttäisi sanaa "ostovoima" kun puhutaan valuutan arvosta. Ostovoima on oma käsitteensä johon liittyy yksittäisen kuluttajan saamat tulot ja hintojen muutos. Musta siis termi "valuutan ostovoima" on huono ja käyttäisin "valuutan arvo".

Mutta esim lihan korvaaminen lihankorviketuotteilla ei ole hyvä syy vaikka kansa olisi manipuloitu siihen joltain osin siirtymään, se vääristää tätä valuutan ostovoimaa.

Eipä sitä noin tehdäkään. Vaan sinne hintakoriin tulee pienellä painolla ne vegetuotteet lihan rinnalle. Ja kun ihmisten vegekulutus lisääntyy ja lihankulutus laskee, niin noiden painot muuttuvat samassa suhteessa. Ja kun kukaan ei osta enää lihaa, niin eipä sitä siellä hintakorissakaan tarvitse pitää.
 
Eivät mitenkään, enkä mitään tuollaista väittänytkään. Kirjoitin, että en käyttäisi sanaa "ostovoima" kun puhutaan valuutan arvosta. Ostovoima on oma käsitteensä johon liittyy yksittäisen kuluttajan saamat tulot ja hintojen muutos. Musta siis termi "valuutan ostovoima" on huono ja käyttäisin "valuutan arvo".
Aivan, ymmärsin sanomasi väärin.

Eipä sitä noin tehdäkään. Vaan sinne hintakoriin tulee pienellä painolla ne vegetuotteet lihan rinnalle. Ja kun ihmisten vegekulutus lisääntyy ja lihankulutus laskee, niin noiden painot muuttuvat samassa suhteessa. Ja kun kukaan ei osta enää lihaa, niin eipä sitä siellä hintakorissakaan tarvitse pitää.
Mitä jos tuotteen valmistaja taistelee inflaatiota vastaan korvaten tuotteen raaka-aineita huonompilaatuisilla vaihtoehdoilla pitäen tuotteen hinnannousun kurissa? Otetaanko tämä huomioon kuluttajahintaindeksiä laskettaessa? Jos ei niin eikö tuo jo vääristä inflaation suuruutta? On monia keinoja vaikuttaa inflaatiolukuihin. Ja jos kansa manipuloidaan käyttämään jotain edullisempaa tuotetta ja tämän tuotteen painoarvoa kasvatetaan indeksin laskukaavoissa ei se kuvaa valuutan arvonmuutosta oikealla tavalla. Monenlaisia twiikkauksia indeksin laskemiseen on tehty viimesen 40 vuoden aikana, ainakin jenkeissä ja aivan taatusti myös muualla maailmassa.

Yleisesti mitä foorumikeskusteluun tulee, ei täällä ole mun mielestä kenenkään tehtävä todistella yhtään mitään, ei kaikki ole pelkkää väittelyä missä on ratkottava voittajat ja häviäjät. Ehkä se tärkein pointti on tuoda perspektiiviä jokaiselle aiheesta josta sitten kukin saa jotain, jos saa. Ihmisillä on hirveä tahto nousta barrikaadeille ja olla oikeassa. Olis fiksua ehkä kasvattaa sitä omaa ymmärrystä eikä sivuuttaa kaikkia linkkejä (ja videoita) sen vuoksi että ne ehkä saattaa heikentää sitä omaa mielipidettä. Ihminen kehittyy ja oppii parhaiten kuuntelemalla niitä jotka on erimieltä. Ei niitä eriäviä mielipiteitä ole pakko omaksua jos ei niissä näe järkeä. Korvien ja silmien sulkeminen eriäviltä mielipiteiltä on isoin virhe mite voi tehdä, se on tie saappaannuolentaan lammastakissa.
 
Mitä jos tuotteen valmistaja taistelee inflaatiota vastaan korvaten tuotteen raaka-aineita huonompilaatuisilla vaihtoehdoilla pitäen tuotteen hinnannousun kurissa? Otetaanko tämä huomioon kuluttajahintaindeksiä laskettaessa? Jos ei niin eikö tuo jo vääristä inflaation suuruutta? On monia keinoja vaikuttaa inflaatiolukuihin. Ja jos kansa manipuloidaan käyttämään jotain edullisempaa tuotetta ja tämän tuotteen painoarvoa kasvatetaan indeksin laskukaavoissa ei se kuvaa valuutan arvonmuutosta oikealla tavalla. Monenlaisia twiikkauksia indeksin laskemiseen on tehty viimesen 40 vuoden aikana, ainakin jenkeissä ja aivan taatusti myös muualla maailmassa.

Kannattaa nyt vaikka alkajaisiksi käydä lukemassa se kuluttajahintaindeksin käyttäjän käsikirja (mikä tännekin on jo linkattu), ja lukea sieltä vaikka ihan kokonaisuudessaan se luku "Kuluttajahintaindeksiin liittyvät harhat", niin ei tarvitse yrittää keksiä asioita mitä ei muka huomioitaisi ko. tilastoissa.
 
Kannattaa nyt vaikka alkajaisiksi käydä lukemassa se kuluttajahintaindeksin käyttäjän käsikirja (mikä tännekin on jo linkattu), ja lukea sieltä vaikka ihan kokonaisuudessaan se luku "Kuluttajahintaindeksiin liittyvät harhat", niin ei tarvitse yrittää keksiä asioita mitä ei muka huomioitaisi ko. tilastoissa.
Luin. Se mitä jäi käteen on että laadunvalvonta on ongelmakohta jota pyritään jatkuvasti parantamaan indeksiä laskettaessa ja yleisimmin käytettävä keino on "asinatuntija-arvio", käytännössä siis käydään haastattelemassa kauppiasta tuotteiden laadusta. Mutta joo, mitä enemmän noita kuluttajahintaindeksin laskentatapoja tutkii sen enempi siinä korostuu että kyse on nimen omaan "kuluttajahintaindeksistä", ei valuutan arvon mittarista. Tässä voidaan taas miettiä peruspsykologiaa ja eri tahojen insentiivejä. "Show me the insentives and I'll show you the outcome".
 

Statistiikka

Viestiketjuista
304 937
Viestejä
5 166 609
Jäsenet
82 575
Uusin jäsen
twotimer

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom