Sattumalta törmäsin ketjuun ja enpä olisi uskonut, että näin tunteikkasta keskustelua saa kryptoista. Seuraavassa voi olla virheitä, enkä ota vastuuta oikeellisuudesta ja väittämät ovat täysin omia mielipiteitäni
Kuten Reisga kirjoittaa, asiat täytyy suhteuttaa. Jos puhutaan satasista, olkoon kryptoja tai FIAT:a ja ne on jossain kasoilla, joita voi olla useissakin paikoissa. Suojauksista ei paljoa kannata tehdä, kun summat on pieniä. Kun summat kasvaa, niin silloin niitä aletaan suojaamaan tarkemmin, mutta toisaalta käyttökin vaikeutuu. Eli koko ajan punnitaan helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden välillä. Esim. kuinka paljon rahaa on taskussa seteleinä vs. tili toisessa pankissa, jota pitää käyttää tiskiltä, tai kryptot pörssissä vs. paperilompakossa, jonka seed on hajautettu. Millaisessa poliittisessa tilanteessa on ja kuinka suuri fyysisesen väkivallan uhka on. Onko julkinen, tunnettu henkilö, jolla tiedetään olevan omaisuutta jne. Täytyisi tehdä riskiarviointi, jonka perusteella toimia, ja eri henkilöille tulos voi olla ihan eri.
Kryptot ovat omaisuutta ja osalla niistä on hyötykäyttöä, joka antaa niille käyttöarvoa, mutta osan arvo perustuu ihan yleiseen arvostukseen ja tulevaisuuden tuotto-odotukseen. Lohkoketjujen päälle on kuitenkin jo kehitetty ja varsinkin kehitteillä monenlaista (jopa hyödyllistä) toimintaa. Lopulta ne ehkä on jotain kulla, osakkeiden ja tulppaanien välistä ja ehkä jotain kaikkea näitä. Moni on kuitenkin hävinnyt paljon kryptoihin, mutta toisaalta moni myös voittanut. Satanen viikossa bitoineihin (DCA) olisi ollut ihan ok strategia "tyhmälle".
Kryptojen kohdalla pörssi voi olla ihan hyvä paikka säilyttää muutamiin tonneihin, jolloin ei tarvitse huolehtia kovalevyjen hajoamisesta tms. Kuitenkin normi pulliaisella pörssissä oleviin varoihin pääse käsiksi hyvinkin samalla vaivalla kuin pankissa oleviin rahoihin... kun saa tunnukset, salasanan ja kaksivaiheisen tunnistuksen haltuun. Pankkien talletussuoja antaa lisäturvaa tiettyyn saakka, jota ei voi olettaa olevan kryptopörsseillä, toimijan nurinmenoa, hakkerointia, ryöstöä tms. vastaan. Pankilla voi olla myös parempi kuluttajan suoja asiakkaan hömöilyä vastaan.
Seuraavassa vaiheessa kryptot voisi siirtää online lompakkoon. Tällöin kryptojen arvokin on yleensä vähän isompi ja isompi vaiva hyväksyttävää. Lompakon seed täytyy aina kopioida jonnekkin talteen ja se, jolla on pääsyy seed:iin, on hallintaoikeus lompakon sisältöön. Kun seed on tallessa voi koneella olevan lompakko-ohjelman tuhota. Kovalevy rikkoutuminen ei haittaa, mutta kovalevyä ei saa lähettää esim. takuuhuoltoon. Seedillä saa lompakon palautettua missä päin maailmaa tahansa ja joskus myös "eri merkkisiin" lompakoihin. Jos lompakko-ohjelma on tietokoneella tai kännykässä, niin 2FA päällä. Lisä turvaa saa vielä, jos 2FA on eri laitteella kuin lompakko.
Kolmantena tasona voisi olla nämä hardware lompakot (Ledget, Trezor...), joilla saadaan privaatti avain tietokoneen ulkopuolelle, mutta lompakkoa voi käyttää vielä kohtuu mukavasti. En ainakaan tiedä, että sellaista matoa olisi, joka HW lompakkoa huijaisi, koska siirrot hyväksytään laitteesta, mutta ei tietenkään mahdotonta. Kuitenkin mato voi varastaa kryptot vain kun HW lompakko on kiinni koneessa, jota ei tarvitse tehdä kuin kryptoja lompakosta pois siirtäessä. Seed:n kanssa voi olla vähän tarkempi. Tallennus täysin ilman tietokonetta ja pilkkominen esim. kolmeen osaan ja kolmeen paikkaan niin, että kahdella paikalla saa seed:n kasaan.
Viimeisenä voisi olla "peperi lompakko", jonka privaattiavain (ja seed) pidetään pois netistä. Tälläisen käyttö on hyvinkin yksisuuntaista... siirretään lisää kryptoja, mutta nosto rikkoo turvallisuuden. Tässä voisi kaksi seed:n piiloa olla vaikka kahden eri pankin tallelokeroissa ja kolmas jossain muualla. Seed on vain sanoja, joten mielikuvitus rajana minne tuota piilottaa.
Homma meneekin mielenkiintoiseksi kun kryptoille halutaan tuloa... lending, stakin, jne. ... jolloin erillaiset riskit kasvaa, mutta tuotot voikin olla jotain muuta kuin bitcoinin kurssikasvu
