Kullalla on käyty kauppaa ties kuinka pitkään. Sanoisin että on aika naurettavaa väittää että se nyt yht'äkkiä olisikin käyttökelvotonta.
Ei ole tarkoituksena kyllä ollut missään vaiheessa väittää kultaa käyttökelvottomaksi, vaan pelkästään osoittaa, että myös bitcoinilla on arvoa.
Mutta kaikki tämä perustuu siihen että sä oletat että se Bitcoin onnistuu jotenkin säilyttään arvonsa tuollaisessa tilanteessa. Sen arvo perustuu pelkästään ihmisten luottamukseen, sen arvon takana ei ole mitään konkreettista. Ja siis konkreettisella tarkoitan luontaista arvoa.
Ja suuri osa tuosta arvosta tulee siitä että Bitcoin on kätevä tapa siirtää valuuttaa jos, ja tämä on aivan helvetin iso jos, tietoliikenneyhteydet pelaa. Mutta jos ollaan siinä pisteessä että sillä normaalilla kansalla ei ole luotettavia tietoliikenneyhteyksiä niin tuskin niillä varakkaammillakaan on hirveän suurta luottoa siihen että ne tietoverkot pelaa. Ja tuosta seuraa se että Bitcoin on aikalailla arvoton.
Olen eri mieltä, mutta en usko, että juupas-eipäs väittelyllä päästään asiassa hirveen pitkälle. Tuskin varakkaammatkaan on mikään täysin homogeeninen joukko, vaan erilaisia näkemyksiä löytyy ihan kuten meiltäkin. Hinta määräytyy sitten näiden toimijoiden kesken (ja kunkin pääoman, riskinottokyvyn, ... mukaan) markkinoilla.
Itse näen, että eihän kullankaan arvo tipu nollaan, jos tulee jokin myrsky, jonka aikana sitä ei voi siirtää paikasta toiseen? Niin miksi ihmeessä bitcoininkaan arvo tippuisi nollaan? Ei bitcoinin funktio ole pelkästään sen siirtämisessä, vaan myös siinä, että se on oma täysin hajautettu, aidosti niukka rahayksikkö ja tapa säilyttää omaisuutta. Jos mietitään, että mikä on ultimaattinen arvon mittari, niin bitcoin on hyvin lähellä sellaista. Me emme tiedä edes louhitun kullan tarkkaa määrää, puhumattakaan sitten paljonko sitä on avaruudessa tai sen syntetisoinnista.
Luultavammin käy niin, että bitcoin selviää ensimmäisen ja toisen kriisinsä, vaikka pieniä katkoksia verkoissa on. Tällöin se totta kai se alkaa keräämään itselleen vastaavaa (enemmän tai vähemmän todellista) "luontaista arvoa" kuten kultakin. Kullan käyttökohteethan selittävät vain murto-osan sen nykyisestä arvosta.
Jos edes eliitillä ei ole luottoa siihen, että tietoverkot jollain tasolla pelaavat, niin sitten puhutaan jo todella vakavasta katastrofista. Siis sellaisesta, että voidaan alkaa keskustella elämän jatkamisen mielekkyydestä ja/tai mahdollisuuksista yleensäkin. Pudotus elintasoon olisi niin suuri, että sitä on vaikea kuvitella. Senkin takia me käytämme rahaa, että tuollaisen kriisin sattuessa sillä motivoidaan ihmiset ponnistelemaan entistä ahkerammin, vaikka se vaatisikin suuria uhrauksia. Suurimmalla osalla hyödykkeistä tuo ei oikein onnistu, kun ne eivät ole tarpeeksi niukkoja, sitten varastointi jne. Kai me sitten kanniskellaan kultaa ympäriinsä ajasta ikuisuuteen vai olisiko kuitenkin niin, että kun yhteiskunta on palautunut tarpeeksi, niin bitcoin on jälleen paras vaihtoehto globaaliksi varantovaluutaksi.
Ja mitäs luulet että noiden ökyrikkaiden omaisuudelle tapahtuu siinä old school shit hits the fan tilanteessa? Hyvällä tsägällä se legendaarinen tyyppi jolla oli sauna täynnä sokeria on rikkaampi mies kuin Elon Musk (tosin en yhtään yllättyisi jos Muskilla on kellari täynnä kultaa pahan päivän varalta).
Ne ökyrikkaat pystyvät valmistautumaan asiaan etukäteen siten, että tarvittava omaisuus ei mitenkään taikaiskusta katoa. Ja tuohan juuri oli pointtini, että sen ökyrikkaan kannattaisi nähdäkseni suojata omaisuuttaan bitcoinilla. Varmasti omistavat myös kultaa. Enkä ihmettelisi, jos kasvattaisivat omaisuuttaan huomattavasti, koska pystyvät ostamaan bitcoinia halvalla, jos tuo hypoteesisi arvon (hetkellisestä?) tippumista, kun käyttö vähenee, pitäisi paikkansa.
Valtiot taaskin, no niiden maksukykyhän on aikalailla nollissa jos väki ei enää luota niiden valuuttaan.
Vaikuttaisi siltä, että silloinhan ne juuri kaipaavat bitcoineja. Ja niitä kannattaisi hankkia nyt, kun niitä saa halvalla ja maksukykyä löytyy eikä sitten kun maksukyky on nollissa.
No kuten jo aiemmin totesin, Bitcoin on kätevä yhteiskunnissa jotka ovat riittävästi perseellään mutta eivät liian perseellään. Kuten esim. tällä hetkellä Venezuela.
Turvasatamaksi sitä ei kyllä voi mitenkään kutsua, ainakaan sen tän astisilla näytöillä.
Ehkä bitcoin ei ole vielä täysiverinen turvasatama, mutta sillä on kyllä huomattavan paljon sellaisia ominaisuuksia. Riippuu niin paljon määritelmästäkin, esim. 20k -> 3k pudotus on joidenkin mielestä sellainen, joka tuhoaa ajatuksen turvasatamana olemisesta, mutta jos ei cherry pickaa jotain tiettyä ajankohtaa, niin enemmistö bitcoiniin tasaisesti säästävistä/sijoittavista on ehdottomasti voitolla. Nuo ylisuuret pudotukset johtuvat puhtaasti ylisuurista kuplamaisista nousuista, joka on selitettävissä pienellä markkina-arvolla ja vähäisestä todellisesta käytöstä spekulatiiviseen käyttöön verrattuna. Vaikea tilannetta on bitcoinille kokonaisuudessaan negatiiviseksi on kääntää.
PoS-järjestelmät käyttävät haavoittuvampia tiivistefunktioita juuri sen takia että siinä lohkon luonti on lähinnä muodollisuus. Kontrolli on siinä miten nodet validoivat siirtoja ja siirtomaksut kerätään tiivistefunktiolla, siinä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kvanttikoneella validoinnin toimintaan ja ”homman ytimeen”.
Lähde tälle on mikä tahansa sivu joka selostaa proof of staken toiminnan.
Siis käsittääkseni homma menee siten, että tiivistefunktiot (ainakin PoW-louhinnassa käytettävät SHA-256, SHA-3/Keccak jne.) eivät ole samalla tavalla haavoittuvia kvanttitietokoneille, kuten esimerkiksi julkisen avaimen salausmenetelmät ovat. Eli siis väite siitä, että kvanttikoneella voisi ohittaa hash-algoritmin epäsymmetrisyyteen perustuvan työn ei mielestäni pidä paikkaansa. On kyllä ilmeisesti tiedossa hyökkäyksiä, joilla tiivistefunktion turvallisuus tippuu oleellisestikin (n. 256 -> 128 bit, jos oikein ymmärsin), mutta kvanttikoneita ei siltikään kannattaisi käyttää tuollaiseen hyökkäykseen, vaikka ne kehittyisivätkin riittävän pitkälle, koska perinteiset tietokoneet suorittavat saman asian paremmin.
Ongelma PoS-järjestelmille ei tule tiivistefunktiosta, vaan juuri edellä mainitusta julkisen avaimen kryptografiasta, sillä stakeemisen edellytyksenä on, että joudut todistamaan, että oikeasti omistat ne kolikot. Jos näin ei voisi tehdä, PoS ei toimi. Kun stakeet ne kolikot, niin koska julkisen avaimen kryptografia on murrettu, pääsee kvanttikonetta käyttävä hyökkääjä varastamaan ne kolikot sinulta, koska se salaukseen käytettävä asymmetria ei enää päde (hyökkääjä pystyy luomaan sinun julkaisemasi julkisen avaimen perusteella luomaan yksityisen avaimen, jolla voi siirtää kolikot. Bitcoinissa julkiset avaimet kyllä menevät tiivistefunktion kautta, en tiedä muuttaako tämä asiaa. Koska Bitcoin sisältää rich listin, niin uskoisin kuitenkin, että yksittäiset tiivisteet ovat murrettavissa varsinkin kun aikarajaa ei ole vrt. louhinta, jossa block template vaihtuu aina uuden lohkon myötä). Myös Bitcoin ja muut PoW-kolikot olisivat alttiita vastaavalle hyökkäykselle, kunnes ne päivitetään käyttämään PQ-kryptografiaa. Louhinta on nimenomaan yksi niistä osa-alueista, joka ei niin pahasti hajoa. Ja jos hajoaisi, niin se olisi yksi helpoimmista korjata.
Tuolta antamastani lähteestä:
Case study: Collision search. The point of this paper is that all known quantum algorithms to find collisions in hash functions are less cost effective than traditional cryptanalytic hardware, even under optimistic assumptions regarding the speed of quantum computers. Quantum computers win for sufficiently large factorizations, and for sufficiently large preimage searches, but they do not win for collision searches. This conclusion does not depend on the engineering difficulty of building quantum computers; it will remain true even in a world full of quantum computers. This conclusion also does not depend on real-world limits on interesting input sizes. Within the space of known quantum collision algorithms, the most cost-effective algorithms are tantamount to nonquantum algorithms, and it is clear that non quantum algorithms should be implemented with standard bits rather than with qubits.
Julkisen avaimen salauksessa on kyseessä "factorization" (tai ilmeisesti ECC nojaa diskreetin logaritmin ongelmaan eikä sinänsä alkutekijöihin jakamiseen, mutta samat kvanttialgoritmit pätevät). Louhinnassa kyseessä on "collision search".
Bitcoinin lohkokokosekoilu johtui vaan politiikasta ja siitä forkkasikin useampi shitcoini kuten BCH, BSV, jne. Mitään teknistä ongelmaa sillä ei ole selvitä mistä tahansa muutoksesta, asia hoidetaan demokraattisesti äänestämällä. Suurin osa oli lohkokoon nostamista vastaan koska se olisi ollut vain laastari eikä ratkaissut pohjimmaista ongelmaa.
Kyllä, juuri näin.
