Kotimaan politiikka

[Väinämöinen]

Siinä on yksinkertaisesti se paradigma muutettu viime vuosituhannelta. Enää ei riitä, että olet työkyvytön omaan ammattiisi, vaan työkyvyttömyyseläkkeelle pääseminen edellyttää yleistä työkyvyttömyyttä, joka estää myös siirtymän tai uudelleenkouluttautumisen johonkin toiseen ammattiin.

Yleisen eläkeiän nostamisessa pitää kansantalouden ja eläkejärjestelmän kestävyyden lisäksi ottaa huomioon kohonneet elinikäennusteet, ravinnon ja elintapojen parantuminen sekä terveydenhuoltojärjestelmän kehittyminen.
Eläkeuudistukset eli eläkeiän nostaminen (ja tulevaisuudessa jatkuva yhä edelleen nostaminen) on aina perusteltua vähintään siinä määrin, missä väestön keskimääräiset laatupainotetut elinvuodet kasvavat, mikäli eläkejärjestelmän tarkoitus on tukea vanhuusvuosia sukupolvien välisesti oikeudenmukaisesti.

Ts. jos laatupainotetetut elinvuodet on 2030-luvulla keskimäärin 68 vuotiaalla samat, kuin ne oli vaikka 80-luvulla 62-vuotiaalla, on silloin eläkeiän nosto ollut perusteltua siitä eläkkeestä nautittavan ajan perusteella.
Jos vähäisemmät, huonommin perusteltua. Jos suuremmat, olisi se jo itsessään peruste nostaa eläkeikää edelleen.

Näinhän tämä toki on, vaikka tosin epäilen osuuko nuo ennusteet kohonneesta eliniästä sitten kuitenkaan ihan maaliin, nuo kun on kuten nimikin sanoo "ennusteita". Pelkästään kun vilkaisee tämän nyky- työssäkäyvän väestön keskimääräistä vyötärönseutua, ei voi välttyä ajatukselta ettei ne eläkevuodet välttämättä tule kovinkaan autuita olemaan, eikä pitkiä, jos sinne asti edes kroppa kestää.

 

[inexcess]

Nythän muuten ei oikeastaan lainata ulkomailta, kun Suomen pankki hankkii koko ajan velkakirjojen itselleen. Näin toimii EKP:n ohjaamina jokaisen EU-maan keskuspankit. Järjestelmä luo rahaa markkinoille (lähes) tyhjästä ja varmistaa sen, että maat on oikeastaan velkaa itselleen.
Ja ei, en ennusta mihin se johtaa Euroopassa. Johonkin tai ei mihinkään on aiheessa yhtä hyvä arvaus kuin mikä tahansa muukin arvaus.

Tämä asia on täällä hiljattain keskusteltu. Tarkkaa tietoa Suomen valtion velkakirjojen omistajista ei ole, mutta yli 70% niistä on ulkomaisten eläkerahastojen ja muiden rahastojen hallussa. Nämä tahot hakevat maan konkurssiin sillä hetkellä, kun lainalyhennyserä jaa suorittamatta.

Suomen keskuspankin lähteminen Suomen valtiobondien omistajaksi on taas yksi konsti siirtää vääjäämätöntä, eli Suomen defaulttia, eteenpäin. Mitään oikeita konkreettisia toimiahan tämän maan asioiden parantamiseksi kun ei kyetä tekemään.

 

[Jan11]

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) esitteli perjantaina suunnitelmia työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Suomen huutavaa työvoimapulaa torjumaan on tarkoitus saada 10.000 työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi. "Asiantuntijoille" luodaan oma maahansaapumisen pikakaista. Tämän hallituksen tuntien "asiantuntijan" kriteeristön täyttänee, mikäli osaa lumota käärmeen tai rakentaa lehmän paskasta majan. Lisäksi on kolminkertaistetaan uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä.

Tässä pitää ymmärtää, että hallituksen kaavailut koskevat puhtaasti EU:n ulkopuolista porukkaa. Käytännössä kolmansien maiden asukkaita, koska ei Yhdysvalloista, Kanadasta, Britanniasta, Japanista yms kukaan tervejärkinen muuta tähän verohelvettiin.

Parhaimmassa tapauksessa puhutaan Pakistanin ja Intian kaltaisista maista tulevista insinööreistä ja koodaajista. Valitettavasti on niin, että näistä maista tulevat osaajat ovat niitä, jotka eivät ole vielä päässeet Saksan tai Yhdysvaltojen kaltaisiin maihin. Näiden maiden paremmat tekijät eivät koskaan edes pyri Suomeen.

Koska osa tällaisesta Suomeen tulevasta ns koulutetusta työvoimasta on tasoltaan alansa kehnoa, he eivät työllisty Suomessa, vaan jäävän täällä ikuiseen työharjoittelun, koulunkäynnin ja työttömyyden väliseen limboon. Tällaistakin porukkaa on Suomessa jo luultavasti tuhansissa laskettava määrä, mutta asiasta ei luonnollisesti uutisoida.

Fiktiivinen tarinankuljetus oli ihan kaunista, mutta faktantarkistus:
Työluvat ja työperustaiset oleskeluluvat EU:n ulkopuolelta tuleville on sidoksissa työpaikkaan. Jos/kun työt loppuu, pitää lähteä.
Jos haluat opiskelijaksi, se on EU:n ulkopuolelta tuleville lukukausimaksullista, ja sitten lisäksi täytyy tietysti hakea oleskelulupaa opiskelua varten.

Spekulatiivisesti: jos kuitenkin tulevien mahdollisten helpotusten myötä myös työluvalla tulleen opiskelu meillä helpottuisi, olisi se järkevää ja saisi kenties joitakin jäämään pysyvästi.

 

[Optimist]

Paska homma jos tänne nyt tulee nuoria miehiä jotka ei päässeet Saksaan.

 

[inexcess]

Fiktiivinen tarinankuljetus oli ihan kaunista, mutta faktantarkistus:
Työluvat ja työperustaiset oleskeluluvat EU:n ulkopuolelta tuleville on sidoksissa työpaikkaan. Jos/kun työt loppuu, pitää lähteä.
Jos haluat opiskelijaksi, se on EU:n ulkopuolelta tuleville lukukausimaksullista, ja sitten lisäksi täytyy tietysti hakea oleskelulupaa opiskelua varten.

Spekulatiivisesti: jos kuitenkin tulevien mahdollisten helpotusten myötä myös työluvalla tulleen opiskelu meillä helpottuisi, olisi se järkevää ja saisi kenties joitakin jäämään pysyvästi.

Kirjoittamasi teksti ei pidä ollenkaan paikkaansa. Suomalaiset veronmaksajat nämä viulut maksavat.

Mainitsemani Suomeen tulleet pakistanilaiset ja intialaiset insinöörit hyvin usein jäävät Suomeen vaikka he eivät saa töitä. He menevät joko opiskelemaan, työharjoitteluun tai sitten jokin Business Finlandin kaltainen julkisrahoitteinen taho hommaa heille "puuhastelutyöpaikan". Tiedän aivan henkilökohtaisesti tällaisia tapauksia.

• Kelan sivujen mukaan (Suomeen palkattu työntekijä - Työnantajat) Suomeen palkattu työntekijä on oikeutettu Kelan etuuksiin ja sosiaaliturvaan, jos hänen katsotaan asuvan Suomessa. Eli kuten Iotechissa on moneen kertaan keskusteltu: ei täältä ketään pakotetä lähtemään, ei edes rikollisia.

Mainitsemasi EU-ulkopuolisten lukukausimaksut olivat pelkkää suomalaisten veronmaksajien bluffia. Kyllä se valitettavasti on niin, että suomalainen keskituloinen näiden opiskelut suureksi osaksi maksaa: Opiskelemaan Suomeen - InfoFinland

• Lähes jokaisella yliopistolla ja AMK:lla on julkisrahoitteiset apurahaohjelmat ja stipendiohjelmat ulkomaalaisopiskelijoiden haettavaksi. Suomalaiset opiskelijat eivät näistä pääse nauttimaan.
• Osa oppilaitoksista kustantaa ulkomaalaisopiskelijoille ilmaisen asunnon ja ateriat.
• Kelan ja sosiaalitoimen tukiohjelma on kirjoitettu siten, että vaikka ulkkisopiskelijan ei pitäisi saada juuri mitään tukia, voidaan täysi tukipaletti myöntää mm. aiemman asumisen, perhesiteen tai "työskentelyn" perusteella.

 

[Jan11]

Kirjoittamasi teksti ei pidä ollenkaan paikkaansa. Suomalaiset veronmaksajat nämä viulut maksavat.

Mainitsemani Suomeen tulleet pakistanilaiset ja intialaiset insinöörit hyvin usein jäävät Suomeen vaikka he eivät saa töitä. He menevät joko opiskelemaan, työharjoitteluun tai sitten jokin Business Finlandin kaltainen julkisrahoitteinen taho hommaa heille "puuhastelutyöpaikan". Tiedän aivan henkilökohtaisesti tällaisia tapauksia.

• Kelan sivujen mukaan (Suomeen palkattu työntekijä - Työnantajat) Suomeen palkattu työntekijä on oikeutettu Kelan etuuksiin ja sosiaaliturvaan, jos hänen katsotaan asuvan Suomessa. Eli kuten Iotechissa on moneen kertaan keskusteltu: ei täältä ketään pakotetä lähtemään, ei edes rikollisia.

Mainitsemasi EU-ulkopuolisten lukukausimaksut olivat pelkkää suomalaisten veronmaksajien bluffia. Kyllä se valitettavasti on niin, että suomalainen keskituloinen näiden opiskelut suureksi osaksi maksaa: Opiskelemaan Suomeen - InfoFinland

• Lähes jokaisella yliopistolla ja AMK:lla on julkisrahoitteiset apurahaohjelmat ja stipendiohjelmat ulkomaalaisopiskelijoiden haettavaksi. Suomalaiset opiskelijat eivät näistä pääse nauttimaan.
• Osa oppilaitoksista kustantaa ulkomaalaisopiskelijoille ilmaisen asunnon ja ateriat.
• Kelan ja sosiaalitoimen tukiohjelma on kirjoitettu siten, että vaikka ulkkisopiskelijan ei pitäisi saada juuri mitään tukia, voidaan täysi tukipaletti myöntää mm. aiemman asumisen, perhesiteen tai "työskentelyn" perusteella.

Tottakai on apurahaohjelmat, ihan niin kuin lähes kaikkialla muuallakin maailmassa. Apurahan saamiseksi opintojen on edistetyttävä vaaditulla rytmillä ja kielikurssit on käytävä.

Se ei silti muuta itse asiaa. Opiskelupaikka on saatava. Status on saatava muutettua työperäisestä opiskeluun. On pystyttävä todistamaan, että tulot tai varallisuus riittävät Suomessa elämiseen jos ei ole työssä.
Kokemuksesta voin sanoa, että esim. meiltä tutkimusyksiköstä apurahasotkun vuoksi lähti väitöstutkijalta oleskelulupa, kun ei täyttänyt enää tuloehtoa. Sai kyllä uuden sitten, kun sai taas apurahapäätöksen, mutta käytännössä vuodella se viivästytti hänen väitöstään (isossa kuvassa toki merkityksetön asia). Silloin jäin käsitykseen, että yleensä kun näin käy, ei palata tänne tekemään loppuun. Onneksi näin käy harvoin.

Eikä yliopistoissa ja amk:ssa mitään aterioita ja asumista ole tarjolla. Se on 2.asteen juttu, ruoka kaikille, majoitus suomalaisillekin tarjolla siellä missä sitä on. Hyvin harvoissa paikoissa nykyään, toisin kuin ennen vanhaan, jolloin oli lähes jokaisella 2. asteen oppilaitoksella asuntolapaikkoja.

Mutta siitä työperäisestä maahanmuutosta. Jos me saamme tänne koulutettua (ammatillisesta tai yliopistotasoisesti) työvoimaa, se on kaikin puolin hyvä juttu. Emmehän ole joutuneet investoimaan sen koulutukseen, lapsuuden ja nuoruuden infraan ja palveluihin jne., vaan sen on tehnyt joku muu maa tai muun maan yksityinen sektori, tai niiden yhdistelmä.
Siinä on sellainen laskennallinen kaksisataatuhatta euroa säästetty; toisinpäin kääntäen he saisivat aiheuttaa jopa kaksisataatuhatta euroa kustannuksia, ennen kuin olisivat edes samassa tilanteessa kuin se opiskeluistaan valmistuva Suomessa kasvanut.

 

[Herra Ankka]

Koska osa tällaisesta Suomeen tulevasta ns koulutetusta työvoimasta on tasoltaan alansa kehnoa, he eivät työllisty Suomessa

Mainitsemani Suomeen tulleet pakistanilaiset ja intialaiset insinöörit hyvin usein jäävät Suomeen vaikka he eivät saa töitä.

Siis nämä tyypit on palkattu Suomeen töihin, mutta samanaikaisesti eivät kuitenkaan työllisty?

 

[Jan11]

Tämä asia on täällä hiljattain keskusteltu. Tarkkaa tietoa Suomen valtion velkakirjojen omistajista ei ole, mutta yli 70% niistä on ulkomaisten eläkerahastojen ja muiden rahastojen hallussa. Nämä tahot hakevat maan konkurssiin sillä hetkellä, kun lainalyhennyserä jaa suorittamatta.

Suomen keskuspankin lähteminen Suomen valtiobondien omistajaksi on taas yksi konsti siirtää vääjäämätöntä, eli Suomen defaulttia, eteenpäin. Mitään oikeita konkreettisia toimiahan tämän maan asioiden parantamiseksi kun ei kyetä tekemään.

Ja sattumalta, melkein kuin tilauksesta, aiheeseen pureutuu myös IS:n Jan Hurri.

”Suomen julkisen talouden rahoitustarpeesta keskuspankki "hoiti" viime vuonna kolmasosan, ja suunnilleen sama tahti jatkunee tänäkin vuonna. Nettomääräisen julkisen velan kasvun Suomi on hyvän aikaa rahoittanut käytännössä kokonaan keskuspankin rahoituksella.
Suomen Pankki on tätä nykyä jo Suomen valtion suurin velkoja. Mutta Suomen Pankki ei ole mikä tahansa rahoittaja, vaan se on valtion omistama julkinen laitos – jolla sattuu olemaan oikeus rahan "painamiseen" eli luomiseen.
Suomen Pankki niin kuin EKP ja muut alueen keskuspankit ovat sitoutuneet tekemään kaikkensa hinta- ja rahoitusvakauden ylläpitämiseksi euroalueella.
Tuolla tavoitteella EKP ja alueen keskuspankit ovat perustelleet kymmenen viime vuoden poikkeuksellisia rahaelvytyksen toimiaan – valtioiden alijäämien mittava rahoittaminen mukaan luettuna.
Keskuspankkien sitoutuminen näyttää menneen valtioiden muihin rahoittajiin niinkin täydestä, että keskuspankin rahoitusosuus on ikään kuin jätetty pois laskuista valtioiden velkataakkaa ja -kestävyyttä aprikoitaessa.
Joka huomaa keskuspankin merkityksen julkisen velan yhä keskeisempänä rahoittajana, ymmärtänee senkin, että julkisen talouden kestävyyttä on jokseenkin turha arvioida kaavamaisilla talouslaskelmilla niin kuin VM tekee.

Suomenkin julkisen talouden velkakestävyys on yhä selkeämmin poliittinen eikä taloudellinen kysymys.”

Kommentti: Kestävyysvaje ja muita satuja ja tarinoita julkisen talouden haasteista

Kestävyysvajeesta olisi helpompi huolestua, jos mittari itse kestäisi päivänvaloa – tai jos se olisi edes tästä maailmasta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

www.is.fi

 

[inexcess]

Ja sattumalta, melkein kuin tilauksesta, aiheeseen pureutuu myös IS:n Jan Hurri.

”Suomen julkisen talouden rahoitustarpeesta keskuspankki "hoiti" viime vuonna kolmasosan, ja suunnilleen sama tahti jatkunee tänäkin vuonna. Nettomääräisen julkisen velan kasvun Suomi on hyvän aikaa rahoittanut käytännössä kokonaan keskuspankin rahoituksella.
Suomen Pankki on tätä nykyä jo Suomen valtion suurin velkoja. Mutta Suomen Pankki ei ole mikä tahansa rahoittaja, vaan se on valtion omistama julkinen laitos – jolla sattuu olemaan oikeus rahan "painamiseen" eli luomiseen.
Suomen Pankki niin kuin EKP ja muut alueen keskuspankit ovat sitoutuneet tekemään kaikkensa hinta- ja rahoitusvakauden ylläpitämiseksi euroalueella.
Tuolla tavoitteella EKP ja alueen keskuspankit ovat perustelleet kymmenen viime vuoden poikkeuksellisia rahaelvytyksen toimiaan – valtioiden alijäämien mittava rahoittaminen mukaan luettuna.
Keskuspankkien sitoutuminen näyttää menneen valtioiden muihin rahoittajiin niinkin täydestä, että keskuspankin rahoitusosuus on ikään kuin jätetty pois laskuista valtioiden velkataakkaa ja -kestävyyttä aprikoitaessa.
Joka huomaa keskuspankin merkityksen julkisen velan yhä keskeisempänä rahoittajana, ymmärtänee senkin, että julkisen talouden kestävyyttä on jokseenkin turha arvioida kaavamaisilla talouslaskelmilla niin kuin VM tekee.

Suomenkin julkisen talouden velkakestävyys on yhä selkeämmin poliittinen eikä taloudellinen kysymys.”

Kommentti: Kestävyysvaje ja muita satuja ja tarinoita julkisen talouden haasteista

Kestävyysvajeesta olisi helpompi huolestua, jos mittari itse kestäisi päivänvaloa – tai jos se olisi edes tästä maailmasta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

www.is.fi

Opiskelin vähän tätä kuviota ja vähemmän hauskoja asioita paljastui.

Satakunnan kansan kolumnin mukaan (2019) Suomen julkisesta velasta on ulkomaisten sijoittajien hallussa 73%, kuten aiemmin kirjoitinkin (Kenelle olemme velkaa? – Suomen toiseksi suurin velkoja yllättää).

Samaisessa kirjoituksessa todetaan, että vuoden 2014 jälkeen Suomen keskuspankki on alkanut ostaa Suomen omia velkakirjoja, minkä seurauksena Suomen pankilla on vuonna 2019 ollut hallussaan 24% velkakirjoista.

Syy tähän kuvioon selviää Jan Hurrin kirjoituksesta (Näin Suomen Pankin tuki karkaa ulkomaille). Euroalueen keskuspankit aloittivat vuonna 2015 ostamaan toistensa velkakirjoja jälkimarkkinoilta. EKP:n määräyksen jäsenmaiden keskuspankkien ostoksista ainoastaan 33% voi olla kotimaan velkakirjoja.

Pahin asia on se, että keskuspankit eivät osta tasaisesti euro-maiden velkakirjoja, vaan niitä ostetaan sen mukaan mitä myynnissä sattuu olemaan. Ja myynnissä on pääsääntöisesti vain eteläisten paskamaiden velkakirjoja. Jan Hurrin mukaan Suomen keskuspankin velkakirjaostoista peräti 90% on muiden euromaiden velkakirjoja.

Kenelle olemme velkaa? – Suomen toiseksi suurin velkoja yllättää

Suomen velkasuhde eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen laski viime vuonna alle 60 prosenttiin. Velkasuhde on laskenut finanssikriisin jälkeisen nopean nousun jälkeen viime vuosina verraten voimakkaan talouskasvun myötä.

www.satakunnankansa.fi

 

[Jan11]

Opiskelin vähän tätä kuviota ja vähemmän hauskoja asioita paljastui.

Satakunnan kansan kolumnin mukaan (2019) Suomen julkisesta on ulkomaisten sijoittajien hallussa 73%, kuten aiemmin kirjoitinkin (Kenelle olemme velkaa? – Suomen toiseksi suurin velkoja yllättää).

Samaisessa kirjoituksessa todetaan, että vuoden 2014 jälkeen Suomen keskuspankki on alkanut ostaa Suomen omia velkakirjoja, minkä seurauksena Suomen pankilla on vuonna 2019 ollut hallussaan 24% velkakirjoista.

Syy tähän kuvioon selviää Jan Hurrin kirjoituksesta (Näin Suomen Pankin tuki karkaa ulkomaille). Euroalueen keskuspankit aloittivat vuonna 2015 ostamaan toistensa velkakirjoja jälkimarkkinoilta. EKP:n määräyksen jäsenmaiden keskuspankkien ostoksista ainoastaan 33% voi olla kotimaan velkakirjoja.

Pahin asia on se, että keskuspankit eivät osta tasaisesti euro-maiden velkakirjoja, vaan niitä ostetaan sen mukaan mitä myynnissä sattuu olemaan. Ja myynnissä on pääsääntöisesti vain eteläisten paskamaiden velkakirjoja. Jan Hurrin mukaan Suomen keskuspankin velkakirjaostoista peräti 90% on muiden euromaiden velkakirjoja.

Se, että Suomen pankilla on korkotasoltaan kalliimpien maiden velkakirjoja, on pelkästään hyvä juttu.
Ei olisi kenenkään etu, jos kaikki olisi omia lähellä nollaa olevia.
Tosin nyt korona-aikana on siirrytty ostamaan painotetusti omia, kun EKP:n ohje muuttui, ja Suomen Pankki on tosiaan noussut suurimmaksi velkojaksi. Siis 2015 luvut on perin erilaiset kuin nykyiset, samoin 2019.

 

[inexcess]

Siis nämä tyypit on palkattu Suomeen töihin, mutta samanaikaisesti eivät kuitenkaan työllisty?

Pakistanista ja Intiasta on tultu Suomeen töihin, mutta heidät palkannut firma on koeajan tai harjoitteluajan lopussa todennut, ettei työsuhde jatku.

Näitä tapahtuu ja nämä ovat noloja tilanteita myös näille kavereille itselleen. Kotimaassa on saatettu kerätä kolehti koko suvulta, jotta insinööriksi opiskellut kaveri saadaan länsimaihin töihin.

Vaikka Suomessa EK, Kokoomus ja muutamat muut tahot huutaa hirveää koulutettujen työvoimapulaa, niin hurjaa kysyntää intia-insinööreille ei ole. CV ainakin pitäisi olla kova jos meinaa työllistyä tai sitten jo ennestään suhteet yritykseen. Muussa tapauksessa jää mainitsemaani työttömyyden, työharjoittelun ja opiskelun väliseen limboon.

 

[inexcess]

Se, että Suomen pankilla on korkotasoltaan kalliimpien maiden velkakirjoja, on pelkästään hyvä juttu.
Ei olisi kenenkään etu, jos kaikki olisi omia lähellä nollaa olevia.
Tosin nyt korona-aikana on siirrytty ostamaan painotetusti omia, kun EKP:n ohje muuttui, ja Suomen Pankki on tosiaan noussut suurimmaksi velkojaksi. Siis 2015 luvut on pilvin erilaiset kuin nykyiset.

Muiden maiden velkakirjoja on alettu ostamaan arvatenkin sen vuoksi, että Etelä-Euroopan talouden romahtaminen on ollut jo selvästi näkyvillä vuonna 2015 jolloin tuo päätös tehtiin.

On vaikea nähdä positiivisesti sitä, että Suomen pankin hallussa on kymmenien miljardien eurojen edestä kekkulivaltioiden velkakirjoja. Tällä tavalla Suomi on siis kätevästi sidottu mukaan businekseen, jossa saksalaiset ja ranskalaiset rahoituslaitokset ostavat velkakirjat valtioilta ja myyvät ne sitten voitolla Suomen keskuspankille.

 

[Jan11]

Muiden maiden velkakirjoja on alettu ostamaan arvatenkin sen vuoksi, että Etelä-Euroopan talouden romahtaminen on ollut jo selvästi näkyvillä vuonna 2015 jolloin tuo päätös tehtiin.

On vaikea nähdä positiivisesti sitä, että Suomen pankin hallussa on kymmenien miljardien eurojen edestä kekkulivaltioiden velkakirjoja. Tällä tavalla Suomi on siis kätevästi sidottu mukaan businekseen, jossa saksalaiset ja ranskalaiset rahoituslaitokset ostavat velkakirjat valtioilta ja myyvät ne sitten voitolla Suomen keskuspankille.

Korjataanpa vähän, ei vain Suomen keskuspankille, vaan kaikille EKP:n jäsenpankeille niiden osuuden mukaan (CBPP3). Mutta sitten korona-ajan myötä PEPP ohjelman mukaan painotettuna omiin papereihin.

Muutenkin pankkitoiminnan riskit on hajautettu. Julkisen sektorin velkakirjoihin kohdistuvat riskit, on kunkin kansallisen keskuspankin vastuulla.
Mutta yritysten ja katettujen joukkolainojen riskit on jaettu eurojärjestelmässä. Esimerkiksi jos yksittäisestä yrityksestä kohdistuisi eurojärjestelmälle miljardin luottotappio, niin Suomen Pankki kirjaisi siitä pääoma-avaimen mukaisesti 18 milj. euron tappion. Riskien vastapainoksi toki myös omistusten tuotot jaetaan, paitsi ne aiemmin mainitut julkisen sektorin omistukset.
Suomen Pankki on tämän vuoksi pyrkinyt ostamaan mahdollisimman paljon suomalaisten yritysten papereita markkinoilta. Se rajaa mukavasti kansallista riskiä.

 

[petttu]

Hän jatkaa:
Iso osa väestöstä elää tukien varassa, ja paisuvat menot uhkaavat hyvinvointivaltiota

"Hän on seurannut kehitystä jo pitkään. Ennen uraansa Eläketurvakeskuksessa Kautto perehtyi sosiaaliturva-asioihin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Stakesissa ja pohti valtioneuvoston kansliassa väestön ikääntymiseen varautumista. "

Kun kerran on eläketurvakeskuksessa tehnyt hommia, niin ehdottaako hän siis, että eläkkeitä leikataan? Sehän on lähes ainoa (sairaus ja terveys menojen ohella, mikä tässä ainakin 1995 vuoden jälkeen on kasvanut). Tämä siis THL lukujen perusteella.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139744/Tr10_20.pdf?sequence=6&isAllowed=y

 

[Cluuduli]

Kun katsoo väestön ikäpyramidia niin ikääntymisen menot eivät vähene:

Findikaattori-palvelun ylläpito keskeytetty

Tilastokeskus on keskeyttänyt toistaiseksi teknisesti vanhentuneen ja saavutettavuudeltaan puutteellisen Findikaattori-palvelun ylläpidon. Mistä käytetyimmät tiedot löytyvät nyt?

findikaattori.fi

 

[Karppi]

Mitä enemmän vihreitä on seurannut niin ne alkaa vaikuttamaan enemmän ja ennemmän persuilta, 2 extreme puoluetta oman ideologinsa vankina.

 

[Karppi]

Nyt on kyse siitä että kuin paljon sitä köyttä annetaan, pakkohan sitä on antaa, mutta ei se loputtomiin veny, siitä on turha pelko.

 

[Herra Ankka]

Mitä enemmän vihreitä on seurannut niin ne alkaa vaikuttamaan enemmän ja ennemmän persuilta, 2 extreme puoluetta oman ideologinsa vankina.

Jos parhaillaan käynnissä olevaan teatteriin viittaat, niin tottakai ilmastoasiat ovat Vihreiden ja Vasemmistoliiton poliittisen agendan ytimessa. Äänestäjiä voi vähän kismittää joku kädenlämpöinen kompromissi. "Päätettiin että päätetään tulevaisuudessa" -retoriikka ei myöskään enää kelpaa. En jaksa uskoa hallituskriisiin, mutta jokin hyvältä näyttävä neuvottelutulos on saatava aikaiseksi. Jos sellaista ei ole saatavilla, on tietysti ihan hyvä pohtia, mikä onkaan hallituksessa pysymisen tarkoitus ja vaikutus puolueen kannatukseen.

Vertaapa tätä persujen toimintaan viime hallituksessa ja miten hallitukseen jääneelle falangille kävi seuraavissa vaaleissa.

 

[Herra Ankka]

Jos sellaista ei ole saatavilla, on tietysti ihan hyvä pohtia, mikä onkaan hallituksessa pysymisen tarkoitus ja vaikutus puolueen kannatukseen.

Tähän liittyen, Haavisto on varmasti nykyiseen virkaansa vähintään yhtä rakastunut kuin Soini oli aikoinaan. Mutta toisin kuin Soini, Haavisto ei kuitenkaan ole puolueensa de facto diktaattori eikä yksin saa pättää virkansa jatkumisesta

 

[namlepo]

Butjetti neuvottelut ajautunut kriisiin. Hohhoijaa eikö ne keksi uusia juttuja. Ihme teatteria.

 

[Grazer]

Butjetti neuvottelut ajautunut kriisiin. Hohhoijaa eikö ne keksi uusia juttuja. Ihme teatteria.

Taas nähdään, pitääkö kepu harvaan asutun Suomen puolta vai voidaanko jälleen todeta "kepu pettää aina".

Marin istutti keskustan ja vihreät työstämään ilmastokirjausta keskenään – ”Kaikkien ei tarvitse hakata päätä seinään”

Koko hallituksen neuvottelut on siirretty huomiselle torstaille, ja Säätytalolla neuvotellaan nyt eri kokoonpanoilla ratkaisuja etsien.

www.is.fi

Käytännössä bensiinin ja dieselin myynti vähenisi vuodesta toiseen. Autoilijoille päästökauppa näkyisi hyvin todennäköisesti pumppuhintojen tuntuvana nousuna.

Keskustalle kansallinen päästökauppa olisi vaikeasti nieltävissä, sillä keskustalaiset ovat vannoneet, ettei bensan hintaa kiristetä veroilla enää tällä vaalikaudella.

On kyllä hiukan ennenaikaista alkaa jarrutella bensan ja dieselin myyntiä. Katsotaan kymmenen vuoden päästä, kun arviolta 1/4 (oma heitto) Suomen autokannasta on jotain muita kuin bensa/dieselautoja.

 

[Bladekill]

Butjetti neuvottelut ajautunut kriisiin. Hohhoijaa eikö ne keksi uusia juttuja. Ihme teatteria.

Joo jälleen kerran uusi "kriisi". Alkaa termin inflaatio tällä vauhdilla olla luokkaa "rasismi"/"äärioikeisto".
Eiköhän taas kohta marssita hymyt perseessä käsi kädessä rivissä ylpeästi kertomaan kuinka keskusta otti jälleen kakkoseen.

 

[Väinämöinen]

Kesäteatterin näytös 2. Tosin enemmän tuo taitaa olla sirkus kun pellejäkin on melko lauma paikalla.

 

[baggio]

Taas nähdään, pitääkö kepu harvaan asutun Suomen puolta vai voidaanko jälleen todeta "kepu pettää aina".

On kyllä hiukan ennenaikaista alkaa jarrutella bensan ja dieselin myyntiä. Katsotaan kymmenen vuoden päästä, kun arviolta 1/4 (oma heitto) Suomen autokannasta on jotain muita kuin bensa/dieselautoja.

Kepun olisi ehkä kannattanut paaluttaa pienemmät tavoitteet hallituksensa päästövähennyksille, jos meinaavat toteuttaa ne ilman fossiilisten polttoaineiden polton jarruttelua. Toivottavasti Sipilän kakkarasta löytyy joku kekseliäs temppu.

 

[Jan11]

Itse olen huhupuheiden kautta siinä käsityksessä, että se pieni vaikeus siellä on nyt löytää sellainen ratkaisu, että kukaan ei ainakaan menetä kasvojaan omien edessä. Aluevaalien ehdokashankinta kuitenkin menossa joka puolueella.

 

[Köntsä-Ana]

Itse olen huhupuheiden kautta siinä käsityksessä, että se pieni vaikeus siellä on nyt löytää sellainen ratkaisu, että kukaan ei ainakaan menetä kasvojaan omien edessä. Aluevaalien ehdokashankinta kuitenkin menossa joka puolueella.

Eikö tämä ole täysin oletettavaa? Kunhan kukaan ei menetä vaan kasvoja vaalien takia. Se on ihan ok, että mitään konkreettisia päätöksiä ei tehdä.

 

[ikuhappy]

Itse olen huhupuheiden kautta siinä käsityksessä, että se pieni vaikeus siellä on nyt löytää sellainen ratkaisu, että kukaan ei ainakaan menetä kasvojaan omien edessä. Aluevaalien ehdokashankinta kuitenkin menossa joka puolueella.

Näinhän se on jotakuinkin aina.

Onneksi tätä hallitusta on enää maksimissaan alle 2 vuotta jäljellä. Lienee mahdollista, että seuraava hallitus suoraan romuttaa näitä älyttömiä "maailman ensimmäinen hiilineutraali maa" höpöjä? Eikö nykyinenkin heti vetänyt vessasta alas edellisen hallituksen työmarkkinatoimet? Sen vuoksi kannattaisi oppositionkin kantoja kuunnella - ei ole kenenkään etu, että soudetaan ja huovataan ees taas, paitsi ehkä virkamiesten, joilla riittää duunia näitä vääntäessä.

 

[bonekuukkeli]

Tanskan malli meillekin. 3-4v maassa olleet maahanmuuttajat, jotka eivät ole oppineet kieltä / integroituneet voidaan asettaa töihin 37h/vk jotta saavat ylläpidon.

Denmark tells some migrants to work for benefits

The prime minister says the new rules are aimed at women from non-Western backgrounds.

www.bbc.com

 

[baggio]

Tanskan malli meillekin. 3-4v maassa olleet maahanmuuttajat, jotka eivät ole oppineet kieltä / integroituneet voidaan asettaa töihin 37h/vk jotta saavat ylläpidon.

Denmark tells some migrants to work for benefits

The prime minister says the new rules are aimed at women from non-Western backgrounds.

www.bbc.com

Ei toiminut Suomessa. Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa yritettiin jo heikentää, törmäsi perustuslakiin ja hallitus veti esityksensä pois. PeVL 55/2016 vp

Mutta vielä tärkeämpi ihmetyksen aihe on, miksi sosiaaliturvasta pitäisi tehdä kannustava vain joillekin maahanmuuttajille? Siitähän pitäisi tehdä kannustava kaikille. Aivan absurdi ajatus, että osa vetäisi lonkkaa niin kuin tähänkin asti ja osa tekisi täyttä viikkoa minimitoimeentulon eteen, ja erottajana olisi jokin henkilön tausta.

 

[inexcess]

Hallituspuolueet ja Kokoomus puhuvat huutavasta työvoimapulasta ja sen paikkaamisesta ulkomaisella työvoimalla.

Faktahan on se, että jos unohdetaan muutamat valikoidut alat, Suomessa ei ole pula työvoimasta vaan työpaikoista. TE-keskuksessa on työnhakijoita 322 600, mutta todellisuudessa työtä vailla olevia ihmisiä on paljon suurempi määrä. Osa on pakon edessä lähtenyt opiskelemaan, osa 0-tuntisopimuksella töissä jolla ei elä, osa työvoimapoliittisessa koulutuksessa, osa kyllästynyt koko työnhakuprosessiin.

Alla oleva artikkeli avaa hyvin kuviota työttömien näkökulmasta. 55-vuotias ei kelpaa pääkaupunkiseudulla ravintolatyöhön. 60-vuotias ei kelpaa edes marketin keräilijäksi. Osa firmoista hakee Suomesta täydellistä täsmähenkilöä. Kun sellaista ei löydy, aletaan huutaa työvoimapulaa sen sijaan että koulutettaisiin hommaan suurinpiirtein sopiva kaveri työhön. Osa duuneista on niin pienipalkkaisia, että sosiaaliturvalla elää leveämmin. Jne jne jne.

Mutta näitä epäkohtia ei korjata. Sen sijaan tuodaan jostakin lisää "erikoisasiantuntijoita" entistenkin lisäksi pitämään rautatieaseman seiniä pystyssä.

Nyt puhuvat työttömät: ”Ei soittoa, ei sähköpostia, siinä teille työvoimapulaa”

Työttömät kertovat kymmenen syytä, miksi he eivät työllisty, vaikka avoimia työpaikkoja on paljon.

www.is.fi

 

[namlepo]

Kyllähän suomi on nykyään aika paska maa. Vanhukset tappaa toisiaan vanhainkodissa. Levotonta on, joka paikassa. Ja hallitus miettii miten voidaan paskoa loputkin.

 

[havukka-aho]

Itse olen huhupuheiden kautta siinä käsityksessä, että se pieni vaikeus siellä on nyt löytää sellainen ratkaisu, että kukaan ei ainakaan menetä kasvojaan omien edessä. Aluevaalien ehdokashankinta kuitenkin menossa joka puolueella.

Voi olla hankalaa luoda tilanne jossa kaikki voivat sanoa voittaneensa ja saaneensa tavoitteensa/tavoitteitaan läpi. Kompromissihan sieltä on tulossa ja se pitää muotoilla niin että kukaan ei joutunut antamaan kovinkaan paljon tai isoja myönnytyksiä, tai muuten joku näyttää hävinneen (enemmän kuin muut) ja sitä eivät omat katso suosiollisesti.

Keskustalla on tiukka paikka kun on saamassa ikuisuusprojektinsa maakuntahallinnon mutta kuitenkaan ei ole tämän hetkisten kannatuslukujen perusteella todennäköistä että voittavat ko. vaalit. Tällekin hallintoportaalle tulee virkamiehiä. Miten heidät valitaan? Jaetaanko nimitykset valtuuston puolueille vaalin tuloksen mukaisesti?

 

[Jan11]

Hallituspuolueet ja Kokoomus puhuvat huutavasta työvoimapulasta ja sen paikkaamisesta ulkomaisella työvoimalla.

Faktahan on se, että jos unohdetaan muutamat valikoidut alat, Suomessa ei ole pula työvoimasta vaan työpaikoista. TE-keskuksessa on työnhakijoita 322 600, mutta todellisuudessa työtä vailla olevia ihmisiä on paljon suurempi määrä. Osa on pakon edessä lähtenyt opiskelemaan, osa 0-tuntisopimuksella töissä jolla ei elä, osa työvoimapoliittisessa koulutuksessa, osa kyllästynyt koko työnhakuprosessiin.

Alla oleva artikkeli avaa hyvin kuviota työttömien näkökulmasta. 55-vuotias ei kelpaa pääkaupunkiseudulla ravintolatyöhön. 60-vuotias ei kelpaa edes marketin keräilijäksi. Osa firmoista hakee Suomesta täydellistä täsmähenkilöä. Kun sellaista ei löydy, aletaan huutaa työvoimapulaa sen sijaan että koulutettaisiin hommaan suurinpiirtein sopiva kaveri työhön. Osa duuneista on niin pienipalkkaisia, että sosiaaliturvalla elää leveämmin. Jne jne jne.

Mutta näitä epäkohtia ei korjata. Sen sijaan tuodaan jostakin lisää "erikoisasiantuntijoita" entistenkin lisäksi pitämään rautatieaseman seiniä pystyssä.

Voi olla työvoimapula ja työttömyyttä samaan aikaan. Ansiosidonnaiselta työllistytään alussa tai pienemmässä määrin ihan lopussa.
Ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle pudonneet eivät sitten käytännössä kelpaa enää kellekään, eikä varsinkaan vielä peruspäivärahalla työmarkkinatuelle pudonneet. Silloin on pakko kouluttautua jollekin työvoimapulasta voimakkaasti kärsivälle alalle, jos vielä aikoo joskus työllistyä.

Ja jos ikää on työttömyyden alussa lähempänä kuuttakymppiä kuin viittäkymppiä, niin käytännössä työllistyy enää vain, jos heillä on valmiina kontaktit rekrytoijiin, jotka heidät tuntee.

Poliitikot (minkään puolueen) ei tätä kaavaa pysty muuttamaan, ellei sitten sitä tulevaa valtion vajaakuntoisten vuokratyöyhtiötä laajenneta myös täysin työkykyisiin, ja samaan aikaan vielä estetä duunien ketjuttaminen niillä sen tuetuilla vuokratyöntekijöillä.


Siinäpä se työllistymiskäyrä. Alussa, tai ei milloinkaan.

 

[”diginatiivi”]

Ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle pudonneet eivät sitten käytännössä kelpaa enää kellekään, eikä varsinkaan vielä peruspäivärahalla työmarkkinatuelle pudonneet. Silloin on pakko kouluttautua jollekin työvoimapulasta voimakkaasti kärsivälle alalle, jos vielä aikoo joskus työllistyä.

Mihinhän tämä perustuu? Eikö nyt huudeta kaikkialla että on paljon vapaita työpaikkoja mutta edes hakijoita ei ole.
Eli olisiko niin että ihmiset jotka ovat olleet vaikka pitempään työttöminä ja omaavat monipuoliset sekä ajantasaiset taidot eivät hae mitään paikkaa koska ovat hyvin toimeentulevia.
Tai kokevat työpaikan edut ja palkkauksen suhteessa tuhlattuun omaan aikaan riittämättömiksi?

 

[Jan11]

Mihinhän tämä perustuu? Eikö nyt huudeta kaikkialla että on paljon vapaita työpaikkoja mutta edes hakijoita ei ole.
Eli olisiko niin että ihmiset jotka ovat olleet vaikka pitempään työttöminä ja omaavat monipuoliset sekä ajantasaiset taidot eivät hae mitään paikkaa koska ovat hyvin toimeentulevia.

Tuossa on monta oletusta:
- ihmiset jotka ovat olleet vaikka pitempään työttöminä (mikä on pidempään, kuukausia vai vuosia?)
- ja omaavat monipuoliset taidot
- sekä ajantasaiset taidot (miten he pitää taitonsa ajantasaisena jos on pidempään työtön? koulutus toki aina jees)
- mutta eivät hae mitään paikkaa (jos on koulutuksessa, silloin ei haeta, mutta ei myöskään tilastoida työttömäksi)
- koska ovat hyvin toimeentulevia
- tai kokevat työpaikan edut ja palkkauksen suhteessa tuhlattuun omaan aikaan riittämättömiksi?

Ei kuulosta, että nuo kuvaisi jotakin yhtä tyyppi-ihmistä.
Mutta jos tällaisia hyvin toimeentulevia, taitavia ja ajantasaisia ihmisiä on, niin elävät he sitten sijoitustuotoilla tai perityn omaisuuden tuotolla tai jollain muulla, niin eiköhän heitä lopulta ole lukumääräisesti hyvin pieni osuus kaikista työttömistä. Työttömyyspäivärahalla se ei kuitenkaan ole mahdollista ainakaan siinä vaiheessa, kun ansiosidonnainen loppuu. Ja ansiosidonnaisellakaan se ei ole järkevää, koska kuten graafi näyttää, se työllistyminen hankaloitui hyvin nopeasti: työnantajan mielestä vaikkapa puolen vuoden tai vuoden jälkeen ne sun ajantasaiset taidot ei enää olekaan ajantasaisia… jos on taitoja ollenkaan. Saatat nimittäin pysähtyä jo hakujärjestelmän algoritmiin niin, ettet pääse edes haastatteluun, jos olet ollut pitempään työttömänä.

 

[”diginatiivi”]

Tuossa on monta oletusta:
- ihmiset jotka ovat olleet vaikka pitempään työttöminä (mikä on pidempään, kuukausia vai vuosia?)
- ja omaavat monipuoliset taidot
- sekä ajantasaiset taidot (miten he pitää taitonsa ajantasaisena jos on pidempään työtön? koulutus toki aina jees)
- mutta eivät hae mitään paikkaa (jos on koulutuksessa, silloin ei haeta, mutta ei myöskään tilastoida työttömäksi)
- koska ovat hyvin toimeentulevia
- tai kokevat työpaikan edut ja palkkauksen suhteessa tuhlattuun omaan aikaan riittämättömiksi?

En tiedä määritelmää ja miten se todetaan. Monipuoliset taidot eivät katoa tuosta vaan savuna ilmaan ja myöskin ne voivat olla ajantasaiset harrastuksien, jatkuvan kyseisen taitolajin seurannan sekä mielenkiinnon vuoksi. Itsenäinen opiskelu on todella helppoa nykyään kun ei ole rajoitettu lukittuihin aikatauluihin.
Varmasti täällä on paljon kohtalaisesti ja hyvin toimeentulevia joita ei nappaa "tuhlata" aikaansa työhön joka ei anna heille mitään palkan lisäksi.

Tarkoitukseni ei ollutkaan kuvata vain yhtä tyyppiä minkä varmaankin lopulta sisäistit.

 

[Jan11]

Varmasti täällä on paljon kohtalaisesti ja hyvin toimeentulevia joita ei nappaa "tuhlata" aikaansa työhön joka ei anna heille mitään palkan lisäksi.

Jonkin verran on varmasti, mutta tuosta kolmesta ja puolestasadasta tuhannesta työttömästä tai koko aikuisväestöstä se on hyvin pieni osa.
Eikä sinällään liity työttömyyden hoitoon.
Eri asia sitten, jos joku haluaa paheksua toimettomuutta, tai ”joutilaisuutta” (Veblen) tai ”koroilla elämistä” kuten sata vuotta sitten oli tapana sanoa.

Mutta sitten työttömistä työnhakijoista.
Taidot voi olla ja ne on voinut pitää ajantasaisena. Ja osoittaakin voi, vaikka certeillä tai muilla todistuksilla. Jos kuitenkin tekee näitä Udemy yms. juttuja, niin on hyvä huomata, että Suomessa moni työnantaja tuppaa uskomaan vain tiettyihin certeihin ja old school opinahjojen todistuksiin.

Ja kun itsekin olen meidän rekryissä mukana, niin jos joku työnhakija on ollut pitempään työtön, niin vaikka hänellä olisi minkälaiset taidot, voi olla aivan mahdoton päästä niitä taitojaan meille esittelemään. Siis päästä haastatteluvaiheeseen.

Työnantajan kannalta siis ne taidot ei ole silloin enää merkityksellisiä, koska se pitemmän työttömyyden ”leima” on isommin merkityksellinen este.

Kuukausi, pari työttömyyttä ei haittaa. Mutta missä se raja menee, puoli vuotta, vuosi, enemmän…? Moni rekryäjä ei katso ns. sapattivuotta hyvällä, saati pitkää työttömyysjaksoa, ei silti, vaikka olisi työvoimapulaa.

Mun silmiin me Suomessa ollaan näissä aika konservatiivisia, liiankin. Onneksi jotkut alat ja yritykset on kuitenkin avomielisempia.

 

[Joku_242]

Voi olla työvoimapula ja työttömyyttä samaan aikaan. Ansiosidonnaiselta työllistytään alussa tai pienemmässä määrin ihan lopussa.
Ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle pudonneet eivät sitten käytännössä kelpaa enää kellekään, eikä varsinkaan vielä peruspäivärahalla työmarkkinatuelle pudonneet. Silloin on pakko kouluttautua jollekin työvoimapulasta voimakkaasti kärsivälle alalle, jos vielä aikoo joskus työllistyä.

Ja jos ikää on työttömyyden alussa lähempänä kuuttakymppiä kuin viittäkymppiä, niin käytännössä työllistyy enää vain, jos heillä on valmiina kontaktit rekrytoijiin, jotka heidät tuntee.

Poliitikot (minkään puolueen) ei tätä kaavaa pysty muuttamaan, ellei sitten sitä tulevaa valtion vajaakuntoisten vuokratyöyhtiötä laajenneta myös täysin työkykyisiin, ja samaan aikaan vielä estetä duunien ketjuttaminen niillä sen tuetuilla vuokratyöntekijöillä.


Siinäpä se työllistymiskäyrä. Alussa, tai ei milloinkaan.

Eli käytännössä työnantajat saavat syyttää itseään liian kovista vaatimuksista?

Ja kun itsekin olen meidän rekryissä mukana, niin jos joku työnhakija on ollut pitempään työtön, niin vaikka hänellä olisi minkälaiset taidot, voi olla aivan mahdoton päästä niitä taitojaan meille esittelemään. Siis päästä haastatteluvaiheeseen.


Työnantajan kannalta siis ne taidot ei ole silloin enää merkityksellisiä, koska se pitemmän työttömyyden ”leima” on isommin merkityksellinen este.

Kuukausi, pari työttömyyttä ei haittaa. Mutta missä se raja menee, puoli vuotta, vuosi, enemmän…? Moni rekryäjä ei katso ns. sapattivuotta hyvällä, saati pitkää työttömyysjaksoa, ei silti, vaikka olisi työvoimapulaa.

Saako kysyä, että millä alalla olet?

Harvalla alalla taidot vanhenevat puolessa vuodessa tai vuodessa. Ei edes IT-alalla, ainakaan jos ei tyyliin tee webbikoodausta ja tarvi osata just sitä uusinta frameworkia.

 

[mitsumies]

Kuukausi, pari työttömyyttä ei haittaa. Mutta missä se raja menee, puoli vuotta, vuosi, enemmän…? Moni rekryäjä ei katso ns. sapattivuotta hyvällä, saati pitkää työttömyysjaksoa, ei silti, vaikka olisi työvoimapulaa.

Ai onko näin tosiaan, itselläni ollut jo hetken mielessä että irtisanoutuisi ja pitäisi ns. sapattivuoden ja katselisi sitten taas. Töitä kyllä sinänsä on PKS alalla mutta liekö tuo leima sitten niin iso että pitää valehdella että perhesyiden vuoksi hetki pois työelämästä

 

[Paapaa]

Ai onko näin tosiaan, itselläni ollut jo hetken mielessä että irtisanoutuisi ja pitäisi ns. sapattivuoden ja katselisi sitten taas. Töitä kyllä sinänsä on PKS alalla mutta liekö tuo leima sitten niin iso että pitää valehdella että perhesyiden vuoksi hetki pois työelämästä

Toikin riippunee alasta aika paljon. Jos olet esim. kokenut softakehittäjä relevantilla osaamisella, niin aika varmasti töitä löytyy vaikka olisit vuoden sapatilla. Mutta jollain toisella alalla, jossa työvoimapulaa ei ole samalla tavalla, voivat ne aukot CV:ssä olla isompikin tekijä.

 

[renee]

Kesäteatterin näytös 2. Tosin enemmän tuo taitaa olla sirkus kun pellejäkin on melko lauma paikalla.

Joo, hallitus on ihan hiuskarvan varassa ja just kaatumassa. Jos taas saa veikata, niin sopu kyllä löytyy ihan viimeviimeviime hetkellä ja kaikki esiintyvät mediassa voittajina

Tämä näytös on valitettavasti jo uusinta

 

[brainsurgery]

Joo, hallitus on ihan hiuskarvan varassa ja just kaatumassa. Jos taas saa veikata, niin sopu kyllä löytyy ihan viimeviimeviime hetkellä ja kaikki esiintyvät mediassa voittajina

Siellähän ne voittajat ovatkin.

Häviäjiä ovat suomalaiset veronmaksajat.

 

[renee]

Siellähän ne voittajat ovatkin.

Häviäjiä ovat suomalaiset veronmaksajat.

Niinpä. Pistää kyllä miettimään, että voiko hallitus olla toimintakykyinen, jos jokainen päätös aiheuttaa näin paljon erimielisyyksiä? Yleensä hallitusohjelmassa pitäisi olla asiat suht hyvin sovittu ja erimielisyyksiä tietysti tulee, mutta en nyt ihan vähään aikaan muista, että hallituksen kaatuminen olisi jokaisessa isommassa neuvottelussa veitsenterällä

 

[Joku_242]

Veikkaan kanssa, että sopu löytyy "viime metreillä"...

Mutta mitäköhän tapahtuisi, jos hallitus oikeasti kaatuisi?

 

[taxman]

Mutta mitäköhän tapahtuisi, jos hallitus oikeasti kaatuisi?

Siltä varalta, että tämä ei ole retorinen kysymys: uudet hallitustunnistelut ja niiden epäonnistuessa uudet vaalit.

 

[Joku_242]

Siltä varalta, että tämä ei ole retorinen kysymys: uudet hallitustunnistelut ja niiden epäonnistuessa uudet vaalit.

Tämä nyt on itsestäänselvyys, mutta tulisiko sitten Kokoomus + Persut + Kepu -hallitus, vai haluaisiko Kokoomus mittauttaa vaaleissa kannatuksensa uudestaan, kun on ollut nostetta?

 

[Jan11]

Veikkaan kanssa, että sopu löytyy "viime metreillä"...

Mutta mitäköhän tapahtuisi, jos hallitus oikeasti kaatuisi?

Ei ole pelkoa. Hallitusohjelma on siinä mielessä onnistunut sekä vihreiden että kepun kannalta, että riski menettää se saatu on liian iso.

Sitten pari muuta näiden puolueiden kannalta olennaista tekijää.

Ensinnäkin ne aluevaalit. Ei tee ehdokashankinnalle hyvää aiheuttaa hallituksen hajoaminen ennen vaaleja, joidenäänestysaktiivisuuden pelätään jäävän hyvin mata,akai muutenkin.

Toiseksi Vihreiden pitäisi pystyä vakiinnuttamaan keskisuuren puolueen kokoaan, kenties kasvaa suuremmaksi. Jos taas kerran (aina) loppupuolella lähtee, menettää omanmielisiäkin äänestäjiä, kun suomalainen äänestäjä kuitenkin korostaa vastuunkantamista. Samoin muiden puolueiden on tulevaisuudessa vielä vaikeampi luottaa, jos taas kerran berberi ei kestä merivettä.

Kolmanneksi, Kepulla on liian paljon menetettävää + se sama taakka kun Sipilä ei kestänyt loppuun saakka, Kulmunille kävi miten kävi (tahtopolitiikan Joutsenlaulu) ja Saarikon pitäisi nyt kyetä viemään Kepu kohti uuden ajan politiikkaa ja sisäistä eheytymistä.

Neljänneksi, on kova nousukausi + kehysylitykset. Miksi kukaan haluaisi lähteä silloin, kun rahaa on (olkoonkin lainaa). Silloin on vaikeampaa, kun pitää leikata asioista, jotka on tärkeitä omille äänestäjille. Ei nyt.

Ei siis kannata ottaa tosissaan median ja erityisesti iltapäivälehtien kärjistyksiä ja isoja adjektiiveja. Kyllä se sopu löytyy.

Tämä nyt on itsestäänselvyys, mutta tulisiko sitten Kokoomus + Persut + Kepu -hallitus, vai haluaisiko Kokoomus mittauttaa vaaleissa kannatuksensa uudestaan, kun on ollut nostetta?

Ilman vaaleja ei pääministeripuolue vaihdu, ja vaalien järjestämiseen on Suomessa nykyisin hyvin korkea kynnys. Ensisijaisesti SDP pyrkisi etsimään lähtevälle puolueelle korvaajan. Toissijaisesti tehtäisiin uudet hallitusneuvottelu SDP:n johdolla. Vasta jos sekin epäonnistuisi, voisi olla vaalien aikaistamisen harkitseminen edessä.

 

[Joku_242]

Ilman vaaleja ei pääministeripuolue vaihdu, ja vaalien järjestämiseen on Suomessa nykyisin hyvin korkea kynnys. Ensisijaisesti SDP pyrkisi etsimään lähtevälle puolueelle korvaajan. Toissijaisesti tehtäisiin uudet hallitusneuvottelu SDP:n johdolla. Vasta jos sekin epäonnistuisi, voisi olla vaalien aikaistamisen harkitseminen edessä.

Ei kai pääministeripuolue ole automaattisesti sidottu suurimpaan puolueeseen, vaikka käytännössä se on aika todennäköisestä? Jos suurin puolue ei onnistu muodostamaan hallitusta, joku muukin puolue voi yrittää sitä ennen kuin mennään uusiin vaaleihin.

Jos nykyinen hallitus kaatuisi, Kokoomus tuskin lähtisi Kepun tilalle. Samoin SDP tuskin haluaa persuja hallitukseen, joten vaihtoehdot alkavat olla vähissä. Ehkä SDP + Kokoomus + Kepu?

 

[Resetor]

Ei kai pääministeripuolue ole automaattisesti sidottu suurimpaan puolueeseen, vaikka käytännössä se on aika todennäköisestä? Jos suurin puolue ei onnistu muodostamaan hallitusta, joku muukin puolue voi yrittää sitä ennen kuin mennään uusiin vaaleihin.

Jos nykyinen hallitus kaatuisi, Kokoomus tuskin lähtisi Kepun tilalle. Samoin SDP tuskin haluaa persuja hallitukseen, joten vaihtoehdot alkavat olla vähissä.

Kokoomus lähtee hallitukseen aivan varmasti jos saavat heidän näkökulmastaan sopivan diilin aikaiseksi. Vaikeudeksi muodostuu Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen yhteistyö, mutta on se onnistunut tähänkin asti.

Vihreät taas eivät lähde hallituksesta, koska ilman heitä ei ilmastotoimia tehdä, joita heidän hurskaat äänestäjät haluavat.

 

[Jan11]

Ei kai pääministeripuolue ole automaattisesti sidottu suurimpaan puolueeseen, vaikka käytännössä se on aika todennäköisestä? Jos suurin puolue ei onnistu muodostamaan hallitusta, joku muukin puolue voi yrittää sitä ennen kuin mennään uusiin vaaleihin.

Käytännössä ja kesken vaalikauden hallituksen kaatuessa on.
Lisäksi kun ottaa huomioon, että viime vaalien kakkonen (hallitustunnustelijamarssijörjestyksessä demareista seuraava) on PS, niin eihän kokoomus tietenkään heitä päästäisi tunnustelemaan. Kokkareilla nykykannatustilanteessa olisi suuri motivaatio uusiin vaaleihin ja vaalivoittoon. Ja puolueen oma mies presidenttinä ratkaisemassa menettelytapaa

Mutta turha näitä on spekuloida, sillä jokaiselle hallituspuolueelle on selvää, että kaatuminen nyt olisi todella typerää. Siksipä yhdestä yksityiskohdasta pelataankin ”chickeniä”, kun kumpikaan ei mene toisen bluffiin.