• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

En ole asiantuntija, mutta muistaakseni vihreiden perustulomallin n. 600€/kk perustulo on laskettu about kustannusneutraaliksi vrt. nykyinen sotu-järjestelmä, ja VAS:n 750€/kk perustulo kolmen ja puolen miljardin hintaiseksi vrt. nykytilanne. Joten tuollainen tonnin perustulo lisäisi valtion kustannuksia jopa 6-8 miljardia, ellei sen dynaamiset vaikutukset sitten hieman pienentäisi summaa.

Itse pidän kyllä perustuloa ajatuksena varsin hyvänä ja on useampia malleja, jotka varmasti toimisivat. Kynnyskysymys on se, miten rahoitus pystytään järjestämään siten, että se euroa kuukaudessa vielä on järkevällä tasolla ja, että perustulon vaikutus ei siirry suuremmin hintoihin ja siten syö sen ideaa pois.
Mutta ehkä alamme asiassa jo olla siinä vaiheessa, että itse idea alkaa pikkuhiljaa olla niin hyväksytty, että kehityspanoksia voitaisiin viedä sinne rahoituksen suuntaan...

Sen takia vähän kyselenkin, mitä perustulomallia jengi kannattaa.

Minusta tuntuu enemmän siltä, että kun on järjestetty perustulokokeilua, kaikilla puolueilla on erilaisia ehdotuksia, niin on huomattu että se joko a) kävisi liian kalliiksi b) perustulo olisi niin alhainen, että ihmisarvoisen elämän edellytysten täyttyminen on vähän niin ja näin.
 
Puhutaankin tilanteesta, jossa ei ole ansiosidonnaista, vaan kaikilla sama perustulo.
Ei kai näiden tarvitse toisiaan sulkea pois, tai vaihtoehtoisesti voisi olla alkuun (vuoden ajan?) korotettu perustulo, mikä korvaisi nykyisen ansiosidonnaisen järjestelmän. Silloin olisi aikaa hankkia työpaikka tai perustaa uusi yritys, ennen kuin joutuisi muuttamaan halvemman asumisen perässä. Tämä tosin sen verran laaja kokonaisuus taas, että ei välttämättä kannata tähän sotkea.
 
Minusta tuntuu enemmän siltä, että kun on järjestetty perustulokokeilua, kaikilla puolueilla on erilaisia ehdotuksia, niin on huomattu että se joko a) kävisi liian kalliiksi b) perustulo olisi niin alhainen, että ihmisarvoisen elämän edellytysten täyttyminen on vähän niin ja näin.
Onko tästä jotain yleistä määritelmää mikä on ihmisarvoista elämää? Jos tuen määrä on riittävä yksiön asumiskustannuksiin, netti, puhelin yms. laskuihin ja siitä jää vielä 3-400e/kk käyttörahaa, onko se riittävä? Opiskelijabudjetilla aikanaan oli. Opiskelijakämpät oli täynnä, joten yksityiseltä asunto 500e/kk joka oli käytännössä koko opintotuki+asumistuki. Siihen päälle 400e/kk opintolaina jolla maksoi lopun elämisen ihan ok. Ja kun oli tarvetta enempään, hain 5h/vk sopparilla varastolle töihin, tosin usein tuli tehtyä 15h eli yksi arki-ilta ja yksi vklp päivä.

Ei tuolla rahalla kierrelty baareissa tai eletty mitään hulppeaa elämää, mutta kyllä sillä eli mielestäni ihan ihmisarvoista elämää. Se elämä oli tosin Kanta-Hämeessä, mikä jos itsessään on joidenkin mielestä ihmisarvoisen elämän vaarantava tekijä.
 
Ei kai näiden tarvitse toisiaan sulkea pois, tai vaihtoehtoisesti voisi olla alkuun (vuoden ajan?) korotettu perustulo, mikä korvaisi nykyisen ansiosidonnaisen järjestelmän. Silloin olisi aikaa hankkia työpaikka tai perustaa uusi yritys, ennen kuin joutuisi muuttamaan halvemman asumisen perässä. Tämä tosin sen verran laaja kokonaisuus taas, että ei välttämättä kannata tähän sotkea.

No kyllä ne vähän sulkee toisiaan pois (lisäät perustuloon vastikkeellisen osan, joka määritelmällisesti ei ole perustulo).

Ja siis itse olen vän skeptinen sen suhteen, että yli vuoden työttömänä olevan tilanne paranee sillä, että pitää muuttaa hevonperseeseen (niin työn osalta kuin vaikkapa mielenterveyspalveluiden osalta). Koska kämpät ovat halpoja siellä, missä jengi ei halua asua/muuttaa. Ja se johtuu niin työpaikkojen vähäisyydestä kuin palveluiden puutteesta.

Kun ongelmana muutenkin on työvoiman liikkuvuus/kohtaanto, niin ei se ainakaan sillä parane jos se unohdetaan ja keskitytään kämpän hintaan.
 
Onko tästä jotain yleistä määritelmää mikä on ihmisarvoista elämää? Jos tuen määrä on riittävä yksiön asumiskustannuksiin, netti, puhelin yms. laskuihin ja siitä jää vielä 3-400e/kk käyttörahaa, onko se riittävä? Opiskelijabudjetilla aikanaan oli. Opiskelijakämpät oli täynnä, joten yksityiseltä asunto 500e/kk joka oli käytännössä koko opintotuki+asumistuki. Siihen päälle 400e/kk opintolaina jolla maksoi lopun elämisen ihan ok. Ja kun oli tarvetta enempään, hain 5h/vk sopparilla varastolle töihin, tosin usein tuli tehtyä 15h eli yksi arki-ilta ja yksi vklp päivä.

Ei tuolla rahalla kierrelty baareissa tai eletty mitään hulppeaa elämää, mutta kyllä sillä eli mielestäni ihan ihmisarvoista elämää. Se elämä oli tosin Kanta-Hämeessä, mikä jos itsessään on joidenkin mielestä ihmisarvoisen elämän vaarantava tekijä.

Toimeentulotuen perusosa antaa osviittaa siitä, mikä nykyisellään katsotaan suurin piirtein vähimmäismääräksi.

e. Yksinasuvalla 502,21€ asumismenojen jälkeen.
 
Ja siis itse olen vän skeptinen sen suhteen, että yli vuoden työttömänä olevan tilanne paranee sillä, että pitää muuttaa hevonperseeseen (niin työn osalta kuin vaikkapa mielenterveyspalveluiden osalta). Koska kämpät ovat halpoja siellä, missä jengi ei halua asua/muuttaa
Itse taas olen vähän skeptinen sen suhteen että yli vuoden työttömänä olevan työllisyysnäkymät ainakaan paranevat sen ensimmäisen vuoden jälkeen, vaikka saisikin hyvällä paikalla asustella vastikkeetta.

Suomessa asunnot ovat halpoja suurimmassa osassa maata, eikä todellakaan tarvitse missään hevonperseessä asua, vaikka asumistuen maksimimäärästä(joka tässä tilanteessa siis sisältyy siihen perustuloon) muutama satanen tingittäisiinkin.

Tällöin se pitkäaikaistyötön muuttaisi vähän syrjemmälle ja niitä asuntoja vapautuisi nille jotka sinne töiden perässä muuttavat. En itse näe asiassa mitään järkeä niin että töissä käyvä joutuu käyttämään työmatkoihin muutaman tunnin päivässä, kun työpaikan lähellä olevissa asunnoissa asustelee kelan piikkiin työttömiä.
 
Itse taas olen vähän skeptinen sen suhteen että yli vuoden työttömänä olevan työllisyysnäkymät ainakaan paranevat sen ensimmäisen vuoden jälkeen, vaikka saisikin hyvällä paikalla asustella vastikkeetta.

Findikaattorin mukaan yli vuoden työttömänä olleita on n.78 tuhatta ja yli kaksi vuotta n.33 tuhatta.

Minusta ainakin rakenteellisewn työttömyyteen pitää puuttua, eikä vain luovuttaa. Niin ihmisten itsensä takia kuin julkisen talouden takia.

Suomessa asunnot ovat halpoja suurimmassa osassa maata, eikä todellakaan tarvitse missään hevonperseessä asua, vaikka asumistuen maksimimäärästä(joka tässä tilanteessa siis sisältyy siihen perustuloon) muutama satanen tingittäisiinkin.

Suomen väestö ei halua asua suurimmassa osassa maata. Väestö keskittyy lähinnä etelään ja varsinkin pk-seudulle. Hevonperse on ne paikkakunnat, joissa ei ole sen suuremmkn duunia ja palveluita (suurin osa Suomesta)

Itse taas olen vähän skeptinen sen suhteen että yli vuoden työttömänä olevan työllisyysnäkymät ainakaan paranevat sen ensimmäisen vuoden jälkeen, vaikka saisikin hyvällä paikalla asustella vastikkeetta.

Suomessa asunnot ovat halpoja suurimmassa osassa maata, eikä todellakaan tarvitse missään hevonperseessä asua, vaikka asumistuen maksimimäärästä(joka tässä tilanteessa siis sisältyy siihen perustuloon) muutama satanen tingittäisiinkin.

Tällöin se pitkäaikaistyötön muuttaisi vähän syrjemmälle ja niitä asuntoja vapautuisi nille jotka sinne töiden perässä muuttavat. En itse näe asiassa mitään järkeä niin että töissä käyvä joutuu käyttämään työmatkoihin muutaman tunnin päivässä, kun työpaikan lähellä olevissa asunnoissa asustelee kelan piikkiin työttömiä.

Kuinka paljon syrjemmälle? Nykyisellään pk-seudulla hyväksyttävät asumismenot ovat samat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), Keravalle mentäessä putoaa n.70 euroa, Kirkkonummen suuntaan mentäessä n. 90 euroa.

Jos se pitkäaikaistyötön joutuu muuttamaan mestaan, jossa ei ole julkista liikennettä saati töitä, niin työllistyminen ei ainakaan parane ja pahimmillaan saatetaan pahentaa rakenteellista työttömyyttä. Varsinkin jos työmarkkinoita ei samalla vapauteta.
 
Findikaattorin mukaan yli vuoden työttömänä olleita on n.78 tuhatta ja yli kaksi vuotta n.33 tuhatta.

Minusta ainakin rakenteellisewn työttömyyteen pitää puuttua, eikä vain luovuttaa. Niin ihmisten itsensä takia kuin julkisen talouden takia.



Suomen väestö ei halua asua suurimmassa osassa maata. Väestö keskittyy lähinnä etelään ja varsinkin pk-seudulle. Hevonperse on ne paikkakunnat, joissa ei ole sen suuremmkn duunia ja palveluita (suurin osa Suomesta)



Suomessa asunnot ovat halpoja suurimmassa osassa maata, eikä todellakaan tarvitse missään hevonperseessä asua, vaikka asumistuen maksimimäärästä(joka tässä tilanteessa siis sisältyy siihen perustuloon) muutama satanen tingittäisiinkin.



Kuinka paljon syrjemmälle? Nykyisellään pk-seudulla hyväksyttävät asumismenot ovat samat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), Keravalle mentäessä putoaa n.70 euroa, Kirkkonummen suuntaan mentäessä n. 90 euroa.

Jos se pitkäaikaistyötön joutuu muuttamaan mestaan, jossa ei ole julkista liikennettä saati töitä, niin työllistyminen ei ainakaan parane ja pahimmillaan saatetaan pahentaa rakenteellista työttömyyttä. Varsinkin jos työmarkkinoita ei samalla vapauteta.
Jonkinlainen realismi on muutenkin hyvä pitää kuvassa.

Nykyinen perusoikeuksia korostava ajattelutapa tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään sellainen malli, joka tosiasiallisesti tarkoittaisi osalle väestöä pakkomuuttoa, ei voisi mennä lainsäädäntöprosessista läpi.

Ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten tilanne olisi ollut erilainen.
 
Vastailen mutupohjalta. Tämä on kuitenkin vain omaa pohdintaani siltä että mikä voisi toimia kokonaisuutena. "Noin tonni" ei välttämättä riittäisi helsingin keskustaan mutta muualle luulisi riittävän. Kepukin varmaan tykkäisi kun porukkaa lappaisi maakuntiin

Olisi hauska nähdä kepulaisten ilmeet, kun maakuntiin asutettaisiin pk-seudun toimeentulotuki porukkaa.
Massiiviset määrät maahanmuuttajia, päihdeongelmaisia ja muita kivoja sosiaalisesti ongelmaisia tapauksia, muiden työttömien ohella.

Helsingin katukuva kieltämättä siistyisi ainakin tällä keinoin heittämällä :thumbsup:
 
Jonkinlainen realismi on muutenkin hyvä pitää kuvassa.

Nykyinen perusoikeuksia korostava ajattelutapa tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään sellainen malli, joka tosiasiallisesti tarkoittaisi osalle väestöä pakkomuuttoa, ei voisi mennä lainsäädäntöprosessista läpi.

Ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten tilanne olisi ollut erilainen.
Eikö se ole ihan normaalia, että tulotason laskiessa joutuu laskemaan elinkustannuksia. Asuminen kuuluu mielestäni ehdottomasti näihin. Se että joudut muuttamaan Keravalle Kalliosta kun jäät työttömäksi ei voi olla lainsäädänöllinen ongelma. Vai oliko ongelma se että jo työttömiä pitää suojella moisilta pakkomuutoilta, mutta muut ovat sen piirissä?

Tukien leikkaus on tulotason laskua, jossain vaiheessa se voi olla ihan oikeasti hyvinkin ajankohtaista että näin joudutaan tekemään.
 
Jonkinlainen realismi on muutenkin hyvä pitää kuvassa.

Nykyinen perusoikeuksia korostava ajattelutapa tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään sellainen malli, joka tosiasiallisesti tarkoittaisi osalle väestöä pakkomuuttoa, ei voisi mennä lainsäädäntöprosessista läpi.

Ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten tilanne olisi ollut erilainen.

No minusta se on ajatuksellisesti muutenkin vähän outoa, että ratkaisuksi siihen että ihniset haluaa asua Helsingissa on se, että yritetään saada huono-osaisimpia potkittua pois pk-seudulta eikä se että yritettäisiin mahdollistaa mahdollisimman monen ihmisen asumisen siellä missä haluavat asua.

Pk-seudun ongelma (tai varsinkin Helsingin) on liian vähäinen rakentaminen ja varsinkin sinne, missä on kalleimmat kämpät.

Ja mitä tulee siihen, että perustulo sisältäisi myös ne asumisen tuet, niin se on vähintäänkin ongelmallista löytää oikea taso, koska asumisen hinta vaihtelee niin paljon maan sisällä. Helposti käy niin, että hevonperseessä asuvalle downshiftaajalle maksetaan liikaa ja kaupunkien läheisyydessä asuvalle liian vähän.
 
No minusta se on ajatuksellisesti muutenkin vähän outoa, että ratkaisuksi siihen että ihniset haluaa asua Helsingissa on se, että yritetään saada huono-osaisimpia potkittua pois pk-seudulta eikä se että yritettäisiin mahdollistaa mahdollisimman monen ihmisen asumisen siellä missä haluavat asua.

Pk-seudun ongelma (tai varsinkin Helsingin) on liian vähäinen rakentaminen ja varsinkin sinne, missä on kalleimmat kämpät.

Ja mitä tulee siihen, että perustulo sisältäisi myös ne asumisen tuet, niin se on vähintäänkin ongelmallista löytää oilea taso, koska asumisen hinta vaihtelee niin paljon maan sisällä. Helposti käy niin, että hevonperseessä asuvalle downshiftaajalle maksetaan liikaa ja kaupunkien läheisyydessä asuvalle liian vähän.
Asumiskuluille 0,75 kertoin? Pienentäisi eroja asumisen hinnoissa neljänneksellä.

muoks: tosin kun asuminen kustannetaan siinä perustulossa niin veikkaampa aika monen päätyvän säästämään asumalla pidempään kotona, tai kimppakämpissä jne. Asuntopula voisi olla historiaa.
 
Niitä varten, jotka sieltä kämpän haluaa. Varsinkin ostaa.
No ne varmaan sitten maksaa sen itse? Varmaan aika moni haluaisi muuttaa isompaan kämppään/paremmalle paikalle, mutta jostain syystä vain valtion rahoista maksettaessa se on perusoikeus.
 
Findikaattorin mukaan yli vuoden työttömänä olleita on n.78 tuhatta ja yli kaksi vuotta n.33 tuhatta.

Minusta ainakin rakenteellisewn työttömyyteen pitää puuttua, eikä vain luovuttaa. Niin ihmisten itsensä takia kuin julkisen talouden takia.
Uskoisin että noita nykyisiä työttömyyslukuja sotkee aika paljon juuri ansiosidonnainen, jonka loppuessa juuri hetki ennen kahden vuoden työttömyyttä ajaakin ihmiset ottamaan pienempi palkkaisia töitä vastaan.


Kuinka paljon syrjemmälle? Nykyisellään pk-seudulla hyväksyttävät asumismenot ovat samat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), Keravalle mentäessä putoaa n.70 euroa, Kirkkonummen suuntaan mentäessä n. 90 euroa.

Jos se pitkäaikaistyötön joutuu muuttamaan mestaan, jossa ei ole julkista liikennettä saati töitä, niin työllistyminen ei ainakaan parane ja pahimmillaan saatetaan pahentaa rakenteellista työttömyyttä. Varsinkin jos työmarkkinoita ei samalla vapauteta.
Sehän se juuri hienoa tässä onkin että se työtön saa ihan itse päättää mitä arvostaa enemmän, hyvällä paikalla olevaa asuntoa ja vähemmän käyttörahaa vai tinkiikö asumismenoista, että saa enemmän rahaa muuhun elämiseen.

Niin ja kyllä niitä töitä on muuallakin kuin Helsingissä,
 
Jonkinlainen realismi on muutenkin hyvä pitää kuvassa.

Nykyinen perusoikeuksia korostava ajattelutapa tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään sellainen malli, joka tosiasiallisesti tarkoittaisi osalle väestöä pakkomuuttoa, ei voisi mennä lainsäädäntöprosessista läpi.

Ehkä vielä muutama kymmenen vuotta sitten tilanne olisi ollut erilainen.
Tosiasiallinen pakkomuutto tulee monen elämässä edelleen vastaan. Se ei ole sama kuin pakkomuutto
 
Eli rikkaita varten?

Se hyödyttää kaikkia. Kun rikkaat ostavat sieltä arvoalueelta niitä kämppiä, niin eivät osta niitä sieltä mihin keskituloinen voi laittaa rahat kiinni.

Koska edelleenkin, hinta indikoi sitä, mitä ihmiset haluavat. Ja tarjonnan lisääminen laskee hintoja (jos rakennetaan helvetisti kämppiä vaikka Ranualle, niin se ei vaikuta Helsingin kämppien hintoihin vaikka Ranualta saisi silloin pienituloisetkin omistusasunnon). Sama toimii Helsingin sisällä.

No ne varmaan sitten maksaa sen itse? Varmaan aika moni haluaisi muuttaa isompaan kämppään/paremmalle paikalle, mutta jostain syystä vain valtion rahoista maksettaessa se on perusoikeus.

Öö, tottakai. Siksi nytkin on isoimmat hyväksyttävt asumismenot.

Uskoisin että noita nykyisiä työttömyyslukuja sotkee aika paljon juuri ansiosidonnainen, jonka loppuessa juuri hetki ennen kahden vuoden työttömyyttä ajaakin ihmiset ottamaan pienempi palkkaisia töitä vastaan.

Sehän se juuri hienoa tässä onkin että se työtön saa ihan itse päättää mitä arvostaa enemmän, hyvällä paikalla olevaa asuntoa ja vähemmän käyttörahaa vai tinkiikö asumismenoista, että saa enemmän rahaa muuhun elämiseen.

Niin ja kyllä niitä töitä on muuallakin kuin Helsingissä,

Jos tarkoitat sitä kuvaajaa, jossa on piikki ansiosidonnaisen loppumisen kohdalla, niin se on sinänsä vähän harhaanjohtava: siinä taisi olla prosenttiosuudet ja kuitenkin työllistymistä tapahtuu tasaisena virtana, jolloin lopussa tietenkin prosenttiosuus näyttää suuremmalta.

Mutta ei siinä, minusta ansiosidonnainen pitäisi maksaa kaikille ja olla lyhyempi.

No mikä on se oikea koko Suomeen sopiva taso?

Pk-seutu oli esimerkkinä, kuten huomaat sanon että vuokrat ovat pienempiä siellä, missä on heikosti työpaikkoja ja palveluita.
 
Se hyödyttää kaikkia. Kun rikkaat ostavat sieltä arvoalueelta niitä kämppiä, niin eivät osta niitä sieltä mihin keskituloinen voi laittaa rahat kiinni.
Nythän se menee Helsingissä niin, että rakennetaan kyllä kämppiä, mutta isot tekijät kuten Sato, Lumo jne. ostaa ne kaikki asunnot ja vuokraa eteenpäin. Vuokratasoihin tällä ei ole mitään merkitystä, koska yksityiset sijoittajat haluavat rahansa pois. Paras asiakas noille on juurikin se maksusitoumus asiakas, kenen vuokran ja tuhot (ei typo!) valtio maksaa. Ei esim. pätkäduunari tai pienituloinen, jolla voi vuokranmaksukyky heitellä.
 
Nythän se menee Helsingissä niin, että rakennetaan kyllä kämppiä, mutta isot tekijät kuten Sato, Lumo jne. ostaa ne kaikki asunnot ja vuokraa eteenpäin. Vuokratasoihin tällä ei ole mitään merkitystä, koska yksityiset sijoittajat haluavat rahansa pois. Paras asiakas noille on juurikin se maksusitoumus asiakas, kenen vuokran ja tuhot (ei typo!) valtio maksaa. Ei esim. pätkäduunari tai pienituloinen, jolla voi vuokranmaksukyky heitellä.

Tottakai Helsinkiin rakennetaan, mutta aivan liian vähän.

Jos vuokrakämppiä on vähemmän kuin mikä on kysyntä, niin tottakai se vaikuttaa hintoihin.

Onko sinulla muuten jotain tarkempaa perustelua tuohon väitteeseesi millä perusteilla vuokralaiset valitaan vai onko kyseessä mutu?
 
Nythän se menee Helsingissä niin, että rakennetaan kyllä kämppiä, mutta isot tekijät kuten Sato, Lumo jne. ostaa ne kaikki asunnot ja vuokraa eteenpäin. Vuokratasoihin tällä ei ole mitään merkitystä, koska yksityiset sijoittajat haluavat rahansa pois. Paras asiakas noille on juurikin se maksusitoumus asiakas, kenen vuokran ja tuhot (ei typo!) valtio maksaa. Ei esim. pätkäduunari tai pienituloinen, jolla voi vuokranmaksukyky heitellä.

Asumistuki pitäisikin ekana poistaa ja vuokrat tippuu sen verran, sit lähtee seuraavaa tuki viidakkoa poistamaan.
 
Nythän se menee Helsingissä niin, että rakennetaan kyllä kämppiä, mutta isot tekijät kuten Sato, Lumo jne. ostaa ne kaikki asunnot ja vuokraa eteenpäin. Vuokratasoihin tällä ei ole mitään merkitystä, koska yksityiset sijoittajat haluavat rahansa pois. Paras asiakas noille on juurikin se maksusitoumus asiakas, kenen vuokran ja tuhot (ei typo!) valtio maksaa. Ei esim. pätkäduunari tai pienituloinen, jolla voi vuokranmaksukyky heitellä.
Eiköhän ne mene ihan hakujärjestyksillä nopeimmille tai jonoista.

Ja ARA-rahoitteisissa on sitten omat koukkunsa, mutta esim. Lumot taitaa nykyisin olla kaikki vapaarahoitteisia (nehän myi vanhatkin ARAt Y-säätiölle).

ARA Asukasvalinta
 
Tottakai Helsinkiin rakennetaan, mutta aivan liian vähän.

Jos vuokrakämppiä on vähemmän kuin mikä on kysyntä, niin tottakai se vaikuttaa hintoihin.

Onko sinulla muuten jotain tarkempaa perustelua tuohon väitteeseesi millä perusteilla vuokralaiset valitaan vai onko kyseessä mutu?
Enhän minä mistään valintajärjestyksistä tai kriteereistä puhunut, vaan siitä minkälainen asiakas noille on paras. Se on semmoinen ketä ei työnteko kiinnosta pätkääkään, vaan varma vuokra tulee sijoittajan taskuun verovaroista. Se että samalla vuokrat/asumistuet pysyy korkealla tasolla, on vaan plussaa. Ts. aina vaan parempi jos työläinen jää jonoon.
 
Enhän minä mistään valintajärjestyksistä tai kriteereistä puhunut, vaan siitä minkälainen asiakas noille on paras. Se on semmoinen ketä ei työnteko kiinnosta pätkääkään, vaan varma vuokra tulee sijoittajan taskuun verovaroista. Se että samalla vuokrat/asumistuet pysyy korkealla tasolla, on vaan plussaa. Ts. aina vaan parempi jos työläinen jää jonoon.

Tai sitten ostaa sijoituskämppä halutulta alueelta, josta saa korkeampaa vuokraa...
 
Sinä spekuloit, että sijoittajat ottaa mieluummin työttömän maksusitoumuksella, minä taas sitä, että sijoittajat varmaan haluavat sijoituksilleen mahdollisimman paljon tuottoa.
Jos saat markkinahintaista vuokraa valtiolta vuokralaisen tukien muodossa tai suoraan vuokralaiselta, mitä väliä sillä on sijoittajalle? Edeltävässä pienemmät riskit vaikka eihän asian todellakaan näin päin pitäisi olla. Se että joku yksityinen vuokraa sijoituskämppäänsä, asetelma on taas yleensä täysin toisin päin.
 
Jos saat markkinahintaista vuokraa valtiolta vuokralaisen tukien muodossa tai suoraan vuokralaiselta, mitä väliä sillä on sijoittajalle? Edeltävässä pienemmät riskit vaikka eihän asian todellakaan näin päin pitäisi olla. Se että joku yksityinen vuokraa sijoituskämppäänsä, asetelma on taas yleensä täysin toisin päin.
Nämä isot toimijat, jotka ei peri vuokravakuutta, tuskin saavat maksusitoumuksia.
Kela antaa maksusitoumuksen vuokravakuuteen (kun ehdot täyttyy).

Mahdollinen asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, mikäli näin on sovittu vuokrasopimuksessa tai asumistuen hakija sitä pyytää.

Työttömyysetuudesta ei tietenkään voi.

Toimeentulotuesta suoraan vuokranantajalle maksaminen sitten edellyttää jo, että aiemmin on ollut ongelmia vuokranmaksussa eli on vuokrarästejä / vuokravelan maksuhäiriöitä luottotiedoissa. Tällöin asunnon saaminen ns. vapailta markkinoilta, myös institutionaalisilta, onkin sitten jo hyvin vaikeaa.
Eikä ole helppoa edes kaupungilta, Y-säätiöltä tai vastaavilta.

(Nämä kysäisin paremmalta puoliskolla, joka on sosiaalialan ammattilainen, tosin valtion puolella.)
 
Viimeksi muokattu:
Nämä isot toimijat, jotka ei peri vuokravakuutta, tuskin saavat maksusitoumuksia.
Kela antaa maksusitoumuksen vuokravakuuteen (kun ehdot täyttyy).

Mahdollinen asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, mikäli näin on sovittu vuokrasopimuksessa tai asumistuen hakija sitä pyytää.

Toimeentulotuesta suoraan vuokranantajalle maksaminen sitten edellyttää jo, että aiemmin on ollut ongelmia vuokranmaksussa eli on vuokrarästejä / vuokravelan maksuhäiriöitä luottotiedoissa. Tällöin asunnon saaminen ns. vapailta markkinoilta, myös institutionaalisilta, onkin sitten jo hyvin vaikeaa.
Eikä ole helppoa edes kaupungilta, Y-säätiöltä tai vastaavilta.

(Nämä kysäisin paremmalta puoliskolla, joka on sosiaalialan ammattilainen, tosin valtion puolella.)
No ei tuo nyt kovin harvinaiselta vaikuta 2016, veikkaan että tänä päivänä vielä isompi prosentti. Siellähän tuo yksityinen Sato roikkuu sijalla 3. Asialla ei itselle niin väliä jos tukirahat valuisi suoraan kaupungin luukkujen kautta kaupungin taskuun, mutta kun ne valuu ulkomaisille sijoitusyhtiölle tässä tapuksessa suurilta osin.
 
No ei tuo nyt kovin harvinaiselta vaikuta 2016, veikkaan että tänä päivänä vielä isompi prosentti. Siellähän tuo yksityinen Sato roikkuu sijalla 3. Asialla ei itselle niin väliä jos tukirahat valuisi suoraan kaupungin luukkujen kautta kaupungin taskuun, mutta kun ne valuu ulkomaisille sijoitusyhtiölle tässä tapuksessa suurilta osin.
Tietysti, jos niiden vuokrasopimuspohjassa on tuo, että mahdollinen asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle. Kunnilla yleensä on myös.
Asumistukea saa varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta muuallakin, myös moni työssä käyvä. Ja lähes kaikki opiskelijat.

Mutta se asumistuki on vain ja ainoastaan asumistuki.
 
Keskon Mikko Helanderin ”kevennys” Suomesta Pohjois-Korean tiellä oli typerä – mutta saattoi silti olla merkittävä avaus
Keskon pääjohtaja ja EK:n varapuheenjohtaja toivoi elinkeinoelämältä enemmän vaalitukea markkinatalousmyönteisille ehdokkaille.

Yllätys et EK-mafia haluaa Suomesta Pohjois-Korean
 
et kai nyt tosissaan väitä että yrityksen voiton teko on haitallista? Voiton teko on juuri se tekiä yhdessä kilpailun kanssa joka ajaa hintoja alas ja parantaa palvelua. Kas kun ei siirrytä vain julkisen sektorin tuotteisiin koska sehän ei voittoa tee. Ruoka ilmaiseksi kuten venezuelassa,vaikka eihän se nälkiintymistä estänyt.
En yleisesti, mutta lääkäripalveluiden osalta se ei mielestäni toimi.
 
Ja mitä tulee siihen, että perustulo sisältäisi myös ne asumisen tuet, niin se on vähintäänkin ongelmallista löytää oikea taso, koska asumisen hinta vaihtelee niin paljon maan sisällä. Helposti käy niin, että hevonperseessä asuvalle downshiftaajalle maksetaan liikaa ja kaupunkien läheisyydessä asuvalle liian vähän.

En oikein ymmärrä ajattelumaailmaa, jossa Helsingin keskustassa asuvalle työttömälle kuuluu enemmän resursseja kuin muualla asuvalle työttömälle. Jos asumiskustannukset hoidetaan työttömän puolesta ilman minkäänlaista (tai riittävän isoa) omavastuuta, luodaan myös typerä mekanismi, joka ei kannusta asumiskulujen pienentämiseen.
 
Keskon Mikko Helanderin ”kevennys” Suomesta Pohjois-Korean tiellä oli typerä – mutta saattoi silti olla merkittävä avaus
Keskon pääjohtaja ja EK:n varapuheenjohtaja toivoi elinkeinoelämältä enemmän vaalitukea markkinatalousmyönteisille ehdokkaille.

Yllätys et EK-mafia haluaa Suomesta Pohjois-Korean

Ymmärsitköhän sä nyt tänkin väärin?
 
Ymmärsitköhän sä nyt tänkin väärin?

Eduskunnan käsittelyssä oli tänään tiistaina sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) esittelemä väliaikainen 75 euron koronakorotus toimeentulotukeen.

En vaan sanoin että EK-mafia haluaa Pohjois-Korean mallisen Suomen
Se ei kyllä pidä paikkaansa vaan jotenkin vertas et ollaan sillä tiellä
Ja en ainakaan itse ymmärrä tuota korotusta tässä kohtaa kun työttömyys se ongelma on mut hallitus vaan lisää julkisia menoja.

"Helander kertoi puhuneensa ”koronapandemian laukaisemasta valtiojohtoisuudesta, ilmaisen rahan politiikasta, Suomen julkisen sektorin koosta, valtiontalouden alijäämäisyydestä ja velan kasvusta” – mutta oli ”ilmeisen epäonnistuneesti” kärjistänyt viestiään. "
 
No miksi sitten paskot ketjua sellaisilla väitteillä?


Eli vähän samoin kuin nämä sankarit paskoo tällä hetkellä ilmapiiriä muutenkin paskassa taloustilanteessa.
 
Filosofi Frank Martela Aalto-yliopistolta analysoi UPM:n ratkaisua ja markkinataloutta.
Sikäli mielenkiintoista, että opetuksen, tutkimuksen ja kirjoittamisen lisäksi hän on myös kohtuullisen suosittu seminaariesiintyjä ja johdon sparraaja.

 
Filosofi Frank Martela Aalto-yliopistolta analysoi UPM:n ratkaisua ja markkinataloutta.
Sikäli mielenkiintoista, että opetuksen, tutkimuksen ja kirjoittamisen lisäksi hän on myös kohtuullisen suosittu seminaariesiintyjä ja johdon sparraaja.

"Suuren yleisön silmissä satoja miljoonia omistajilleen jakavan ja voittoa tekevän yrityksen päätös sulkea tehdas ja irtisanoa työntekijät tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Mitä todennäköisimmin se onkin epäoikeudenmukaista. Niille, joilla jo on paljon, annettiin vielä enemmän, niiden kustannuksella, joilla on paljon vähemmän. Markkinatalous ei ole moraalisesti neutraali. Se jakaa yhteistä hyvää tietyllä tavalla. Ja voi hyvin olla että nykyiset jakoperiaatteet suosivat liikaa omistajia ja liian vähän työntekijöitä. Jos näin on, järjestelmä tuottaa epäoikeudenmukaisuutta."

Jos katsotaan UPM:n omistusjakaumaa, niin valtaosa siitä on piensijoittajia. 37% omistajista omistaa alle 100 osaketta, eli alle 2500€. 47% omistajista sitten omistaa vähän enemmän, puhutaan muutamista sadoista osakkeista eli puhutaan muutamista tuhansista euroista. Onko nämä nyt niitä rikkaita porvarin paskiaisia, jotka vain omaa etua ajatellen riistävät köyhiltä duunareilta elannon? Ei ole. Tuohon porukkaan mahtuu kaikenlaista työssäkäyvää paperimiestä, mahdollisesti demareitakin äänestävää piensijoittajaa, jotka sijoittavat joko mielenkiinnosta sijoituksiin tai ihan eläkepäivien varalle. Miksi nämä sitten sijoittavat UPM:ään, firmaan jonka osakkeen arvo ei raketoi kuten Tesla tai Apple? UPM maksaa osinkoja hyvin, ja sillä se pieni omaa eläkettään säästävä piensijoittaja saa tuottoa sijoituksilleen. Kuka meistä laittaisi esimerkiksi kuukausisäästöllä omaa rahaa huvin vuoksi yritykseen, joka ei tuota mitään? Tuskin monikaan.

Entä sitten nämä suuremmat omistajat. Siellä näyttäisi olevan suomalaisia eläkeyhtiöitä isoina omistajina ja on sanomattakin selvää, että tästä hyötyy kaikki suomalaiset. Lisäksi siellä on suuromistajina monta hallintarekisteröityä suomalaistakin pankkia. Eli jos oikein ymmärsin tämän, niin siellä on eri pankkien omia rahastoja, joissa on myös suomalaiset piensijoittajat rahastosäästöjensä kautta mukana omistamassa UPM:ää.

Omistuspohja näyttää olevan melko suomalainen, ja mitä niille kaikille voitoille ja maksetuille osingoille sitten tapahtuu kun suomalaiset saavat ne? Ne menee suurimmalla todennäköisyydellä uusiin sijoituksiin tai sitten kulutukseen. Ja veroja omistajat myös maksavat noista. Suomalainen voittaa joka tapauksessa, kun UPM tekee voittoa.
 
Omistuspohja näyttää olevan melko suomalainen, ja mitä niille kaikille voitoille ja maksetuille osingoille sitten tapahtuu kun suomalaiset saavat ne? Ne menee suurimmalla todennäköisyydellä uusiin sijoituksiin tai sitten kulutukseen. Ja veroja omistajat myös maksavat noista. Suomalainen voittaa joka tapauksessa, kun UPM tekee voittoa.

Tämä. Jostain ihmeen syystä pidetään yllä tuollaista "Rikas ahne osakemiljardööri vs. nöyrä suomalainen duunari". Vaikka oikeasti siellä on omistajina ihan tavallisia työtä tekeviä meikäläisiä ja toisaalta ihan tavallisen kansalaisen eläkeyhtiö, joka maksaa sen tavallisen kansalaisen eläkkeen. Ja niistä tuotoista maksetaan ihan hyvä verot ja päälle osinkoverot. Viha pääomaa ja omistajaa kohtaan on vielä syvää tässä vasemmistolaisessa maassa, vaikka me tarvittaisiin paljon enemmän investointeja palkkaamaan työttömiä suomalaisia.

Ja vaikka kuinka polkee maata, niin pääomasijoitusten on oltava houkuttelevia, muutoin niitä ei ole. Raha liikkuu nopeasti toiselle puolelle maailmaa, jos sille pyllistää. Työntekijä ei liiku, vaan jää työttömäksi.
 
Tämä. Jostain ihmeen syystä pidetään yllä tuollaista "Rikas ahne osakemiljardööri vs. nöyrä suomalainen duunari". Vaikka oikeasti siellä on omistajina ihan tavallisia työtä tekeviä meikäläisiä ja toisaalta ihan tavallisen kansalaisen eläkeyhtiö, joka maksaa sen tavallisen kansalaisen eläkkeen. Ja niistä tuotoista maksetaan ihan hyvä verot ja päälle osinkoverot. Viha pääomaa ja omistajaa kohtaan on vielä syvää tässä vasemmistolaisessa maassa, vaikka me tarvittaisiin paljon enemmän investointeja palkkaamaan työttömiä suomalaisia.

Ja vaikka kuinka polkee maata, niin pääomasijoitusten on oltava houkuttelevia, muutoin niitä ei ole. Raha liikkuu nopeasti toiselle puolelle maailmaa, jos sille pyllistää. Työntekijä ei liiku, vaan jää työttömäksi.
Juu tuossa Etiikka -pohdinnassakin käytettiin termiä "omistava luokka", joka pisti heti silmään. Lopetin lukemisen samantien. Oikeasti pohtiva ei IMO käyttäisi ko. termiä.
 
Osaako joku laskea että korvaako tässä upm:n keräämät voitot ja sitä kautta suomalaisten sijoittajien tuotot sitten tuon mitä tulee miinusta kun nuo työläiset siirtyy kuluttajista tukien varaan? Eli haen lähinnä kokonaisuutta, että oliko tuo laskennallisesti suomelle plussaa vai miinusta?
 
Tämä. Jostain ihmeen syystä pidetään yllä tuollaista "Rikas ahne osakemiljardööri vs. nöyrä suomalainen duunari". Vaikka oikeasti siellä on omistajina ihan tavallisia työtä tekeviä meikäläisiä ja toisaalta ihan tavallisen kansalaisen eläkeyhtiö, joka maksaa sen tavallisen kansalaisen eläkkeen. Ja niistä tuotoista maksetaan ihan hyvä verot ja päälle osinkoverot. Viha pääomaa ja omistajaa kohtaan on vielä syvää tässä vasemmistolaisessa maassa, vaikka me tarvittaisiin paljon enemmän investointeja palkkaamaan työttömiä suomalaisia.

Ja vaikka kuinka polkee maata, niin pääomasijoitusten on oltava houkuttelevia, muutoin niitä ei ole. Raha liikkuu nopeasti toiselle puolelle maailmaa, jos sille pyllistää. Työntekijä ei liiku, vaan jää työttömäksi.
Martelan tekstissä ei kyllä tuollaista minusta ollut. Ei edes @Lämpöpumppu lainaamassa pätkässä. Ehkä jyrkin kohta oli tuo tietyn ikäpolven hallitusammattilaisten nimittäminen ”vanhoiksi friedmanilaiseen arvomaailmaan jumiutuneiksi jääriksi”.
Muutenhan tuossa pohdittiin lähinnä järjestelmän painottuneisuuden etiikkaa.

(ja Off topic: hän on itsekin tukevasti sitä omistavaa luokkaa, ainakin jos isoisästä ja isästä voi päätellä...)
 
Viimeksi muokattu:
Osaako joku laskea että korvaako tässä upm:n keräämät voitot ja sitä kautta suomalaisten sijoittajien tuotot sitten tuon mitä tulee miinusta kun nuo työläiset siirtyy kuluttajista tukien varaan? Eli haen lähinnä kokonaisuutta, että oliko tuo laskennallisesti suomelle plussaa vai miinusta?

Tuollaisen laskelman tekeminen on tosi vaikeaa. Miten annetaan hintalappu parantuvalle kilpailukyvylle, jonka avulla UPM voi laskea tuotteiden hintoja, saada lisää tilauksia, investoida lisää jne. Onnea matkaan, jos joku yrittää tuolle laskea jonkun nettoarvon yhteiskunnan näkökulmasta. UPM on varmaan ainoa taho, joka tuota voi edes karkeasti yrittää ennustaa.

Eli ääripäät: jäämällä Suomeen kilpailukyky laskee, UPM kysyntä laskee, tulos sakkaa ja lopulta lappu luukulle. Sulkemalla tehtaan ja avaamalla sen muualla, kilpailukyky paranee, tuotteidin kysyntä kasvaa, voidaan investoida lisää uusiin tehtaisiin ja taas palkata lisää jne. Sitten on se kolmas vaihtoehto, jossa palkoissa ja veroissa tullaan vastaan niin, että kilpailukyky saataisiin tarpeeksi huokuttelevaksi. Mutta tämä tuskin on mahdollista tällä hetkellä.
 
Osaako joku laskea että korvaako tässä upm:n keräämät voitot ja sitä kautta suomalaisten sijoittajien tuotot sitten tuon mitä tulee miinusta kun nuo työläiset siirtyy kuluttajista tukien varaan? Eli haen lähinnä kokonaisuutta, että oliko tuo laskennallisesti suomelle plussaa vai miinusta?

Millaisen loven paperitehtaan sulkeminen iskee Jämsän kaupungin talouteen?

– Kyllä se romahduttaa kaupungin talouden. Tehtaalta menetetään 450 työpaikkaa ja alihankintaverkoston menetykset kolminkertaistavat sen. Se tarkoittaa 15 prosenttia meidän alueen työpaikoista. UPM on ollut myös merkittävä yhteisöveron maksaja. Nyt ne verotulot tulevat jäämään pois.


Pitäis varmaan osinkoveroa nostaa roimasti että ne sijoittajat korvais nuo menetykset.
 
Eduskunnan käsittelyssä oli tänään tiistaina sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) esittelemä väliaikainen 75 euron koronakorotus toimeentulotukeen.
Vasemmistoliiton ehdotus 75 euron kuukausikorotuksesta koronaepidemiasta johtuneisiin kuluihin hakee kaikessa käsittämättömyydessään vertaansa. Uutinen on ymmärrettävissä siten, että jopa oppositiossa istuva Kokoomus kannattaa ehdotusta (ts. ei ainakaan vastusta).

Lisätuki tulisi automaattisesti niille, jotka ovat saaneet toimeentulotukea 1.3.–31.7 välisenä aikana. Korjatkaa vapaasti, mutta minun vähäisen ymmärryksen mukaan toimeentulotuen saajista valtaosa on pitkäaikaistyöttömiä. Millä tavalla näiden henkilöiden kulut ovat selvästi nousseet korona-epidemian aikana? Ja jos heidän kulut ovat muka nousseet, niin eikö sitten esimerkiksi eläkeläisten tai pienellä ansiosidonnaisella kitkuttavien menot ovat nousseet?

Persut ovat jälleen kerran ainoa järkevä puolue koko eduskunnassa noustessaan vastustamaan tätä järjetöntä rahan jakamista. Kysehän ei ole mistään muusta kuin äänestäjien äänten kalastelua koronan varjolla. Eikä maksakkaan kuin 60 miljoonaa euroa, joka siis kerätään nettoveronmaksajilta veroina.
 
Millaisen loven paperitehtaan sulkeminen iskee Jämsän kaupungin talouteen?

– Kyllä se romahduttaa kaupungin talouden. Tehtaalta menetetään 450 työpaikkaa ja alihankintaverkoston menetykset kolminkertaistavat sen. Se tarkoittaa 15 prosenttia meidän alueen työpaikoista. UPM on ollut myös merkittävä yhteisöveron maksaja. Nyt ne verotulot tulevat jäämään pois.


Pitäis varmaan osinkoveroa nostaa roimasti että ne sijoittajat korvais nuo menetykset.
Tai sitten voi katsoa tulevaisuuteen. Jos UPM olisi jättänyt tuon heikosti tuottavan sanomalehtipaperikoneensa päälle, se olisi laskenut yhtiön kaikkien sanomalehtipaperikoneiden tuottoa, kun kysyntää ei nykyään vain enää riitä tarpeeksi. Firman talous olisi voinut lähivuosina mennyt huonompaan suuntaan ja kenties kymmeniä tai jopa satoja miljoonia yhteisöveroa ja muita veroja olisi jäänyt maksamatta seuraavina vuosina (UPM maksaa 200 miljoonaa pelkästään yhteisöveroa + kaikki muut verot muun muassa osingoista ja omistajilta siihen päälle). Tällä varmistetaan, että UPM maksaa voitollisena yhtiönä jatkossakin suuruusluokaltaan samaa tasoa veroja Suomeen. Jämsän kaupungille tämä toki iskee pahasti, mutta koko valtion kannalta todennäköisesti parempi.
 
Tai sitten voi katsoa tulevaisuuteen. Jos UPM olisi jättänyt tuon heikosti tuottavan sanomalehtipaperikoneensa päälle, se olisi laskenut yhtiön kaikkien sanomalehtipaperikoneiden tuottoa, kun kysyntää ei nykyään vain enää riitä tarpeeksi. Firman talous olisi voinut lähivuosina mennyt huonompaan suuntaan ja kenties kymmeniä tai jopa satoja miljoonia yhteisöveroa ja muita veroja olisi jäänyt maksamatta seuraavina vuosina (UPM maksaa 200 miljoonaa pelkästään yhteisöveroa + kaikki muut verot muun muassa osingoista ja omistajilta siihen päälle). Tällä varmistetaan, että UPM maksaa voitollisena yhtiönä jatkossakin suuruusluokaltaan samaa tasoa veroja Suomeen. Jämsän kaupungille tämä toki iskee pahasti, mutta koko valtion kannalta todennäköisesti parempi.

Näin se vaan nykyään on että mikään ei riitä eikä noille yhtiöillä eikä niillä nykyään ole mitään yhteiskunta vastuuta olemassa, nyt vielä tuhotaan kaupunki mutta kun nuo yhtiöt suurenee alkaa valtioiden tuhoaminen. Tärkeintä on vaan tuotto minkä ne tekee omistajille.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 509
Viestejä
4 865 973
Jäsenet
78 609
Uusin jäsen
Sisunissila

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom