Kotimaan politiikka

[MIndye]

Kyllä, antm alkaa päästä jyvälle. Se virkakyösti, joka tienaa aloituksessa 3000€/kk ja siitä menee sivukuluja 750€/kk, ei saa palkankorotusta. Hän saa veroprosentin laskun jälkeenkin 3000€/kk bruttopalkkaa ja sivukuluja 750€/kk. Työeläkemaksut ynnä muut pysyvät samana kun palkka pysyy samana. Veroprosenttia laskemalla hän saa vain enemmän käteen.

Valtion kassa menee tässä tilanteessa normaalisti tietenkin miinukselle, sitä en kiellä. Mutta se virkakyöstin veroprosentin alennuksen ostovoiman lisäys siirtyy yksityiselle sektorille, jossa yrityksiä tämän seurauksena syntyy nyt lisää, yritykset tekevät parempaa tulosta, työllistävät ja investoivat. Tällöin yksityinen sektori tulee maksamaan kasvavien verotuottojen muodossa sen virkakyöstin Veroprosentin laskun tuoman vajeen valtion kassassa.

Tämä ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan valtio toki menettää ensin sen veroalen verran, mutta kun yksityinen sektori voi vahvemmin, sieltä saadaan se raha takaisin.

Mutta hei, mehän voidaan tämä sama pistää kaikille muillekin työssä oleville jos se on kerran pelkkää plussaa.

 

[Mikkos]

En ymmärrä miksi tämä terveydenhuollon yksityistäminen, on käytännössä melkein tabu eurooppalaisissa maissa. Yksityinen tuottaa käytännössä aina palvelut ja tuotteet tehokkaammin varsinkin jos yksityiset ei saa kaavoitus etua kuten esim. Teiden yksityistämisessä olisi ongelma.

Nyt puhutaankin ihmisen hengestä, jolloin ei se "tehokkaammin tuotettu" ei ole välttämättä se paras vaihtoehto kun kaikki pitää saada mahdollisimman halvalla ja nopeasti
Tai sitten vastaavasti toinen skenaario on tehdä ns. Fortumit, eli välittömästi kuin yksityistetään sairaanhoito niin kappas, buranareseptin hakeminen maksaa 200e ja verikoe 1200e.

 

[Lämpöpumppu]

Mutta hei, mehän voidaan tämä sama pistää kaikille muillekin työssä oleville jos se on kerran pelkkää plussaa.

Tätä Kokoomus muun muassa ajaa eli kevyempää ansiotuloverotusta. Mitä enemmän meillä on tuottavia yrityksiä ja ansiotuloveroa maksavia työllisiä tässä maassa, sen enemmän valtio saa tuloja vaikka verotus kevenisi. Siihen, että tehdäänkö kevennys maltillisesti asteittain vai kertarysäyksellä, en osaa ottaa kantaa. Kertarysäys dippaisi kyllä valtion kassaa aluksi reilusti, mutta meillä on kyllä hyvä valtion velkaan uskova demarihallitus jolloin lisävelalla kattaisi sen hetkellisen dipin.

E: Tämä näkyi esimerkiksi Sipilän hallituksen aikana. Veroastetta kevennettiin, ostovoima kasvoi, työllisyysaste kasvoi, valtion velkaantuminen pysäytettiin, valtion verotulot kasvoivat määrällisesti (BKT suhteutettuna verotulot eivät kasvaneet, sillä BKT itsessään nousi myös hallituskauden aikana).

 

[Moilaps]

Nyt puhutaankin ihmisen hengestä, jolloin ei se "tehokkaammin tuotettu" ei ole välttämättä se paras vaihtoehto kun kaikki pitää saada mahdollisimman halvalla ja nopeasti
Tai sitten vastaavasti toinen skenaario on tehdä ns. Fortumit, eli välittömästi kuin yksityistetään sairaanhoito niin kappas, buranareseptin hakeminen maksaa 200e ja verikoe 1200e.

Lääkäriasema joka tuottaa huonoa hoitotulosta saatikka kuolemia kitsastelun takia tuskin pysyy kauan kannattavana yrityksenä. Sitähän varten se kilpailu on että hinnat ei karkaa, ja toki systeemin siirrytään aikataulun mukaan eikä yhtenä päivänä.

 

[blueowl]

Perustuloa kannatan samasta syystä kuin julkisia vessoja. Ilman niitä kadunkulmat on täynnä paskaa ja yhteiskunnassa vain kadullepaskojat ja omia vessoja siellä täällä omistavat pystyvät liikkumaan laajemmin. Tämän hetken tukiviidakko vertautuu tilanteeseen että niitä julkisia vessoja olisi, mutta niitä kayttääkseen olisi aina hakemuksia ja tehottomia tulonsiirtoja ja 0-hyöty työntekijöitä myöntämässä lupia mennä joillakin perusteilla jonottamaan juuri tietynlaiseen vessaan. Koen että asiat vain toimisi paremmin joka kannalta jos tämmöiset perushommat kuten perustulo hoidetaan ilman ylimääräisiä mutkia.

Mitä perustulomallia kannatat?

 

[Tommy Goldfish]

Mitä perustulomallia kannatat?

Vastikkeentonta. Eli sellainen määrä, jolla pystyy asumaan halvassa kämpässä ja ostamaan ruuat ja vaatteet käytettynä. Mutta korvamerkittynä niin että suomalaiseen tavaraan/palveluun perustulotililtä(jolla olisi oma perustulopankkikortti) häviäisi 100€ arvoisen ostoksen kohdalla 75€ ja ulkomaalaisen 100€ ostoksen kohdalla häviäisikin 150€. Tupakka ja alkoholi saisi kertoimen 2. Ehkä noita kertoimia voisi muutenkin laittaa niin että kasvikset saisi myös 0,75 kertoimella ja lihaa 1,5 kertoimella. Köyhät saa purra porkkanaa ja työssäkäyvät vaan saa extraa. Mutta kaikki pysyy hengissä ilman kallista tehotonta sossujärjestelmää.

 

[Lämpöpumppu]

Vastikkeentonta. Eli sellainen määrä, jolla pystyy asumaan halvassa kämpässä ja ostamaan ruuat ja vaatteet käytettynä. Mutta korvamerkittynä niin että suomalaiseen tavaraan/palveluun perustulotililtä(jolla olisi oma perustulopankkikortti) häviäisi 100€ arvoisen ostoksen kohdalla 75€ ja ulkomaalaisen 100€ ostoksen kohdalla häviäisikin 150€. Tupakka ja alkoholi saisi kertoimen 2. Ehkä noita kertoimia voisi muutenkin laittaa niin että kasvikset saisi myös 0,75 kertoimella ja lihaa 1,5 kertoimella. Köyhät saa purra porkkanaa ja työssäkäyvät vaan saa extraa. Mutta kaikki pysyy hengissä ilman kallista tehotonta sossujärjestelmää.

Perustulo tulisi sinänsä olla sen verran pieni, ettei nykyisillä hinnoilla olisi sen turvin varaa asua Helsingissä (toki asuntomarkkinat mukautuisivat tämän seurauksena) tai noh 800-1000€ perustulolla se olisi joka tapauksessa aika hankalaa, mikä on aika optimaali perustuloksi. Tällä perustulolla saisi toivottavasti muuttoliikkettä takaisin kohti syrjäisempiäkin ja asumiskuluiltaan halvempia seutuja, jossa taas saataisiin tämän perustulon avulla lisättyä kulutusta ja työpaikkoja.

 

[Ile_26]

Saisiko perus työssäkäypäinen myös perustuloa?

 

[Tommy Goldfish]

Saisiko perus työssäkäypäinen myös perustuloa?

Mikäs perustulo se on ellei sitä saa myös Pera Perussuomalainen?

Eli jos ei saa niin sitten kyseessä on nykysysteemi kaikkine loukkuineen.

 

[SampoTexaa]

Turpa kiinni ja maksakaa lisää terv. Haataisen aviomies

Veroluonteiset maksut nousevat ensi vuonna – työntekijän tilipussi kevenee useilla kympeillä, mutta se ei vielä veronmaksajia huoleta

Työntekijöiden etujärjestö kanavoisi tukea koronasta kärsineille. Työnantajapuoli kiirehtii työttömyysturvan isoa remonttia.

yle.fi

 

[Jurppii]

Saisiko perus työssäkäypäinen myös perustuloa?

Näissä on aina se koukku että "saa" mutta se verotetaan pois niiltä.

 

[Tlapio]

MOT kertoi keväällä rakentajien hyväksikäytöstä Olympiastadionin työmaalla – Andris odottaa edelleen palkkojaan, uhkailtu ja potkut saanut Ilir kertoo menettäneensä kaiken toivon

Uhkailuepäilyn tutkinta on alkutekijöissään.

yle.fi

MOT:n haastattelema latvialainen Andris kertoo, että hänellä on edelleen saamatta työnantajaltaan tuhansia euroja palkkaa. Andris lomautettiin ja lopulta irtisanottiin sen jälkeen kun hän oli valittanut työnantajalleen työmaan olosuhteista.

Tätä tänne halutaan lisää että joku voi tehä tiliä muiden kustannuksella

 

[Jeesbox]

En ymmärrä miksi tämä terveydenhuollon yksityistäminen, on käytännössä melkein tabu eurooppalaisissa maissa. Yksityinen tuottaa käytännössä aina palvelut ja tuotteet tehokkaammin varsinkin jos yksityiset ei saa kaavoitus etua kuten esim. Teiden yksityistämisessä olisi ongelma.

Kannattaa katsoa Areenasta dokkari USAn terveydenhuollosta, ni voi ehkä ymmärtää, miksi asia on melkein tabu. Sellaista systeemiä en missään nimessä haluaisi Suomeen. Se on mun mielestä jotenkin sairasta, et ihmisten elämällä tehdään bisnestä. Muutenkin tuntuu oudolta, et miten yksityiset voi olla muka tehokkaampia, vaikka maksavat vielä osinkoa omistajilleen. Ehkä niissä sit vaan ruoskitaan työntekijää kovempaan tahtiin, tai ne jotenkin osaavat pomivat rusinat pullasta. Ketään lääkäriä ei kai hirveesti innosta päivystäminen ja sitähän ei kai yksityisillä tehdä, ni se voi olla eräs syy, josta tulee säästöjä...

 

[blueowl]

Vastikkeentonta. Eli sellainen määrä, jolla pystyy asumaan halvassa kämpässä ja ostamaan ruuat ja vaatteet käytettynä. Mutta korvamerkittynä niin että suomalaiseen tavaraan/palveluun perustulotililtä(jolla olisi oma perustulopankkikortti) häviäisi 100€ arvoisen ostoksen kohdalla 75€ ja ulkomaalaisen 100€ ostoksen kohdalla häviäisikin 150€. Tupakka ja alkoholi saisi kertoimen 2. Ehkä noita kertoimia voisi muutenkin laittaa niin että kasvikset saisi myös 0,75 kertoimella ja lihaa 1,5 kertoimella. Köyhät saa purra porkkanaa ja työssäkäyvät vaan saa extraa. Mutta kaikki pysyy hengissä ilman kallista tehotonta sossujärjestelmää.

No eikös perustulo ole ihan määritelmällisesti vastikkeetonta. Lähinnä ajoin takaa sitä, mitä kaikkea se korvaa (eläkkeet, asumisen tuet, vanhempaintuet, työttömyysetuudet, opintotuet ja niin edelleen), kuka sitä saa (ikä, sijainti kansalaisuus), määrä ja miten verotus muuttuu

Ja mitä nuo sinun ehdottamasi perustulotilit oikein ovat? Ja kenen vastuulla on velottaa oikeat kertoimet (kauppa vai miten ihmeessä tuon järjestät). Voiko sieltä siirtää rahaa pois (laskujen maksu on hankalaa jos ei ja jos voi, miksi ei siirtäisi omalle tilille noita masseja).

Ja niin edelleen. Ihan vaan siksi, että tässä on jo vuosikymmeniä perustulosta/kansalaispalkasta puhuttu, niin olisi jo aika lyödä jotain konkreettista tiskiin. Tuossahan eri puolueet ehdotti erityyppisiä asioita, perustulon ongelmana vaan sattuu olemaan se, että se ei ole mikään avain onneen.

 

[Tlapio]

Bangkok, Kapkaupunki, New York – Virkamatkojen taloudellisuutta valvovan viraston johtaja matkusti viime vuonna 55 000 eurolla

Yle selvitti virastojen johdon matkustamista vuosina 2017–2020.

yle.fi

VTV:n johtaja Tytti Yli-Viikari on matkustanut viime vuosina työn merkeissä kaikissa maailman kolkissa Etelämannerta lukuun ottamatta. Viime vuoden aikana Yli-Viikari ehti tehdä 28 matkaa, joista lähes kaikki suuntautuivat Suomen rajojen ulkopuolelle.

VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja puolue- ja vaalirahoitusta. VTV:n asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa

Omasta mielestä tossa asemassa ei edes tarvitse matkustaa vai tuleeko vaalirahoitus ulkomailta ja sit ihmetellään et veroja nostetaan.

 

[inexcess]

Tämä taitaa päteä ihan kaikkeen. Toimitusjohtajilta vaativat he, jotka eivät ole toimitusjohtajia, maahanmuuttajilta vaativat he, jotka eivät ole maahanmuuttajia, työttömiltä ei-työttömät, keskituloisilta matalapalkkaiset, poliitikoilta ei-poliitikot jne. Keskimäärin vika on aina muissa. Välillä se onkin, ja välillä ei, mutta lähtökohta on tuo.

Törmäsin Googlella tuollaiseen juttuun.

Suomen julkiset menot/BKT olivat 26,7 % (1960), 31,6 % (1970), 39 % (1980), 44,9 % (1985), 46,5 % (1990), 62,3 % (1993), 48,4 (2000), 47,3 % (2007) ja 55,5 % (2010). Vuosien 1993 ja 2010 piikit johtuvat taantumista, jotka pienensivät BKT:tä ja nostivat menoja - vastaavasti 2013 luku oli 58 %.

Kyllä on mielestäni perusteltua sanoa, että Suomen julkiset menot ovat kauniisti sanottuna paisuneet. Homma on pysynyt jotensakin aisoissa vuoteen 2007 asti, mutta sitten räjähtää pankki.

Vuonna 2007 tapahtuu asia, josta olen puhun aiemminkin: Vanhasen-Kataisen vetämä hallitus aloitti täysin älyttömän rahan lappamisen julkiselle sektorille "elvytyksen nimissä" ja sillä tiellä ollaan oltu tähän päivään asti. Julkisen sektorin tarjoamissa palveluissa ja eduissa ei ole havaittavissa merkittäviä parannuksia vuoden 2007 jälkeen. Jotkut edut ovat itseasiassa huonontuneet merkittävästi, kuten kaikki eläkkeisiin liittyvät asiat ja ansiosidonnainen. Rahaa on poltettu tolkuttomasti, mutta mitään järkevää ei ole syntynyt.

Suurena syypää Suomen nykyiseen tilaan ovat kaikki päähallituspuolueet, jotka ovat olleet ajajan paikalla vuoden 2007 jälkeen: Kokoomus, Keskusta, Demarit

Julkinen sektori – Liberalismiwiki

liberalismi.net

.

 

[inexcess]

Turpa kiinni ja maksakaa lisää terv. Haataisen aviomies

Veroluonteiset maksut nousevat ensi vuonna – työntekijän tilipussi kevenee useilla kympeillä, mutta se ei vielä veronmaksajia huoleta

Työntekijöiden etujärjestö kanavoisi tukea koronasta kärsineille. Työnantajapuoli kiirehtii työttömyysturvan isoa remonttia.

yle.fi

Niin, sen sijaan että esimerkiksi tämä "Työllisyysrahasto" ja nippu muita instansseja yrittäisivät sopeutua taloustilanteeseen lomauttamalla ja irtisanomalla täysin korvaamattomia työntekijöitään, he korottovat erilaisia maksuja ja vaativat verokorotuksia.

Kun korona-kriisi alkasi, ryntäsi Marinin hallitus pikavauhtia sorvaamaan poikkeuslait yritysten pikalomautuksiin. Sinänsä tämä oli ymärrettävä asia, sillä ilman näitä muutoksia yrityksiä olisi kaatunut.

Ristiriitaista oli se, että samaan hengenvetoon Marinin hallitus huusi, ettei julkiselta sektorilta saa lomauttaa ketään! Ja näin todellakin tehtiin: uimahallit, liikuntahallit jne jne olivat kiinni, mutta niiden henkilöstöä ei lomautettu vaan vain käytännössä vapautettiin työvelvoitteesta ja palkka juoksi kotiin.

Tässä maassa on todella pahasti asiat pielessä. Niitä kustaan jatkuvasti silmään, jotka tämän maan talouden yrittävät pitää pystyssä.

 

[taffeli]

En ymmärrä miksi tämä terveydenhuollon yksityistäminen, on käytännössä melkein tabu eurooppalaisissa maissa. Yksityinen tuottaa käytännössä aina palvelut ja tuotteet tehokkaammin varsinkin jos yksityiset ei saa kaavoitus etua kuten esim. Teiden yksityistämisessä olisi ongelma.

Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole mitenkään erityisen huono, ennemmin tuota koettaisi parantaa kuin keksiä pyörää uudelleen.

 

[Tommy Goldfish]

No eikös perustulo ole ihan määritelmällisesti vastikkeetonta. Lähinnä ajoin takaa sitä, mitä kaikkea se korvaa (eläkkeet, asumisen tuet, vanhempaintuet, työttömyysetuudet, opintotuet ja niin edelleen), kuka sitä saa (ikä, sijainti kansalaisuus), määrä ja miten verotus muuttuu

Ja mitä nuo sinun ehdottamasi perustulotilit oikein ovat? Ja kenen vastuulla on velottaa oikeat kertoimet (kauppa vai miten ihmeessä tuon järjestät). Voiko sieltä siirtää rahaa pois (laskujen maksu on hankalaa jos ei ja jos voi, miksi ei siirtäisi omalle tilille noita masseja).

Ja niin edelleen. Ihan vaan siksi, että tässä on jo vuosikymmeniä perustulosta/kansalaispalkasta puhuttu, niin olisi jo aika lyödä jotain konkreettista tiskiin. Tuossahan eri puolueet ehdotti erityyppisiä asioita, perustulon ongelmana vaan sattuu olemaan se, että se ei ole mikään avain onneen.

Itse ajattelisin että se korvaisi ne kaikki. Mutta tämä ei toimisi, ellei samalla kaikki terveydenhuolto, lääkkeet ja opiskelu tarvikkeineen olisi kansalaisille ilmaista. Myöskin monilla etuudet tippuisi tämän johdosta, mutta se perustaso riittäisi elämiseen kuitenkin ja vähälläkin työnteolla saisi lisää. Lapsilisän korvaisi vaikka se että lapset saisi myös sitä perustuloa, vaikka jollain kertoimella ikään suhteutettuna, koska muuten lestadiolaiset ajelisi kohta kaikki kultaisilla tesloilla.

Muoks: Suomen kansalaisille vain toki tämä tukimuoto. En osaa sanoa mikä olisi tässä yhteydessä paras tapa toteuttaa asiat muiden kannalta niin että kokonaisuus toimii.

 

[Tommy Goldfish]

@blueowl
Jostain syystä puhelimella aiemman viestin jatkaminen ei onnistu niin loput tässä.
Perustulotili olisi oma tilinsä, johon perustulo tilitettäisiin. Käsittääkseni tätä mallia jossain on jo kokeiltu. Kortti toimisi vain kaupoissa jotka olisivat lisänneet nuo kertoimet tuotekategorioihinsa. Eikä se haittaisi jos joku Nalle jättäisi tulon käyttämättä kun ei kehtaisi näyttäytyä ostamassa perustulokortillaan alepasta halpaa makkaraa.

 

[blueowl]

Itse ajattelisin että se korvaisi ne kaikki. Mutta tämä ei toimisi, ellei samalla kaikki terveydenhuolto, lääkkeet ja opiskelu tarvikkeineen olisi kansalaisille ilmaista. Myöskin monilla etuudet tippuisi tämän johdosta, mutta se perustaso riittäisi elämiseen kuitenkin ja vähälläkin työnteolla saisi lisää. Lapsilisän korvaisi vaikka se että lapset saisi myös sitä perustuloa, vaikka jollain kertoimella ikään suhteutettuna, koska muuten lestadiolaiset ajelisi kohta kaikki kultaisilla tesloilla.

Muoks: Suomen kansalaisille vain toki tämä tukimuoto. En osaa sanoa mikä olisi tässä yhteydessä paras tapa toteuttaa asiat muiden kannalta niin että kokonaisuus toimii.

Ja mikä on sen perustason suurusluokka? Ihan vaan sillä, että joko sillä elelee ihan kivasti jossain huitsin nevadassa tai sitten työttömät ei asu pk-seudulla. Ja tämä vasta kun mietitään pelkästään asumisen osuutta.

Ja saisiko jo 18-vuotias tämän perustulon? Siinä saa kyllä ihan hyvän pesämunan kun asuu muutaman vuoden porukoiden nurkissa.

 

[blueowl]

@blueowl
Jostain syystä puhelimella aiemman viestin jatkaminen ei onnistu niin loput tässä.
Perustulotili olisi oma tilinsä, johon perustulo tilitettäisiin. Käsittääkseni tätä mallia jossain on jo kokeiltu. Kortti toimisi vain kaupoissa jotka olisivat lisänneen nuo kertoimet tuotekategorioihinsa. Eikä se haittaisi jos joku Nalle jättäisi tulon käyttämättä kun ei kehtaisi näyttäytyä ostamassa perustulokortillaan alepasta halpaa makkaraa.

Ja onko siihen joku erityisempi syy miksi noin edes pitäisi tehdä?

 

[Tommy Goldfish]

Ja mikä on sen perustason suurusluokka? Ihan vaan sillä, että joko sillä elelee ihan kivasti jossain huitsin nevadassa tai sitten työttömät ei asu pk-seudulla. Ja tämä vasta kun mietitään pelkästään asumisen osuutta.

Ja saisiko jo 18-vuotias tämän perustulon? Siinä saa kyllä ihan hyvän pesämunan kun asuu muutaman vuoden porukoiden nurkissa.

Vastailen mutupohjalta. Tämä on kuitenkin vain omaa pohdintaani siltä että mikä voisi toimia kokonaisuutena. "Noin tonni" ei välttämättä riittäisi helsingin keskustaan mutta muualle luulisi riittävän. Kepukin varmaan tykkäisi kun porukkaa lappaisi maakuntiin. Kokkarit saisi halpaa työvoimaa. Persut oletettavasti olisi ihan myytyjä että menisi vain kansalaisille, vasemmalla olevat puolueet tykkäisi kun tukiloukut häviää ja kaikilla olisi varaa ruokaan. Ne jotka nyt saa isoja tukia tai ovat suojatyöpaikassa noita nykyisiä tukihimmeleitä pyörittämässä eivät tykkäisi. Ja jos 18v on aikuinen niin tietenkin täysi perustulo vaikka kotona asuisikin.

 

[Tommy Goldfish]

Ja onko siihen joku erityisempi syy miksi noin edes pitäisi tehdä?

Kai se olisi selkeämpi tapa kuin sotkea oikeat rahat ilman kertoimia ja korvamerkityt rahat keskenään samalle tilille.

 

[Fact0ry]

Lääkäriasema joka tuottaa huonoa hoitotulosta saatikka kuolemia kitsastelun takia tuskin pysyy kauan kannattavana yrityksenä. Sitähän varten se kilpailu on että hinnat ei karkaa, ja toki systeemin siirrytään aikataulun mukaan eikä yhtenä päivänä.

Sairaalla ihmisellä on tosiasiallisesti hyvin heikot mahdollisuudet kilpailuttaa tarvitsemaansa hoitoa, saati arvioida annetun hoidon tarpeellisuutta. Sen vuoksi otetaan vakuutuksia, jotta kummastakaan edellä mainitusta ei tarvitsisi huolehtia hädän hetkellä. Seurauksena on, että todellista kilpailua ei synny samaan tapaan kuin vaikka ruokakauppojen tai huoltoasemien välillä.

Muun muassa tästä syystä en kannata terveydenhuollon laajamittaista yksityistämistä, vaikka pääsääntöisesti uskon vapaan markkinatalouden toimivuuteen.

 

[blueowl]

Vastailen mutupohjalta. Tämä on kuitenkin vain omaa pohdintaani siltä että mikä voisi toimia kokonaisuutena. "Noin tonni" ei välttämättä riittäisi helsingin keskustaan mutta muualle luulisi riittävän. Kepukin varmaan tykkäisi kun porukkaa lappaisi maakuntiin. Kokkarit saisi halpaa työvoimaa. Persut oletettavasti olisi ihan myytyjä että menisi vain kansalaisille, vasemmalla olevat puolueet tykkäisi kun tukiloukut häviää ja kaikilla olisi varaa ruokaan. Ne jotka nyt saa isoja tukia tai ovat suojatyöpaikassa noita nykyisiä tukihimmeleitä pyörittämässä eivät tykkäisi. Ja jos 18v on aikuinen niin tietenkin täysi perustulo vaikka kotona asuisikin.

Nyt hyväksyttävät asumismenot (josta katetaan 80% muistaakseni) on esimerkiksi Kemionsaari 368e/yksinasuva ja vertailuna vaikka Vantaa 694e ja vielä siihen päälle vaikkapa Kerava 628e.


Ja "noin tonni" toki riittää varmasti kämppään, mutta entäs kaikki muu? Asumisen hinta vaihtelee niin paljon eri paikkakunnilla, että sitä on minusta siksi erittäin vaikea sisällyttää mihinkään yksi tuki kaikille tilanteesta riippumatta.

Kai se olisi selkeämpi tapa kuin sotkea oikeat rahat ilman kertoimia ja korvamerkityt rahat keskenään samalle tilille

Kyseenalaistin siis koko korvamerkitsemisen järkevyyden. Miksi työttömän pitäisi maksaa enemmän saunakaljoistaan kuin Nallen?

 

[Tommy Goldfish]

Kyseenalaistin siis koko korvamerkitsemisen järkevyyden. Miksi työttömän pitäisi maksaa enemmän saunakaljoistaan kuin Nallen?

No mietin sen itse niin että jos ei tee mitään niin luksuksesta joutuu maksamaan extraa. Jotenkin vain tuntuisi väärältä että kustannettaisiin viinat ja röökit mitään tekemättömille jotka vielä mahdollisesti ovat päättänet olla tekemättä mitään kalliissa asunnossa pääkaupungissa. Kuitenkin niitä saisi ostaa jos haluaa tinkiä muusta. Kertoimet mietin mukaan sen takia että jos suomalaisilta verotettaisiin se kaikki mitä tuohon perustuloon(jonka tarkoitus on turvata perustoimeentulo) menee, niin korvamerkitsemällä ne rahat suomalaisiin tuotteisiin/palveluihin saataisiin tätäkin kautta ohjattua se raha takaisin paikalliseen kiertoon, mahdollistaen sitä kautta paljon kotimaisia työpaikkoja niille jotka sitä lisätienestiä kaipaisivat. Itsekkin voisin helposti polkaista useampia firmoja pystyyn kevyttyöllistämään porukkaa.

Eli jonkunlaista positiivista kierrettä tässä hain noilla kertoimilla, ilman että pakotetaan kuitenkaan ketään tekemään mitään.

muoks: myönnettäköön tosin että lasken nämä vähän myös sen mukaan mikä mahdollistaisi juuri itselle mukavan tavan elää, tehden välillä vähemmän töitä, välillä enemmän ja välillä yrittäjänä. Kaikki tämä tehokkaasti ja ilman pelkoa velkakierteeseen joutumisesta. Nykysysteemi tekee kaikesta turhan hankalaa, tehotonta ja pelko tuosta tyhjän päälle jäämisestä saa jättämään monta hyvää mahdollisuutta hyödyntämättä.

muoks2: sen perustulonhan voisi laittaa niin että kun saa kansalaisuuden syntyessään, niin ekana vuonna tulo on perustulo/18, toisena PT/17... Ja sama myöhemmällä iällä kansalaisiksi tulleilla. Tuo ei olisi liian houkutteleva tarjous tukien perässä tulijoille.

 

[Jan11]

En ole asiantuntija, mutta muistaakseni vihreiden perustulomallin n. 600€/kk perustulo on laskettu about kustannusneutraaliksi vrt. nykyinen sotu-järjestelmä, ja VAS:n 750€/kk perustulo kolmen ja puolen miljardin hintaiseksi vrt. nykytilanne. Joten tuollainen tonnin perustulo lisäisi valtion kustannuksia jopa 6-8 miljardia, ellei sen dynaamiset vaikutukset sitten hieman pienentäisi summaa.

Itse pidän kyllä perustuloa ajatuksena varsin hyvänä ja on useampia malleja, jotka varmasti toimisivat. Kynnyskysymys on se, miten rahoitus pystytään järjestämään siten, että se euroa kuukaudessa vielä on järkevällä tasolla ja, että perustulon vaikutus ei siirry suuremmin hintoihin ja siten syö sen ideaa pois.
Mutta ehkä alamme asiassa jo olla siinä vaiheessa, että itse idea alkaa pikkuhiljaa olla niin hyväksytty, että kehityspanoksia voitaisiin viedä sinne rahoituksen suuntaan...

 

[Jeesbox]

@Tommy Goldfish jotenkin mä epäilen, et tollaset kertoimet ei toimis, koska EU. Nehän olis vähän sama asia kuin tulli, ni sieltä vois tulla noottia. Mielenkiintoinen idea kuitenkin ja itse voisin hyvinkin kannattaa sitä, jos se olis käytännössä toteutettavissa. Ja voishan tuonkin kaltainen perustulo sitten verotuksen myötä vähentyä, jos alkaa tienaamaan enemmän. Leikkuri vois alkaa vaik jostain 1500 euron kohdalta ja päättyä johki 2500 paikkeille. Tällöin Nallenkaan ei tarttis väkisin lähteä tuhlaamaan perustuloaan johonkin.

 

[Jan11]

Niin, sen sijaan että esimerkiksi tämä "Työllisyysrahasto" ja nippu muita instansseja yrittäisivät sopeutua taloustilanteeseen lomauttamalla ja irtisanomalla täysin korvaamattomia työntekijöitään, he korottovat erilaisia maksuja ja vaativat verokorotuksia.

Kun korona-kriisi alkasi, ryntäsi Marinin hallitus pikavauhtia sorvaamaan poikkeuslait yritysten pikalomautuksiin. Sinänsä tämä oli ymärrettävä asia, sillä ilman näitä muutoksia yrityksiä olisi kaatunut.

Ristiriitaista oli se, että samaan hengenvetoon Marinin hallitus huusi, ettei julkiselta sektorilta saa lomauttaa ketään! Ja näin todellakin tehtiin: uimahallit, liikuntahallit jne jne olivat kiinni, mutta niiden henkilöstöä ei lomautettu vaan vain käytännössä vapautettiin työvelvoitteesta ja palkka juoksi kotiin.

Tässä maassa on todella pahasti asiat pielessä. Niitä kustaan jatkuvasti silmään, jotka tämän maan talouden yrittävät pitää pystyssä.

Työllisyysrahaston toiminnassa ja tehtävässä on vähän sama logiikka kuin työttömyyskassoilla. Lama-aikoina (ja korona-aikana) tulo pienenee (vähemmän ihmisiä työssä) mutta itsenrahaston työmäärä ja menot kasvaa. Irtisanotut, lomautetut ja lomautus- tai irtisanoutumisuhan alla olevat kun hakeutuvat usein jatkokoulutukseen. Näiden hakemukset pitää käsitellä ja näille maksetaan aikuiskoulutuksen tukea rahastosta.

 

[Moilaps]

Sairaalla ihmisellä on tosiasiallisesti hyvin heikot mahdollisuudet kilpailuttaa tarvitsemaansa hoitoa, saati arvioida annetun hoidon tarpeellisuutta. Sen vuoksi otetaan vakuutuksia, jotta kummastakaan edellä mainitusta ei tarvitsisi huolehtia hädän hetkellä. Seurauksena on, että todellista kilpailua ei synny samaan tapaan kuin vaikka ruokakauppojen tai huoltoasemien välillä.

Muun muassa tästä syystä en kannata terveydenhuollon laajamittaista yksityistämistä, vaikka pääsääntöisesti uskon vapaan markkinatalouden toimivuuteen.

Harvassa on sairaudet mitä pitää sillä sekunilla alkaa hoitamaan kokonais kustannuksiin verrattuna. Ja vaikka pitäisikin niin voi sen jälkeenkin kysellä muilta yrityksiltä tai lääkäreiltä oliko hoito tarpeellista ja vaihtaa palvelun tarjoajaa.

Kannattaa katsoa Areenasta dokkari USAn terveydenhuollosta, ni voi ehkä ymmärtää, miksi asia on melkein tabu. Sellaista systeemiä en missään nimessä haluaisi Suomeen. Se on mun mielestä jotenkin sairasta, et ihmisten elämällä tehdään bisnestä. Muutenkin tuntuu oudolta, et miten yksityiset voi olla muka tehokkaampia, vaikka maksavat vielä osinkoa omistajilleen. Ehkä niissä sit vaan ruoskitaan työntekijää kovempaan tahtiin, tai ne jotenkin osaavat pomivat rusinat pullasta. Ketään lääkäriä ei kai hirveesti innosta päivystäminen ja sitähän ei kai yksityisillä tehdä, ni se voi olla eräs syy, josta tulee säästöjä...

yhdysvaltojen terveydenhuolto ei ole vapaata markkinaa nähnytkään. Kaikkea sääännöstellään ambulanssi kuljetuksista, sairaaloiden sijaintiin ja määrään. Tähän päälle vielä valtava julkinen tuki ja se että vakuutus on pakotettu työantajalle.

et kai nyt tosissaan väitä että yrityksen voiton teko on haitallista? Voiton teko on juuri se tekiä yhdessä kilpailun kanssa joka ajaa hintoja alas ja parantaa palvelua. Kas kun ei siirrytä vain julkisen sektorin tuotteisiin koska sehän ei voittoa tee. Ruoka ilmaiseksi kuten venezuelassa,vaikka eihän se nälkiintymistä estänyt.

 

[antm]

Nyt hyväksyttävät asumismenot (josta katetaan 80%
muistaakseni) on esimerkiksi Kemionsaari 368e/yksinasuva ja vertailuna vaikka Vantaa 694e ja vielä siihen päälle vaikkapa Kerava 628e.

En näe mitään syytä miksi valtion täytyisi maksaa enemmän sosiaalitukia kalliilla paikalla asuvalle työttömälle. Nyt jo on olemassa ansiosidonnainen, joka mahdollistaa sen että yllättäen työttömäksi jäävä ei joutuisi heti muuttamaan, vaan saa 1,5 vuotta aikaa etsiä uuden työpaikan. Jos ei siinä ajassa löydä, niin ehkä on parempi että muuttaa muualle ja tekee tilaa töissä käyville ihmisille.

 

[taxman]

Sairaalla ihmisellä on tosiasiallisesti hyvin heikot mahdollisuudet kilpailuttaa tarvitsemaansa hoitoa, saati arvioida annetun hoidon tarpeellisuutta. Sen vuoksi otetaan vakuutuksia, jotta kummastakaan edellä mainitusta ei tarvitsisi huolehtia hädän hetkellä. Seurauksena on, että todellista kilpailua ei synny samaan tapaan kuin vaikka ruokakauppojen tai huoltoasemien välillä.

Muun muassa tästä syystä en kannata terveydenhuollon laajamittaista yksityistämistä, vaikka pääsääntöisesti uskon vapaan markkinatalouden toimivuuteen.

Se, että ihminen ei osaa diagnosoida tautejaan (pl. yleisimmät flunssat ja ilmiselvät fyysiset vammat) on syy siihen, että diagnosointi-oikeus pitäisi pitää julkisella puolella. Tämän jälkeen itse toimenpiteet voidaan ulkoistaa, koska riski turhien toimenpiteiden määräämisestä voiton vuoksi katoaa.

 

[Jurppii]

HS-analyysi | Mitä ay-liike tekee, jos teollisuuden tilanne menee todella pahaksi?

Teollisuustyöntekijöitä edustavissa liitoissa tiedetään, että jotain ehkä pitää tehdä, jos teollisuuden tilanne menee todella pahaksi, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Luukka analyysissaan.

www.hs.fi

Kuvaavaa, miten poikkeuksellisena asiana ay-puolen joustoa käsitellään silloinkin kun se tarkoittaisi pahimmillaan nollasopimusta tai jotain kiky-minuuttia (ensimmäinen miinusmerkkinen jousto koskaan?). Mitään oikeaa joustamista joka vastaisi edes osittain vuosien joustamista toiseen suuntaan ei edes mainita. Tai ehkä se on se kenkää persiille jousto koska silloinhan ay-jyrä ei jousta koska ei heidän tehtävänsä ole työttömän asiaa ajaa?

 

[Tommy Goldfish]

HS-analyysi | Mitä ay-liike tekee, jos teollisuuden tilanne menee todella pahaksi?

Teollisuustyöntekijöitä edustavissa liitoissa tiedetään, että jotain ehkä pitää tehdä, jos teollisuuden tilanne menee todella pahaksi, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Luukka analyysissaan.

www.hs.fi

Kuvaavaa, miten poikkeuksellisena asiana ay-puolen joustoa käsitellään silloinkin kun se tarkoittaisi pahimmillaan nollasopimusta tai jotain kiky-minuuttia (ensimmäinen miinusmerkkinen jousto koskaan?). Mitään oikeaa joustamista joka vastaisi edes osittain vuosien joustamista toiseen suuntaan ei edes mainita. Tai ehkä se on se kenkää persiille jousto koska silloinhan ay-jyrä ei jousta koska ei heidän tehtävänsä ole työttömän asiaa ajaa?

No tuo kuitenkin on suhteellista. Jos hinnat nousee ja palkka ei, niin nollasoppari on miinusmerkkinen.

 

[Jurppii]

No tuo kuitenkin on suhteellista. Jos hinnat nousee ja palkka ei, niin nollasoppari on miinusmerkkinen.

Ei palkan automaattisesti kuulu noudatella hintojen nousua. Eihän ne laskekaan jos hinnat alenee.

Jos työn tuottavuus ei lisäänny, mutta tavaran kysyntä lisääntyy ja hinta nousee, mistä se lisä siihen väliin tulisi?

 

[Tommy Goldfish]

Ei palkan automaattisesti kuulu noudatella hintojen nousua. Eihän ne laskekaan jos hinnat alenee.

Jos työn tuottavuus ei lisäänny, mutta tavaran kysyntä lisääntyy ja hinta nousee, mistä se lisä siihen väliin tulisi?

Jos tuottavuus lisääntyy niin hinta laskee ja palkat luonnollisesti seuraa hintoja eikä tuottavuutta. Muuten olisi sadassa vuodessa palkat satakertaistuneet(täysi mutuheitto keksityillä numeroilla). Kun hinta laskee niin kysyntä nousee, eikä palkat seuraa sitä kysyntääkään, vaan hintaa jotta ostovoima pysyy.

 

[Jurppii]

Jos tuottavuus lisääntyy niin hinta laskee ja palkat luonnollisesti seuraa hintoja eikä tuottavuutta. Muuten olisi sadassa vuodessa palkat satakertaistuneet(täysi mutuheitto keksityillä numeroilla). Kun hinta laskee niin kysyntä nousee, eikä palkat seuraa sitä kysyntääkään, vaan hintaa jotta ostovoima pysyy.

Niin mutta jos tuottavuus ei lisäänny kysynnän lisääntyessä (hintojen noustessa) ja yritys ei tee hyvää tulosta, millä logiikalla (ja millä rahalla) sen ostovoiman pitäisi pysyä perässä?

Tuo on taas yksi näitä "sääntöjä", jotka järjestelmään on jumiutettu että palkankorotusten pitää seurata vähintään inflaatiota vaikka todellinen peruste puuttuisi. Näitä mahdollisesti ansiottomia korotuksia summataan vuodesta toiseen ja huonoina aikoina ei jousteta alaspäin niin tilanne on tämä.

 

[Tommy Goldfish]

Niin mutta jos tuottavuus ei lisäänny kysynnän lisääntyessä (hintojen noustessa) ja yritys ei tee hyvää tulosta, millä logiikalla (ja millä rahalla) sen ostovoiman pitäisi pysyä perässä?

Tuo on taas yksi näitä "sääntöjä", jotka järjestelmään on jumiutettu että palkankorotusten pitää seurata vähintään inflaatiota vaikka todellinen peruste puuttuisi. Näitä mahdollisesti ansiottomia korotuksia summataan vuodesta toiseen ja huonoina aikoina ei jousteta alaspäin niin tilanne on tämä.

Kai se logiikka on se että samalla työpanoksella/tuottavuudella saa saman verran hyödykkeitä, eikä rahan arvo numerona tule tätä sotkemaan.

Eikös yrityksen tulotkin nouse tuotteen hinnan noustessa kysynnän takia?

 

[MIndye]

Kai se logiikka on se että samalla työpanoksella/tuottavuudella saa saman verran hyödykkeitä, eikä rahan arvo numerona tule tätä sotkemaan.

Eikös yrityksen tulotkin nouse tuotteen hinnan noustessa kysynnän takia?

Yleensä kysynnän nousu tarkoittaa myös tuotannon määrän nousua. Jos työntekijän tehokkuus ei nouse, täytyy palkata toinen työntekijä. Maksettava palkan määrä nousee, mutta työntekijän palkka ei nouse. Tämä on positiivista oikeastaan kaikille muille paitsi sille yksittäiselle työntekijälle, jolle se on neutraalia. Jostain syystä AY-liitot vaativat näissäkin tilanteissa lisää palkkaa kaikille, joka pakottaa tuotteen hinnan nostoon jotta saadaan jokaisesta myydystä tuotteesta sama kate.

 

[taxman]

Niin mutta jos tuottavuus ei lisäänny kysynnän lisääntyessä (hintojen noustessa) ja yritys ei tee hyvää tulosta, millä logiikalla (ja millä rahalla) sen ostovoiman pitäisi pysyä perässä?

Tuo on taas yksi näitä "sääntöjä", jotka järjestelmään on jumiutettu että palkankorotusten pitää seurata vähintään inflaatiota vaikka todellinen peruste puuttuisi. Näitä mahdollisesti ansiottomia korotuksia summataan vuodesta toiseen ja huonoina aikoina ei jousteta alaspäin niin tilanne on tämä.

Mikäli palkat olisi sidottu työn tuottavuuteen hyvinä aikoina, niin palkat joustaisivat alaspäin huonoina aikoina. Hyvinä aikoina kuitenkin muistan työnantajien laulaneen, että tuotot kuuluvat riskin kantajille. Nyt olisi aika kantaa riskien kääntöpuoli (ja oikeastaan siitäkin voi luistaa esimerkiksi lopettamalla kannattavan tehtaan).

 

[Jurppii]

Kai se logiikka on se että samalla työpanoksella/tuottavuudella saa saman verran hyödykkeitä, eikä rahan arvo numerona tule tätä sotkemaan.

Eikös yrityksen tulotkin nouse tuotteen hinnan noustessa kysynnän takia?

Ei automaattisesti. Osa yrityksistä elää esim tuotteensa kysynnän pysyvässä alenemassa vaikka talous menisi lujaa.

 

[Tommy Goldfish]

On itsekkin tullut oltua töissä erinäisissä paikoissa joissa on huomannut tuon että yrittäjän mielestä riskeeratessa sillä saadut voitot on 100% yrittäjän ja siitä aiheutuvat riskit on 100% työntekijöiden.

Eräskin firma jossa olin ja joka kasvoi riskeeraamalla moninkertaisesti isommaksi muutamassa vuodessa, alkoi toimia niin että työntekijöiltä alettiin jättää osa palkoista maksamatta, jotta voittoa saatiin entisestään kasvatettua ja laajennettua toimintaa yhä enemmän. Sitten riskinotto meni tuossa yrittäjälle itselleen voitontavoittelussa liian pitkälle ja tässä vaiheessa unohdettiin suunnilleen kaikki lait ja työehtosopimukset niin että työntekijät joutuivat ainoiksi maksajiksi riskin realisoituessa. AY liike selvittelee tätä nyt ja toivottavasti lopulta yrittäjä maksaa omasta pussistaan, kun ehti myymään firmansa sijoittajayhtiölle siinä välissä.

Se mikä ihmetyttää että miksei yrittäjäjärjestöt itse hoida tuollaisia kusettajia joukostaan pois, koska kyseessä on pelkästään epäreilu kilpailu muita saman alan yrittäjiä kohtaan. Joista itse asiassa hyvin moni meni tuon toiminnan takia konkurssiin. Jos joku kokoomus olisi aidosti yrittäjien puolella niin pitäisi ykkösasianaan tasoittaa pelikenttä.

 

[Jurppii]

On itsekkin tullut oltua töissä erinäisissä paikoissa joissa on huomannut tuon että yrittäjän mielestä riskeeratessa sillä saadut voitot on 100% yrittäjän ja siitä aiheutuvat riskit on 100% työntekijöiden.

Eräskin firma jossa olin ja joka kasvoi riskeeraamalla moninkertaisesti isommaksi muutamassa vuodessa, alkoi toimia niin että työntekijöiltä alettiin jättää osa palkoista maksamatta, jotta voittoa saatiin entisestään kasvatettua ja laajennettua toimintaa yhä enemmän. Sitten riskinotto meni tuossa yrittäjälle itselleen voitontavoittelussa liian pitkälle ja tässä vaiheessa unohdettiin suunnilleen kaikki lait ja työehtosopimukset niin että työntekijät joutuivat ainoiksi maksajiksi riskin realisoituessa. AY liike selvittelee tätä nyt ja toivottavasti lopulta yrittäjä maksaa omasta pussistaan, kun ehti myymään firmansa sijoittajayhtiölle siinä välissä.

Se mikä ihmetyttää että miksei yrittäjäjärjestöt itse hoida tuollaisia kusettajia joukostaan pois, koska kyseessä on pelkästään epäreilu kilpailu muita saman alan yrittäjiä kohtaan. Joista itse asiassa hyvin moni meni tuon toiminnan takia konkurssiin. Jos joku kokoomus olisi aidosti yrittäjien puolella niin pitäisi ykkösasianaan tasoittaa pelikenttä.

Lainvastaista toimintaa tuskin kannattaa rinnastaa pinttyneisiin ajattelutapoihin ja neuvottelujen tulosodotuksiin.

 

[Tommy Goldfish]

Lainvastaista toimintaa tuskin kannattaa rinnastaa pinttyneisiin ajattelutapoihin ja neuvottelujen tulosodotuksiin.

Eipä niin. Tuo vaan on tullut nähtyä jo niin moneen kertaan että sympatia AY liikettä/työehtosopimuksia vastustavia yrittäjiä kohtaan on tippunut todella alas.

 

[Jan11]

Lainvastaista toimintaa tuskin kannattaa rinnastaa pinttyneisiin ajattelutapoihin ja neuvottelujen tulosodotuksiin.

Toki sielläkin on se totuuden siemen, mikä kuuluu yrittäjäriskiin ja kuuluuko palkkatyössä olla sellaista ollenkaan tai juuri ollenkaan.

Yrittäjäriskiä on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana siirretty palkkatyöntekijälle ihan jonkin verran.
Lienee ideologinen kysymys, miten asiaan suhtautuu.
Omassa ajattelussani nämä nollatuntisopimukset, ja erityisesti työvoimanvuokrausfirmojen sellaiset nollatuntisopimukset, jotka edellyttävät työntekijältä stand by tilassa odottelua pikaisiinkin keikkoihin ilman pohjakorvausta siitä odotuksesta, ovat menneet jo pahasti yli, samoin jotkut härskeimmät alustatalouden sovelmat.

Mutta isossa kuvassa meillä asiat on työntekijän kannalta kuitenkin edelleen verrattaen hyvin.

 

[Jurppii]

Toki sielläkin on se totuuden siemen, mikä kuuluu yrittäjäriskiin ja kuuluuko palkkatyössä olla sellaista ollenkaan tai juuri ollenkaan.

Yrittäjäriskiä on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana siirretty palkkatyöntekijälle ihan jonkin verran.
Lienee ideologinen kysymys, miten asiaan suhtautuu.
Omassa ajattelussani nämä nollatuntisopimukset, ja erityisesti työvoimanvuokrausfirmojen sellaiset nollatuntisopimukset, jotka edellyttävät työntekijältä stand by tilassa odottelua pikaisiinkin keikkoihin ilman pohjakorvausta siitä odotuksesta, ovat menneet jo pahasti yli, samoin jotkut härskeimmät alustatalouden sovelmat.

Mutta isossa kuvassa meillä asiat on työntekijän kannalta kuitenkin edelleen verrattaen hyvin.

Miten olisi kultainen keskitie, jossa työntekijäpuoli tulisi vastaan joustavuudessa ja "härskeimmät sovelmat" laitettaisiin lainsäädännöllä kuriin niiltä osin jos oikeasti vaativat esim. palkatonta tosiasiallista valmiudessa oloa?

Vastaan tuleminen tarkoittaa toki sitä, että vaikeina aikoina palkoissa on myös laskuvaraa jos hyvinä aikoina pitää nostaa.

 

[Jan11]

Miten olisi kultainen keskitie, jossa työntekijäpuoli tulisi vastaan joustavuudessa ja "härskeimmät sovelmat" laitettaisiin lainsäädännöllä kuriin niiltä osin jos oikeasti vaativat esim. palkatonta tosiasiallista valmiudessa oloa?

Vastaan tuleminen tarkoittaa toki sitä, että vaikeina aikoina palkoissa on myös laskuvaraa jos hyvinä aikoina pitää nostaa.

Tämän tyyppistä järjestelmää tukisin, jos vastavuoroisesti olisi sitten esim. Ruotsissa ja Saksassa (joissa sellainen muuten on) käytössä oleva työntekijöiden edustus yhtiön hallituksessa.

 

[Jurppii]

Tämän tyyppistä järjestelmää tukisin, jos vastavuoroisesti olisi sitten esim. Ruotsissa ja Saksassa (joissa sellainen muuten on) käytössä oleva työntekijöiden edustus yhtiön hallituksessa.

Samapa tuo. Todellisuudessa ne yksittäiset hallitusjäsenet on aina jyrättävissä mutta tuleepa ääni kuultua ja on sentään työntekijöiden edustaja kuulolla, että missä mennään.

 

[Jan11]

Samapa tuo. Todellisuudessa ne yksittäiset hallitusjäsenet on aina jyrättävissä mutta tuleepa ääni kuultua ja on sentään työntekijöiden edustaja kuulolla, että missä mennään.

Se riippuu toki järjestelmästä. Käsittääkseni Ruotsissa on pieni edustus ja on jyrättävissä, mutta homma toimii silti ihan hyvin.
Saksassa työntekijäneuvostoilla ja isommalla edustuksella taas pystytään ilmeisesti tekemään isojakin juttuja / jarraamaan ja jopa torppaamaan isojakin asioita, joten omistajan on ”pakko” saada nämä puolelleen muutostilanteissa.

Mutta en halua mennä siihen. Oma kokemus on, että yhteistä näkemystä löytyy lähes tulkoon aina, mikäli tietoa on tarjolla ja siihen tietoon ja toisiin ihmisiin luotetaan. Siihen luottamukseen ja tiedon jakamiseen sekä yhteiseen hiileen puhaltamiseen tuo työntekijöiden edustus hallituksessa liittyykin. Yhtiöiden hallituksissa jos luottamus rakoilee, ennustaa se yhtiölle huonoa.

Suomessa yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoelämä on voimakkaasti torpanneet edes keskustelun aiheesta. Mikä on kummallista, ehkä ideologista tai ainakin asenteellista, kun muuten aina mielellään ollaan vertailemassa ja ottamassa mallia juuri Ruotsista ja Saksasta.