Kotimaan politiikka

[Stanley H. Tweedle]

Minimimäärä on aina suhteellista. Asiat tehdään varmaan monessa paikkaa ei-optimaalisesti. Prosessit kuntoon, niin usein saadaan tehoja lisää. Ja en tarkoita mitään insinöörimäistä lähestymistä itse hoitotyöhön, vaan siihen toiminnan kehittämiseen. Pienissä yrityksissä/yksiköissähän prosessit ovat usein aivan lapsenkengissä (ja isommissakin on monilla hyvin vaiheessa) enkä näe miksi hoitoalalla asiat olisivat toisin, ehkä pikemminkin päinvastoin, kun siellä ei järjestelmällisiä insinööriluonteisia ihmisiä kovin paljoa työskentele.

Tuosta 0,5 hoitajaa per vanhus mitoituksesta puhuminen on muuten todella harhaanjohtavaa medialta & poliitikoilta. Käytännössä kun ottaa huomioon kolmivuoron, vapaat, lomat ja muutaman sairaspäivän vuodessa, niin paikalla on minun laskujen mukaan keskimäärin 0,1 hoitajaa per vanhus.

Kai ne prosessit alkaa olla kunnossa, kun vaippoja ei vaihdeta, jos kiintiö on ylittynyt ja ruoka jää syömättä kun ei ehdi.

Muistisairas housuihin paskova liikuntarajoitteinen vanhus ei nyt vaan taivu ihan tuosta vaan johonkin prosessiin. Ja tämä maksaa.

 

[ikuhappy]

Kai ne prosessit alkaa olla kunnossa, kun vaippoja ei vaihdeta, jos kiintiö on ylittynyt ja ruoka jää syömättä kun ei ehdi.

Muistisairas housuihin paskova liikuntarajoitteinen vanhus ei nyt vaan taivu ihan tuosta vaan johonkin prosessiin. Ja tämä maksaa.

Juuri silloin prosessit ei ole kunnossa jos tehdään paskaa jälkeä. Ei niiden kehittäminen tarkoita (pitäisi tarkoittaa) asioiden tekemistä tietyn tiukan muotin mukaan vaan paremmin. Tehdasympäristöstä esimerkkinä ei aseteta kokoonpanijalle aina vaan tiukempia aikaraameja vaan esim. tuodaan työkalut lähemmäs työpistettä, pidetään huoli ettei ruuvit lopu ja niitä joudu etsimään sitten ympäri tehdasta jne.

En millään usko, että hoivassa kaikki on tehty ainoa ratkaisu on lisäväki. Tuntuu, että siellä on nimenomaan menty tuon ekan vaihtoehdon mukaan eli prosesseja ei ole kehitetty vaan kiristetty liekaa, mikä ei ole sama asia.

 

[meridian]

No ilmeinen keino hioa prosesseja hoivakodissa olisi juuri esimerkiksi se, että hoitajat vapautettaisiin tekemään hoitotyötä siivoamisen ja ruoanlaiton sijaan. Tavallaan tämäkin tosin vaatii lisää työntekijöitä, nimittäin siivoojia ja ruoanlaittajia.

Ainakin minun on vaikea keksiä, mitä prosesseja hoivakodeissa olisi mahdollista kehittää siten, että saataisiin parempia tuloksia ilman lisämiehitystä.

 

[Zefram Cochrane]

Minimimäärä on aina suhteellista. Asiat tehdään varmaan monessa paikkaa ei-optimaalisesti. Prosessit kuntoon, niin usein saadaan tehoja lisää. Ja en tarkoita mitään insinöörimäistä lähestymistä itse hoitotyöhön, vaan siihen toiminnan kehittämiseen. Pienissä yrityksissä/yksiköissähän prosessit ovat usein aivan lapsenkengissä (ja isommissakin on monilla hyvin vaiheessa) enkä näe miksi hoitoalalla asiat olisivat toisin, ehkä pikemminkin päinvastoin, kun siellä ei järjestelmällisiä insinööriluonteisia ihmisiä kovin paljoa työskentele.

Tuosta 0,5 hoitajaa per vanhus mitoituksesta puhuminen on muuten todella harhaanjohtavaa medialta & poliitikoilta. Käytännössä kun ottaa huomioon kolmivuoron, vapaat, lomat ja muutaman sairaspäivän vuodessa, niin paikalla on minun laskujen mukaan keskimäärin 0,1 hoitajaa per vanhus.

Miksi et?

Aivan hyvin joku insinööri voisi laittaa prosessit kuntoon yhdessä hoitajien kanssa. Hoitajat sitten vain toteuttamaan.

 

[Zefram Cochrane]

No ilmeinen keino hioa prosesseja hoivakodissa olisi juuri esimerkiksi se, että hoitajat vapautettaisiin tekemään hoitotyötä siivoamisen ja ruoanlaiton sijaan. Tavallaan tämäkin tosin vaatii lisää työntekijöitä, nimittäin siivoojia ja ruoanlaittajia.

Ainakin minun on vaikea keksiä, mitä prosesseja hoivakodeissa olisi mahdollista kehittää siten, että saataisiin parempia tuloksia ilman lisämiehitystä.

Ruoat keskuskeittiöltä ja siivoojat siivousfirmoista tuntitarpeen mukaan. Ulkoistetut siivoojat tulevat varmaan halvemmaksi kuin teettää ko. työ hoitajilla.

 

[Atlantean]

Uusin gallup. Hieman yllättäen persuille ei näyttänyt tulevan mitenkään erikoista nostetta, vaikka maahanmuutokuviot on ollut huomattavasti esillä, eikä niin kovin positiivisessa valossa viime aikoina. Ei kyllä muillakaan puoleilla ole mittauksen mukaan juurikaan muutosta kannatuksessa. Keskustan kannatuksen uskon laskevan tasaisesti jatkossakin, niin kuin suunta näyttää olevan.

Alman gallup: Sdp pitää kiinni kärkipaikasta, keskustan luisu jatkuu

 

[mhc2]

Ruoat keskuskeittiöltä ja siivoojat siivousfirmoista tuntitarpeen mukaan. Ulkoistetut siivoojat tulevat varmaan halvemmaksi kuin teettää ko. työ hoitajilla.

No eihän tule, kun tuossa täytyy ostaa sitä siivouspalvelua jostain, vai meinaatko, että näin saataisiin vähennettyä hoitajia ja sitä kautta säästöä?

 

[Zefram Cochrane]

No eihän tule, kun tuossa täytyy ostaa sitä siivouspalvelua jostain, vai meinaatko, että näin saataisiin vähennettyä hoitajia ja sitä kautta säästöä?

Meinaan, että hoitajien työ on kalliimpaa kuin siivoajien.

 

[hkultala]

edit: voi poistaa, tajusin asiayhteyden väärin, ja vastasin ihan asian vierestä.

 

[mhc2]

Meinaan, että hoitajien työ on kalliimpaa kuin siivoajien.

Siis luuletko että noihin laitoksiin on palkattu hoitaja siivoojaksi, en ymmärrä vieläkään pointtiasi.

Väännän rautalangasta miten noissa firmoissa hoitamiinen tapahtuu: Aamuvuorossa on 2 hoitajaa, niin toinen siivoaa ja tekee ruokaa, toinen yrittää hoitaa 20 vanhusta. Siivooja/ruoanlaittaja/hoitaja saattaa välistä käydä tekemässä jotain hoitotyöhön liittyvää.

 

[meridian]

Se ongelman ydin tuossa on juuri se, että siivoojia tai ruoanlaittajia ei palkata/osteta palveluita muualta koska ne on sälytetty hoitajille. Näin yritys voi sanoa, että hoitajia on laskennallisesti per vanhus joku tietty määrä, vaikka heidän työajastaan ei kaikki menisikään siihen vanhusten hoitamiseen. Ei siellä mitään ylimääräisiä hoitajia ole palkattu siivoamaan/laittamaan ruokaa.

 

[Zefram Cochrane]

Siis luuletko että noihin laitoksiin on palkattu hoitaja siivoojaksi, en ymmärrä vieläkään pointtiasi.

Väännän rautalangasta miten noissa firmoissa hoitamiinen tapahtuu: Aamuvuorossa on 2 hoitajaa, niin toinen siivoaa ja tekee ruokaa, toinen yrittää hoitaa 20 vanhusta. Siivooja/ruoanlaittaja/hoitaja saattaa välistä käydä tekemässä jotain hoitotyöhön liittyvää.

Pointti on tietenkin se, että siivoovat pitäisi olla erikseen eikä teettää siivoojan toitä hoitajilla. Tämän enempää rautalankaa en pysty vääntämään.

 

[Tlapio]

Pointti on tietenkin se, että siivoovat pitäisi olla erikseen eikä teettää siivoojan toitä hoitajilla. Tämän enempää rautalankaa en pysty vääntämään.

Miten ne yhtiöt sitten voittoa tekisivät? Nythän tolla systeemillä on yksi tehnyt kahden työn ja sillä tehny enemmän voittoa osakkeenomistajille.

 

[mhc2]

Ruoat keskuskeittiöltä ja siivoojat siivousfirmoista tuntitarpeen mukaan. Ulkoistetut siivoojat tulevat varmaan halvemmaksi kuin teettää ko. työ hoitajilla.

Pointti on tietenkin se, että siivoovat pitäisi olla erikseen eikä teettää siivoojan toitä hoitajilla. Tämän enempää rautalankaa en pysty vääntämään.

Sanot ensin, että ulkoistetut siivoojat tulevat halvemmaksi kuin hoitajat, millä logiikalla ne voi tulla jos hoitajien lisäksi palkataan siivooja?

 

[Paapaa]

Miten ne yhtiöt sitten voittoa tekisivät? Nythän tolla systeemillä on yksi tehnyt kahden työn ja sillä tehny enemmän voittoa osakkeenomistajille.

Tämä ei ole mikään yksityisen sektorin erityisongelma. THL:n kyselyssä yksityinen puoli sai julkista paremmat pisteet kategorioissa: "Asiakas saa nopeasti apua, jos hän tarvitsee sitä" ja "Asiakas saa ne palvelut, joista on sovittu". Ei kuulosta siltä, että kategorisesti alimitoitetaan juuri yksityisellä sektorilla.

 

[Samat]

Sanot ensin, että ulkoistetut siivoojat tulevat halvemmaksi kuin hoitajat, millä logiikalla ne voi tulla jos hoitajien lisäksi palkataan siivooja?

Jos sen hoitajan aika menee muuta kuin niitä hoitajan tehtäviä tehdessä? Paitsi tietty jos on OK että ne ei ehdi niitä hoitajan hommia tehdä, koska osakkeen omistajille pitää saada voittoa.

 

[mhc2]

Jos sen hoitajan aika menee muuta kuin niitä hoitajan tehtäviä tehdessä? Paitsi tietty jos on OK että ne ei ehdi niitä hoitajan hommia tehdä, koska osakkeen omistajille pitää saada voittoa.

Se hoitaja on siellä töissä hoitajamitoituksen takia, vaikka se ei hoidettavia näkisikään.

 

[Tlapio]

Tämä ei ole mikään yksityisen sektorin erityisongelma. THL:n kyselyssä yksityinen puoli sai julkista paremmat pisteet kategorioissa: "Asiakas saa nopeasti apua, jos hän tarvitsee sitä" ja "Asiakas saa ne palvelut, joista on sovittu". Ei kuulosta siltä, että kategorisesti alimitoitetaan juuri yksityisellä sektorilla.

Nyt en niin perillä ollut mistä keskusteltiin. Viimeaikaiset uutiset vaan on koskettanut yksityisiä firmoja.
Ja kyllä samat ongelmat on julkisella puolella, liian vähän tekeviä käsiä.

 

[Zigh]

Mahtaa kokoomusta harmittaa jos businekset nyt kärsii jos tulee hoitajamitoitus ja vanhuksia varten joudutaan oikeasti palkkaamaan hoitajia.

Se on vaan aina niin, että jos lakiin kirjataan joku minimi niin kunnissa se muuttuu samalla myös maksimiksi.

En itsekään ymmärrä miten kukaan pystyy määrittelemään jonkun hoitajatarveluvun kun vanhuksia on noissa laitoksissakin niin eri kuntoisia.

On niin läpinäkyvää poliittisten irtopisteiden kalastelua tämä kiinteän hoitajamitoituksen vaatiminen että huhhuh

Soininvaarakin on aikoinaan tyrmännyt ja tyrmää yhä edelleen ajatuksen hoitajamitoituksesta: Ex-ministeri tyrmää hoitajamitoituksen: ”Sitä voi manipuloida”

 

[ikuhappy]

On niin läpinäkyvää poliittisten irtopisteiden kalastelua tämä kiinteän hoitajamitoituksen vaatiminen että huhhuh

Jep. Harvoja sosiaalipoliittisia asioita, jossa Kokoomuksen linjoilla olen. Jos hoitajille ei enää riitä ruoanlaittoa/pyykkäystä tms., niin laitetaan vaikka matemaattisesti lahjakkaimmat tekemään kirjanpidon avustavia tehtäviä. Ei kiinteällä hoitajamitoituksella itse hoitotyöhön välttämättä saada yhtään käsiä lisää. Mutta kohu ja irtopisteet.

 

[Lallijuoppo]

Jep. Harvoja sosiaalipoliittisia asioita, jossa Kokoomuksen linjoilla olen. Jos hoitajille ei enää riitä ruoanlaittoa/pyykkäystä tms., niin laitetaan vaikka matemaattisesti lahjakkaimmat tekemään kirjanpidon avustavia tehtäviä. Ei kiinteällä hoitajamitoituksella itse hoitotyöhön välttämättä saada yhtään käsiä lisää. Mutta kohu ja irtopisteet.

Pitäisihän niitä mittareita olla, että miten mitataan hoidon laatu. Juuri esimerkiksi siinä, että kauanko kestää avun tuleminen, kun vanhus sitä pyytää ja tehdäänkö ne tarvittavat hommat heti, kuten se vaipan vaihto vai ilmoitetaan että parin tunnin päästä joku voi ehtiä paikalle.

Jostain syystä sönkätään taas aidanseipäistä.

 

[meridian]

Tämä ei ole mikään yksityisen sektorin erityisongelma. THL:n kyselyssä yksityinen puoli sai julkista paremmat pisteet kategorioissa: "Asiakas saa nopeasti apua, jos hän tarvitsee sitä" ja "Asiakas saa ne palvelut, joista on sovittu". Ei kuulosta siltä, että kategorisesti alimitoitetaan juuri yksityisellä sektorilla.

Edelleen on hyvä ottaa huomioon, että vaikeahoitoiset potilaat usein päätyvät julkisen puolen hoivakotiin yksityisten valikoidessa asiakkaista hyväkuntoisemmat. Lisäksi nuo kyseiset tulokset on saatu kyselystä johon vastaajina olivat hoivakotien vastaavat.

Se on toki ihan totta, että kuntien säästöpaineet ovat aiheuttaneet ongelmia myös julkisen sektorin henkilöstömääriin. Ero on tuossa henkilöstömäärän syyssä: julkisella puolella syy on leikkaukset, yksityisellä voittojen maksimointi.

edit: Ja kun tuota THL:n tilastoa lukee, niin julkinen puoli sai paremmat pisteet mm. seuraavista kohdista: hoitoa tarjotaan arki-iltaisin ja -öisin, viikonloppupäivisin, -iltaisin ja -öisin. Eli lyhyesti hoitoa on enemmän tarjolla julkisella puolella, arkipäivisin tulos oli molemmilla sama.

edit 2: Tuossa ASLA-tutkimuksessa, joka on vielä käynnissä, ei eroteltu palveluntuotantomallia yksityisen ja julkisen välillä, vaan ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ja kotihoidossa olevien välillä. Tuloksia ainakaan itse en kovin paljoa löytänyt (linkki). Eli tosiaan vaikuttaisi, että ainoat yksityisen ja julkisen sektorin hoivakoteja vertailevat tulokset on saatu hoivakotien vastaavilta, ei potilailta, omaisilta ym. kuten tuossa ASLA-tutkimuksessa. En sitten tiedä, mistä tuo Iltalehden käsitys on tullut siitä, että yksityiset olivat pärjänneet julkisia paremmin ASLA:ssa.

 

[Paapaa]

@meridian, ASLAssa on myös kysytty palveluntuottajan sektori. Tuo sinun linkkisi on vain lyhyt tarkastelu tietyllä jaottelulla. ASLA on paljon muutakin:

https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/asla/julkinen/summary_aslaalue

Tuolta voit todeta, että tuloksissa on mukana myös jaottelu julkinen/yksityinen. Mm. Kategoriassa 'Tarpeisiin vastaaminen' yksityinen sektori vei voiton. Sieltä näkee tarkemmin kysymykset joissa yksityinen voitti, esim: 'Asiakasta hoitavalla henkilöstöllä on riittävästi aikaa hänelle.

Miten musta tuntuu, että monen on vaikea sulattaa näitä tuloksia. Että pahan osakkeenomistajan omistama hoitokoti näyttää pärjäävän ihan hyvin. Jopa julkista paremmin. Ja sitten koetetaan keksiä epätoivoisia (?) selityksiä näille tuloksille.

 

[meridian]

Ok, kiitos linkistä, en itse tuota löytänyt kun koitin etsiä.

Avasin aiemmin jo hieman sitä, miksi itse suhtaudun nuivasti yksityiseen palveluntuotantoon terveydenhuollossa ja suhtaudun skeptisesti noihin tuloksiin. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että pääasiassa yksityiset ovat lähteneet bisnekseen mukaan tehdäkseen rahaa omistajilleen, eivätkä ole mukana hyvää hyvyyttään kansanterveyden asialla ja tämä on nähtävissä yritysten toimintamalleissa, muuallakin kuin hoitajamitoituksissa ja heille sysätyissä hommissa. Suhtaudun myös hyvin skeptisesti siihen, että jotain ulkomaalaista osakkeenomistajaa tai sijoitusfirmaa kiinnostaa paskan vertaa se, miten mummot ja papat suomalaisissa hoivakodeissa oikeasti voivat.

Näen tuohon liittyvät ongelmat laajempana ilmiönä kuin ainoastaan asiakastyytyväisyytenä, yhtään sen tärkeyttä väheksymättä. Kuten jo aiemmin sanoin, mun kokemus asiasta on se, että yritysten tapa toimia kaikilla terveydenhuollon sektoreilla on se, että yritetään minimoida omat kulut ja sysätä kaikki mahdollinen veronmaksajan harteille. Tämä onnistuu, koska terveydenhuoltomenoja on hankalaa arvioida ja koska poliitikoilla ei ole osaamista/halua ehkäistä ilmiötä.

Yhtenä esimerkkinä nyt vaikka tuo aiemmin esiin nostamani puhelinlääkäripalvelu, joka on useassa hoivakodissa jo käytössä ja laajenee koko ajan. Kunnan kanssa tehtävässä sopimuksessa asia luultavasti esitellään niin, että yhteys lääkäriin on saatavilla 24/7, vaikka käytännössä lääkärillä ei ole mitään resursseja vastata potilasta koskeviin konsultaatioihin, jolloin tämä puhelun saadessaan käytännössä aina määrää soittamaan ambulanssin kuljettamaan potilaan sairaalaan lääkärin arvioon. Konsultaatiopuheluista toki laskutetaan palvelun tilaajaa, vaikka niiden hyöty on pyöreä 0 ja potilas päätyy kuitenkin julkiselle puolelle arvioon.

Toisena esimerkkinä voisi nostaa esiin potilasvalinnan, jota tapahtuu niin vanhustenhuollossa kuin yksityisillä lääkäriasemilla. Lääkäriasemat perustetaan alueille, joiden asukkailla on hyvä sosio-ekonominen asema koska se tarkoittaa helpompihoitoisia potilaita ja suurempaa voittosuhdetta. Moniongelmaiset potilaat päätyvät kunnan terveyskeskukseen. Vanhustenhuollossa tämä näkyy siinä, että yksityiset hoivakodit ovat nykyään enemmän ja enemmän "kodinomaisia asumisyksiköitä", joka kyllä kuulostaa mukavalle, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, ettei vaikeahoitoisia potilaita oteta asukkaiksi vedoten siihen, ettei hoitovalmiuksia ole ja sitä, että mikäli jotain ongelmia asukkaille tulee, päätyvät he verovaroin pyöritettyyn päivystykseen. Ei sen vuoksi, että heillä olisi joku päivystyksellisesti hoidettava vaiva, vaan koska hoivakodilla ei ole mitään resursseja hoitaa heidän vaivojaan.

Kolmantena esimerkkinä yksityiset lääkärin vastaanotot, josta lääkäri tekee lähetteen kunnalliselle puolelle erikoissairaanhoitoon heti kun kyse on jostain mitä ei pelkällä vastaanottoajalla voi hoitaa, perii asiakkaalta käyntimaksun ja erikoissairaanhoidon kustannukset maksaa veronmaksaja. Yksityiset klinikat tarjoavat monia muitakin palveluita, mm. kosmeettista plastiikkakirurgiaa, mutta mikäli operaatiosta tulee komplikaatioita, potilas siirtyy hoidattamaan niitä julkiseen erikoissairaanhoitoon veronmaksajien piikkiin. Mitään vastuuta ei yksityisellä klinikalla ole.

Neljäntenä esimerkkinä yksityiset turvapuhelinfirmat jotka myyvät palveluaan kotona asuville vanhuksille ja kun vanhus painaa turvaranneketta kaaduttuaan lattialle, turvapuhelinkeskuksesta soitetaan suoraan 112, koska yhden maakunnan alueella saattaa olla ajossa vain yksi turva-auttaja. Palvelu on siis tahallaan aliresursoitu ja sen vuoksi turvapuhelintehtävät päätyvät ensihoitojärjestelmän hoidettaviksi, veronmaksajan rahalla. Turvapuhelinfirma toki perii asiakkaaltaan sekä kuukausimaksun, että jonkinlaisen käsittelymaksun turvapuhelusta.

Tuossa nyt muutama ihan omakohtaisesti koettu esimerkki siitä, miten yksityiset yritykset tekevät voittoa veronmaksajan piikkiin. Minulla ei sinänsä ole mitään ongelmaa yksityisten terveyspalveluiden suhteen, mikäli asiakas itse valitsee mennä yksityiselle ja kustannusvastuu säilyy yksityisellä loppuun asti, ts. että julkinen sektori laskuttaa yksityistä joka edelleen laskuttaa potilasta, mikäli tämä lähetetään julkisen sektorin hoidettavaksi.

 

[Paapaa]

...puhelun saadessaan käytännössä aina määrää soittamaan ambulanssin kuljettamaan potilaan sairaalaan lääkärin arvioon.

Onko sulla tästä näyttää jotain faktaa? Kuulostaa aika hurjalta, että hyöty on pyöreä nolla. Jos toiminta olisi kategorisesti tuollaista, niin luulisi, että nuo olisi jo aikaa sitten lakkautettu.

Toisena esimerkkinä voisi nostaa esiin potilasvalinnan, jota tapahtuu niin vanhustenhuollossa kuin yksityisillä lääkäriasemilla. Lääkäriasemat perustetaan alueille, joiden asukkailla on hyvä sosio-ekonominen asema koska se tarkoittaa helpompihoitoisia potilaita ja suurempaa voittosuhdetta...

Ja miksi siis on ongelma, jos yksityinen sektori hoitaa helpompia tapauksia?

Kolmantena esimerkkinä yksityiset lääkärin vastaanotot, josta lääkäri tekee lähetteen kunnalliselle puolelle erikoissairaanhoitoon heti kun kyse on jostain mitä ei pelkällä vastaanottoajalla voi hoitaa...

Miksi tämä on ongelma? Vai etkö vain periaatteen takia pidä ajatuksesta, että joku tienaa terveydenhuollolla? (Ja siis saat ehdottomasti olla tätä mieltä.)

Neljäntenä esimerkkinä yksityiset turvapuhelinfirmat jotka myyvät palveluaan kotona asuville vanhuksille ja kun vanhus painaa turvaranneketta kaaduttuaan lattialle, turvapuhelinkeskuksesta soitetaan suoraan 112, koska yhden maakunnan alueella saattaa olla ajossa vain yksi turva-auttaja...

Riippuu varmaan sijainnista. Tätäkään on ehkä turha yleistää. Oma 90+ vuotias isoäitini on saanut useamman kerran turvapuhelimella apua kotiinsa, eikä apua ole hälytetty 112:sta kertaakaan. Valitettavasti en osaa tähän etsiä mitään järkevää tilastoa.

Mua siis ei kiinnosta niinkään kamalat yksittäistapaukset tai edes se alin desiili siinä mielessä, että niiden perusteella voisi päätellä koko alan tilan. Ongelmista pitää päästä eroon, mutta kokonaiskuva tässä kiinnostaa, ja siinä ei yksittäisen Esperi-laitoksen tilanne (tai TJ:n tilipussin koko) kerro vielä yhtään mitään. Enkä toisaalta kannata mitään massiivista yksityisen sektorin kasvattamista, mutta musta yksityisen ja julkisen rinnakkainelo voi toimia, kunhan valvonnalla saadaan perseily kuriin ihan kummallakin sektorilla.

 

[Taivaankulkija]

Riippuu varmaan sijainnista. Tätäkään on ehkä turha yleistää. Oma 90+ vuotias isoäitini on saanut useamman kerran turvapuhelimella apua kotiinsa, eikä apua ole hälytetty 112:sta kertaakaan. Valitettavasti en osaa tähän etsiä mitään järkevää tilastoa.

Se riippuu tosiaan alueesta. Omalla alueella avuksi tulee joko kotihoito tai ensihoito riippuen miten on sovittu. Tämä on käsittääkseni aika yleinen malli. Aika hyvin tuo yritys on saanut käytännössä monopolin tuohon toimintaan ja kaikki muut hoitaa tehtävät. Ne vastaa vain siihen puheluun ja siitä saa maksaa monia kymppejä kuussa. Joissain maksaa jo pelkästään hälyttäminen ja jossain on korkeampi kuukausimaksu. Ryöstöä turvallisuuden nimissä.

 

[meridian]

Kuten sanoin, nuo on omakohtaisia kokemuksia joita on tullut vastaan viimeisen n. kymmenen vuoden ajalta. En puhu yksittäistapauksista vaan havainnoimistani laajemmista ilmiöistä ja muutoksista sen pohjalta mitä itse olen havainnoinut. En usko, että tilastoja monistakaan asioista edes on koska selvää on, ettei tuollainen tilastointi ole yritysten intresseissä ja kun puhutaan potilasasiakirjoista, ei ulkopuolisillakaan tilastoijilla niihin ole kovin helposti pääsyä. Lisäksi muuttujia on paljon ja vaatisi valtavan työmäärän tilaistoida kattavasti asiaa.

Onko sulla tästä näyttää jotain faktaa? Kuulostaa aika hurjalta, että hyöty on pyöreä nolla. Jos toiminta olisi kategorisesti tuollaista, niin luulisi, että nuo olisi jo aikaa sitten lakkautettu.

Faktaa ei ole, perustuu omakohtaisiin kokemuksiin ja käymiini keskusteluihin asian kanssa tekemisissä olevien kanssa. En usko, että firmat pitävät tilastoja siitä, miten suuri prosentti konsultaatiopuheluista johtaa ratkaisuun ilman muiden apua ja kuinka suuri osa ohjautuu konsultaation perusteella päivystykseen.

Hyöty esimerkiksi tuossa puhelinlääkärihommassa tulee puhelinlääkäripalvelua tarjoavalle yritykselle joka laskuttaa kuntaa puheluista sekä hoivakodille, joka toimimalla näin saa omia kulujaan pienennettyä kun ei tarvitse palkata fyysisesti paikalla olevaa lääkäriä, mutta sopimukseen voidaan kirjata, että jonkunlaiset lääkäripalvelut on talon puolesta olemassa. Minkä takia tuohon edes tarvitsisi yksityistä lääkäriä välikädeksi, jos kuntapäättäjät olisivat tietoisia, että hoivakodin asukkaat käyttävät ensisijaisesti kunnan maksamia päivystyspalveluita myös ei-päivystyksellisissä asioissa ja tämä olisi heille täysin ok?

Ja miksi siis on ongelma, jos yksityinen sektori hoitaa helpompia tapauksia?

Yksityisten yrityisten potilasvalinta ei ole ongelma niin pitkään kun sitä ei tehdä veronmaksajien kustannuksella voiton maksimoimiseksi, toki firma saa lähtökohtaisesti valita asiakkaansa ja toimipaikkansa.

Miksi tämä on ongelma? Vai etkö vain periaatteen takia pidä ajatuksesta, että joku tienaa terveydenhuollolla? (Ja siis saat ehdottomasti olla tätä mieltä.)

Tuossa erikoissairaanhoitoon lähettämisessä pidän ongelmana sitä, että se tarjoaa yksityisen asiakkaille ns. "ohituskaistan" erikoissairaanhoitoon, eli eriarvoistaa kansalaisia ja sitä, että yksityinen yritys maksimoi voittonsa ja sysää kustannukset veronmaksajalle. Sama koskee reseptejä, jotka ovat Kela-korvattavia. Yksityiset lääkärit kirjoittavat lähetteitä ja reseptejä hövelisti, koska näin saadaan lisättyä todennäköisyyttä, että asiakas palaa vastaanotolle kun on saanut haluamansa reseptin tai lähetteen haluamalleen erikoisalalle.

Myös sitä, että yksityisellä puolella on oikeus esimerkiksi leikata potilaita, mutta komplikaatioiden sattuessa ei mitään vastuuta hoitaa niitä, pidän ongelmallisena. Näidenkin hoidattaminen julkisella puolella olisi ok, mikäli julkinen sektori laskuttaisi yksityistä antamastaan hoidosta.

Tienaamista terveydenhuollolla vastaan minulla ei ole mitään, niin pitkään kun asiakas tekee ostopäätöksen ja vastaa kustannuksista, eikä maksuvastuuta siirretä veronmaksajille missään muodossa voittojen maksimoimiseksi. Tähän en lue esimerkiksi tapauksia, joissa potilas tulee huonovointisuuden vuoksi yksityisvastaanotolle ja syyksi paljastuu vaikkapa sydäninfarkti, vaan tapauksia joissa henki/terveys ei ole välittömästi uhattuna.

Riippuu varmaan sijainnista. Tätäkään on ehkä turha yleistää.

Turvapuhelinfirmojen käytäntöjä on turha toki yleistää. On olemassa myös hyviä yrityksiä, jotka toimivat kuten pitää. Jälleen kerran kyseessä on oma kokemus ja sen perusteella eräät isommat yritykset yrittävät tasaisin väliajoin samalla laskuttaa potilasta palvelusta ja teetättää sen ilmaiseksi muilla. Turvapuhelintehtävien suorittaminen ambulanssilla on ihan ok, mikäli kunnalla on sopimus asiasta tai mikäli yksityistä laskutetaan tapauksissa, joissa he eivät pysty tarjoamaan myymäänsä palvelua.

Ongelmista pitää päästä eroon, mutta kokonaiskuva tässä kiinnostaa, ja siinä ei yksittäisen Esperi-laitoksen tilanne (tai TJ:n tilipussin koko) kerro vielä yhtään mitään. Enkä toisaalta kannata mitään massiivista yksityisen sektorin kasvattamista, mutta musta yksityisen ja julkisen rinnakkainelo voi toimia, kunhan valvonnalla saadaan perseily kuriin ihan kummallakin sektorilla.

Yksittäistapaukset ei minuakaan kiinnosta ja sekä yksityiseltä, että julkiselta puolelta kyllä löytyy kuraa jos lähdetään asiaa penkomaan. Lähinnä vastustan sitä, että yksityisen on löyhän lainsäädännön ja heikon valvonnan vuoksi mahdollista systätä kuluja julkiselle ja siten maksimoida omat voittonsa. Valvonnasta olen samaa mieltä, nykyisellään tuo yksityisen terveydenhuollon valvonta on liian heikkoa, koska mm. monimutkaiset kulurakenteet mahdollistavat sen, ettei hyväksikäyttö suoraan näy missään.

 

[rane58]

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Voi helvetti tota Junesta En äänestäis mut pakko arvostaa sitkeää trollausta kaupunginvaltuustossa. Äänestäkääs joku toi eduskuntaan!

Kyllä varmaan menee eduskuntaan että heilahtaa....!

 

[Stan D'By]

Minulla on pari läheistä sairaanhoidon ammattilaista. Heidän kokemuksiaan vuosia kuunnelleena olen mieltänyt seuraavia ongelmakokonaisuuksia:

Julkisen puolen haastena on, että ongelmien ensisijainen ratkaisutapa on lisätä henkilöstöä, sen sijaan että kehitettäisiin toimintatapoja ja malleja. Budjetit sitten rajaavat henkilöstön palkkaamista, jolloin joudutaan toimimaan äärirajoilla. Tällöin ei henkilöstöllä ole edes aikaa toimintansa kehittämiseen. Asiaa ei auta yhtään se, että osaamista toiminnan kehittämiseksi ei myöskään näytä olevan.

Yksityisen puolen ongelmat kärjistyvät etenkin tilanteissa, jossa hoidon tilaajilla eli kunnilla ei ole oikeata mahdollisuutta kilpailuttaa alan toimijoita. Jos kunta on riippuvainen yhdestä yksityisestä palvelujen tuottajasta, kilpailutilanne ei ole aito. Tällöin palveluntuottaja saa asiakkaita "tekemättä yhtään mitään". Mutta koska kunnan asiakkaita on kuitenkin lopulta vain rajallinen määrä ja kunnan maksukyvylläkin on rajansa, palveluntuottaja etsii muita keinoja nostaakseen kannattavuuttaan. Loogisesti silloin katseet kääntyvät kustannuksiin ja niiden pienentämiseen. Henkilöstökustannukset ovat usein huomattava ellei peräti suurin menoerä, jolloin ensimmäinen ajatus on juurikin niistä tinkiminen. Sen jälkeen tulee muista resursseista juustohöylällä tinkiminen, esim vaipoista, vaatteista jne. Omasta mielestäni tässäkin on omalla tavallaan kyse ajatuksen köyhyydestä, eli ei edes mietitä voisiko toimintamalleja parantaa tehokkammiksi siten, ettei laatu kärsi.

Yhteinen ongelma sekä julkisella että yksityisellä puolella on vanhakantainen hierarkisuus. Opiskelijat ja uudet hoitajat ovat usein roskaämpärin asemassa arvostuksen suhteen. Alalle juuri tulleilla on viimeisimmät tiedot uusista hoitotavoista, mutta vanhat ja kokeneet tekijät eivät tällaisia kuuntele, vaan "ohjaavat" tekemään niin kuin on vuosikymmenet ennenkin tehty. Ja tämän lisäksi useissa laitoksissa lääkärit ovat arrogantteja yliherroja tai -naisia, joiden ei tarvitse ottaa huomioon hoitajien työkuormaa tai asiakkaiden vaivannäköä. Toiminta järjestetään niin, että lääkärillä on mahdollisimman helppoa. Esimerkkinä vaikka sellainen, että hoitohenkilökunta kärrää huonosti liikkuvia tai peräti liikuntakyvyttömiä potilaita lääkärin huoneeseen vastaanotolle, sen sijaan että lääkäri itse kiertäisi potilaalta toiselle. Tai sitten, jos lääkärin kierto toteutetaan, se tehdään silloin kuin lääkärille sopii, hoitajilta mitään kysymättä.

Olen miettinyt sitäkin, että onko osa ongelman ydintä siinä, että sairaaloita johtavat ylilääkärit jotka ovat kouluttautuneet nimenomaan lääkäreiksi eivätkä johtajiksi. Tarkoitan siis sitä, että vaikka olet hyvä lääkäri, se ei tee sinusta hyvää johtajaa. Johtamistaitoja ei opita muutamalla kurssilla ja ulkomaan seminaarilla.

Ja lopuksi vielä sekin, että alalle kouluttautuu selväst henkilöitä, joiden ei missään nimessä pitäisi olla hoitoalalla ensinkään.

 

[Lallijuoppo]

Olen miettinyt sitäkin, että onko osa ongelman ydintä siinä, että sairaaloita johtavat ylilääkärit jotka ovat kouluttautuneet nimenomaan lääkäreiksi eivätkä johtajiksi. Tarkoitan siis sitä, että vaikka olet hyvä lääkäri, se ei tee sinusta hyvää johtajaa. Johtamistaitoja ei opita muutamalla kurssilla ja ulkomaan seminaarilla.

Ja lääkärithän vastustavat henkeen ja vereen sitä, että sairaalaa johtaisi joku muu kuin lääkäri. Sehän on lakon paikka, jos tuohon yritetään muutosta.
Luulisi että edes jonkun ulkopuolisen silmin löytyisi parannettavaa, mutta käyttävätkö ne edes tuollaista mahdollisuutta vai se on aina vaan oma porukka, joka tekee kuten on aina ennenkjin tehty?

 

[meridian]

Julkisella puolella pitkälti noin, yksityisissä firmoissa johtoporras koostuu paljolti muista kuin lääkäreistä. Hauskaa sinänsä, että verorahoilla pelatessa lääkäri on paras johtaja, mutta omilla rahoilla pelatessa ei taas olekaan...

 

[zepi]

Kokoomus jäi yksin hoitajamitoitusta vastaan – hallituskumppanitkin näyttivät tänään vihreää valoa

Mahtaa kokoomusta harmittaa jos businekset nyt kärsii jos tulee hoitajamitoitus ja vanhuksia varten joudutaan oikeasti palkkaamaan hoitajia.

Mutta ei ne hoitajat niitä vanhuksia hoida, vaan ne keskittyvät istumaan kahvihuoneessa ja täyttämään byroktatian vaatimia kyselylappuja.

Vanhustenhoito tulee kallistumaan hoitajamitoituksen takia, joka tulee vähentämään hoitopaikkojen määrää suhteessa tarvitsevien määrään ja jatkossa vain entistäkin huonokuntoisemmat vanhukset pääsevät hoitokoteihin.

Käytännössä hoitajamitoitus voi ainoastaan huonontaa hoidettavien oloja.

Ainoa asia johtaisi hoidon paranemiseen olisi se, että vanhuksista tehtäisiin asiakkaita. Niin kauan kuin kunnan virasto on asiakas, laatu ei voi kovin hyväksi päätyä.

 

[zepi]

No ilmeinen keino hioa prosesseja hoivakodissa olisi juuri esimerkiksi se, että hoitajat vapautettaisiin tekemään hoitotyötä siivoamisen ja ruoanlaiton sijaan. Tavallaan tämäkin tosin vaatii lisää työntekijöitä, nimittäin siivoojia ja ruoanlaittajia.

Ainakin minun on vaikea keksiä, mitä prosesseja hoivakodeissa olisi mahdollista kehittää siten, että saataisiin parempia tuloksia ilman lisämiehitystä.

Kai ymmärrät, ettö hoitajamitoituksen kasvattaminen nimenomaan vähentää siivoajien ja ruoanlaittajien määrää hoitokodissa? Jos ainoa reguloitava asia on se, että hoitajia pitää olla 50, niin sitten yhtään mitään ulkoista palvelua ei osteta, vaan hoitajat korjatkoon ilmanvaihtokoneet ja ajakoon nurmikotkin.

Vaikka kannattavinta saattaisi olla tilata lounasruoat esim. naapurissa olevan koulun keittiöstä, niin jos hoitajamitoitus kiristetään tarpeeksi ylös, niin säästetään rahaa kokkauttamalla ruoat itse, vaikka laatu huononee ja hoitajien aikaa menee hukkaan. Niin kauan kuin vanhus ei saa äänestää rahalla paremman ruoan ja hoidon puolesta, kannattaa tarjota niin huonoa kuin mahdollista.

Koko hoitajamitoitus on täysin idioottimainen yritys korkata ongelma joka syntyy siitä, että väärä taho määrää siitä kenelle maksetaan ja paljonko.

Raha sen vanhuksen kouraan ja hän ostakoon itse mitä haluaa. Silloin vanhus saa paljon parempaa hoitoa. Jos vanhus on vihannes, niin rahan käytöstä määrätköön edunvalvoja. Jokaisella vihanneksella on sellainen. Jos se ei ole omainen, se on viranomainen.
—
Markkinatalous on tässä kohtaa siitä hyvä järjestelmä, että palvelun tuottajan ja hoidettavan insentiivit kohtavaat. Kun vanhus maksaa itse hoidostaa, hänen kannattaa hankkia mahdollisimman hyvää laatua käytettävissä olevalla rahalla.

Kun palvelutuottajat kilpailevat vanhuksen rahoista, heidän on pakko tarjota parempaa laatua kuin kilpailijat tai he eivät saa asiakkaita.

Miski kuntaa kiinnostaisi edes auttavasti se, että onko hoitokodin ruoka hyvää? Ei sitä kiinnosta. Se haluaa vain saada ”vanhusongelman” hoidettua mahdollisimman halvalla pois häiritsemästä kunnanjohtajan golfkierrosta. Jos hoitajamitoitus nostaa kustannuksia per potilas, niin sitten vähennetään potilaita ja pidetään useampaa kotihoidossa.

 

[meridian]

Kai ymmärrät, ettö hoitajamitoituksen kasvattaminen nimenomaan vähentää siivoajien ja ruoanlaittajien määrää hoitokodissa? Jos ainoa reguloitava asia on se, että hoitajia pitää olla 50, niin sitten yhtään mitään ulkoista palvelua ei osteta, vaan hoitajat korjatkoon ilmanvaihtokoneet ja ajakoon nurmikotkin.

Tuo siteeraamasi viestin pointti oli se, että ilmeisin keino hioa prosesseja hoivakodeissa olisi se, että hoitajat tekisivät hoitotyötä, jolloin samalla hoitajamäärällä saataisiin parempilaatuista hoitoa eikä hoitajakiintiön nostoa välttämättä tarvitsisi, mutta tämäkin keino vaatii lisämiehitystä eli niitä siivoojia ja ruoanlaittajia, ja sen vuoksi minun on vaikea keksiä hiottavia prosesseja, jotka ei vaatisi lisämiehitystä.

Ylipäätään joku kiinteä kaikkia koskeva hoitajakiintiö on mielestäni huono ratkaisu, kun yksiköitä ja niissä asuvia vanhuksia on niin erilaisia. Ennemmin vanhuksilta voisi laskea ns. hoitoisuuspisteet esimerkiksi liikkumiskyvyn, omatoimisuuden, jatkuvien hoitojen jne mukaan, jotka määräisivät hoitajamitoituksen kussakin yksikössä.

Toisekseen, vanhukset maksavat jo nykyisellään asumisestaan hoivakodissa, eivät he ilmaiseksi hoivakodissa asu, vaan laskun maksaa vanhus itse eläkkeestään tai kunta palvelusetelillä/maksusitoumuksella. Nykysysteemissäkin on mahdollista äänestää jaloillaan, ts. maksaa enemmän jotta pääsee parempaan hoivakotiin ja sehän on ihan sallittua, ei mulla mitään sitä vastaan ole. Kaikilla ei kuitenkaan tähän ole mahdollisuutta ja se mitä ajan olen koko ajan yrittänyt sanoa on se, että kaikista heikoimmassa asemassa oleville pitäisi jotenkin taata riittävän laadukkaat elinolosuhteet ja hoiva. En usko, että sitä kunnan määräämää edunvalvojaa kiinnostaa sen enempää esimerkiksi ruoan laatu kuin sitä kunnanjohtajaa. Etenkin kun hänellä todennäköisesti on usean vanhuksen edut valvottavanaan ja vähän aikaa perehtyä kunkin asioihin.

Ymmärrän kyllä tuon tausta-ajatuksen, että kun syntyy kilpailua, palvelun laatu paranee ja näin se varmaan onkin niiden kohdalla, joilla on kykyä ja resursseja vaikuttaa itse oloihinsa. Kaikkien kohdalla tämä ei kuitenkaan päde ja siksi täytyisi mielestäni keksiä muitakin mekanismeja varmistaa hoivan ja hoidon laatu. Lisäksi nykyään on ongelmana se, ettei valinnanvaraa juuri ole koska hoivakotipaikkoja ei ole kunnissa riittävästi (ellet ole valmis maksamaan huomattavasti enemmän) ja vanhukset joutuvat jonottamaan paikkoja pitkiäkin aikoja, joten aito kilpailu on senkin vuoksi hankalaa.

 

[Kaiser Soze]

Kyllä varmaan menee eduskuntaan että heilahtaa....!

Ei mene omalta listaltaan. Persuista ois ollu mahkuja

 

[zepi]

Tuo siteeraamasi viestin pointti oli se, että ilmeisin keino hioa prosesseja hoivakodeissa olisi se, että hoitajat tekisivät hoitotyötä, jolloin samalla hoitajamäärällä saataisiin parempilaatuista hoitoa eikä hoitajakiintiön nostoa välttämättä tarvitsisi, mutta tämäkin keino vaatii lisämiehitystä eli niitä siivoojia ja ruoanlaittajia, ja sen vuoksi minun on vaikea keksiä hiottavia prosesseja, jotka ei vaatisi lisämiehitystä.

Ylipäätään joku kiinteä kaikkia koskeva hoitajakiintiö on mielestäni huono ratkaisu, kun yksiköitä ja niissä asuvia vanhuksia on niin erilaisia. Ennemmin vanhuksilta voisi laskea ns. hoitoisuuspisteet esimerkiksi liikkumiskyvyn, omatoimisuuden, jatkuvien hoitojen jne mukaan, jotka määräisivät hoitajamitoituksen kussakin yksikössä.

Toisekseen, vanhukset maksavat jo nykyisellään asumisestaan hoivakodissa, eivät he ilmaiseksi hoivakodissa asu, vaan laskun maksaa vanhus itse eläkkeestään tai kunta palvelusetelillä/maksusitoumuksella. Nykysysteemissäkin on mahdollista äänestää jaloillaan, ts. maksaa enemmän jotta pääsee parempaan hoivakotiin ja sehän on ihan sallittua, ei mulla mitään sitä vastaan ole. Kaikilla ei kuitenkaan tähän ole mahdollisuutta ja se mitä ajan olen koko ajan yrittänyt sanoa on se, että kaikista heikoimmassa asemassa oleville pitäisi jotenkin taata riittävän laadukkaat elinolosuhteet ja hoiva. En usko, että sitä kunnan määräämää edunvalvojaa kiinnostaa sen enempää esimerkiksi ruoan laatu kuin sitä kunnanjohtajaa. Etenkin kun hänellä todennäköisesti on usean vanhuksen edut valvottavanaan ja vähän aikaa perehtyä kunkin asioihin.

Ymmärrän kyllä tuon tausta-ajatuksen, että kun syntyy kilpailua, palvelun laatu paranee ja näin se varmaan onkin niiden kohdalla, joilla on kykyä ja resursseja vaikuttaa itse oloihinsa. Kaikkien kohdalla tämä ei kuitenkaan päde ja siksi täytyisi mielestäni keksiä muitakin mekanismeja varmistaa hoivan ja hoidon laatu. Lisäksi nykyään on ongelmana se, ettei valinnanvaraa juuri ole koska hoivakotipaikkoja ei ole kunnissa riittävästi (ellet ole valmis maksamaan huomattavasti enemmän) ja vanhukset joutuvat jonottamaan paikkoja pitkiäkin aikoja, joten aito kilpailu on senkin vuoksi hankalaa.

Nykysysteemissä ei voi vaihtaa hoitopaikkaa, koska vanhuksella ei ole rahaa.

Systeemihän menee niin, että kunta lähettää laskun vanhukselle joka kuukausi sen mukaan, että paljonko lain mukaan saa maksimissaan lähettää ja vanhuksen on se maksettava, sai paskaa hoitoa tai ei.

Käytännössä kenellekään ei jää penniäkään varaa sen jälkeen mihinkään, koska laki sallii kaiken rahan ryöstämisen vanhukselta, ilman että tämä saa päättää mistään. Nykysysteemi otta kaiken päätäntävallan omasta hoidosta pois niiltä potilailta ja antaa sen 99%:sesti kunnalle, joka tuottaa joko itse valitsemallaan budjetilla (niin pienellä kuin mahdollista) juuri ja juuri lain minimivaatimukset täyttävän hoidon. Tai ostaa ostopalveluna mahdollisimman halpaa hoitoa.

Miksi et hyväksy sitä, että vanhukselle maksetaan se sama raha minkä kunta maksaa nyt ja tämä saa vapaasti valita? Miksi se on niin pelottavaa tehdä vanhuksesta asiakas? Kaikilla vanhuksilla on edunvalvoja, jos he eivät itse siihen kykene. Heillä on siis resurssit kilpailutukseen.

Edunvalvoja on todella usein omainen. Muutoin se on potilaan henkilökohtaisesti tunteva viranomainen.

Paperista / excelistä laatuparametrejä katsova vanhuksia koskaan näkemätön ostovirkamies ei voi inhimillisten rajoitteidensa takia välittää yhtä paljon vanhuksen oloista kuin hänet henkilökohtaisesti tunteva sosiaalitoimen työntekijä. Sosiaalityöntekijät ovat 100x todennäköisemmin humaaneita ja potilaan etua ajattelevia verrattuna johonkin valtionvarainministeriön / kunnan budjettivirkamieheen.

 

[meridian]

Miksi et hyväksy sitä, että vanhukselle maksetaan se sama raha minkä kunta maksaa nyt ja tämä saa vapaasti valita? Miksi se on niin pelottavaa tehdä vanhuksesta asiakas?

Tässä syyt lyhyesti:

- Käyn työni puolesta käytännössä viikoittain erilaisissa hoivalaitoksissa asioimassa niissä asuvien vanhusten ja hoitajien kanssa. Minulla on jonkunlainen käsitys siitä, millainen on tyypillinen hoivakodin asukas ja suhtaudun hyvin skeptisesti siihen, että hän olisi kykenevä kilpailuttamaan hoivapalveluitaan. Suhtaudun myös skeptisesti siihen, että monillakaan olisi omaisia joilla on erinäisistä syistä johtuen (välimatka, osaaminen, mielenkiinto) kykyä tätä kilpailutusta heidän puolestaan tehdä. En myöskään usko, että kunnan työntekijöiden palkkaaminen tähän hommaan käytännössä johtaisi tiukkaan edunvalvontaan ja lisäksi tuo vaatisi kunnalta (verorahoin maksettua) lisäpanosta.

- Työni puolesta olen saanut myös seurata yksityisten yritysten toimintaa terveydenhuollon eri sektoreilla ja sen perusteella kokemukseni on, että yritysten tavoite on ensisijaisesti tuottaa osakkailleen rahaa ja tämä näkyy hyvin monessa asiassa heidän toiminnassaan. Esimerkkejä olen avannut aiemmin tässä ketjussa.

- Mielestäni bisneksen tekeminen ihmisten terveydellä, hyvinvoinnilla ja turvallisuudella on moraalisesti arveluttavaa, etenkin jos kohderyhmänä on taho jonka kyky huolehtia omista asioistaan on alentunut. Vakaan ostopäätöksen tekevät aikuiset ihmiset on asia erikseen, mikäli he maksavat koko lystin itse eivätkä välillisesti mene veronmaksajan pussille.

- Hoivalaitospaikkoja ei voi myydä määräänsä enempää ja paikkoja on jo nyt liian vähän, joten kilpailutus ei todennäköisesti toimisi optimaalisella tavalla. En usko, että markkinatalous tässä asiassa korvaa viranomaisen valvontaa ja pelkään, että mahdollisesta kilpailusta huolimatta yritykset löytävät keinot minimoida menonsa ja maksimoida tulonsa jolloin kärsijänä ovat potilaat.

 

[Jpee]

Ahvenanmaa saamassa 14 miljoonan euron lisärahoituksen.

Jotenkin mieltä ylentävää, että ahvenanmaa saa 14M€ lisää rahaa vaikka sillä on jo ennestään enemmän bubjettirahoitusta kuin millään muulla maakunnalla. Tuonne sitten laitetaan lisää meidän verorahoja. Kaiken hyvän päälle, rahat on saatu kiristämällä sotella.

Ahvenanmaa saamassa 14 miljoonan euron lisärahoituksen - Terho syyttää kiristämisestä, Ahvenanmaan kansanedustaja riemuitsee

 

[neko]

Koko hoito Ruotsille, lahjaksi (sitä ennen täyteen paperittomia rikastuttajia).

 

[rehunmasiina]

Heh! On se kumma, kun vaalien läheisyys alkaa kiinnostamaan ehdokkaita äänestäjistään. Ei tähän vanhus asiaan muuten oltaisi kiinnitetty mitiä huomioita. Kun näin on, niin vaaleja pitää järjestää useammin.

 

[Kaiser Soze]

”On tämä melkoinen kupla” – Nyt höykytetään Sanna Marinia ja sdp:tä

Valehteleva demari Pitää rukoilla että noiden kannatus ehtii laskemaan vaaleihin mennessä. Jumalauta sitä verojen ja säädöksien määrää jos Demarit on suuren puolue

 

[raven0ak]

Ahvenanmaa saamassa 14 miljoonan euron lisärahoituksen.

Jotenkin mieltä ylentävää, että ahvenanmaa saa 14M€ lisää rahaa vaikka sillä on jo ennestään enemmän bubjettirahoitusta kuin millään muulla maakunnalla. Tuonne sitten laitetaan lisää meidän verorahoja. Kaiken hyvän päälle, rahat on saatu kiristämällä sotella.

Ahvenanmaa saamassa 14 miljoonan euron lisärahoituksen - Terho syyttää kiristämisestä, Ahvenanmaan kansanedustaja riemuitsee

Ja bonuksena ahvenanmaan ei tarvitse tikullakaan osallistua tähän mamutukseen ... hmm taitaa rahoituksesta päättävillä olla talo siellä suunnalla.

 

[taxman]

Ahvenanmaa saamassa 14 miljoonan euron lisärahoituksen.

Jotenkin mieltä ylentävää, että ahvenanmaa saa 14M€ lisää rahaa vaikka sillä on jo ennestään enemmän bubjettirahoitusta kuin millään muulla maakunnalla. Tuonne sitten laitetaan lisää meidän verorahoja. Kaiken hyvän päälle, rahat on saatu kiristämällä sotella.

Ahvenanmaa saamassa 14 miljoonan euron lisärahoituksen - Terho syyttää kiristämisestä, Ahvenanmaan kansanedustaja riemuitsee

Alkaa olla aika poistaa Ahvenanmaan itsehallinto, kun kiristävät sillä ylisuuria rahansiirtoja.

 

[Kaiser Soze]

https://ylilauta.org/sekalainen/94471970

Ylilaudalla pojat näyttää Suvi Auviselle Pitäisköhän mennä Vegemessuille anarkomarkoilemaan. Sitähän toi kannattaa

 

[Lallijuoppo]

Alkaa olla aika poistaa Ahvenanmaan itsehallinto, kun kiristävät sillä ylisuuria rahansiirtoja.

Minkäköhän takia muut puolueet eivät sitten pysty katsomaan affenoiden bluffin ja toteavat, että mitäs jos ei annettaisikaan teille yhtään mitään, vaan katsotaankin sen sijaan, että kuinka paljon teiltä voidaan viedä, kun aletaan tutkimaan tarkemmin niitä tukia?

 

[ttjm]

https://ylilauta.org/sekalainen/94471970

Ylilaudalla pojat näyttää Suvi Auviselle Pitäisköhän mennä Vegemessuille anarkomarkoilemaan. Sitähän toi kannattaa

Ketkäs nyt niitä lumihiutaleita olikaan, jotka hankkii ihmisille potkuja?

 

[ATE]

Ketkäs nyt niitä lumihiutaleita olikaan, jotka hankkii ihmisille potkuja?

Ei tuossa potkuja kellekkään hankita kun Auvisen oma yritys kai kyseessä? Infotaan Auvisen yhteistyökumppaneille tämän tekosista. Ainakin vähän kai asiallisempaa toimintaa kuin potkujen masinoiminen.

 

[ttjm]

Ei tuossa potkuja kellekkään hankita kun Auvisen oma yritys kai kyseessä? Infotaan Auvisen yhteistyökumppaneille tämän tekosista.

Käytännössä täysin samaa toimintaa. Ihan sallittua tuo on toki asiallisesti toteutettuna, mutta pidän vähän hauskana, että täällä tuota toimintaa kritisoidaan sen mukaan, että kuka on kohteena

 

[Kaiser Soze]

Ketkäs nyt niitä lumihiutaleita olikaan, jotka hankkii ihmisille potkuja?

Ööh oonko mä puhunut jostain lumihiutaleista vai mitä tarkoitat?

 

[JCSH]

Ei tuossa potkuja kellekkään hankita kun Auvisen oma yritys kai kyseessä? Infotaan Auvisen yhteistyökumppaneille tämän tekosista. Ainakin vähän kai asiallisempaa toimintaa kuin potkujen masinoiminen.

Jos kyseessä on firma jolla on työntekijöitä niin siinä voidaan hyvinkin kalastella potkuja täysin sivullisille henkilöille.