• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ketään lasta ei vahingoitettu, kukaan ei leikkinyt valelääkäriä ja yhdessäkään tilassa ei tiettävästi ole tapahtunut mitään onnettomuuksia.
Luultavasti ei mutta tulevaisuus olisi ollut epävarma koska sitä ei ole tarkistettu. Onko ilmanvaihtonormit ja palomääräykset turhaa byrokratiaa?
Helsingissä paljastui useita luvattomia päiväkoteja – Ankkalammen Lauttasaaren päiväkoti menee kiinni tällä viikolla, seitsemää muuta uhataan sulkemisella
"Uusien päiväkotien käyttöönotto edellyttää rakennuslupaa, koska luvan avulla pystytään varmistamaan tilojen turvallisuus ja se, ettei niistä aiheudu terveyshaittoja."

Siinä olet oikeassa että byrokratia kaipaisi keventämistä. Osa on ihan hyviä kuten ajokorttimääräykset ja moni ilmailuturvallisuuteen liittyvä seikka. Talon rakentaminen lähelle rantaviivaa on rajakysymys. Myöskin se että kaavoitus estää asumasta asunnossa jos se on kaavoitettu liiketilaksi on turhaa. Toiseen suuntaan ymmärtää kun liiketiloissa on suuremmat kävijämäärät ja jokin normaaliasuntoon pistetty ravintola toisi liikennettä rappukäytävään. Mutta sekin tulisi olla asukkaiden, ei kaupungin päätettävissä.
 
Luultavasti ei mutta tulevaisuus olisi ollut epävarma koska sitä ei ole tarkistettu. Onko ilmanvaihtonormit ja palomääräykset turhaa byrokratiaa?
Helsingissä paljastui useita luvattomia päiväkoteja – Ankkalammen Lauttasaaren päiväkoti menee kiinni tällä viikolla, seitsemää muuta uhataan sulkemisella
"Uusien päiväkotien käyttöönotto edellyttää rakennuslupaa, koska luvan avulla pystytään varmistamaan tilojen turvallisuus ja se, ettei niistä aiheudu terveyshaittoja."
Ja samaan aikaan maa on väärällään perhepäivähoitopaikkoja joita pyöritetään normaaleissa asuintaloissa. Hoitajia 1 kpl per hoitopaikka, eikä niissä välttämättä ole suoritettu edes ilmanvaihtohormikatselmusta!
 
Ja samaan aikaan maa on väärällään perhepäivähoitopaikkoja joita pyöritetään normaaleissa asuintaloissa. Hoitajia 1 kpl per hoitopaikka, eikä niissä välttämättä ole suoritettu edes ilmanvaihtohormikatselmusta!

Mikä on minusta aivan ok, eihän lapset saisi sitten edes kotona asua, jos tuollainen paikka ei kelpaa. Onhan siinä toki se rajoitus, että paljonko niitä lapsia yhdellä hoitajalla vou olla. Monella lestalla taitaa olla enenmän kuin laki sallii omia lapsia.
 
Mikä on minusta aivan ok, eihän lapset saisi sitten edes kotona asua, jos tuollainen paikka ei kelpaa. Onhan siinä toki se rajoitus, että paljonko niitä lapsia yhdellä hoitajalla vou olla. Monella lestalla taitaa olla enenmän kuin laki sallii omia lapsia.
Kunhan ihmettelin jeesustelua joka perustuu siihen että jonkun tilan ilmanvaihtohormeja ei ole tarkistettu. Itsekään en näe mitään vikaa perhepäivähoitosysteemissä. Omatkin lapset olivat vaippaikäisinä perhepäivähoidossa, isompana sitten normaalissa tarhassa oppimassa sosiaalisia taitoja.
 
Kunhan ihmettelin jeesustelua joka perustuu siihen että jonkun tilan ilmanvaihtohormeja ei ole tarkistettu. Itsekään en näe mitään vikaa perhepäivähoitosysteemissä. Omatkin lapset olivat vaippaikäisinä perhepäivähoidossa, isompana sitten normaalissa tarhassa oppimassa sosiaalisia taitoja.
Jos sinun mielestä on ihan sama että entisessä tehtaassa taikka varastossa pidetään lapsia tutkimatta onko ne ihmisasumukseksi kelpaavia niin voit viedä oman lapsesi sinne. Itse en pitäisi moisesta.

Asuntojen ilmanvaihto on kuitenkin määräysten mukaista. Ongelma on sen sijaan että määräykset ovat puutteelliset ja eivät tartu riittävästi homeongelmiin.
 
Jos sinun mielestä on ihan sama että entisessä tehtaassa taikka varastossa pidetään lapsia tutkimatta onko ne ihmisasumukseksi kelpaavia niin voit viedä oman lapsesi sinne. Itse en pitäisi moisesta.

Asuntojen ilmanvaihto on kuitenkin määräysten mukaista. Ongelma on sen sijaan että määräykset ovat puutteelliset ja eivät tartu riittävästi homeongelmiin.
Ainakin joidenkin kuvien perusteella kyseessä ei ollut tehtaat, vaan asunto tai ehkä toimisto. Niiden ilmavaihdon kuvittelisi olevan normaaliin ihmisten oleskeluun mitoitettu? Ja voi tulla yllätyksenä, mutta vanhemmat kutsutaan tutustumaan päiväkodin toimintaan jo ennen lapsen tuomista, ja myöhemminkin kun niitä tulee hakemnaan voi pistää merkille miltä ilmapiiri siellä vaikuttaa. 10 vuoden toiminta myöskin viittaisi siihen, että vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä hoidon ja ympäristön laatuun.
 
Ainakin joidenkin kuvien perusteella kyseessä ei ollut tehtaat, vaan asunto tai ehkä toimisto. Niiden ilmavaihdon kuvittelisi olevan normaaliin ihmisten oleskeluun mitoitettu? Ja voi tulla yllätyksenä, mutta vanhemmat kutsutaan tutustumaan päiväkodin toimintaan jo ennen lapsen tuomista, ja myöhemminkin kun niitä tulee hakemnaan voi pistää merkille miltä ilmapiiri siellä vaikuttaa. 10 vuoden toiminta myöskin viittaisi siihen, että vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä hoidon ja ympäristön laatuun.
Kaupunki tylynä Lauttasaareen avatulle päiväkodille: "Osin maan alla sijaitseva vanha varasto ei sovellu päiväkotitiloiksi"
"Syy on se, että 1961 rakennetun vanhan teollisuusrakennuksen osin maan alla sijaitseva varastotila ei kaupungin mukaan sovellu lapsiryhmän hoitopaikaksi. Tilan ilmanvaihto on tehty varastoa varten 1975, eikä voida myöskään varmistua siitä, mitä materiaaleja tiloissa on aikoinaan varastoitu."
En ole tutustunut noihin muihin tapauksiin.
 
Kaupunki tylynä Lauttasaareen avatulle päiväkodille: "Osin maan alla sijaitseva vanha varasto ei sovellu päiväkotitiloiksi"
"Syy on se, että 1961 rakennetun vanhan teollisuusrakennuksen osin maan alla sijaitseva varastotila ei kaupungin mukaan sovellu lapsiryhmän hoitopaikaksi. Tilan ilmanvaihto on tehty varastoa varten 1975, eikä voida myöskään varmistua siitä, mitä materiaaleja tiloissa on aikoinaan varastoitu."
Eräs täkäläinen kaupungin päiväkoti suljettiin mittavan homehtumisen vuoksi. Kaupunki yritti pitää salassa viimeiseen asti, mutta eräs äiti valitti eräälle kaupungin ex. ministerille jonka ärähdys vasta sai vipinää aikaan. Mm. yksi hoitajista joutui pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Eli en hirveästi panisi painoa kaupungin virastotätien "huolestumiselle".
 
Eräs täkäläinen kaupungin päiväkoti suljettiin mittavan homehtumisen vuoksi. Kaupunki yritti pitää salassa viimeiseen asti, mutta eräs äiti valitti eräälle kaupungin ex. ministerille jonka ärähdys vasta sai vipinää aikaan. Mm. yksi hoitajista joutui pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Eli en hirveästi panisi painoa kaupungin virastotätien "huolestumiselle".
Toihan se ottaakin lievästi päähän. Määräykset ovat muka tiukkoja ja niitä valvotaan. Jos koskee kaupungin tai kunnan omia touhuja, niin peitellään ja kiistetään viimeiseen asti.
 
Toihan se ottaakin lievästi päähän. Määräykset ovat muka tiukkoja ja niitä valvotaan. Jos koskee kaupungin tai kunnan omia touhuja, niin peitellään ja kiistetään viimeiseen asti.
Täsmälleen noin. Suomessa on eräskin homekoulu ja -päiväkoti jatkanut toimintaansa tiukassa "valvonnassa" ylimpien virkamiesten suojeluksessa. Rakennuksetkin on tehty vähän miten sattuu tiukassa "valvonnassa". Esim. nuorempana olin töissä kaupungin päiväkodissa, jossa osa likavedestä johdettiin suoraan talon alle, koska kukaan ei ollut jaksanut liittää putkea viemäriverkkoon. Tunarit tekee ja sokeat valvoo.
 
Kokoomus jäi yksin hoitajamitoitusta vastaan – hallituskumppanitkin näyttivät tänään vihreää valoa

Mahtaa kokoomusta harmittaa jos businekset nyt kärsii jos tulee hoitajamitoitus ja vanhuksia varten joudutaan oikeasti palkkaamaan hoitajia.
Tuo olisi ihan hyvä alku. Vielä kun saataisiin lakiin kirjattua hoitajien tehtävät (ts. siivois ja kokkaaminen pois), lisää jerkkua valvovalle viranomaiselle, kovemmat rangaistukset laiminlyönneistä ja lopetettua verorahojen kuppaaminen eri muodoissaan.
 
On kyllä surkeasti hoidettu firma, jos siivoojan töitä teetetään hoitajilla. Hoitajan palkka on kuitenkin muutaman satasen isompi kuin siistijän. Miten tuollaiseen voi olla varaa? Pitäisi näkyä hinnassa mutta kunnat kusseet ilmeisesti täysin kilpailutuksen ja ostavat hoitajien tekemää siivousta näköjään sitten hoitona.
 
A-studiossa juuri kovasti jauhaa hoitajataustaiset kansanedustajat, että "vanhoina hyvinä aikoinakin" oli aina liian vähän hoitajia. Nykytilanne voi olla huono, mutta tuskin sellaista tilannetta tulee koskaan, että työntekijät olisivat sitä mieltä, että "meitä on hyvinkin riittävästi ei tarvita kyllä yhtään lisäresurssia" - täysin alasta riippumatta.

Tässä vanhustenhoidossa täytyisi oikeasti miettiä sitä, miten kuluja saataisiin alas tason kärsimättä liikaa - se, että jokaista hoitajaa kohden on 2 vanhusta ei mitenkään tule olemaan tulevaisuudessa kestävää vanhusten määrän kasvaessa. En tiedä miten ratkaistaan, mutta tämä on asia, josta pitäisi puhua eikä vain ainaista resurssipulaa voivotella.
 
On kyllä surkeasti hoidettu firma, jos siivoojan töitä teetetään hoitajilla. Hoitajan palkka on kuitenkin muutaman satasen isompi kuin siistijän. Miten tuollaiseen voi olla varaa? Pitäisi näkyä hinnassa mutta kunnat kusseet ilmeisesti täysin kilpailutuksen ja ostavat hoitajien tekemää siivousta näköjään sitten hoitona.
Ideana siinä ilmeisesti on, että se hoitaja lasketaan siihen hoitajamitoitukseen mukaan, vaikka ei ehtisi hoitaakaan siivoamiselta.
Jos homman tekisi niin kuin se kuuluisi, niin hoitajien lisäksi olisi se siivooja. Mutta sehän maksaa, nyt saatiin siivoojan palkka vähennettyä hoidon kustannuksella. Mutta voidaan paperilla näyttä, että hoitajia on tarpeeksi.

Aika käsittämätöntä, että ei ole ihan laissa, että hoitaja ei saa toimia siivoojana, jos on laskettu hoitajien määrään mukaan.
 
A-studiossa juuri kovasti jauhaa hoitajataustaiset kansanedustajat, että "vanhoina hyvinä aikoinakin" oli aina liian vähän hoitajia. Nykytilanne voi olla huono, mutta tuskin sellaista tilannetta tulee koskaan, että työntekijät olisivat sitä mieltä, että "meitä on hyvinkin riittävästi ei tarvita kyllä yhtään lisäresurssia" - täysin alasta riippumatta.

Tässä vanhustenhoidossa täytyisi oikeasti miettiä sitä, miten kuluja saataisiin alas tason kärsimättä liikaa - se, että jokaista hoitajaa kohden on 2 vanhusta ei mitenkään tule olemaan tulevaisuudessa kestävää vanhusten määrän kasvaessa. En tiedä miten ratkaistaan, mutta tämä on asia, josta pitäisi puhua eikä vain ainaista resurssipulaa voivotella.
Nykytilanne on se, että hoitajia on minimimäärä ja asiakkaat koko ajan huonokuntoisempia. Vanhukset tainnutetaan lääkkeillä sänkyyn klo 17 alkaen, että jotain ehtii tehdä.
 
Nykytilanne on se, että hoitajia on minimimäärä ja asiakkaat koko ajan huonokuntoisempia. Vanhukset tainnutetaan lääkkeillä sänkyyn klo 17 alkaen, että jotain ehtii tehdä.

Minimimäärä on aina suhteellista. Asiat tehdään varmaan monessa paikkaa ei-optimaalisesti. Prosessit kuntoon, niin usein saadaan tehoja lisää. Ja en tarkoita mitään insinöörimäistä lähestymistä itse hoitotyöhön, vaan siihen toiminnan kehittämiseen. Pienissä yrityksissä/yksiköissähän prosessit ovat usein aivan lapsenkengissä (ja isommissakin on monilla hyvin vaiheessa) enkä näe miksi hoitoalalla asiat olisivat toisin, ehkä pikemminkin päinvastoin, kun siellä ei järjestelmällisiä insinööriluonteisia ihmisiä kovin paljoa työskentele.

Tuosta 0,5 hoitajaa per vanhus mitoituksesta puhuminen on muuten todella harhaanjohtavaa medialta & poliitikoilta. Käytännössä kun ottaa huomioon kolmivuoron, vapaat, lomat ja muutaman sairaspäivän vuodessa, niin paikalla on minun laskujen mukaan keskimäärin 0,1 hoitajaa per vanhus.
 
Minimimäärä on aina suhteellista. Asiat tehdään varmaan monessa paikkaa ei-optimaalisesti. Prosessit kuntoon, niin usein saadaan tehoja lisää. Ja en tarkoita mitään insinöörimäistä lähestymistä itse hoitotyöhön, vaan siihen toiminnan kehittämiseen. Pienissä yrityksissä/yksiköissähän prosessit ovat usein aivan lapsenkengissä (ja isommissakin on monilla hyvin vaiheessa) enkä näe miksi hoitoalalla asiat olisivat toisin, ehkä pikemminkin päinvastoin, kun siellä ei järjestelmällisiä insinööriluonteisia ihmisiä kovin paljoa työskentele.

Tuosta 0,5 hoitajaa per vanhus mitoituksesta puhuminen on muuten todella harhaanjohtavaa medialta & poliitikoilta. Käytännössä kun ottaa huomioon kolmivuoron, vapaat, lomat ja muutaman sairaspäivän vuodessa, niin paikalla on minun laskujen mukaan keskimäärin 0,1 hoitajaa per vanhus.
Kai ne prosessit alkaa olla kunnossa, kun vaippoja ei vaihdeta, jos kiintiö on ylittynyt ja ruoka jää syömättä kun ei ehdi.

Muistisairas housuihin paskova liikuntarajoitteinen vanhus ei nyt vaan taivu ihan tuosta vaan johonkin prosessiin. Ja tämä maksaa.
 
Kai ne prosessit alkaa olla kunnossa, kun vaippoja ei vaihdeta, jos kiintiö on ylittynyt ja ruoka jää syömättä kun ei ehdi.

Muistisairas housuihin paskova liikuntarajoitteinen vanhus ei nyt vaan taivu ihan tuosta vaan johonkin prosessiin. Ja tämä maksaa.

Juuri silloin prosessit ei ole kunnossa jos tehdään paskaa jälkeä. Ei niiden kehittäminen tarkoita (pitäisi tarkoittaa) asioiden tekemistä tietyn tiukan muotin mukaan vaan paremmin. Tehdasympäristöstä esimerkkinä ei aseteta kokoonpanijalle aina vaan tiukempia aikaraameja vaan esim. tuodaan työkalut lähemmäs työpistettä, pidetään huoli ettei ruuvit lopu ja niitä joudu etsimään sitten ympäri tehdasta jne.

En millään usko, että hoivassa kaikki on tehty ainoa ratkaisu on lisäväki. Tuntuu, että siellä on nimenomaan menty tuon ekan vaihtoehdon mukaan eli prosesseja ei ole kehitetty vaan kiristetty liekaa, mikä ei ole sama asia.
 
No ilmeinen keino hioa prosesseja hoivakodissa olisi juuri esimerkiksi se, että hoitajat vapautettaisiin tekemään hoitotyötä siivoamisen ja ruoanlaiton sijaan. Tavallaan tämäkin tosin vaatii lisää työntekijöitä, nimittäin siivoojia ja ruoanlaittajia.

Ainakin minun on vaikea keksiä, mitä prosesseja hoivakodeissa olisi mahdollista kehittää siten, että saataisiin parempia tuloksia ilman lisämiehitystä.
 
Minimimäärä on aina suhteellista. Asiat tehdään varmaan monessa paikkaa ei-optimaalisesti. Prosessit kuntoon, niin usein saadaan tehoja lisää. Ja en tarkoita mitään insinöörimäistä lähestymistä itse hoitotyöhön, vaan siihen toiminnan kehittämiseen. Pienissä yrityksissä/yksiköissähän prosessit ovat usein aivan lapsenkengissä (ja isommissakin on monilla hyvin vaiheessa) enkä näe miksi hoitoalalla asiat olisivat toisin, ehkä pikemminkin päinvastoin, kun siellä ei järjestelmällisiä insinööriluonteisia ihmisiä kovin paljoa työskentele.

Tuosta 0,5 hoitajaa per vanhus mitoituksesta puhuminen on muuten todella harhaanjohtavaa medialta & poliitikoilta. Käytännössä kun ottaa huomioon kolmivuoron, vapaat, lomat ja muutaman sairaspäivän vuodessa, niin paikalla on minun laskujen mukaan keskimäärin 0,1 hoitajaa per vanhus.

Miksi et?

Aivan hyvin joku insinööri voisi laittaa prosessit kuntoon yhdessä hoitajien kanssa. Hoitajat sitten vain toteuttamaan.;)
 
No ilmeinen keino hioa prosesseja hoivakodissa olisi juuri esimerkiksi se, että hoitajat vapautettaisiin tekemään hoitotyötä siivoamisen ja ruoanlaiton sijaan. Tavallaan tämäkin tosin vaatii lisää työntekijöitä, nimittäin siivoojia ja ruoanlaittajia.

Ainakin minun on vaikea keksiä, mitä prosesseja hoivakodeissa olisi mahdollista kehittää siten, että saataisiin parempia tuloksia ilman lisämiehitystä.

Ruoat keskuskeittiöltä ja siivoojat siivousfirmoista tuntitarpeen mukaan. Ulkoistetut siivoojat tulevat varmaan halvemmaksi kuin teettää ko. työ hoitajilla.
 
Uusin gallup. Hieman yllättäen persuille ei näyttänyt tulevan mitenkään erikoista nostetta, vaikka maahanmuutokuviot on ollut huomattavasti esillä, eikä niin kovin positiivisessa valossa viime aikoina. Ei kyllä muillakaan puoleilla ole mittauksen mukaan juurikaan muutosta kannatuksessa. Keskustan kannatuksen uskon laskevan tasaisesti jatkossakin, niin kuin suunta näyttää olevan.

Alman gallup: Sdp pitää kiinni kärkipaikasta, keskustan luisu jatkuu
 
Ruoat keskuskeittiöltä ja siivoojat siivousfirmoista tuntitarpeen mukaan. Ulkoistetut siivoojat tulevat varmaan halvemmaksi kuin teettää ko. työ hoitajilla.

No eihän tule, kun tuossa täytyy ostaa sitä siivouspalvelua jostain, vai meinaatko, että näin saataisiin vähennettyä hoitajia ja sitä kautta säästöä?
 
edit: voi poistaa, tajusin asiayhteyden väärin, ja vastasin ihan asian vierestä.
 
Viimeksi muokattu:
Meinaan, että hoitajien työ on kalliimpaa kuin siivoajien.

Siis luuletko että noihin laitoksiin on palkattu hoitaja siivoojaksi, en ymmärrä vieläkään pointtiasi.

Väännän rautalangasta miten noissa firmoissa hoitamiinen tapahtuu: Aamuvuorossa on 2 hoitajaa, niin toinen siivoaa ja tekee ruokaa, toinen yrittää hoitaa 20 vanhusta. Siivooja/ruoanlaittaja/hoitaja saattaa välistä käydä tekemässä jotain hoitotyöhön liittyvää.
 
Se ongelman ydin tuossa on juuri se, että siivoojia tai ruoanlaittajia ei palkata/osteta palveluita muualta koska ne on sälytetty hoitajille. Näin yritys voi sanoa, että hoitajia on laskennallisesti per vanhus joku tietty määrä, vaikka heidän työajastaan ei kaikki menisikään siihen vanhusten hoitamiseen. Ei siellä mitään ylimääräisiä hoitajia ole palkattu siivoamaan/laittamaan ruokaa.
 
Siis luuletko että noihin laitoksiin on palkattu hoitaja siivoojaksi, en ymmärrä vieläkään pointtiasi.

Väännän rautalangasta miten noissa firmoissa hoitamiinen tapahtuu: Aamuvuorossa on 2 hoitajaa, niin toinen siivoaa ja tekee ruokaa, toinen yrittää hoitaa 20 vanhusta. Siivooja/ruoanlaittaja/hoitaja saattaa välistä käydä tekemässä jotain hoitotyöhön liittyvää.

Pointti on tietenkin se, että siivoovat pitäisi olla erikseen eikä teettää siivoojan toitä hoitajilla. Tämän enempää rautalankaa en pysty vääntämään.
 
Pointti on tietenkin se, että siivoovat pitäisi olla erikseen eikä teettää siivoojan toitä hoitajilla. Tämän enempää rautalankaa en pysty vääntämään.

Miten ne yhtiöt sitten voittoa tekisivät? Nythän tolla systeemillä on yksi tehnyt kahden työn ja sillä tehny enemmän voittoa osakkeenomistajille.
 
Ruoat keskuskeittiöltä ja siivoojat siivousfirmoista tuntitarpeen mukaan. Ulkoistetut siivoojat tulevat varmaan halvemmaksi kuin teettää ko. työ hoitajilla.

Pointti on tietenkin se, että siivoovat pitäisi olla erikseen eikä teettää siivoojan toitä hoitajilla. Tämän enempää rautalankaa en pysty vääntämään.

Sanot ensin, että ulkoistetut siivoojat tulevat halvemmaksi kuin hoitajat, millä logiikalla ne voi tulla jos hoitajien lisäksi palkataan siivooja?
 
Miten ne yhtiöt sitten voittoa tekisivät? Nythän tolla systeemillä on yksi tehnyt kahden työn ja sillä tehny enemmän voittoa osakkeenomistajille.

Tämä ei ole mikään yksityisen sektorin erityisongelma. THL:n kyselyssä yksityinen puoli sai julkista paremmat pisteet kategorioissa: "Asiakas saa nopeasti apua, jos hän tarvitsee sitä" ja "Asiakas saa ne palvelut, joista on sovittu". Ei kuulosta siltä, että kategorisesti alimitoitetaan juuri yksityisellä sektorilla.
 
Sanot ensin, että ulkoistetut siivoojat tulevat halvemmaksi kuin hoitajat, millä logiikalla ne voi tulla jos hoitajien lisäksi palkataan siivooja?

Jos sen hoitajan aika menee muuta kuin niitä hoitajan tehtäviä tehdessä? Paitsi tietty jos on OK että ne ei ehdi niitä hoitajan hommia tehdä, koska osakkeen omistajille pitää saada voittoa.
 
Jos sen hoitajan aika menee muuta kuin niitä hoitajan tehtäviä tehdessä? Paitsi tietty jos on OK että ne ei ehdi niitä hoitajan hommia tehdä, koska osakkeen omistajille pitää saada voittoa.

Se hoitaja on siellä töissä hoitajamitoituksen takia, vaikka se ei hoidettavia näkisikään.
 
Tämä ei ole mikään yksityisen sektorin erityisongelma. THL:n kyselyssä yksityinen puoli sai julkista paremmat pisteet kategorioissa: "Asiakas saa nopeasti apua, jos hän tarvitsee sitä" ja "Asiakas saa ne palvelut, joista on sovittu". Ei kuulosta siltä, että kategorisesti alimitoitetaan juuri yksityisellä sektorilla.

Nyt en niin perillä ollut mistä keskusteltiin. Viimeaikaiset uutiset vaan on koskettanut yksityisiä firmoja.
Ja kyllä samat ongelmat on julkisella puolella, liian vähän tekeviä käsiä.
 
Mahtaa kokoomusta harmittaa jos businekset nyt kärsii jos tulee hoitajamitoitus ja vanhuksia varten joudutaan oikeasti palkkaamaan hoitajia.
Se on vaan aina niin, että jos lakiin kirjataan joku minimi niin kunnissa se muuttuu samalla myös maksimiksi.

En itsekään ymmärrä miten kukaan pystyy määrittelemään jonkun hoitajatarveluvun kun vanhuksia on noissa laitoksissakin niin eri kuntoisia.

On niin läpinäkyvää poliittisten irtopisteiden kalastelua tämä kiinteän hoitajamitoituksen vaatiminen että huhhuh o_O

Soininvaarakin on aikoinaan tyrmännyt ja tyrmää yhä edelleen ajatuksen hoitajamitoituksesta: Ex-ministeri tyrmää hoitajamitoituksen: ”Sitä voi manipuloida”
 
On niin läpinäkyvää poliittisten irtopisteiden kalastelua tämä kiinteän hoitajamitoituksen vaatiminen että huhhuh o_O

Jep. Harvoja sosiaalipoliittisia asioita, jossa Kokoomuksen linjoilla olen. Jos hoitajille ei enää riitä ruoanlaittoa/pyykkäystä tms., niin laitetaan vaikka matemaattisesti lahjakkaimmat tekemään kirjanpidon avustavia tehtäviä. Ei kiinteällä hoitajamitoituksella itse hoitotyöhön välttämättä saada yhtään käsiä lisää. Mutta kohu ja irtopisteet.
 
Jep. Harvoja sosiaalipoliittisia asioita, jossa Kokoomuksen linjoilla olen. Jos hoitajille ei enää riitä ruoanlaittoa/pyykkäystä tms., niin laitetaan vaikka matemaattisesti lahjakkaimmat tekemään kirjanpidon avustavia tehtäviä. Ei kiinteällä hoitajamitoituksella itse hoitotyöhön välttämättä saada yhtään käsiä lisää. Mutta kohu ja irtopisteet.

Pitäisihän niitä mittareita olla, että miten mitataan hoidon laatu. Juuri esimerkiksi siinä, että kauanko kestää avun tuleminen, kun vanhus sitä pyytää ja tehdäänkö ne tarvittavat hommat heti, kuten se vaipan vaihto vai ilmoitetaan että parin tunnin päästä joku voi ehtiä paikalle.

Jostain syystä sönkätään taas aidanseipäistä.
 
Tämä ei ole mikään yksityisen sektorin erityisongelma. THL:n kyselyssä yksityinen puoli sai julkista paremmat pisteet kategorioissa: "Asiakas saa nopeasti apua, jos hän tarvitsee sitä" ja "Asiakas saa ne palvelut, joista on sovittu". Ei kuulosta siltä, että kategorisesti alimitoitetaan juuri yksityisellä sektorilla.
Edelleen on hyvä ottaa huomioon, että vaikeahoitoiset potilaat usein päätyvät julkisen puolen hoivakotiin yksityisten valikoidessa asiakkaista hyväkuntoisemmat. Lisäksi nuo kyseiset tulokset on saatu kyselystä johon vastaajina olivat hoivakotien vastaavat.

Se on toki ihan totta, että kuntien säästöpaineet ovat aiheuttaneet ongelmia myös julkisen sektorin henkilöstömääriin. Ero on tuossa henkilöstömäärän syyssä: julkisella puolella syy on leikkaukset, yksityisellä voittojen maksimointi.

edit: Ja kun tuota THL:n tilastoa lukee, niin julkinen puoli sai paremmat pisteet mm. seuraavista kohdista: hoitoa tarjotaan arki-iltaisin ja -öisin, viikonloppupäivisin, -iltaisin ja -öisin. Eli lyhyesti hoitoa on enemmän tarjolla julkisella puolella, arkipäivisin tulos oli molemmilla sama.

edit 2: Tuossa ASLA-tutkimuksessa, joka on vielä käynnissä, ei eroteltu palveluntuotantomallia yksityisen ja julkisen välillä, vaan ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ja kotihoidossa olevien välillä. Tuloksia ainakaan itse en kovin paljoa löytänyt (linkki). Eli tosiaan vaikuttaisi, että ainoat yksityisen ja julkisen sektorin hoivakoteja vertailevat tulokset on saatu hoivakotien vastaavilta, ei potilailta, omaisilta ym. kuten tuossa ASLA-tutkimuksessa. En sitten tiedä, mistä tuo Iltalehden käsitys on tullut siitä, että yksityiset olivat pärjänneet julkisia paremmin ASLA:ssa.
 
Viimeksi muokattu:
@meridian, ASLAssa on myös kysytty palveluntuottajan sektori. Tuo sinun linkkisi on vain lyhyt tarkastelu tietyllä jaottelulla. ASLA on paljon muutakin:

https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/asla/julkinen/summary_aslaalue

Tuolta voit todeta, että tuloksissa on mukana myös jaottelu julkinen/yksityinen. Mm. Kategoriassa 'Tarpeisiin vastaaminen' yksityinen sektori vei voiton. Sieltä näkee tarkemmin kysymykset joissa yksityinen voitti, esim: 'Asiakasta hoitavalla henkilöstöllä on riittävästi aikaa hänelle.

Miten musta tuntuu, että monen on vaikea sulattaa näitä tuloksia. Että pahan osakkeenomistajan omistama hoitokoti näyttää pärjäävän ihan hyvin. Jopa julkista paremmin. Ja sitten koetetaan keksiä epätoivoisia (?) selityksiä näille tuloksille.
 
Ok, kiitos linkistä, en itse tuota löytänyt kun koitin etsiä.

Avasin aiemmin jo hieman sitä, miksi itse suhtaudun nuivasti yksityiseen palveluntuotantoon terveydenhuollossa ja suhtaudun skeptisesti noihin tuloksiin. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että pääasiassa yksityiset ovat lähteneet bisnekseen mukaan tehdäkseen rahaa omistajilleen, eivätkä ole mukana hyvää hyvyyttään kansanterveyden asialla ja tämä on nähtävissä yritysten toimintamalleissa, muuallakin kuin hoitajamitoituksissa ja heille sysätyissä hommissa. Suhtaudun myös hyvin skeptisesti siihen, että jotain ulkomaalaista osakkeenomistajaa tai sijoitusfirmaa kiinnostaa paskan vertaa se, miten mummot ja papat suomalaisissa hoivakodeissa oikeasti voivat.

Näen tuohon liittyvät ongelmat laajempana ilmiönä kuin ainoastaan asiakastyytyväisyytenä, yhtään sen tärkeyttä väheksymättä. Kuten jo aiemmin sanoin, mun kokemus asiasta on se, että yritysten tapa toimia kaikilla terveydenhuollon sektoreilla on se, että yritetään minimoida omat kulut ja sysätä kaikki mahdollinen veronmaksajan harteille. Tämä onnistuu, koska terveydenhuoltomenoja on hankalaa arvioida ja koska poliitikoilla ei ole osaamista/halua ehkäistä ilmiötä.

Yhtenä esimerkkinä nyt vaikka tuo aiemmin esiin nostamani puhelinlääkäripalvelu, joka on useassa hoivakodissa jo käytössä ja laajenee koko ajan. Kunnan kanssa tehtävässä sopimuksessa asia luultavasti esitellään niin, että yhteys lääkäriin on saatavilla 24/7, vaikka käytännössä lääkärillä ei ole mitään resursseja vastata potilasta koskeviin konsultaatioihin, jolloin tämä puhelun saadessaan käytännössä aina määrää soittamaan ambulanssin kuljettamaan potilaan sairaalaan lääkärin arvioon. Konsultaatiopuheluista toki laskutetaan palvelun tilaajaa, vaikka niiden hyöty on pyöreä 0 ja potilas päätyy kuitenkin julkiselle puolelle arvioon.

Toisena esimerkkinä voisi nostaa esiin potilasvalinnan, jota tapahtuu niin vanhustenhuollossa kuin yksityisillä lääkäriasemilla. Lääkäriasemat perustetaan alueille, joiden asukkailla on hyvä sosio-ekonominen asema koska se tarkoittaa helpompihoitoisia potilaita ja suurempaa voittosuhdetta. Moniongelmaiset potilaat päätyvät kunnan terveyskeskukseen. Vanhustenhuollossa tämä näkyy siinä, että yksityiset hoivakodit ovat nykyään enemmän ja enemmän "kodinomaisia asumisyksiköitä", joka kyllä kuulostaa mukavalle, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, ettei vaikeahoitoisia potilaita oteta asukkaiksi vedoten siihen, ettei hoitovalmiuksia ole ja sitä, että mikäli jotain ongelmia asukkaille tulee, päätyvät he verovaroin pyöritettyyn päivystykseen. Ei sen vuoksi, että heillä olisi joku päivystyksellisesti hoidettava vaiva, vaan koska hoivakodilla ei ole mitään resursseja hoitaa heidän vaivojaan.

Kolmantena esimerkkinä yksityiset lääkärin vastaanotot, josta lääkäri tekee lähetteen kunnalliselle puolelle erikoissairaanhoitoon heti kun kyse on jostain mitä ei pelkällä vastaanottoajalla voi hoitaa, perii asiakkaalta käyntimaksun ja erikoissairaanhoidon kustannukset maksaa veronmaksaja. Yksityiset klinikat tarjoavat monia muitakin palveluita, mm. kosmeettista plastiikkakirurgiaa, mutta mikäli operaatiosta tulee komplikaatioita, potilas siirtyy hoidattamaan niitä julkiseen erikoissairaanhoitoon veronmaksajien piikkiin. Mitään vastuuta ei yksityisellä klinikalla ole.

Neljäntenä esimerkkinä yksityiset turvapuhelinfirmat jotka myyvät palveluaan kotona asuville vanhuksille ja kun vanhus painaa turvaranneketta kaaduttuaan lattialle, turvapuhelinkeskuksesta soitetaan suoraan 112, koska yhden maakunnan alueella saattaa olla ajossa vain yksi turva-auttaja. Palvelu on siis tahallaan aliresursoitu ja sen vuoksi turvapuhelintehtävät päätyvät ensihoitojärjestelmän hoidettaviksi, veronmaksajan rahalla. Turvapuhelinfirma toki perii asiakkaaltaan sekä kuukausimaksun, että jonkinlaisen käsittelymaksun turvapuhelusta.

Tuossa nyt muutama ihan omakohtaisesti koettu esimerkki siitä, miten yksityiset yritykset tekevät voittoa veronmaksajan piikkiin. Minulla ei sinänsä ole mitään ongelmaa yksityisten terveyspalveluiden suhteen, mikäli asiakas itse valitsee mennä yksityiselle ja kustannusvastuu säilyy yksityisellä loppuun asti, ts. että julkinen sektori laskuttaa yksityistä joka edelleen laskuttaa potilasta, mikäli tämä lähetetään julkisen sektorin hoidettavaksi.
 
...puhelun saadessaan käytännössä aina määrää soittamaan ambulanssin kuljettamaan potilaan sairaalaan lääkärin arvioon.

Onko sulla tästä näyttää jotain faktaa? Kuulostaa aika hurjalta, että hyöty on pyöreä nolla. Jos toiminta olisi kategorisesti tuollaista, niin luulisi, että nuo olisi jo aikaa sitten lakkautettu.

Toisena esimerkkinä voisi nostaa esiin potilasvalinnan, jota tapahtuu niin vanhustenhuollossa kuin yksityisillä lääkäriasemilla. Lääkäriasemat perustetaan alueille, joiden asukkailla on hyvä sosio-ekonominen asema koska se tarkoittaa helpompihoitoisia potilaita ja suurempaa voittosuhdetta...

Ja miksi siis on ongelma, jos yksityinen sektori hoitaa helpompia tapauksia?

Kolmantena esimerkkinä yksityiset lääkärin vastaanotot, josta lääkäri tekee lähetteen kunnalliselle puolelle erikoissairaanhoitoon heti kun kyse on jostain mitä ei pelkällä vastaanottoajalla voi hoitaa...

Miksi tämä on ongelma? Vai etkö vain periaatteen takia pidä ajatuksesta, että joku tienaa terveydenhuollolla? (Ja siis saat ehdottomasti olla tätä mieltä.)

Neljäntenä esimerkkinä yksityiset turvapuhelinfirmat jotka myyvät palveluaan kotona asuville vanhuksille ja kun vanhus painaa turvaranneketta kaaduttuaan lattialle, turvapuhelinkeskuksesta soitetaan suoraan 112, koska yhden maakunnan alueella saattaa olla ajossa vain yksi turva-auttaja...

Riippuu varmaan sijainnista. Tätäkään on ehkä turha yleistää. Oma 90+ vuotias isoäitini on saanut useamman kerran turvapuhelimella apua kotiinsa, eikä apua ole hälytetty 112:sta kertaakaan. Valitettavasti en osaa tähän etsiä mitään järkevää tilastoa.

Mua siis ei kiinnosta niinkään kamalat yksittäistapaukset tai edes se alin desiili siinä mielessä, että niiden perusteella voisi päätellä koko alan tilan. Ongelmista pitää päästä eroon, mutta kokonaiskuva tässä kiinnostaa, ja siinä ei yksittäisen Esperi-laitoksen tilanne (tai TJ:n tilipussin koko) kerro vielä yhtään mitään. Enkä toisaalta kannata mitään massiivista yksityisen sektorin kasvattamista, mutta musta yksityisen ja julkisen rinnakkainelo voi toimia, kunhan valvonnalla saadaan perseily kuriin ihan kummallakin sektorilla.
 
Riippuu varmaan sijainnista. Tätäkään on ehkä turha yleistää. Oma 90+ vuotias isoäitini on saanut useamman kerran turvapuhelimella apua kotiinsa, eikä apua ole hälytetty 112:sta kertaakaan. Valitettavasti en osaa tähän etsiä mitään järkevää tilastoa.

Se riippuu tosiaan alueesta. Omalla alueella avuksi tulee joko kotihoito tai ensihoito riippuen miten on sovittu. Tämä on käsittääkseni aika yleinen malli. Aika hyvin tuo yritys on saanut käytännössä monopolin tuohon toimintaan ja kaikki muut hoitaa tehtävät. Ne vastaa vain siihen puheluun ja siitä saa maksaa monia kymppejä kuussa. Joissain maksaa jo pelkästään hälyttäminen ja jossain on korkeampi kuukausimaksu. Ryöstöä turvallisuuden nimissä.
 
Kuten sanoin, nuo on omakohtaisia kokemuksia joita on tullut vastaan viimeisen n. kymmenen vuoden ajalta. En puhu yksittäistapauksista vaan havainnoimistani laajemmista ilmiöistä ja muutoksista sen pohjalta mitä itse olen havainnoinut. En usko, että tilastoja monistakaan asioista edes on koska selvää on, ettei tuollainen tilastointi ole yritysten intresseissä ja kun puhutaan potilasasiakirjoista, ei ulkopuolisillakaan tilastoijilla niihin ole kovin helposti pääsyä. Lisäksi muuttujia on paljon ja vaatisi valtavan työmäärän tilaistoida kattavasti asiaa.

Onko sulla tästä näyttää jotain faktaa? Kuulostaa aika hurjalta, että hyöty on pyöreä nolla. Jos toiminta olisi kategorisesti tuollaista, niin luulisi, että nuo olisi jo aikaa sitten lakkautettu.
Faktaa ei ole, perustuu omakohtaisiin kokemuksiin ja käymiini keskusteluihin asian kanssa tekemisissä olevien kanssa. En usko, että firmat pitävät tilastoja siitä, miten suuri prosentti konsultaatiopuheluista johtaa ratkaisuun ilman muiden apua ja kuinka suuri osa ohjautuu konsultaation perusteella päivystykseen.

Hyöty esimerkiksi tuossa puhelinlääkärihommassa tulee puhelinlääkäripalvelua tarjoavalle yritykselle joka laskuttaa kuntaa puheluista sekä hoivakodille, joka toimimalla näin saa omia kulujaan pienennettyä kun ei tarvitse palkata fyysisesti paikalla olevaa lääkäriä, mutta sopimukseen voidaan kirjata, että jonkunlaiset lääkäripalvelut on talon puolesta olemassa. Minkä takia tuohon edes tarvitsisi yksityistä lääkäriä välikädeksi, jos kuntapäättäjät olisivat tietoisia, että hoivakodin asukkaat käyttävät ensisijaisesti kunnan maksamia päivystyspalveluita myös ei-päivystyksellisissä asioissa ja tämä olisi heille täysin ok?

Ja miksi siis on ongelma, jos yksityinen sektori hoitaa helpompia tapauksia?
Yksityisten yrityisten potilasvalinta ei ole ongelma niin pitkään kun sitä ei tehdä veronmaksajien kustannuksella voiton maksimoimiseksi, toki firma saa lähtökohtaisesti valita asiakkaansa ja toimipaikkansa.

Miksi tämä on ongelma? Vai etkö vain periaatteen takia pidä ajatuksesta, että joku tienaa terveydenhuollolla? (Ja siis saat ehdottomasti olla tätä mieltä.)
Tuossa erikoissairaanhoitoon lähettämisessä pidän ongelmana sitä, että se tarjoaa yksityisen asiakkaille ns. "ohituskaistan" erikoissairaanhoitoon, eli eriarvoistaa kansalaisia ja sitä, että yksityinen yritys maksimoi voittonsa ja sysää kustannukset veronmaksajalle. Sama koskee reseptejä, jotka ovat Kela-korvattavia. Yksityiset lääkärit kirjoittavat lähetteitä ja reseptejä hövelisti, koska näin saadaan lisättyä todennäköisyyttä, että asiakas palaa vastaanotolle kun on saanut haluamansa reseptin tai lähetteen haluamalleen erikoisalalle.

Myös sitä, että yksityisellä puolella on oikeus esimerkiksi leikata potilaita, mutta komplikaatioiden sattuessa ei mitään vastuuta hoitaa niitä, pidän ongelmallisena. Näidenkin hoidattaminen julkisella puolella olisi ok, mikäli julkinen sektori laskuttaisi yksityistä antamastaan hoidosta.

Tienaamista terveydenhuollolla vastaan minulla ei ole mitään, niin pitkään kun asiakas tekee ostopäätöksen ja vastaa kustannuksista, eikä maksuvastuuta siirretä veronmaksajille missään muodossa voittojen maksimoimiseksi. Tähän en lue esimerkiksi tapauksia, joissa potilas tulee huonovointisuuden vuoksi yksityisvastaanotolle ja syyksi paljastuu vaikkapa sydäninfarkti, vaan tapauksia joissa henki/terveys ei ole välittömästi uhattuna.

Riippuu varmaan sijainnista. Tätäkään on ehkä turha yleistää.
Turvapuhelinfirmojen käytäntöjä on turha toki yleistää. On olemassa myös hyviä yrityksiä, jotka toimivat kuten pitää. Jälleen kerran kyseessä on oma kokemus ja sen perusteella eräät isommat yritykset yrittävät tasaisin väliajoin samalla laskuttaa potilasta palvelusta ja teetättää sen ilmaiseksi muilla. Turvapuhelintehtävien suorittaminen ambulanssilla on ihan ok, mikäli kunnalla on sopimus asiasta tai mikäli yksityistä laskutetaan tapauksissa, joissa he eivät pysty tarjoamaan myymäänsä palvelua.

Ongelmista pitää päästä eroon, mutta kokonaiskuva tässä kiinnostaa, ja siinä ei yksittäisen Esperi-laitoksen tilanne (tai TJ:n tilipussin koko) kerro vielä yhtään mitään. Enkä toisaalta kannata mitään massiivista yksityisen sektorin kasvattamista, mutta musta yksityisen ja julkisen rinnakkainelo voi toimia, kunhan valvonnalla saadaan perseily kuriin ihan kummallakin sektorilla.
Yksittäistapaukset ei minuakaan kiinnosta ja sekä yksityiseltä, että julkiselta puolelta kyllä löytyy kuraa jos lähdetään asiaa penkomaan. Lähinnä vastustan sitä, että yksityisen on löyhän lainsäädännön ja heikon valvonnan vuoksi mahdollista systätä kuluja julkiselle ja siten maksimoida omat voittonsa. Valvonnasta olen samaa mieltä, nykyisellään tuo yksityisen terveydenhuollon valvonta on liian heikkoa, koska mm. monimutkaiset kulurakenteet mahdollistavat sen, ettei hyväksikäyttö suoraan näy missään.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on pari läheistä sairaanhoidon ammattilaista. Heidän kokemuksiaan vuosia kuunnelleena olen mieltänyt seuraavia ongelmakokonaisuuksia:

Julkisen puolen haastena on, että ongelmien ensisijainen ratkaisutapa on lisätä henkilöstöä, sen sijaan että kehitettäisiin toimintatapoja ja malleja. Budjetit sitten rajaavat henkilöstön palkkaamista, jolloin joudutaan toimimaan äärirajoilla. Tällöin ei henkilöstöllä ole edes aikaa toimintansa kehittämiseen. Asiaa ei auta yhtään se, että osaamista toiminnan kehittämiseksi ei myöskään näytä olevan.

Yksityisen puolen ongelmat kärjistyvät etenkin tilanteissa, jossa hoidon tilaajilla eli kunnilla ei ole oikeata mahdollisuutta kilpailuttaa alan toimijoita. Jos kunta on riippuvainen yhdestä yksityisestä palvelujen tuottajasta, kilpailutilanne ei ole aito. Tällöin palveluntuottaja saa asiakkaita "tekemättä yhtään mitään". Mutta koska kunnan asiakkaita on kuitenkin lopulta vain rajallinen määrä ja kunnan maksukyvylläkin on rajansa, palveluntuottaja etsii muita keinoja nostaakseen kannattavuuttaan. Loogisesti silloin katseet kääntyvät kustannuksiin ja niiden pienentämiseen. Henkilöstökustannukset ovat usein huomattava ellei peräti suurin menoerä, jolloin ensimmäinen ajatus on juurikin niistä tinkiminen. Sen jälkeen tulee muista resursseista juustohöylällä tinkiminen, esim vaipoista, vaatteista jne. Omasta mielestäni tässäkin on omalla tavallaan kyse ajatuksen köyhyydestä, eli ei edes mietitä voisiko toimintamalleja parantaa tehokkammiksi siten, ettei laatu kärsi.

Yhteinen ongelma sekä julkisella että yksityisellä puolella on vanhakantainen hierarkisuus. Opiskelijat ja uudet hoitajat ovat usein roskaämpärin asemassa arvostuksen suhteen. Alalle juuri tulleilla on viimeisimmät tiedot uusista hoitotavoista, mutta vanhat ja kokeneet tekijät eivät tällaisia kuuntele, vaan "ohjaavat" tekemään niin kuin on vuosikymmenet ennenkin tehty. Ja tämän lisäksi useissa laitoksissa lääkärit ovat arrogantteja yliherroja tai -naisia, joiden ei tarvitse ottaa huomioon hoitajien työkuormaa tai asiakkaiden vaivannäköä. Toiminta järjestetään niin, että lääkärillä on mahdollisimman helppoa. Esimerkkinä vaikka sellainen, että hoitohenkilökunta kärrää huonosti liikkuvia tai peräti liikuntakyvyttömiä potilaita lääkärin huoneeseen vastaanotolle, sen sijaan että lääkäri itse kiertäisi potilaalta toiselle. Tai sitten, jos lääkärin kierto toteutetaan, se tehdään silloin kuin lääkärille sopii, hoitajilta mitään kysymättä.

Olen miettinyt sitäkin, että onko osa ongelman ydintä siinä, että sairaaloita johtavat ylilääkärit jotka ovat kouluttautuneet nimenomaan lääkäreiksi eivätkä johtajiksi. Tarkoitan siis sitä, että vaikka olet hyvä lääkäri, se ei tee sinusta hyvää johtajaa. Johtamistaitoja ei opita muutamalla kurssilla ja ulkomaan seminaarilla.

Ja lopuksi vielä sekin, että alalle kouluttautuu selväst henkilöitä, joiden ei missään nimessä pitäisi olla hoitoalalla ensinkään.
 
Olen miettinyt sitäkin, että onko osa ongelman ydintä siinä, että sairaaloita johtavat ylilääkärit jotka ovat kouluttautuneet nimenomaan lääkäreiksi eivätkä johtajiksi. Tarkoitan siis sitä, että vaikka olet hyvä lääkäri, se ei tee sinusta hyvää johtajaa. Johtamistaitoja ei opita muutamalla kurssilla ja ulkomaan seminaarilla.

Ja lääkärithän vastustavat henkeen ja vereen sitä, että sairaalaa johtaisi joku muu kuin lääkäri. Sehän on lakon paikka, jos tuohon yritetään muutosta.
Luulisi että edes jonkun ulkopuolisen silmin löytyisi parannettavaa, mutta käyttävätkö ne edes tuollaista mahdollisuutta vai se on aina vaan oma porukka, joka tekee kuten on aina ennenkjin tehty?
 
Julkisella puolella pitkälti noin, yksityisissä firmoissa johtoporras koostuu paljolti muista kuin lääkäreistä. Hauskaa sinänsä, että verorahoilla pelatessa lääkäri on paras johtaja, mutta omilla rahoilla pelatessa ei taas olekaan...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 293
Viestejä
4 489 707
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom